Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: Espoosta - 10.12.14 - klo:09:46
-
Kesällä hankittuun omakotitaloon oli 2008 asennettu IVT:n HT C7 pumppu ja porattu reikä kallioon. Systeemi oli kuutisen vuotta pyörittänyt vettä patteriverkostossa, joka vaihdettiin lattialämmitykseksi paitsi alakerran AT+varasto jätettiin peruslämmölle pattereilla. Talo lämpiää näillä keleillä, mutta pumppu käy jatkuvasti ja käyttää vastuksiakin vaikka lämmintä vettä menee vähänlaisesti. Patterisysteemin peruina järjestelmässä on puskurivaraaja lämmitysvedelle, joka pidettiin mukana nykysysteemissäkin, jotta käyntijaksoja tulisi harvemmin.
Tällaista lukemaa irtosi koneesta, kun lämmitysvettä oli lämmitelty jonkin aikaa:
GT1: Pys 29,1 Nyk 24,1
GT2: 4,7
GT3: Tav 46 Nyk 50,7
GT6: 33,1
GT8: 29,2
GT9: 24,6
GT10: 3,7
GT11: 0,2
Lämmitettävää alaa on n. 150 neliötä + alakerrassa pattereilla n. 40 neliötä tarkoitus pitää edes plussan puolella. Sama vesi kiertää molemmissa. Huoltomies kävi mittailemassa ja totesi, ettei varsinaista vikaa ole. Kylmäaineita on ja kompura nostaa paineet 20-21 bariin käyttövettä lämmitettäessä (jolloin GT6 n. 60 astetta) ja lämmitysvettä lämmitettäessä 3-5 bariin, jolloin GT6 on korkeimmillaan käynyt 36 asteessa. Sen verran tutkiskelin itse, että GT6 anturi näyttäisi olevan kompuran ja lämmönvaihtimen välisessä kupariputkessa ja anturi näyttäisi toimivan, koska putki tuntuu vain vähän lämpöiseltä lämmitysvettä tehdessä. Muilla näyttää GT6 pyörivän 70-100 asteessa, niin kuin sen manuaalin mukaan pitäisikin. Ongelma siis liittynee matalaan GT6:een, mutta käyttövettä tehdessä pumppu saa sen kyllä nostettua. Lämmitysvettä tehdessä viimeiset asteen kymmenykset nousevat tooooodella hitaasti, ehkä 0,1 astetta per puoli tuntia, kun kompuralta tulee lämmönvaihtimelle noin lämmitysveden tavoitearvon lämpöistä tavaraa.
Mikähän systeemissä mättää? Ja mihin ihmeeseen katoaa kuitenkin jatkuvasti yli 3 astetta keruupiirin nesteestä, kun lämmitysvesi ei kunnolla lämpene?
-
Lämmityslaitos saattaa olla alimitoitettu.
Kerro vähän lisätietoja rakennuksesta, niin koetetaan tehdä mitoituslaskelma.
Rakennuksen:
- rakennusvuosi,
- montako kerrosta ja huonekorkeudet,
- ulkomitat (pituus, leveys),
- millainen ulkoseinärakenne (kivi, puu),
- ulkoseinän paksuus ja lämpöeristeen laatu (puru, villa) ja sen paksuus,
- yläpohjan lämpöeristyksen laatu ja paksuus,
- porakaivon syvyys.
-
Lämmityslaitos saattaa olla alimitoitettu.
Saattaa tietysti, mutta en oikein usko. Edelliset omistajat pärjäsivät patterikiertoisella systeemillä kuusi vuotta ja lattialämmön kanssa pumppu käyttää vastuksia jo +5 asteen säällä, niin jotain muuta(kin) lienee pielessä.
Lattialämmitystoimittajalle toimitin nuo rakennetiedot, joiden pohjalta laskelmat ja mitoitus tehtiin. Niissä tehontarpeeksi saatiin hiukan alle 7kW, kun ulkolämpötila on -20 astetta.
Kyseessä on 1970 tehty täystiilitalo (tiili-10 cm villa-tiili), jossa on ihan uudet ikkunat (U=1,0). Asuintilat yhdessä 250cm korkuisessa kerroksessa. Talo L-mallinen, kooltaan noin 14x14m, josta puuttuu yksi 7x7m kokoinen neljännes. Yläpohjan eristys on tällä hetkellä surkea, noin 15cm villaa. Sillä on kuitenkin tarkoitus selvitä tämä talvi.
Viimeisimpänä syylliseksi vikaan on epäilty vaihtoventtiiliä, mutta ei tämä ongelmakuvaus muiden vaihtoventtilivikaisten tarinoihin tunnu sopivan. Insinöörin logiikalla en ymmärrä miten veden lämmitys voi kylmemmällä säällä onnistua vaikka 40 asteiseksi, jos kompura syöttää lämmönvaihtimen kuumalle puolelle 36 astetta. Ongelmana on selvästi tuo matala GT6, mutta mikä sen voi aiheuttaa?
-
Puhdista ne kaikki mutasuodattimet sieltä. Mulla oli jo vuoden jälkeen verkko täysin tukossa, kun vanhat patterilierat siellä pyörii. Olis pitänyt vaatia niitä huuhtelemaan koko putkisto jo heti ennen asennusta.
-
Kyseessä on 1970 tehty täystiilitalo (tiili-10 cm villa-tiili), jossa on ihan uudet ikkunat (U=1,0). Asuintilat yhdessä 250cm korkuisessa kerroksessa. Talo L-mallinen, kooltaan noin 14x14m, josta puuttuu yksi 7x7m kokoinen neljännes. Yläpohjan eristys on tällä hetkellä surkea, noin 15cm villaa. Sillä on kuitenkin tarkoitus selvitä tämä talvi.
Tein laskelman ja liitin siitä tulosteen edelliseen omaan viestiisi.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava.!
-
Kylmäaineita on ja kompura nostaa paineet 20-21 bariin käyttövettä lämmitettäessä (jolloin GT6 n. 60 astetta) ja lämmitysvettä lämmitettäessä 3-5 bariin, jolloin GT6 on korkeimmillaan käynyt 36 asteessa. Sen verran tutkiskelin itse, että GT6 anturi näyttäisi olevan kompuran ja lämmönvaihtimen välisessä kupariputkessa ja anturi näyttäisi toimivan, koska putki tuntuu vain vähän lämpöiseltä lämmitysvettä tehdessä.
Jos nuo lämmitysveden arvot ja kylmäaineen paineet (3-5bar) on oikeat niin kylmäainekierrossa on jotain vikaa.
Jossain koneikossa on tuon videon mukainen tarkistuslasi ja jos se kuplii tai nesteen virtaus näkyy kuten videolla niin kylmäaine ei lauhdu nesteeksi eikä sen paine ja lämpötila nouse.
Saattaa johtua kylmäainevajauksesta tai paisuntaventtiilin viasta.
Tässä J.Kaijan video IVT:n tarkistuslasista kun on kylmäainevajausta
https://www.youtube.com/watch?v=r1Kly9Qvq8o&feature=youtu.be
-
Puhdista ne kaikki mutasuodattimet sieltä. Mulla oli jo vuoden jälkeen verkko täysin tukossa, kun vanhat patterilierat siellä pyörii. Olis pitänyt vaatia niitä huuhtelemaan koko putkisto jo heti ennen asennusta.
Jos lämmönjako on tukossa niin eikö silloin kompuralla pitäisi lämmöt ja paineet pitäisi olla ennemmin koholla kuin alakantissa?
-
Kylmäaineita on ja kompura nostaa paineet 20-21 bariin käyttövettä lämmitettäessä (jolloin GT6 n. 60 astetta) ja lämmitysvettä lämmitettäessä 3-5 bariin, jolloin GT6 on korkeimmillaan käynyt 36 asteessa. Sen verran tutkiskelin itse, että GT6 anturi näyttäisi olevan kompuran ja lämmönvaihtimen välisessä kupariputkessa ja anturi näyttäisi toimivan, koska putki tuntuu vain vähän lämpöiseltä lämmitysvettä tehdessä.
Jos nuo lämmitysveden arvot ja kylmäaineen paineet (3-5bar) on oikeat niin kylmäainekierrossa on jotain vikaa.
Jossain koneikossa on tuon videon mukainen tarkistuslasi ja jos se kuplii tai nesteen virtaus näkyy kuten videolla niin kylmäaine ei lauhdu nesteeksi eikä sen paine ja lämpötila nouse.
Tarkistuslasista kurkattuna ei näy yhtään mitään eli ilmeisesti neste virtaa tasaisesti.
Saattaa johtua kylmäainevajauksesta tai paisuntaventtiilin viasta.
Paikalla käynyt huoltofirma heitti hanskat tiskiin ja tarjosi seuraavaa firmaa. Sieltä epäiltiin syylliseksi tuota paisuntaventtiiliä, tosin ei ihan varmoja oltu käymättä paikan päällä. Huomenna selvinnee.
-
Puhdista ne kaikki mutasuodattimet sieltä. Mulla oli jo vuoden jälkeen verkko täysin tukossa, kun vanhat patterilierat siellä pyörii. Olis pitänyt vaatia niitä huuhtelemaan koko putkisto jo heti ennen asennusta.
Jos lämmönjako on tukossa niin eikö silloin kompuralla pitäisi lämmöt ja paineet pitäisi olla ennemmin koholla kuin alakantissa?
Näin päin sen itsekin pähkäilin ja lisäksi nykysetuppi on ollut käynnissä kolmisen viikkoa, joten ei mutasihdit nyt mahdottoman huonossa kunnossa vielä voi olla.
-
GT6 vitttaa kompuranvikaa, joko kylmäkaasut vähissä tai kompura muuten hajoamassa. itsellä menee 4h ajon jälkeen 68 astetta käyttövettä tehdessä 74 asteessa.
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/lammot.jpg)
-
Voisiko tuossa vaihtoventtiili olla jumissa?
-
nykysetuppi on ollut käynnissä kolmisen viikkoa
Ja mihin ihmeeseen katoaa kuitenkin jatkuvasti yli 3 astetta keruupiirin nesteestä, kun lämmitysvesi ei kunnolla lämpene?
Voisikohan tuossa olla vielä lattian kuivumisvaihe menossa?
Eli kosteuden haihduttamiseen lattiasta lämmityksen lisäksi menee enemmän lämpötehoa kuin mitä lämpöpumppu pystyy tuottamaan(?)
-
Paljonko pumpulla on käyntitunteja takana? Mikä jakauma lv-kv teon välillä?
Voisihan kompurasta olla männänrengas poikki jos on mäntäkone kyseessä.
HT malli on varmaan uudemmalla kompuralla?
-
Huolto kävi paikalla ja kyllä paisuntaventtiilin suuntaan osoitellaan syyttävää sormea. Se on mitä ilmeisimmin täysin auki jatkuvasti ja kylmäaineet juosta rallattaa vapaasti. Paisuntaventtiilin kiinni vääntäminen ei alkuun aiheuttanut mitään muutosta, kunnes vasta melkein kiinni asti ruuvattuna alkoi hiukan lämmöt (GT6) nousta. Vaihdetaan se paisuntaventtiili nyt ensin ja katsotaan sitten, miltä lämmöt näyttää. Menee ensi viikkoon.
Vaihtoventtiili koneesta on jo joskus vaihdettu, ei ollut kuulemma alkuperäinen.
Matiaksen veikkaus lattian kuivumisesta ei sekään taida päteä tässä. 25 neliötä valettiin Kiilto 60:llä ja loput on lämmönluovutuslevyillä toteutettu eli kuivaa pitäisi olla.
-
No niin. Paisuntaventtiili uusittu ja pumppu toimii nyt niin kuin pitääkin. Lämmitysvettä tehdessä (tavoite 29C) GT6 nousee 65-70 asteen välille ja käyttövettä tehdessä (tavoite 52C) ainakin 90 asteeseen. Lämpenee hiukan eri vauhdilla kuin aiemmin...
-
Jaahas, onkohan mun pumpussa nyt samaa vikaa ? :'(
Viisi vuotta hyvin toiminut (eli takuu juuri umpeutunut) Greenline HT Plus C11, ja pitkin syksyä olen katellut että käyntiajat pidemmät kuin aikaisempina vuosina samoissa ulkolämpötiloissa. Tosin lämpimän käyttöveden kulutus jonkinverran lisääntynyt, mutta tuskinpa nyt ratkaisevasti. Kun olen viime päivinä tarkkaillut arvoja niin täälläkin GT6 jäänyt alemmas kuin aiemmin. Kompressorin lämpötila nousee hädin tuskin yli 50 asteen (jossain vaiheessa käväisi 57 asteessa) ja muistelen aikaisemmin nähneeni kompuran lämmpöjen pyörineen jossain sadankin asteen paikkeilla. Viime viikolla vastukset olivat kuumina jo -5 asteen ulkolämpötiloissa , kun vielä viime talvena sai pakkasta olla n 10 astetta ennenkuin alkoi haukkaamaan sähköä. Nyt kun tänne pk-seudullekin tuli pakkasta (-9) joulun kunniaksi niin taitaa olla lisäenergialla käyttöä, kun pumppu on muutenkin pyörinyt pysähtymättä jo ainakin kolme vuorokautta.
Mutasihdit pitäisi olla puhtaat, eikä tarkastuslasissa näy liikettä.
Millähän asian saisi varmistettua ? Vai pitääkö kutsua ammattilaiset paikalle ? Kukahan täällä Helsingissä hallitsee homman ? Luuletteko että menisi vielä takuuseen, vaikka takuuaika meni umpeen n neljä kk sitten ? ::)
Etukäteen kommenteista kiittäen !
-
Talomme on alunperin 52 rakennettu rintamamiestalo, jota laajennettiin -94 siten että nyt on lämmitettäviä neliöitä n 200 + kellarissa n 100 neliötä joita lämmitetään osittain. Voisi ehkä sanoa että lämmitettävää tilaa on 250 m2, siitä 60 toisessa kerroksessa. Kuutioita ehkä 750 (korkea olohuone).
Yösähköä on palanut n 50 000 kWh/vuosi, käytännöllisesti katsoen kaikki lämmitykseen + käyttöveteen. Kuulostaa ehkä kovalta kulutukselta, mutta vaimo ja lapset on vilukissoja, lämmön talteenottoa ei ole, eikä muutenkaan ole oltu kovin tarkkoja.
Koetin tehdä tästäkin laskelman ja näyttäisi siltä, että pumpun teho riittäisi noin -6C -ulkolämpötilaan.
Laskelman tulosteen liitin viestiisi.
-
Kiitokset nopeasta vastauksesta Tomppeli !
Laskelmasi osui aika lähelle, todellinen vuosikulutus (kaikki sähköt) ollut n 16500 kWh (n 2000,- EUR)viime vuosina. Mitoituksen teki aikoinaan pumpun myyjät, yksi tarjosi 195 m reikää + Diplomat 12, mutta tuon IVT:n + 215 m reiän sain muistakseni neljä tonnia halvemmalla. (Reikä jouduttiin loppujen lopuksi tekemään kahtena kappaleena, 155 + 65 m, johtuen louhikosta.) Luotin noihin mitoituksiin ja vaikka lisäenergiaa on kulunut n 100 euron edestä/vuosi olen ollut säästöihin tosi tyytyväinen. En ole vielä varma onko tuossa nyt jotain vikaa, mutta eikös tuon kompukan pitäisi lämmetä ainakin 70 asteeseen kun se takoo yhtä mittaa jo kolmatta vuorokautta. Vai onko toi 50 - 54 astetta ok ? Koko aamupäivän olen tarkkaillut pumppua, eikä tuon ylemmäs lämpö nouse kompukassa. Lisäenergiaa ottaa ajoittain. ::)
-
En ole vielä varma onko tuossa nyt jotain vikaa, mutta eikös tuon kompukan pitäisi lämmetä ainakin 70 asteeseen kun se takoo yhtä mittaa jo kolmatta vuorokautta. Vai onko toi 50 - 54 astetta ok ?
Paisuntaventtiilille menevässä kylmäaine (nestelinja)putkessa on euron kolikon kokoinen nesteen tarkistuslasi.Jos siinä näkyy kuplia tms kompressorin jatkuvan käynnin aikana niin kylmäaineessa saattaa olla vajausta tai paisuntaventtiili ei toimi oikein.Kompressorin käynnistyessä kuplimista voi näkyä minuutin-parin aikana mutta senjälkeen kupliminen pitäisi lakata ja lasista näkyy vain kirkas neste.
Tehon heikkenemiseen vaikuttaa myös keruupiirin liuoksen lämpötilat ja lämpötilaero.
Jos kompressorin käydessä keruun lämpötilaero 5 asteen tienoilla niin silloin on oikea mutta jos on 10 asteen paikkeilla niin sitten on jotain pielessä.
-
Niin, tarkastuslasissa ei näy kuplia ja lämpökaivoon menevän nesteen lämpö nyt n -0,8 ja tulevan nesteen lämpötila n +2 astetta, eli nuo toimii kuten ennenkin. Seuranta-aikani nyt senverran lyhyt, että elättelen toivetta, että hermoilin liian aikaisin, mutta lisäkommentit tosiaan edelleen tervetulleita.
Mikähän teillä muilla on kompukan lämpötila ?
-
Mikähän teillä muilla on kompukan lämpötila ?
Jos tarkoitat kuumakaasun lämpötilaa niin se oli 87 astetta äsken kun kurkkasin. Pattereille lähti 48-asteinen vesi, pyynti 45.
Kaivosta 1, kaivoon -2 90 min käynnin jälkeen.
-
Niin, tarkastuslasissa ei näy kuplia ja lämpökaivoon menevän nesteen lämpö nyt n -0,8 ja tulevan nesteen lämpötila n +2 astetta, eli nuo toimii kuten ennenkin. Seuranta-aikani nyt senverran lyhyt, että elättelen toivetta, että hermoilin liian aikaisin, mutta lisäkommentit tosiaan edelleen tervetulleita.
Mikähän teillä muilla on kompukan lämpötila ?
Mulla C7 ja kompuran lämmöt lämmityskäynnin lopulla noin 73C. Kv tä tehdessä pikkasen alle 90C asteen.
Joku nyrkkisääntö on sellainen että kompuran lämmöt pitäisi olla noin puolta suuremmat kuin menoveden lämpötila.
Paisuntavena taitaa olla sökönä.
Ei kai vain ole taas tehtaalle ostettu halpa erä paisuntavenoja ja ongelmat alkaa näköjään 5-6 vuoden päästä. :-[
-
Laskelmasi osui aika lähelle, todellinen vuosikulutus (kaikki sähköt) ollut n 16500 kWh (n 2000,- EUR)viime vuosina. Mitoituksen teki aikoinaan pumpun myyjät, yksi tarjosi 195 m reikää + Diplomat 12, mutta tuon IVT:n + 215 m reiän sain muistakseni neljä tonnia halvemmalla. (Reikä jouduttiin loppujen lopuksi tekemään kahtena kappaleena, 155 + 65 m, johtuen louhikosta.) Luotin noihin mitoituksiin ja vaikka lisäenergiaa on kulunut n 100 euron edestä/vuosi olen ollut säästöihin tosi tyytyväinen. En ole vielä varma onko tuossa nyt jotain vikaa, mutta eikös tuon kompukan pitäisi lämmetä ainakin 70 asteeseen kun se takoo yhtä mittaa jo kolmatta vuorokautta. Vai onko toi 50 - 54 astetta ok ? Koko aamupäivän olen tarkkaillut pumppua, eikä tuon ylemmäs lämpö nouse kompukassa. Lisäenergiaa ottaa ajoittain. ::)
Tässä ensimmäisessä laskelmassa kaivon mitoitus on tehty valitun pumpputehon mukaisesti.
Tein toisenkin laskelman, versio B.
Talomme on alunperin 52 rakennettu rintamamiestalo, jota laajennettiin -94 siten että nyt on lämmitettäviä neliöitä n 200 + kellarissa n 100 neliötä joita lämmitetään osittain. Voisi ehkä sanoa että lämmitettävää tilaa on 250 m2, siitä 60 toisessa kerroksessa. Kuutioita ehkä 750 (korkea olohuone).
Yösähköä on palanut n 50 000 kWh/vuosi, käytännöllisesti katsoen kaikki lämmitykseen + käyttöveteen. Kuulostaa ehkä kovalta kulutukselta, mutta vaimo ja lapset on vilukissoja, lämmön talteenottoa ei ole, eikä muutenkaan ole oltu kovin tarkkoja.
Olit ilmoittanut vuotuiseksi lämmityssähkön kulutukseksi 50.000 kWh/a. Se on mielestäni liian iso talollesi.
40.000 kWh/a olisi mielestäni lähempänä oikeata.
Tässä toisessa laskelmassa, B, olen pudottanut vuotuisen lämmitystarpeen 40.000 kWh/a, jokka päästään noin 12,4 Wh/m3/Ap/vuosi ominaiskulutukseen, joka saattaa olla lähempänä todellista.
Lämpökaivo on tässä mitoitettu lämmitystarpeen mukaisesti.
Arvioitahan nämä laskelmat vain ovat!
-
Käväisin äsken katsomassa tilannetta; menoveden lämpötila 48,5 ja kompressorin 52 (ohjekirja ja näyttö puhuvat vain kompressorin lämpötilasta, GT6,
mutta kait se on sama kuin kuumakaasun lämpö). Pekin nyrkkisäännön mukaanhan tosiaan kompukan lämpö pitäisi olla jossain 72 asteen paikkeilla...
Kaipa sitä korjaajaa pitää ruveta metsästämääm heti pyhien jälkeen. Onko suosituksia ? Entä kustannusarvioita paisuntaventtilin vaihdolle ?
Kiitos tarkennuksista Tomppeli ! Tosiaan "ennätysvuonna" joskus -07 - 08, (varaavan yösähkön aikaan) sähkön kokonaiskuluus meillä oli n 65 000 kWh,
mutta siihen aikaan kolme teini-ikäistämme olivat vielä kotona ja nauttivat elämästään lämpimän suihkuveden alla. Tilannekin on nyt siis ihan toinen.
-
Voisit vielä ensiavuksi koputella sitä paisuntavenaa vaikka ruuvarilla. Tiedä vaikka alkaisi toimia :-[
-
Käväisin äsken katsomassa tilannetta; menoveden lämpötila 48,5 ja kompressorin 52 (ohjekirja ja näyttö puhuvat vain kompressorin lämpötilasta, GT6,
Jos mittaukset näyttävät oikein, on koneessa jotain pahasti vialla.
Paisuntaventtiili on hyvä arvaus.
ATS
-
Kävin koputtelemassa paisuntaventtiiliä. Niin rajusti kuin uskalsin, mutta ainakaan pariin tuntiin ei ole muutosta näkynyt, kompuran lämpötila edelleen 51 astetta (pientä vaihtelua). Vertailin aikaisempia muistiinpanoja. Tilanne ei sähkön kulutuksen kannalta ole välttämättä kovin erilainen. Vastaavissa tilanteissa, (10 astetta pakkasta, lisäenergiaa on tarvittu 2 - 5 tuntia/vrk ja energiaa palanut n 100 kW/vrk. Mutta eilen oli aattoilta, sauna päällä eikä tullut tehtyä tavanomaista klo 19:00 lukemien tarkistusta. Sähköä meni ehkä 120 kW/24h, lisäenergia päällä 6 h (?). Täytyy vielä tarkkailla, mutta onhan toi "kylmä" kompura vähän outo juttu.
Kiitokset vielä kaikille kommenteista, ja jos tulee jotain mieleen, niin.... :)
-
Kävin koputtelemassa paisuntaventtiiliä. Niin rajusti kuin uskalsin, mutta ainakaan pariin tuntiin ei ole muutosta näkynyt, kompuran lämpötila edelleen 51 astetta (pientä vaihtelua). Vertailin aikaisempia muistiinpanoja. Tilanne ei sähkön kulutuksen kannalta ole välttämättä kovin erilainen. Vastaavissa tilanteissa, (10 astetta pakkasta, lisäenergiaa on tarittu 2 - 5 tuntia/vrk ja energiaa palanut n 100 kW/vrk. Mutta eilen oli aattoilta, sauna päällä eikä tullut tehtyä tavanomaista klo 19:00 lukemien tarkistusta. Sähköä meni ehkä 120 kW/24h, lisäenergia päällä 6 h (?). Täytyy vielä tarkkailla, mutta onhan toi "kylmä" kompura vähän outo juttu.
Kiitokset vielä kaikille kommenteista, ja jos tulee jotain mieleen, niin.... :)
Voisit kokeilla sammuttaa sen kompuran ja ajella pelkällä vastuksella kunnes huolto saapuu. Onneksi lupasivat hetkeksi lauhtuvaa :)
-
Miksi pelkällä vastuksella ? Minusta tuntuu että pumppu pelaa, mutta alemmalla teholla, vai onko tuossa riski että jotain muutakin hajoaa ? Kompura ? ???
-
Käväisin äsken katsomassa tilannetta; menoveden lämpötila 48,5 ja kompressorin 52 (ohjekirja ja näyttö puhuvat vain kompressorin lämpötilasta, GT6,
mutta kait se on sama kuin kuumakaasun lämpö)
Oliskos Hannulla jotain toista lämpömittaria jolla kompressorista lähtevän kuumakaasuputken pintalämpötilaa voisi mitata että onko likimain sama kuin GT6 lukema?
Miksi pelkällä vastuksella ? Minusta tuntuu että pumppu pelaa, mutta alemmalla teholla, vai onko tuossa riski että jotain muutakin hajoaa ?
Tämä on yksi konsti selvittää kompressorista saatavaa lämpötehoa.
Jos esim 6kw:n vastuksilla menoveden lämpö nousee paremmin kuin 10kw:n kompressorilla niin silloin kompressorista ei saada täyttä lämpötehoa.
Tässä testissä siis lämmitys pelkillä vastuksilla ja kompressori stopissa testin ajan
-
Miksi pelkällä vastuksella ? Minusta tuntuu että pumppu pelaa, mutta alemmalla teholla, vai onko tuossa riski että jotain muutakin hajoaa ? Kompura ? ???
Siinä koneessa on luultavasti valittavissa vielä 9kwtin vastuskin. Tehdasasetus on tuo 6kw. Huoltovalikosta löytyy.
Älä sitten lämmittele saunaa kun vastuksilla ajelet jos on sähkökiuas.
Muuten, voisiko tuossa olla syypää yhden vaiheen puuttuminen?
-
Miksi pelkällä vastuksella ? Minusta tuntuu että pumppu pelaa, mutta alemmalla teholla, vai onko tuossa riski että jotain muutakin hajoaa ? Kompura ? ???
Siinä koneessa on luultavasti valittavissa vielä 9kwtin vastuskin. Tehdasasetus on tuo 6kw. Huoltovalikosta löytyy.
Älä sitten lämmittele saunaa kun vastuksilla ajelet jos on sähkökiuas.
Muuten, voisiko tuossa olla syypää yhden vaiheen puuttuminen?
Pumppu ei taida toimia jos puuttuu vaihe. Meillä ainakin meni pumppu vikatilaan kun yksi vaihe putosi pois myrskyn vuoksi. Taulussa oli ilmoitus vaiheviasta.
-
Olen tuossa pitkin päivää seuraillut pumpun toimintaa ja yrittänyt selvittää itselleni, miten se oikein pelaa. Lisäenergiaa ei ole tarvittu nyt kun ulkolämpökin on jossain -4 asteen paikkeilla, pumppu on kuitenkin käynyt jatkuvasti, mikä ei näillä ulkolämmöillä ole normaalia. Käyttövettä tehtäessä GT6 nousee jopa 60 asteeseen, mutta heti kun pumppu kääntää lämmityksen puolelle, kompukan lämpö laskee 50 asteeseen. Tuon voi tuntea myös paisuntaventtiilin jälkeisestä putkesta, mikä jäähtyy huomattavasti heti kun vaihtoventtiili siirtyy lämmitysveden puolelle. Mistähän tuo johtuu ? Miksei kompukka jatka yhtä kuumana kuin käyttövettä tehdessään ?
Katselin myös tuota ruotsalaista lämpöpumppufoorumia. Siellä oli jollain sama vika akuuttina ja maanantaina mittaavat paisuntaventtiilin toiminnan.
Ruotsin foorumilla oli myös hyvän tuntuinen sivusto IVT:n varaosakauppaan, jota tuli silmäiltyä vastaisuuden varalle. Esim tuo paisuntaventtiili (Greenline HT Plus) n. 140;- egeä, ja uusi kompressori n 1000;- E. 8) Mistähän löytyisi vastaava hinnasto täältä Suomen puolelta ?
-
Käyttövettä tehtäessä GT6 nousee jopa 60 asteeseen, mutta heti kun pumppu kääntää lämmityksen puolelle, kompukan lämpö laskee 50 asteeseen. Tuon voi tuntea myös paisuntaventtiilin jälkeisestä putkesta, mikä jäähtyy huomattavasti heti kun vaihtoventtiili siirtyy lämmitysveden puolelle. Mistähän tuo johtuu ? Miksei kompukka jatka yhtä kuumana kuin käyttövettä tehdessään ?
Käyttövettä tehdessä on kompressorin paine suurempi kuin lämmitysvettä tehdessä. Tästä johtuu korkeampi lämpötila tehtäessä käyttövettä.
Paisuntaventtiilin jälkeinen putki pitäisi olla useamman asteen verran pakkasen puolella ja huurteen peittämä.
Onko?
Ellei ole niin paisuntaventtiili on todennäköisesti täysin auki ja höyrystin ei jaksa höyrystää kaikkea kylmäainetta.
Tämän näkee myös kylmäaineen p-h kaaviosta. (Mikäli mittaukset näyttävät oikein)
--> Kompressoriin menee nestemäistä kylmäainetta.
--> Tekee nannaa kompressorille.
--> Voit jatkaa kompressorin käyttöä, uudenhan saa tonnilla.
ATS
-
Siis se putki, jossa myös tarkastuslasi, on kuuma/lämmin ja paisuntaventtiilin toisella puolella oleva putki (jossa eristeet) on kylmä, muttei huurtessa.
Ymmärsinköhän nyt oikein tuon putken ?
Eli kaipa se on ruvettava lämmittämään sähköllä, ettei toi tonnin kompukka hajoa.
Niin, onko ne hinnat noilla tasoilla, kun en mistään löydä hinnastoa ?
Kiitokset taas kommenteista tähän asti ! :)
-
Luultavasti kompressorin hinta on tonnin paikkeilla, mutta vaihdettuna se taitaa olla lähempänä 2500e. Löytyisikö Lämpötorilta sopivaa mallia (www.lampotori.fi), sieltä saa kompressoreja edullisesti?
-
Kiitos Tipi, elättelen vielä toiveita että kompura sentään jää ehjäksi. Siirryin juuri Seppaant:n kehoituksesta sähkökäytölle, jolla aion pärjäillä ainakin ensi viikolle. Tämä hintavertailu nyt vaan muuten, kun en ole asiaa joutunut aikaisemmin miettimään. Mutta joka tapauksessa nice to know että hinnat suunnilleen samoissa meillä Ruotsiin verrattuna. Täytyypä kurkata tuonne torille, mutta täytyyhän ne osat ostaa sieltä mistä työkin.
-
Hannun kannattaisi ekaksi teettää vianetsintädiagnoosi pätevällä kylmäkoneasentajalla.
Tuossa on kuitenkin useita vikamahdollisuuksia ja esim joku pulpin anturin kiinnityksen löystyminen tms paisarin säätöhäiriö voi aiheuttaa tuollaista oireita.
Eli ei kannata tutkimatta suoraan tilata kompressorin vaihtoa,toki sekin toki onnistuu mutta saattaa sitten keljuttaa jos kompressorin uusimisen jälkeen alkuvika on edelleen olemassa. ;)
-
Joo, ei, tarkoitus on pyytää ihan ammattilaiset paikalle tekemään diagnoosi ja sitten korjaamaan. Henkisesti olen valmistautunut siihen että paisuntaventtiili menee vaihtoon, mutta, että tuo runsaat viisi vuotta käytössä ollut kompukka saisi vielä jatkoaikaa. ::)
P.S. On muuten Honeywellin paisuntaventtiili - eikös noiden pitäisi olla ykköslaatua ?
-
Mikäli remontista tulee kallis (esim. kompuran kosahdus), laaja kotivakuutus luultavasti korvaa suurimman osan remontista kun laite ei ole vielä kovin vanha.
-
On se suppeampi.... :(
-
Olisi hyvä tietää paisuntaventtiilin jälkeinen lämpötila.
Teippaa tiukasti paisuntaventtiilin ja höyrystimen väliseen putkeen tavallisen lämpömittarin ulkoanturi ja hyvä lämpöeristys päälle.
ATS
-
Nyt on toi sähkökäyttö päällä, mutta voisihan sen kompukan taas laittaa jossain vaiheessa. Joka tapauksessa kun sormin kokeilin aikaisemmin, niin kylmältä tuntui, mutta ei kyllä pakkasen puolella ollut. Tosin tuli kokeiltua ihan siitä paisuntaventtilin vierestä kun siitä eteenpäin lämpöeriste päällä.
Mitähän sen lämpötilan pitäisi olla ?
-
Mitähän sen lämpötilan pitäisi olla ?
Suuruusluokka n. -5C pakkasta.
ATS
-
On se suppeampi.... :(
Soita kuitenkin vakuutusyhtiösi vahinkotarkastajalle,saat parhaat ohjeet sieltä. ;)
-
Mulla pari talvee sitten, kun paisuntavenalla yritettiin tehoja nostaa tuntui kuin säätöruuvi olisi auennut itsekseen.
Uskaltaisiko tuon suojahatun poistaa ja kurkata paljonko säätö on levällään?
Vai käykö tossa niin että kylmikset karkaa ja tulee katastrofi?
-
Jos kerran sen hatun (se missä kuusiokolo ?) alla on säätöruuvi, niin kyllä kai siitä pitäisi voida säätää... kellään varmaa tietoa ?
Jotenkin tuntuu ettei vielä viidessä vuodessa olisi mitään lopullista hajalla. Siis onko siellä säätöruuvi, myötäpäivään lisää - vastapäivään vähemmän ?
Jos sitä hattua ensin löysäisi varovasti.... :-\
Edit: Niin siis nyt pitäisi vähentää kylmäaineen kulkua paisuntavenan läpi ? Kokeilin vähän avata sitä hattua, mutta ei kantti kestänyt kun vaikutti aika tiukalta, enkä nyt muutenkaan ihan tiedä mitä olin tekemässä.
-
Jos kerran sen hatun (se missä kuusiokolo ?) alla on säätöruuvi, niin kyllä kai siitä pitäisi voida säätää... kellään varmaa tietoa ?
Jotenkin tuntuu ettei vielä viidessä vuodessa olisi mitään lopullista hajalla. Siis onko siellä säätöruuvi, myötäpäivään lisää - vastapäivään vähemmän ?
Jos sitä hattua ensin löysäisi varovasti.... :-\
Edit: Niin siis nyt pitäisi vähentää kylmäaineen kulkua paisuntavenan läpi ? Kokeilin vähän avata sitä hattua, mutta ei kantti kestänyt kun vaikutti aika tiukalta, enkä nyt muutenkaan ihan tiedä mitä olin tekemässä.
Ehkä on parempi että odotat sitä huoltomiestä. Se korkki aukee normaaliin suuntaan eli vastapäivään ja siellä sisällä oleva säätöruuvia kääntämällä sisäänpäin virttaus pienemmälle. Tätä ruuvia pyöritetään siis myötäpäivään jos halutaan pienempi virtaus kompuralle.
Sen eristetyn putken lämpö on noin -15c kun vena on melkein kiinni. Itsellä sen putken lämpötila taisi jäädä johonkin -8C, mutta ei ole anturia enää mittaamassa ja näin ollen Seppaantin -5C lienee aika oikea lämpötila.
Itse en menisi kyllä avaamaan tuota korkkia kun ei tiedä paljonko se säätöruuvi on ulkona. Voi tulla kylmikset silmille.
-
Ok, otetaanpa rauhallisesti. Onko muuten kellä tietoa että kompuran alhainen lämpö olisi paisuntaventtiilin säädöllä saatu kuntoon ?
-
Ok, otetaanpa rauhallisesti. Onko muuten kellä tietoa että kompuran alhainen lämpö olisi paisuntaventtiilin säädöllä saatu kuntoon ?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.0
Tuossa enempi tarinaa aiheesta.
Lisäys.
Todella harmi kun nuo käppyrät ja kuvat on suurimmaksi osaksi hävinneet tuosta ketjusta.
-
No mulla oli oireet ihan vastaavat kuin Hannulla ja paisuntaventtiilin vaihdolla tuli kuntoon. Teki ihan samaa, että KV-käynnillä nosti GT6:den korkeammalle ja tiputti heti LV-käyntiin siirtyessä. Nyt kun on vähän raikkaampi sää ollut, niin LV-käynnillä (34C tavoite) GT6 pyörii loppuvaiheessa 85-90 asteen lukemissa.
Sitä paisuntaventtiiliä tosiaan väännettiin korkin alta kiinni, ensin pari kierrosta ja sitten melkein umpeen. GT6 nousi viitisen astetta, kun paisuntaventtiiliä oli väännetty kiinni 6-7 kierrosta. Samalla alkoi kuulua sihinää ja pihinää, joten väännettiin takaisin auki nelisen kierrosta ja jätettiin siihen. Lämpötilat laski about samoihin lukemiin kuin ennen säätöjä.
Kuitissa oli paisuntaventtiilille arvottu hinnaksi 195,54 + alv. Samalla vaihtuu kuivain (87,42 + alv) ja kylmäaineet (49,00 + alv). Siihen päälle 3,5h työtä, kilsat ja jätemaksut, niin päästään touhutonniin... Sillä olisi ostanut aika monta kWh:ta sähköä. En ole ihan vielä vakuuttunut tästä maalämmön taloudellisesta kannattavuudesta ;)
-
Paljonko tunteja takana?
Entä Hannulla?
-
Paljonko tunteja takana?
26000 tuntia, pumpulla ikää kuusi vuotta.
Laitoinpa kokeeksi korvaushakemuksen Pohjolalle. Koitan muistaa raportoida vielä senkin lopputuleman täällä kanssapumppailijoiden riemuksi.
-
Paljonko tunteja takana?
26000 tuntia, pumpulla ikää kuusi vuotta.
Laitoinpa kokeeksi korvaushakemuksen Pohjolalle. Koitan muistaa raportoida vielä senkin lopputuleman täällä kanssapumppailijoiden riemuksi.
Eipä tuota taida vuosimalliviaksi nimetä. Itselläni pumpun tunnit jotain 23000 ja kymmenen ja puoli vuotta takana viattomana lukuunottamatta tuota vaihtovenan hajoamista.
Hannun ja J.Kaijan tunnit olisi kiva saada vertailun vuoksi.
-
Kuitissa oli paisuntaventtiilille arvottu hinnaksi 195,54 + alv. Samalla vaihtuu kuivain (87,42 + alv) ja kylmäaineet (49,00 + alv). Siihen päälle 3,5h työtä, kilsat ja jätemaksut, niin päästään touhutonniin... Sillä olisi ostanut aika monta kWh:ta sähköä. En ole ihan vielä vakuuttunut tästä maalämmön taloudellisesta kannattavuudesta ;)
Niin no:
- 2900 litraa öljyä versus 850 € sähköä.
- Koivuhalko 125 €/Irto-m3
- Auton "iso huolto" 1800 €
Mikä tässä sitten loppujen lopuksi on kannattavaa?
-
Paljonko tunteja takana?
Entä Hannulla?
Eilen tuli 21 172 h täyteen. Niin, ja se takuuaika 5 v tuli täyteen elokuussa.
-
No mulla oli oireet ihan vastaavat kuin Hannulla ja paisuntaventtiilin vaihdolla tuli kuntoon. Teki ihan samaa, että KV-käynnillä nosti GT6:den korkeammalle ja tiputti heti LV-käyntiin siirtyessä. Nyt kun on vähän raikkaampi sää ollut, niin LV-käynnillä (34C tavoite) GT6 pyörii loppuvaiheessa 85-90 asteen lukemissa.
Sitä paisuntaventtiiliä tosiaan väännettiin korkin alta kiinni, ensin pari kierrosta ja sitten melkein umpeen. GT6 nousi viitisen astetta, kun paisuntaventtiiliä oli väännetty kiinni 6-7 kierrosta. Samalla alkoi kuulua sihinää ja pihinää, joten väännettiin takaisin auki nelisen kierrosta ja jätettiin siihen. Lämpötilat laski about samoihin lukemiin kuin ennen säätöjä.
Kuitissa oli paisuntaventtiilille arvottu hinnaksi 195,54 + alv. Samalla vaihtuu kuivain (87,42 + alv) ja kylmäaineet (49,00 + alv). Siihen päälle 3,5h työtä, kilsat ja jätemaksut, niin päästään touhutonniin... Sillä olisi ostanut aika monta kWh:ta sähköä. En ole ihan vielä vakuuttunut tästä maalämmön taloudellisesta kannattavuudesta ;)
Kiitokset tästä tarkennuksesta ! Itselläkin sellainen hytinä, että paisuntaventtiilin säädöillä asia voisi korjaantua vain jos säädöt olisivat itsestään muuttuneet väärään suuntaan. Lueskelin myös noita Xargon säätökokeiluja. Omassani nyt kompuran/kuumakaasun lämmöt suunnilleen ne mihin Xargo pyrki, mutta mun tapauksessa se aiheuttaa kompressorin käyntiä 24h/vrk, vaikka näissä oloissa se yleensä on käynyt ehkä 20 tuntia. No maallikkona alkaa tosiaan tuntua että maksetaan se touhutonni ja säästetään se takaisin seuraavan puolen vuoden aikana, kun vertaan varaavaan yösähköön, mistä silloin viisi vuotta sitten luovuin. 8) Niin tunteja nyt siis 21172.
Ai niin, nyt kun pumppu on sähkökäytöllä, niin tarkastulasin toinen puoli muuttui keltaiseksi, toinen pysyy vihreänä. Kun kompura kävi kaikki oli vihreää. Kosteutta sittenkin ?
-
...
Hannun ja J.Kaijan tunnit olisi kiva saada vertailun vuoksi.
Lmp on otettu käyttöön syksy 2003 ja pumpun mukaan tunnit olisi -20353 miksi siinä on tuo miinnus ja voiko olla noin pieni tuntimäärä?
-
Asentaja kävi, ja tällä kertaa selvittiin paisuntaventtiilin säädöllä. 8) Pumppu tuntuu pelittävän taas niinkuin pitää, ja kompurankin lämmöt nousi reippaasti.
-
Asentaja kävi, ja tällä kertaa selvittiin paisuntaventtiilin säädöllä. 8) Pumppu tuntuu pelittävän taas niinkuin pitää, ja kompurankin lämmöt nousi reippaasti.
Hyvää uutta vuotta kaikille :)
Kertoiko asentaja miksi tuo venan säädin vaeltaa itsekseen, vai oliko ylipäätänsä itse säädin liikkunut?
-
...
Hannun ja J.Kaijan tunnit olisi kiva saada vertailun vuoksi.
Lmp on otettu käyttöön syksy 2003 ja pumpun mukaan tunnit olisi -20353 miksi siinä on tuo miinnus ja voiko olla noin pieni tuntimäärä?
Ei voi olla oikeesti noin pieni tuntimäärä jos sun käyntiaikoja katsoo. Onkohan se ruvennut vähentämään tunteja jossain kohtaa ja siitä tuo miinusmerkki edessä?
-
Asentaja kävi, ja tällä kertaa selvittiin paisuntaventtiilin säädöllä. 8) Pumppu tuntuu pelittävän taas niinkuin pitää, ja kompurankin lämmöt nousi reippaasti.
Hyvää uutta vuotta kaikille :)
Kertoiko asentaja miksi tuo venan säädin vaeltaa itsekseen, vai oliko ylipäätänsä itse säädin liikkunut?
Eipä ollut puhetta itsestään vaeltamisesta, enkä tajunnut kysyä, muistaakseni totesi vain että onpa säädetty vähän tiukaksi.
-
Laitoinpa kokeeksi korvaushakemuksen Pohjolalle. Koitan muistaa raportoida vielä senkin lopputuleman täällä kanssapumppailijoiden riemuksi.
Pohjolalta tuli takaisin 70% korjauksen hinnasta eli lähes 700€. Loistavaa!
-
Laitoinpa kokeeksi korvaushakemuksen Pohjolalle. Koitan muistaa raportoida vielä senkin lopputuleman täällä kanssapumppailijoiden riemuksi.
Pohjolalta tuli takaisin 70% korjauksen hinnasta eli lähes 700€. Loistavaa!
Siistäh? Maksoiko paisuntaventtiilin säätö pelkästeen 1000€? Vai tarkistiko/lisäs samalla kylmäaineen määrän? Minäkin alan tekeen kylmäkonehuoltoja... ::) Kauanko koko operaatio kesti?
-
Fraatille: Lukaiseppa hieman tarkemmin "Espoosta" kirjoitukset. Omasta pumpustani säädettiin se paisuntaventtiili- säätöön ja mittailuun meni n 30 min, laskua ei vielä ole tullut, mutta odotan paljon pienempää laskua kuin Espooseen meni.
Millainen vakuutus mahtaa Espoosssa olla voimassa ? Mitä se korvasi ? LP:n rikkoutumisen noin yleensä vai oliko jotain erikoista mikä teki rikkoutumisesta korvattavan ?
-
Fraatille: Lukaiseppa hieman tarkemmin "Espoosta" kirjoitukset. Omasta pumpustani säädettiin se paisuntaventtiili- säätöön ja mittailuun meni n 30 min, laskua ei vielä ole tullut, mutta odotan paljon pienempää laskua kuin Espooseen meni.
Millainen vakuutus mahtaa Espoosssa olla voimassa ? Mitä se korvasi ? LP:n rikkoutumisen noin yleensä vai oliko jotain erikoista mikä teki rikkoutumisesta korvattavan ?
Hannulle kysymys.
Alkoiko tuo kompuran lämpötila laskea hitaasti vaiko huomasitko yhtä-äkkiä ettei pumppu toimi kunnolla?
Laajan kotivakuutuksen pitäisi kyllä korvata nuo korjaukset täysimääräisinä vähennettynä tietysti omavastuu osuudella.
Tai sitten menee rahat väärään yhtiöön. Ei kai vakuutusyhtiönkään intresseissä ole menettää asiakastaan joka maksaa
aika kovan hinnan vuositasolla eri vakuutuksista ja korvattavaa ei varmaan ihan hirveesti kerry vuositasolla.
Onko kukaan saanu korvausta vaihtovenan uusimisesta? Itsellä lasku taisi olla yli kolmesataa kun km yms lisät nostaa
laskua aika kivasti vaikkei itse työstä tulisi kuin puoli tuntia laskutettavaa.
Pumpun kokonaan rikkoutuessa alkaa tietysti vääntö ikä- yms vähennyksistä.
-
Fraatille: Lukaiseppa hieman tarkemmin "Espoosta" kirjoitukset. Omasta pumpustani säädettiin se paisuntaventtiili- säätöön ja mittailuun meni n 30 min, laskua ei vielä ole tullut, mutta odotan paljon pienempää laskua kuin Espooseen meni.
Millainen vakuutus mahtaa Espoosssa olla voimassa ? Mitä se korvasi ? LP:n rikkoutumisen noin yleensä vai oliko jotain erikoista mikä teki rikkoutumisesta korvattavan ?
My bad. En tosiaan huomannut että kirjoittaja oli eri kuin alkuperäinen ketjun aloittaja. Tosiaan touhutonni meni näköjään paisuntaventtiilin vaihtamiseen ja tarvittaviin oheistöihin. Lienee työnä jotakuinkin samanlainen kuin kompuran vaihto. Ainut että kompura painaa varmaan 20kg ja paisuntaventtiili sata grammaa...
-
Hannulle kysymys.
Alkoiko tuo kompuran lämpötila laskea hitaasti vaiko huomasitko yhtä-äkkiä ettei pumppu toimi kunnolla?
[/quote]
Kysymys ei ole helppo vaikka seurailenkin pumpun toimintaa päivittäin, mutta kompuran lämpötilaa on tullut katseltua vain satunnaisesti. Vika tuli kuitenkin muutaman päivän sisällä. Huomasin että pumppu kävi liian pitkään ulkoilman lämpötilaan nähden ja sitten katsoin myös kompresorin lämmöt, jotka siinä vaiheessa oli normaalia alempana. Voi olla että vika tuli päivässä, tai vieläkin nopeammin. Enkä tosiaan tiedä muuttuiko paisuntaventtiilin säätö itsestään, vai mikä tuon aiheutti. ::)
-
Fraatille: Lukaiseppa hieman tarkemmin "Espoosta" kirjoitukset. Omasta pumpustani säädettiin se paisuntaventtiili- säätöön ja mittailuun meni n 30 min, laskua ei vielä ole tullut, mutta odotan paljon pienempää laskua kuin Espooseen meni.
Millainen vakuutus mahtaa Espoosssa olla voimassa ? Mitä se korvasi ? LP:n rikkoutumisen noin yleensä vai oliko jotain erikoista mikä teki rikkoutumisesta korvattavan ?
Pohjolan OmaKotiVakuutus ja siinä oleva laiterikkoturva korvaa kiinteistöön asennettuja laitteita, kuten esimerkiksi lämmitysjärjestelmän laitteita. Lähtökohtaisestihan tilanne oli se, että lämpöpumppu oli hajonnut ja siinä oli iän tuomia vähennyksiä 30% sen hinnasta ja se korvattiin sitten ihan normaalien vakuutuskäytäntöjen mukaisesti: koska korjaaminen tuli halvemmaksi kuin uuden hankkiminen, niin korjattiin vanha.
-
Fraatille: Lukaiseppa hieman tarkemmin "Espoosta" kirjoitukset. Omasta pumpustani säädettiin se paisuntaventtiili- säätöön ja mittailuun meni n 30 min, laskua ei vielä ole tullut, mutta odotan paljon pienempää laskua kuin Espooseen meni.
Millainen vakuutus mahtaa Espoosssa olla voimassa ? Mitä se korvasi ? LP:n rikkoutumisen noin yleensä vai oliko jotain erikoista mikä teki rikkoutumisesta korvattavan ?
Pohjolan OmaKotiVakuutus ja siinä oleva laiterikkoturva korvaa kiinteistöön asennettuja laitteita, kuten esimerkiksi lämmitysjärjestelmän laitteita. Lähtökohtaisestihan tilanne oli se, että lämpöpumppu oli hajonnut ja siinä oli iän tuomia vähennyksiä 30% sen hinnasta ja se korvattiin sitten ihan normaalien vakuutuskäytäntöjen mukaisesti: koska korjaaminen tuli halvemmaksi kuin uuden hankkiminen, niin korjattiin vanha.
On tämä aika kumma juttu kun vakuutus laskee ikävähennyksiä joka vuosi, mutta vakuutusmaksut vaan nousee :D