Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: akh - 29.12.14 - klo:12:50
-
Katselin tuossa miten pumppu selviää ensimmäisestä pakkasjaksosta: -17 astetta ulkona, laskettu meno pattereille 44,6 (jolla tupa mukavan lämmin). Ihmetystä herätti kiertovesipumpun nopeus joka oli 1% (siis puskurivaraajalle menevä). Muita lukemia: kaivolta sisään -0,8, ulos -3,6 lämmönkeruun kiertopumppu 76%, menolämpö puskurivaraajalle 52, paluu 45, meno pattereille 46,6 (jolla keräsi hissukseen asteminuutteja kiinni), paluu pattereilta puskurille 38.
Miksi tuo niben oma kv-pumppu käy näissä oloissa vain 1% teholla, eli on liki seis, ja miksi silti pattereille menevä vesi pysyi pari tuntia tuossa pyynnön yläpuolella, eli energiaa puskurille meni aian riittävästi? Miten paluu puskurilta pumpulle on noin paljon korkeampi kuin paluu pattereilta puskurille.. johtuisko siitä että vaikka paluu imee puskurin alaosasta, menee se koko putki sen puskurin läpi (kaikki liitokset kannessa) ja hitaalla 1% kierrolla ehtii lämmetä matkalla ylös puskuria? Voiko toi sotkea että paluu pumpulle korkeampi kuin laskettu pyynti jolloin vetää pumpun kierron minimille, kun kerran siellä on pumpun mielestä tarpeeks kuumaa vetta anyway?
Logi oli kiinni mutta idioottina nykäisin vain tikun irti ja filu korruptoitui :(
-
Itsellä tulee kanssa mieleen joku buki tuossa pumpun ohjauksessa. Pumpulle pitäisi saada sitä kylmää 38 asteista vettä.
Toimisiko sillä tavalla paremmin että kompuran käydessä pumppu olisi vaikka lähellä 100%.
Täällä on eri kytkentä mutta täysillä pyörien pumppu lämmittää 38 C vettä johonkin 46 C.
-
Onko sulla ulkoinen pumppu puskurivaraajan jälkeen ?
-
Joo, siis perus-hullun kierto: Jämän oma kv-pumppu kierrättää lämpöpumpulta puskuriin, meno ylös ja paluu alhaalta, ja toinen kv-pumppu kierrättää pattereille, meno pattereille puskurin ylhäältä ja paluu alas.
Ei voisi sitä pattereiden 38 asteen paluuvettä varmaan laittaa lämpöpumpulle koska patteriverkostoon tarvittiin jotain 47 deltaksi tulis 9 astetta, eihän se pumppu pysty sellaista tekemään, jotain 7 deltaa tekee. Eli pitäisikö mun enismmäisenä laittaa patteriverkoston kiertopumppu kovemmalle jos saisi tuota deltaa alas? Ja pumpun kv nopeus ohjautuu 7 asteen deltan mukaan, joka tässä syystä tai toisesta antaa 1%.
Mut suurin mysteeri on se että tuolla 1% pumpun nopeudella lämpöä meni parin tunnin ajan mitä tilannetta ihmettelin aivan riittävä määrä sinne puskurivaraajana ja sieltä patteriverkkoon.
( if it works, don't touch it :-) )
-
Sulla lienee käytössä uusin softa automaatilla ...
... jos on niin, haluaisko Nibe näillä pakkasilla (lähellä MTU:ta) deltan olevan lähempänä 10C ja ulkoinen pumppu on niin reippaalla vedolla että delta menee halun alle, niin Nibe ei viitti pyöritää sisäisäistä kuin 1%:lla....
-
käyttötila on ajoittainen / nopeus AUTO. Voisiko tosiaan ulkoinen pumppu kierrättää kompuralle asti vaikka välissä on puskuri?
Katselin tuossa 1,5 h toisen lämmitysjakson, nyt enää 12 pakkasta ulkona ja pyyntö 41,5. Kv pumppu aloitti 60% ja pudotteli siitä hissuksiin lämpötilojen noustessa 17% kiertoon käynnin lopussa deltan pyöriessä 6-7,5 asteen välissä. Nyt siis toimii kuten pitää. Täytyypä logittaa kun kovemmat pakkaset palaavat.
Perin outoa.
-
Kyseessä lienee siis UKV neliputkikytkentä, sama täällä. Viestisi innoittamana tarkistin oman pumpun vauhdin ja se on 2% n. -19C pakkasessa. Nopeasti katsoen kone pääsi n. 9C eroon tuolla 2% vauhdilla. Minulla se johtuu Niben automaatista ja asetetusta 12C erosta MUTssa, joka täällä on -26C.
Käsittääkseni ohjelma toimii kuten suunniteltu, mutta suunnitelmien perusteet ja painopisteet lienevät jossain aivan muualla kuin käynnin optimoinnissa.
Toisena pumppuna UPS 25-40 II-nopeudella.
[edit] oli ehtinyt laskea jo tuohon 1% kuin sinullakin viestin kirjoittamisen aikana
[edit2] palaan kyllä heti takaisin manuaalisäädöille kunhan saan tämän -20C kelin automatiikalla tallennettua logiin. Itse olen todennut Nibe 17% ja UPS 25-40 kakkosella parhaaksi kombinaatioksi täällä, sillä saan tasaisen ~7C deltan.
-
Varmasti saa hyvän deltan eli veden lämpiämään jos kierrättää yhden prossan teholla, mutta silloin nestemäärä on onnettoman pieni ja kokonaislämpömäärä joka siirtyy puskurivaraajalle pitäisi myös olla hyvin pieni (jos pari desilitraa sinne puskuriin pumppaa ihan sama vaikka olis sata asteista :).
Tämä hämmentää eniten koska lämpöä tuolla yhdellä prosentilla tosiaan siirtyi yli tunnin ajan niin että 17 pakkasasteen kelillä lämpöä meni riittävästi pattereille ja asteminuuttejakin saatiin kiinni. Vai paljonko tuollainen 1% teho kv pumpussa voi vettä kierrättää, 22 milliset putket ja parin metriä matkaa, eli helppo virtausvastus?
-
Käsittääkseni ohjelma toimii kuten suunniteltu, mutta suunnitelmien perusteet ja painopisteet lienevät jossain aivan muualla kuin käynnin optimoinnissa.
Millaisia käynti/taukojaksoja pumpulla tulee kun sisäinen kiertopumppu on tuolla 1%teholla (-19C , 2-1% ja dt9C) verrattuna "normaali" tilanteeseen,vaikka tuollaiseen -12C (60%--->17% ja 6-7,5C dt) käyntitilanteeseen?
-
Meinasin jo aiemmin sanoa että "ihan kuin Nibestä ei irtoaisi tehoa samalla tavalla kuin manuaalilla" mutta jätin sanomatta.
Nyt spekuloin ja perustan kommentin siihen ettei kone ole päässyt tunninkaan jauhamisen jälkeen yli 40C kun normaalisti tuo ylittyy noin 40min pumppaamisen tuloksena.
[edit] Turisti puhuu nyt aivan pashaa. Ihan yhtä nopeasti - tässä testissä jopa nopeammin - kone saavutti tuon mainitsemani 40C:n automaatilla. Pahoittelen. Alla käyrät oikeista tilanteista.
Manuaali 17%/UPS 25-40 II-asento
aika bt25 30,1C ->40,0C 9:23 - 10:11 ~ 48min
(http://www.railers.fi/nalle/mlp/man-20.png)
Auto 12C/MUT-26C: (eli koko tämän ajan kiertovesipumpun ohjaus 1%)
aika bt25 30,0C->40,1C 18:48 - 19:29 ~ 41min
(http://www.railers.fi/nalle/mlp/auto-20.png)
-
Voikos tuo automaattiasetus "hullunkiertoisen" puskurivaraajan kanssa edes toimia kovin optimaalisesti? Kun eikö siinä kuitenkin tuo lämmönjaon delta enemmän tai vähemmän säädy ulkoisen pumpun kierrosten perusteella, puskuri sitten latautuu enemmän tai vähemmän lämmönjaon kiertotarpeen mukaan.
-
Millaisia käynti/taukojaksoja pumpulla tulee kun sisäinen kiertopumppu on tuolla 1%teholla (-19C , 2-1% ja dt9C) verrattuna "normaali" tilanteeseen,vaikka tuollaiseen -12C (60%--->17% ja 6-7,5C dt) käyntitilanteeseen?
Kyllä se yli kaksi tuntia yhtäsoittoa jauhoi, sitten otti puolen tunnin tauon. Tämäkin viittaisi ettei kaikki tehot olleet pelissä tuolla 1% kierrolla, sitä kun pitäisi kuitenkin tulla silloin 9kw verran pumpusta ja tämä pitäisi olla mitoitettu jonnekin 28 pakkaseen saakka. Nyt kun kävi normaalimmin 10-12 asteen pakkasessa on käyntiä aina noin 1h50 min ja taukoa 50 min, eli kolmasosa tehoa suunnilleen käyttämättä.
-
Voikos tuo automaattiasetus "hullunkiertoisen" puskurivaraajan kanssa edes toimia kovin optimaalisesti? Kun eikö siinä kuitenkin tuo lämmönjaon delta enemmän tai vähemmän säädy ulkoisen pumpun kierrosten perusteella, puskuri sitten latautuu enemmän tai vähemmän lämmönjaon kiertotarpeen mukaan.
Eipä varmaan, tässäkin tapauksessa pumppu teki 52 asteista vettä vaikka pattereille haluttiin (laskettu meno) vain 44,6 asteista, ja sinne meni 46 asteista (vanha luotettava mittari kiinni putkessa). Mutta tosiaan jos hullunkierrossa veden virtausnopeus on paljon isompi mitä lämpöpumpulta kiertää niin pitäähän sen pumpun sitten kuumempaa pukata jos meinaa asteminuutteja kelata kiinni.
Mutta jos laitan manuaalille niin mikä nopeus sitten?
-
Mutta jos laitan manuaalille niin mikä nopeus sitten?
Ala jostain 10-30% luokasta hakemaan oikeaa, tietysti riippuu sen ulkoisen pumpun aikaansaamasta virtauksesta. Mä yritän haarukoida sellaista joka hyvin hitaasti täyttää UKVta mutta ei pahasti romahduta deltaa.
-
akh
Tämäkin viittaisi ettei kaikki tehot olleet pelissä tuolla 1% kierrolla,
Testailin jokuviikko sitten lauhduttimen dt:n ja virtauksen vaikutusta antotehoon ja kyllä vaikutusta näkyy olevan ;)
Tässä siis lauhduttimen ja varaajan välisen kiertopumpun pyörimis/virtausnopeuden muutoksien vaikutus dt:n ja antotehoon
Lauhdutin dt 3nop (http://aijaa.com/xEqdyA)
-
Minulla kun on n 300l varaaja tuossa, niin 35% lauhdutinpumpulle, ja täydet patteripumpulle (alpha) näyttää aika tasapainoiselta tässä huushollissa. Eli varaaja latautuu hiukan edellä pattereiden paluun nousua. Lauhdutindelta 7 -> 6 astetta jakson mittaan, jos mennään lähemmäs 50 astetta ( harvoin) niin ei jaksa kuin 5 astetta. Patterikierron delta n 7, siinä on mukana puolikylmää tilaa vähän jäähdyttämässä.
Teho alenee oman tuntuman mukaan lauhduttimen keskilämpötilan mukana, ei niinkään pelkän menolämpötilan mukana, kunhan kohtuudessa pysytään. Mitenkäs tuo sopii Matiaksen havaintoihin ?
-
Tuli mieleen, että oma kone menee myös 1% nopeudelle legionellakuumennuksessa, kun kompuran avulla yritetään päästä 58-60'C ja loput vastuksella. Aina olen saanut "Korkea lauhduttimen tulolämpötila" -hälytyksen. Pumppu on automatiikalla.
Kannattaisiko tuota muuttaa vai antaa olla automatiikalla? Tuo hälytys (vaikka onkin infohälytys) hieman laittaa ajattelemaan.
-
akh
Tämäkin viittaisi ettei kaikki tehot olleet pelissä tuolla 1% kierrolla,
Testailin jokuviikko sitten lauhduttimen dt:n ja virtauksen vaikutusta antotehoon ja kyllä vaikutusta näkyy olevan ;)
Tässä siis lauhduttimen ja varaajan välisen kiertopumpun pyörimis/virtausnopeuden muutoksien vaikutus dt:n ja antotehoon
Lauhdutin dt 3nop (http://aijaa.com/xEqdyA)
Nämä olikin mielenkiintoisia käppyröitä.
Itse olen havainnut saman suuntaisia tuloksia.
Olen muutenkin miettinyt näitä kiertovesipumppujen tehoja toisiinsa nähden, kun itsellä on kaksi ulkoista pumppua imemässä puskuria tyhjäksi.
Tuntuu siltä, että puskurin latauspumppu saa olla 100 % teholla, muuten tuntuu, että kone "jauhaa tyhjää", eikä latausta tapahdu.
Pitäisikö puskurin latauspumpun olla aina suuremmalla teholla kuin ne pumput, jotka sitä tyhjentävät?
Vai perustuuko puskurin lataus myös paluuvirtauksen lämmönnousuun?
Mietin vain omaa kokoonpanoa, kun puskurin latauspumppu on teholuokkaa 7 m (nostokorkeuden mukaan) ja ulkoiset pumput on 6 m ja 7 m tehoisia, niin kakkoseksi tuo latauspumppu jää lähes aina...
-
Testailin jokuviikko sitten lauhduttimen dt:n ja virtauksen vaikutusta antotehoon ja kyllä vaikutusta näkyy olevan ;)
Tässä siis lauhduttimen ja varaajan välisen kiertopumpun pyörimis/virtausnopeuden muutoksien vaikutus dt:n ja antotehoon
Lauhdutin dt 3nop
Koko totuus ei kuitenkaan liene Dt vaan lauhduttimen lämpötilat.
Mitkä olivat lauhduttimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilat näissä kolmessa koeajossa?
ATS
-
Tuli mieleen, että oma kone menee myös 1% nopeudelle legionellakuumennuksessa, kun kompuran avulla yritetään päästä 58-60'C ja loput vastuksella. Aina olen saanut "Korkea lauhduttimen tulolämpötila" -hälytyksen. Pumppu on automatiikalla.
Kannattaisiko tuota muuttaa vai antaa olla automatiikalla? Tuo hälytys (vaikka onkin infohälytys) hieman laittaa ajattelemaan.
Täällä tulee myös legionellakuumennuksessa 163. Minusta tämä on normaalia kompuran suojaamista.
Kompura ei käy ja vastuksilla kuumennettu vesi menee lauduttimen läpi.
Toisinaan KV lämmityksen lopuksi tulee 163 hetkeksi.
-
On se harmi kun Nibe ei (vielä) loggaa pumppujen nopeuksia. Kun se tulee niin saadaan yksi lisäulottuvuus pohdintoihin ;)
-
Lämpötilaeroista lauhduttimen yli löytyy erinomaista keskustelua sekä tehtyjä testauksia:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4402.0
Näistä voi sitten jokainen vetää omat johtopäätöksensä millä nopeudella kiertovesipumppua kannattaisi / ei kannata ajaa.
Myös itsellä legionellatappajaisten aikana kiertovesipumppu on pyörii 1% nopeudella.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1507.msg64699#msg64699
Uskoisin että vettä liikkuu suhteellisen paljon myös tuolla 1% teholla ja asia on OK, sillä samaan aikaan keruupiiristä kuitenkin otetaan energiaa ihan reippaanlaisesti. Mihinkäänhän ei energiaa katoa, joten pumpun antama teho on pakko olla ihan Ok tasolla myös tuolloin.
-
Vai perustuuko puskurin lataus myös paluuvirtauksen lämmönnousuun?
Jos varaajassa ei ole pystyvirtausta, joko alas tai ylöspäin käyntijakson aikana, jää varaajan keskialueen lämmönnousu lämpöliikkeen varaan, ja epätäydelliseksi. Intuitio sanoo, että lauhduttimen menovedellä lataus (ylhäältä alas) tuottaa korkeimman keskilämpötilan, siis parhaan latingin varaajaan.
-
Jäi vielä mainitsematta ajatus, että mistäänhän emme tiedä että 1% tehoasetus tarkoittaisi todellisuudessa myös sitä että kiertovesipumppu todella toimisi 1% teholla maksisuorituskykyynsä nähden. Sehän voi olla myös jotain muuta. Tehoasetus ei siis välttämättä suoraan korreloi todellisen pumppaustehon kanssa.
-
Yhteys sähkötehon asetuksen x% ja pumppaustehon y l/sek välillä on epälineaarinen, ja pumppausteho alenee paljon loivemmin alaspäin mentäessä virtausvastuksen alentumisen myötä. Muistetaan, että vapaakiertokin toimii, 0%, kun on väljät putket.
-
Yhteys sähkötehon asetuksen x% ja pumppaustehon y l/sek välillä on epälineaarinen, ja pumppausteho alenee paljon loivemmin alaspäin mentäessä virtausvastuksen alentumisen myötä. Muistetaan, että vapaakiertokin toimii, 0%, kun on väljät putket.
Joo totta, ei ole lineaarista sähkötehonkaan suhteen. Mun pointtini oli myös se, että tuo 1% asetus (mikä ei välttämättä ole edes pumpulle syötettävä sähkötehon asetus) voi olla mitä tahansa mitä Nibe on päättänyt. Ei ole mitenkään epätavallista eri käyttöliittymissä, että käyttäjille tarjottavat asetukset eivät todellisuudessa olekkaan sitä mitä ne antavat ymmärtää.
-
Testailin jokuviikko sitten lauhduttimen dt:n ja virtauksen vaikutusta antotehoon ja kyllä vaikutusta näkyy olevan ;)
Tässä siis lauhduttimen ja varaajan välisen kiertopumpun pyörimis/virtausnopeuden muutoksien vaikutus dt:n ja antotehoon
Lauhdutin dt 3nop
Koko totuus ei kuitenkaan liene Dt vaan lauhduttimen lämpötilat.
Mitkä olivat lauhduttimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilat näissä kolmessa koeajossa?
ATS
Tuossa trendissä http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day-3.jpg
Logtempin käyrät ,ylimpänä tulistinvaihtimen meno-paluu,siitä alaspäin lauhduttimen meno-paluu ja alimpana virtuaalinen anturi lauhduttimen dt,nämä siis veden lämpötilat.
Seuraavalla käyntijaksolla lauhduttimen kiertopumppu pyörii 1/3 nopeudella ja senjälkeen 2/3 nopeudella.
Mitkä olivat lauhduttimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilat näissä kolmessa koeajossa?
Tarkoitatko Logtemp tekstitiedostoa lauhduttimen veden meno ja paluuantureista vai piisaako graafinen trendi?
Mites muuten tuon lämpötilan kanssa oikein tehomittauksissa on kun laskukaavassa tehoon ei näytä vaikuttavan meno/paluu lämpötilat,ainoastaan dt?
Esim jos meno on 25C ja paluu 20C niin samalla virtauksella saan saman tehon jos meno on 45C ja paluu 40C?
Ei oikein käy järkeen koska lämmitysvaikutus muuttuu melkoisesti (?)
-
Yhteys sähkötehon asetuksen x% ja pumppaustehon y l/sek välillä on epälineaarinen, ja pumppausteho alenee paljon loivemmin alaspäin mentäessä virtausvastuksen alentumisen myötä. Muistetaan, että vapaakiertokin toimii, 0%, kun on väljät putket.
Menipäs tää nyt mielenkiintoiseksi. Koulun fysiikan tunneilta muistelen että veden virtausvastus nousee pumppaustehon kuutiossa, joten tällöin pudotus käytetyssä sähkötehossa 100% --> 1% eli sadasosaan olisi (1/100)^(1/3)=0.215 eli yhden prosentin teholla virtaa noin viidesosa täyden tehon virtaamaan nähden. Onpas yllättävää!
Tuolla niben dokkarissa on jotain käppyröitä sivulla 10, jos tuosta arvioi että pumppuni panee parhaimmillaan 0,6l/s niin reilun desin sekunnissa se pumppaa prosentin tehollakin, aivan uskottavaa että tällöin lämpöä siirtyy. Painevastus lienee keisissäni minimaalinen kun kerran pari metriä paksua putkea suoraan puskurille.
http://www.nibe.fi/nibedocuments/12045/M10940-1.pdf
Patteriveroston pumpusta sellainen ajatus että jos siinä on hirmuinen kierto, puskurivaraajassa vallitsee tasainen lämpö ylhäältä alas jolloin maalämpöpumppu joutuu tekemään lämpimämmästä paluuvedestä, ja mitä hiljaisempi kierto pattereille sen paremmin lämpö puskurissa kerrostuu mikä laskee paluulämpöä pumpulle, nostaa coppia. Puskurivaraajaan halutaan siis maksimaalinen kerrostuma ja minimit pystyvirtaukset.
Onko tuo kompuran hyötysuhde sitten sitä parempi mitä isompaa deltaa pääsee tekemään, vai onko joku 7 optimi?
-
Patteriveroston pumpusta sellainen ajatus että jos siinä on hirmuinen kierto, puskurivaraajassa vallitsee tasainen lämpö ylhäältä alas jolloin maalämpöpumppu joutuu tekemään lämpimämmästä paluuvedestä, ja mitä hiljaisempi kierto pattereille sen paremmin lämpö puskurissa kerrostuu mikä laskee paluulämpöä pumpulle, nostaa coppia. Puskurivaraajaan halutaan siis maksimaalinen kerrostuma ja minimit pystyvirtaukset.
Tämä on ihan totta. Vähän vastaava ilmiö näkyy myös jos F1245 integroitua käyttövesivaraajaa lämmittää kovalla virtauksella, niin siinä käy niin että itseasiassa se alkaa lämmittäessä viilentämään varaajan yläosaa. Pöntön pohjalla kun on kylmää vettä, niin kierukan alaosan kohdalla oleva vesi viilenee voimakkaasti ennenkuin se tulee lauhduttimelle, ja kun virtaus on kova lauhduttimen läpi (vesi lämpiää vain muutaman asteen), niin lauhduttimelta lähtevä vesi on itseasiassa kylmempää mitä varaajan yläosassa oleva vesi -> Viilentää varaajan yläosaa, tappaa kerrostumisen.
Optimaalisesta lämpötilaerosta oli tuolla aiemmin laittamassani linkissä paljon juttua, mitään suurta konsensusta siihen ei ole löytynyt. Itse olisin taipuvainen eri keskustelujen ja testien jälkeen uskomaan, että mitä pienempi dt, sen parempi hyötysuhde.
-
Mites muuten tuon lämpötilan kanssa oikein tehomittauksissa on kun laskukaavassa tehoon ei näytä vaikuttavan meno/paluu lämpötilat,ainoastaan dt?
Esim jos meno on 25C ja paluu 20C niin samalla virtauksella saan saman tehon jos meno on 45C ja paluu 40C?
Ei oikein käy järkeen koska lämmitysvaikutus muuttuu melkoisesti (?)
Onkos tämä joku kompa mitä en ymmärrä? Todennäköisesti ;D
Mitä merkitystä niillä lämpötiloilla olisi? Jos virtaus on vakio niin ainoastaan dt tarvitaan tehon laskemiseen. Sama energiamäärä käytetään lämpenee vesi 20->25 tai 40->45. Seppaant tuolla aiemmin varmaan halusi varmistaa että näissä testeissä lämpötilat ovat olleet samanlaisia. Se kun selittäisi hyvin miksi teho voi heittää kilowatin. Pelkän dt muutoksen aiheuttamaksi tuo kilowatti tuntuu aika suurelta.
-
Esim jos meno on 25C ja paluu 20C niin samalla virtauksella saan saman tehon jos meno on 45C ja paluu 40C?
Ei oikein käy järkeen koska lämmitysvaikutus muuttuu melkoisesti (?)
Tuossa lasketaan millä teholla lauhdutin lämmittää läpikulkevaa vettä, siitä paljonko se pystyi nostamaan veden lämpötilaa. Kyllä se on sama, jos virtaus ja delta ovat samat. Mutta jos lauhduttimen keskilämpötila nousee, niin käytännössä tehoa irtoaa vähemmän, eli samalla virtauksella delta jää pienemmäksi.
Eli oliko sinulla sama keskilämpötila, kun havaitsit erisuuret lämmitystehot ? Vai alemmalla keskilämmöllä suurempi teho, joka olisi oman arveluni mukaista ?
Talon lämmitys tapahtuu pattereiden avulla, ja siinä teho lasketaan patterin keskilämpötilan ja huonelämpötilan erotuksesta.
-
Eli oliko sinulla sama keskilämpötila, kun havaitsit erisuuret lämmitystehot ?
Mitä tarkoittaa keskilämpötila? :-[
Onko esim siten että jos meno on 42C ja paluu 38C niin keskilämpötila on 40C,,vai miten.
-
Mitä tarkoittaa keskilämpötila?
Hyvä kysymys. Oikeasti se pitäisi olla tehollinen keskilämpötila, mutta kun esim minä en sitä osaa laskea, niin käytän likiarvona aritmeettista keskiarvoa, juuri noin. Tuskin se kovin paljon poikkeaa, arvelen.
-
Matias
Mites muuten tuon lämpötilan kanssa oikein tehomittauksissa on kun laskukaavassa tehoon ei näytä vaikuttavan meno/paluu lämpötilat,ainoastaan dt?
juntti
Onkos tämä joku kompa mitä en ymmärrä? Todennäköisesti ;D
Mitä merkitystä niillä lämpötiloilla olisi? Jos virtaus on vakio niin ainoastaan dt tarvitaan tehon laskemiseen.
Ei ole kompa :)
On vaan osoittautunut käytännössä joskus vääräksi luottaa pelkästään laskukaavan tms yhtälön antamaan tulokseen
On vähän sellainen tunne että tuosta kaavasta puuttuisi jotain
Liitteenä ko laskukaava
-
Ei ole kompa :)
On vaan osoittautunut käytännössä joskus vääräksi luottaa pelkästään laskukaavan tms yhtälön antamaan tulokseen
On vähän sellainen tunne että tuosta kaavasta puuttuisi jotain
Ei kaavasta puutu mitään vaan se on esitetty hieman virheellisesti.
Virhe on kuitenkin niin pieni, että sillä ei ole merkitystä näissä meidän lämpöteholaskuissa toimittaessa lämpöpumppujen lämpötila-alueella.
Virhe on siinä, että veden ominaislämpö ei ole vakio vaan muuttuu lämpötilan muuttuessa ja vieläpä epälineaarisesti.
Ominaislämpö muuttuu sekä massayksikköä että tilavuusyksikköä kohti.
Ohessa pieni taulukko
T (C) Ominaislämpö Ominaislämpö
kJ/kg kJ/l
10 4,193 4,191
20 4,183 4,176
30 4,170 4,161
40 4,179 4,147
50 4,182 4,132
60 4,185 4,115
Se miksi tuolla aiemmin kyselin Matiaksen kokeessa olleista lauhduttimen lämpötiloista johtui siitä, että lauhduttimen lämpötilan muuttuminen vaikuttaa COP:iin ja sitä myöten tehoon.
ATS
-
Onkos tämä joku kompa mitä en ymmärrä?
Mitä merkitystä niillä lämpötiloilla olisi? Jos virtaus on vakio niin ainoastaan dt tarvitaan tehon laskemiseen. Sama energiamäärä käytetään lämpenee vesi 20->25 tai 40->45. Seppaant tuolla aiemmin varmaan halusi varmistaa että näissä testeissä lämpötilat ovat olleet samanlaisia. Se kun selittäisi hyvin miksi teho voi heittää kilowatin. Pelkän dt muutoksen aiheuttamaksi tuo kilowatti tuntuu aika suurelta.
Täältä voi ladata nyt vähän täydennetyn laskentapohjan: (https://app.box.com/shared/6agrwscpuj3kekfhc31w/1/565189918/21891967259/1)
-
Kiitos !
Todella tarpeeseen tulevia nämä hienot laskentapohjat, helppoja käyttää ja havainnollisia!
:)