Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Herra 47 - 25.11.14 - klo:13:38
-
Saisiko newbie hieman apua.
Miltä kuulostaa: Lämpöässä V10 käy 6min ja huilaa 10min. Tämä toistuu minuutin tarkkuudella.
Ainoa asia josta olen varma on se että kuumakaasun yläraja (125 astetta) pysäyttää kompuran.
Olen juuri muuttanut omakotitaloon jossa on maalämpö ja näistä laitteista en tiedä hölkäsenpöläystä. Käyttöohje on hyvin epäselvä.
Sähköä menee aivan vitusti mutta edellisen omistajan mukaan pumppu on kunnossa.
Lapualle soitin jo mutta huoltomies ei ainakaan tällä viikolla pääse.
Jotain säätimestä löytämiäni tietoja:
ylämin 55
alamin 35
Kompura käynnistyy:
ylävaraaja 52
alavaraaja 47
kuumakaasu 75
Kompura sammuu:
ylävaraaja 53
alavaraaja 55
kuumakaasu 125
Ja kompura tosiaan sammuu välittömästi kun kuumakaasu vaihtuu 124:stä 125:een.
Meinasi unohtua: noin kerran päivässä tulee näyttöön "poikkeama hälytys, mittaus 4, kompr.käynti"
Kompura kyllä käy ja sammuu ilman mitään kuittauksia.
Jos edes pienen avunjyväsen saisin että onko huoleni aiheellinen vai pitääkö huoltomies perua ja alkaa säästämään sähkölaskua varten.
Kiitos.
-
Kannattaisi ainakin aluksi muuttaa tuota yläminimiä alemmaksi, vaikkapa 50 asteeseen, tai senkin alle.
Tarkkaile sitten, miten jatkuu. Kompressorillakin saattaa olla ongelmia.
Alaminimi saisi olla vaikka 30, mutta tässä tapauksessa se ei ole vaikuttamassa asiaan.
-
Samaa esittäisin minäkin,asetuksen muutoksista tuossa manuaalissa tarkemmin.PDF sivu 11 " 3.5.1 Varaajan asetukset"
http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/manuaali_vm_13.5.2013.pdf
edit: Eikö tämä ole se "Wanha" V-malli, mihin Sailor osaa antaa parhaat neuvot
No niinpä onkin,jostain syystä luin että vm malli :-[
-
V10 vm2005
Eikö tämä ole se "Wanha" V-malli, mihin Sailor osaa antaa parhaat neuvot.
Kompura sammuu:
ylävaraaja 53
alavaraaja 55
kuumakaasu 125
Jo alavaraajan lämpötila 55C johtaa niin korkeisiin lauhtumispaineisiin, että kuumakaasun lämpötilan pitääkin olla 125C.
Nyt tarttis tehdä jotain millä alavaraajan maksimi lämpötilaa saa laskettua.
- Ala-min pienemmäksi
- Lämmönjaon vedenkiertoa suuremmalle
Minkälainen talo
- Rakennusvuosi?
- Patterilämmitys?
- Lattialämmitys?
- Muuta asiaan vaikuttavaa?
ATS
-
Kiitoksia kovasti vastauksista!
Tässä vaiheessa en muita lisätietoja vielä osaa antaa kuin:
Omakotitalo, rakennettu 1994
Lattialämmitys huonekohtaisilla termostaateilla.
Neliöitä 150
Kone sijaitsee verstaassa 20m:n päässä talosta.
Verstaan koko 80m2 jossa patterilämmitys.
Mitä veikkaatte mikä kompuran käynnistää?
Se tuskin on alavaraaja kun sen minimi on 35?
Mistä tuota lämmönjaon vedenkiertoa saa säädettyä?
-
Kiitoksia kovasti vastauksista!
Tässä vaiheessa en muita lisätietoja vielä osaa antaa kuin:
Omakotitalo, rakennettu 1994
Lattialämmitys huonekohtaisilla termostaateilla.
Neliöitä 150
Kone sijaitsee verstaassa 20m:n päässä talosta.
Verstaan koko 80m2 jossa patterilämmitys.
Mitä veikkaatte mikä kompuran käynnistää?
Se tuskin on alavaraaja kun sen minimi on 35?
Mistä tuota lämmönjaon vedenkiertoa saa säädettyä?
Eiköhän se ole ylämin arvo joka startin aiheuttaa eli laske ylämin reilusti niin nähdään stoppaako se johonkin muuhun sen jälkeen kuin kuumakaasun tappiin ajo.
-
Lämmönjaon vedenkiertoa saa säädettyä pumpun pikkuoven takana olevasta kiertovesipumpusta (I, II ja III asennot). Teillä on luultavasti myös käyttöveden kierto, koska pumppu sijaitsee eri rakennuksessa. Mahdollinen käyttöveden kiertopumppu olisi syytä olla ajastimen takana.
Koska talossa on lattialämmitys, niin kannattaisi viritellä pumppuun "Opation modaus". Lisää modauksesta löytyy näiltä sivuilta Lämpöässän otsikon alta "Opation" modaus wanhaan V- ja S-malliin TOIMII!. Tämä on todella helppo toteuttaa, tarvitaan vain yksi noin 30 cm:n sähköjohdon pätkä. Ideana on varata lattialaattaa käyntijakson aikana. Taolla voimaan tulee yöpudotus, jolloin suntti sulkeutuu. Käyntijaksot ja tauot pidentyvät merkittävästi. Uskoisin, että kohteessasi olisi modauksen avulla mahdollista päästä 10 - 20 käynnistyskertaan vuorokaudesta (ainakin meillä kävi näin).
Pelkästään asetuksia muuttamalla voit saada pieniä parannuksia käyttöjaksoihin, mutta pätkäkäynti ei poistune ilman modausta. Vanhemmassa Lämpöässässä on niin pieni lämmitysvesivaraaja, että sen varauskapasiteetti on hetkessä kulutettu loppuun. Vastaavasti tehokas kompressori (12-15 kW) lämmittää tuon 40L varaajan muutamassa minuutissa.
-
Kiitosta jälleen!
[/quote]
Eiköhän se ole ylämin arvo joka startin aiheuttaa eli laske ylämin reilusti niin nähdään stoppaako se johonkin muuhun sen jälkeen kuin kuumakaasun tappiin ajo.
[/quote]
Pudotin ylämin arvoa viidellä asteella (nyt 50) mutta edelleen kuumakaasu pysäyttää kompuran.
Käyntiaika on nyt 8min ja huilaa 22min. Mielestäni pieni parannus jo!!!
noita ylä- ja alaeroja en tiedä mutta niihin en varmaan käsiksi edes pääse?
Lämmönjaon vedenkiertoa saa säädettyä pumpun pikkuoven takana olevasta kiertovesipumpusta (I, II ja III asennot). Teillä on luultavasti myös käyttöveden kierto, koska pumppu sijaitsee eri rakennuksessa. Mahdollinen käyttöveden kiertopumppu olisi syytä olla ajastimen takana.
Juu, löysin kaksi pumppua jotka kierrättävät lämmitysvettä (toinen asunnon lattialämmitys ja toinen verstaan patterilämmitys) mutta ne olivat jo kolmosella.
Käyttövedenkierto löytyy mutta siinä ei ole mitään säätöjä. Sähkönsä se ottaa pistorasiasta eli siihen kello väliin jolla tehdään "yökatko"?
-
Laita ylämin. arvo vielä hieman alemmaksi, esim 47 astetta. Yritä saada aikaiseksi tilanne, jolloin lämpöpumpun käynnistyksiä ja pysäytyksiä ohjataan alamin. arvon mukaan. Huoltovalikon alta pystyy myös muuttamaan tuota alaero arvoa korkeammaksi, esim 10 asteeseen (tehdasasetus 6 astetta, muutos vaatii huoltokoodin).
Kesäaikaan kun lämmitystarvetta ei ole, kannattaa käyttää "helleasetuksia". Kesällä alamin. arvo asetetaan niin korkeaksi (esim 43), että käyttövesi riittää. Kesäasetuksillakin kannattaa siis ohjata alamin. arvon mukaan.
Käyttöveden kierto aiheuttaa paljon käynnistyksiä, koska se sekoittaa varaajan. Kierto kannattaa kellottaa siten, että yöaikaan pumppu on kokonaan seis. Päivälläkään sen ei tarvitse käydä koko aikaa. Laita vaikka sellainen kellokytkin, jolla voit kytkeä pumpun päälle esim 15 min kerrallaan, kerran 1 - 1.5 tunnissa päiväaikaan. Onhan käyttöveden kiertolinjassa myös linjansäätöventtiili? Tämä venttiili kannattaa säätää mahdollisimman pienelle.
-
Käyttövedenkierto löytyy mutta siinä ei ole mitään säätöjä. Sähkönsä se ottaa pistorasiasta eli siihen kello väliin jolla tehdään "yökatko"?
Yökatko voi olla aika huonosti kuvaava ilmaus. Meillä katkoa on 23 h/d ja käyntiä 4 x 15 min/d. Toki sopivan arvon löytäminen riippuu vahvasti pumpun sijainnista vesihanoihin nähden sekä käyttötottumuksista.
-
Moro taas!
Nyt on viritetty kello käyttövedenkiertopumppuun. Nyt odotellaan ja katsellaan.
Mitäs ammattilaiset mieltä sähkönkulutukseseta:
Mittailin pihtimittarilla koneen käydessä, niin joka vaihe otti n.11A
Ohmin lailla tämä tekee n.2,5kW / vaihe, jolloin kokonais ottoteho olis n.7,5kW
(LÄ:n esite lupaa 3,5-3,9kW ottotehoksi)
Oumanin mukaan kompura käy 6h/vrk -> 6h * 7,5kW = 45kWh
Mielestäni kovia lukemia kaikki
-
Moro taas!
Nyt on viritetty kello käyttövedenkiertopumppuun. Nyt odotellaan ja katsellaan.
Mitäs ammattilaiset mieltä sähkönkulutukseseta:
Mittailin pihtimittarilla koneen käydessä, niin joka vaihe otti n.11A
Ohmin lailla tämä tekee n.2,5kW / vaihe, jolloin kokonais ottoteho olis n.7,5kW
(LÄ:n esite lupaa 3,5-3,9kW ottotehoksi)
Oumanin mukaan kompura käy 6h/vrk -> 6h * 7,5kW = 45kWh
Mielestäni kovia lukemia kaikki
Ei taida pihtimittarin lukemat pitää paikkansa. Meillä oman mittarin mukaan 8 kW koneen kompura ottaa käydessään 2-3 kW riippuen vastapaineesta eli patteripiirin tai käyttävesivaraajan senhetkisestä lämpötilasta. Kuumempi => haukkaa enempi tehoa. Ja näillä keleillä pumpun kokonaiskulutus on n. 20 kWh/d.
-
Tuo 7,5 kW ottoteho on laskettu väärin. Kolmivaihemoottorin ottotehon laskeminen ei mene pelkästään P=U*I kaavalla.
Mittailin joskus omasta V10 koneesta kompressorin vaihevirtoja, ja ne vaihtelivat 7-9A paikkeilla. Mitä korkeampi on varaajan lämpötila, niin sitä korkeampi on ottoteho.
Parhaiten laitteen keskimääräisen ottotehon saa selville, kun asentaa erillisen kulutusmittarin lämpöpumpulle ja laskee siitä kulutuksen käyttötuntilaskurin mukaan. Meillä on tällä periaatteella mitaten ottotehot vaihdelleet 4,5-7 kW välillä (sisältäen koko pumpun kulutuksen kiertopumppujen kanssa). Kesäaikaan ottoteho on korkeampi kuin talvella.
Onko tiedossa, paljonko talossa on kulunut sähköä vuositasolla?
-
Onko tiedossa, paljonko talossa on kulunut sähköä vuositasolla?
Valitettavasti ei. Eivät anna sähkölaitokselta edellisen asukkaan lukemia ja edellinen asukas ei ole niitä seurannut saati sitten taulukoinut.
Mutta totuus on että kun kone käy niin 11A/vaihe menee virtaa. Ja eikös kWh-mittari juurikin mittaa virran sekä jännitteen ja niiden perusteella (mukaan lukien vaihesiirrot) laskee lois- ja pätötehot?
Itselleni ei tässä vaiheessa tehot merkitse mitään. Ainoastaan kulutettu virta ja maksettu sähkö... (nuo sähkön laskemiset on muutenkin aikas korkealentoista hommaa)
Tällä hetkellä kiinteistön vuorokautinen sähkönkulutus on ollut n.60kWh/vrk. Autotallin sulakkeet on tällä hetkellä irroitettu kartoitusta varten.
Asunnossa kulutus tulee lähinnä valoista, viihde elektroniikasta ja astiakoneesta joka käy parin päivän välein.
Ja pihtimittari oli juuri kalibroitavana tehtaalla eli pitää paikkansa. Tarkistin sen toiminnan vielä mittaamalla lattialämmityslangan ottaman virran ja siitä laskemalla sen tehon. Heittoa luvattuun kahteen kilowattiin oli vain 50w.
Tosin lankahan on resistiivistä ja moottori induktiivista kuormaa...
-
Parhaiten laitteen keskimääräisen ottotehon saa selville, kun asentaa erillisen kulutusmittarin lämpöpumpulle ja laskee siitä kulutuksen käyttötuntilaskurin mukaan. Meillä on tällä periaatteella mitaten ottotehot vaihdelleet 4,5-7 kW välillä (sisältäen koko pumpun kulutuksen kiertopumppujen kanssa). Kesäaikaan ottoteho on korkeampi kuin talvella.
Näin ajattelin itsekin toimia. Saan vielä töistä lainaan sellaisen mittarin joka just laitetaan syöttökaapelin vaihejohtimiin ja sit tietokoneen näytöltä luetaan tapahtumia.
-
Mittailin pihtimittarilla koneen käydessä, niin joka vaihe otti n.11A
Ohmin lailla tämä tekee n.2,5kW / vaihe, jolloin kokonais ottoteho olis n.7,5kW
(LÄ:n esite lupaa 3,5-3,9kW ottotehoksi)
Paljonkohan Mitt 10 / alavaraajan lämpötila oli mittaushetkellä?
Jos yli 50C niin kokeile laskea ylämin arvoa 40 asteeseen ja mittaa uudestaan ;)
Tässä vanhan V-mallin leikkauskuva
http://aijaa.com/ZtKbop
-
Mittailin pihtimittarilla koneen käydessä, niin joka vaihe otti n.11A
Ohmin lailla tämä tekee n.2,5kW / vaihe, jolloin kokonais ottoteho olis n.7,5kW
(LÄ:n esite lupaa 3,5-3,9kW ottotehoksi)
Paljonkohan Mitt 10 / alavaraajan lämpötila oli mittaushetkellä?
Jos yli 50C niin kokeile laskea ylämin arvoa 40 asteeseen ja mittaa uudestaan ;)
Tässä vanhan V-mallin leikkauskuva
http://aijaa.com/ZtKbop
Nyt kun kysyit niin ei hajuakaan! :D
Mutta kyllä se luultavasti hyvin lähellä tuota 50C:tä oli.
Tsekkaan uudestaan.
Kiitos!!!
-
Onko tiedossa, paljonko talossa on kulunut sähköä vuositasolla?
Valitettavasti ei. Eivät anna sähkölaitokselta edellisen asukkaan lukemia ja edellinen asukas ei ole niitä seurannut saati sitten taulukoinut.
Mutta totuus on että kun kone käy niin 11A/vaihe menee virtaa. Ja eikös kWh-mittari juurikin mittaa virran sekä jännitteen ja niiden perusteella (mukaan lukien vaihesiirrot) laskee lois- ja pätötehot?
Itselleni ei tässä vaiheessa tehot merkitse mitään. Ainoastaan kulutettu virta ja maksettu sähkö... (nuo sähkön laskemiset on muutenkin aikas korkealentoista hommaa)
Tällä hetkellä kiinteistön vuorokautinen sähkönkulutus on ollut n.60kWh/vrk. Autotallin sulakkeet on tällä hetkellä irroitettu kartoitusta varten.
Asunnossa kulutus tulee lähinnä valoista, viihde elektroniikasta ja astiakoneesta joka käy parin päivän välein.
Ja pihtimittari oli juuri kalibroitavana tehtaalla eli pitää paikkansa. Tarkistin sen toiminnan vielä mittaamalla lattialämmityslangan ottaman virran ja siitä laskemalla sen tehon. Heittoa luvattuun kahteen kilowattiin oli vain 50w.
Tosin lankahan on resistiivistä ja moottori induktiivista kuormaa...
Onko sinulla lattialämmitys sähköllä esim. kylpyhuoneessa? Ajattelin vaan tuota lattialämmitys piuhan mittaamista.
-
Onko sinulla lattialämmitys sähköllä esim. kylpyhuoneessa? Ajattelin vaan tuota lattialämmitys piuhan mittaamista.
[/quote]
Autotallissa on lanka lattiassa ja sähköpatteri varastossa mutta juuri niiden takia olen ottanut tällä hetkellä sulakkeet pois koko tallirakennuksesta että pystyis edes vähän paremmin kartoittamaan sähkön kulutusta. (lanka 1900w ja patteri 600w)
Kun tallirakennuksen sulakkeet on paikallaan niin sähkön kulutus on 100kWh/vrk.
-
Laittaisitko seuraavat asetusarvosi näkyville:
- Varaajan alamin.
- Varaajan ylämin.
- Lämpökäyrä L1 (-20, 0, +20)
- Lämpökäyrä L2 (-20, 0, +20), mikäli löytyy
Onko paljon lämmityspiirejä suljettuna termostaattien toimesta? Mikäli termostaatit ohjaavat lämmitystä, niin järjestelmän pieni vesitilavuus suhteessa tehokkaaseen lämpöpumppuun (antoteho 12-15 kW) aiheuttaa pätkäkäyntiä.
-
Tässä Herra47:n LÄ:ssä on todennäköisesti seuraavanlainen tilanne josta ongelmat johtuu.
(http://i2.aijaa.com/t/00974/13602145.t.jpg) (http://aijaa.com/L4qbPU)
-Suuritehoinen kompressori ,lämmitysteho 10-20kw,lämmittää pienen vesitilavuuden (40l) varaajan ulkovaippaa ja ohjaus tapahtuu nyt ylämin anturilla joka on varaajan sisemmässä (340l) käyttövesisäiliössä.
Lämpöä ei ehdi siirtyä varaajien seinämän läpi riittävän nopeasti joten alavaraajan ja kuumakaasun lämmöt nousevat nopeasti.
Osaltaan tähän ongelmaan myötävaikuttaa lauha ulkolämpötila joten lämmitysverkon puolelle ei juurikaan lämpöä kulu.
Yksinkertaisinta olisi nyt laskea ylämin arvoa niin alas että lämpöpumpun käyntiohjaus siirtyy alamin ja lämpökäyrä asetuksille.
Koska käyttövesivaraajan tilavuus on 340l niin kyllä siinä kuumaa vettä riittää muutamaksi tunniksi vaikkei kompressori käynnistyisikään vartin välein.
Kun kompressori käynnistyy alamin tai lämpökäyrän ohjaamana niin käyttöveden lämmitys alkaa myös täydellä teholla vaikka ylämin asetus olisi alempana kuin varaajan käyttövesipuolen lämpötila.
Foorumin historiasta löytyy useita samanlaisia vanhan V-mallin käyntiongelmia ja siihen on jäsen Opation kehittänyt ohjauskytkennän muutoksen jolla vanhan V-mallin suuren lämpötehon saa varsin hyvin hallintaan ja kompressorin käynti- ja taukojaksot pidennetyä huomattavasti.
Käytännössä toi Opation modaus toimii siten että kompressorin käynnistyessä lämmitysverkkon shuntti avautuu täysin auki ja suurin osa kompressorin lämmitystehosta menee suoraan lämmitysverkkoon,loppuosa lämmittää käyttövesivaraajaa.Tämä siis toimii parhaiten lattialämmitystaloissa mutta sopivilla säädöillä saattaa patteritalossakin saada parannettua kompressorin käyntiolosuhteita ja kestoikää.
Käytännössä tuo muutos on helppo tehdä.LÄ:n ohjauskaappiin pitää lisätä yksi johto ja ottaa jokin lämpötilapudotus käyttöön.Tähän tarkempia neuvoja kertoo joku LÄ:n logiikkaa paremmin tunteva.
Tässä kuva kytkennästä,tuo punainen johto tarttee lisätä.Tuossa on 1- ja 2-piiriselle lämmitysverkolle kytkentä,ainoa ero niissä että Oumanin logiikassa johto kytketään eri liittimeen.
Lämpöpumpulta on katkaistava sähkö muutostyön ajaksi
(http://i2.aijaa.com/t/00149/13602135.t.jpg) (http://aijaa.com/Jundp5)
-
Onneksi sulla on ne sähköpatterit, eikä vesipatterit siinä tallissa, muuten menisi vaikeammaksi.
Kannattaa heti suosiolla tehdä Opation modaus http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.0) koska kaikki muut toimenpiteet eivät tuota edes liki yhtä hyvää lopputulosta. Pumppu sinänsä on aivan loistava kunhan vaan teet sen modauksen. Huoltovalikosta saa toki muutettettua Alaeroa suuremmaksi (koodi 1324), mutta silläkään ei pääse näillä keleillä kovin hyvään lopputulokseen. Pumppuhan on sulle ihan liian kovatehoinen (Vanha V10 = 15kW 0/35 muistaakseni), eli käy ilman Opation modausta aina liian lyhyitä jaksoja.
Jos Opation modauksesta tulee kysymyksiä niin esitä kysymykset siellä modaus-ketjussa, niin ei tieto pirstaloidu.
Kuinka syvä kaivo sinulla on, ja onko kolmiputkinen keräin?
Käyttöveden kiertoa kannattaa kyllä reippaasti katkoa ja jättää yöksi pois. Samoin itselläni on ollut 10 vuotta jo APK liitettynä kuumaan veteen.
EDIT: Tässä ketjussa tehtiin kaikki mitä osattiin ennen Opation modausta, mutta edelleen tee se Opation modaus: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.0)
Oma seurantani on näköjään kaatunut, mutta näillä nollakeleillä Opation modauksella kone käy 10-12krt/vrk.
-
Laittaisitko seuraavat asetusarvosi näkyville:
- Varaajan alamin.
- Varaajan ylämin.
- Lämpökäyrä L1 (-20, 0, +20)
- Lämpökäyrä L2 (-20, 0, +20), mikäli löytyy
Onko paljon lämmityspiirejä suljettuna termostaattien toimesta? Mikäli termostaatit ohjaavat lämmitystä, niin järjestelmän pieni vesitilavuus suhteessa tehokkaaseen lämpöpumppuun (antoteho 12-15 kW) aiheuttaa pätkäkäyntiä.
Elikkäs:
AlaMin 35
YläMin 50 (pudotin jo 5 astetta täältä saamieni ohjeiden mukaan)
Lämpökäyrä L1 (asunnon lattialämmitys)
-20 = 35
0 = 28
+20 = 21
Syyskuivaus = 1
Lämpökäyrä L2 (verstaan patterilämmitys)
-20 = 40
0 = 32
+20 = 20
Termostaatit ovat kaikki auki patteriverkossa ja huonetermarit asunnossa on kaikki täysillä tai jopa poistettu jakotukista
-
Onneksi sulla on ne sähköpatterit, eikä vesipatterit siinä tallissa, muuten menisi vaikeammaksi.
Kannattaa heti suosiolla tehdä Opation modaus http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.0) koska kaikki muut toimenpiteet eivät tuota edes liki yhtä hyvää lopputulosta. Pumppu sinänsä on aivan loistava kunhan vaan teet sen modauksen. Huoltovalikosta saa toki muutettettua Alaeroa suuremmaksi (koodi 1324), mutta silläkään ei pääse näillä keleillä kovin hyvään lopputulokseen. Pumppuhan on sulle ihan liian kovatehoinen (Vanha V10 = 15kW 0/35 muistaakseni), eli käy ilman Opation modausta aina liian lyhyitä jaksoja.
Jos Opation modauksesta tulee kysymyksiä niin esitä kysymykset siellä modaus-ketjussa, niin ei tieto pirstaloidu.
Kuinka syvä kaivo sinulla on, ja onko kolmiputkinen keräin?
Käyttöveden kiertoa kannattaa kyllä reippaasti katkoa ja jättää yöksi pois. Samoin itselläni on ollut 10 vuotta jo APK liitettynä kuumaan veteen.
EDIT: Tässä ketjussa tehtiin kaikki mitä osattiin ennen Opation modausta, mutta edelleen tee se Opation modaus: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.0)
Oma seurantani on näköjään kaatunut, mutta näillä nollakeleillä Opation modauksella kone käy 10-12krt/vrk.
Kiitosta kaikille vastauksista ja avusta!!!!!
Jonkin verran olen tuosta Opation modauksesta lukenut mutta en vielä tarpeeksi.
Kestääkös modaus kuinka hyvin päivänvaloa? ;)
Meinaan notta jos LÄ:n huoltomies sen näkee niin tuleeko huutoa?
Entäs tuo kun joskus kirjoitit että "...jännittää kestääkö mutterit halkeamatta..." kun olit tehnyt sen modauksen.
Mitä tuolla meinasit? ja ovatko kestäneet?
-
Kestääkös modaus kuinka hyvin päivänvaloa? ;)
Meinaan notta jos LÄ:n huoltomies sen näkee niin tuleeko huutoa?
Se on L1 menoveden lämpötilapudotus kompressorin apureleen ohjaamana.
Eli kun kompressori ei käy niin lämpötilapudotus on päällä säädetyn astemäärän.
Kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu.
Kannattaa kysyä LÄ:n tekniikalta mielipidettä ;)
-
Voit kokeilla myös lämpökäyrän alittavaa almin. arvoa. Tällä ei päästä samanlaisiin käyntijaksoihin kuin modauksella, mutta parempiin kuin tehdasasetukset. Kokeileppa vaikka alamin. 27 ja ylämin 47 ja vertaile käyntijaksoja nykytilanteeseen.
-
Huoltovalikosta saa toki muutettettua Alaeroa suuremmaksi (koodi 1324), mutta silläkään ei pääse näillä keleillä kovin hyvään lopputulokseen.
Kuinka syvä kaivo sinulla on, ja onko kolmiputkinen keräin?
Käyttöveden kiertoa kannattaa kyllä reippaasti katkoa ja jättää yöksi pois. Samoin itselläni on ollut 10 vuotta jo APK liitettynä kuumaan veteen.
Missäs kohtaa nuo ala/ylä-ero valikot sijaitsevat? Olen tutkinut noita valikoita tuon huoltokoodin takaa mutta ei ne oikein sieltä tunnu löytyvän.
Käynnin perusteella sain selville että ylävaraaja käynnistää kompuran kun mittaus on 48 ja sammuttaa kun mittaus on 52. (asetusarvo on 50 joten ero-arvo on ilmeisesti 4astetta?)
Mutta mistään en löydä valikkoa jossa olisi asetusarvo 4...
-
Ylä ja alaerot sijaitsevat:Huoltotila=>maalämmitys=>täystehoinen maalämmitys=> alaero, yläero
-
Kiitosta kaikille vastauksista ja avusta!!!!!
Jonkin verran olen tuosta Opation modauksesta lukenut mutta en vielä tarpeeksi.
Kestääkös modaus kuinka hyvin päivänvaloa? ;)
Meinaan notta jos LÄ:n huoltomies sen näkee niin tuleeko huutoa?
Entäs tuo kun joskus kirjoitit että "...jännittää kestääkö mutterit halkeamatta..." kun olit tehnyt sen modauksen.
Mitä tuolla meinasit? ja ovatko kestäneet?
Maapiirin messinkimuttereissa oli joku valmistusvirhe 2000-luvulla (jossakin mallissa, jollakin valmistajlla). Ei ole halkeillut.
Ei se käyrän alapuolisella alaminimillä ajaminen onnistu näillä keleillä kovinkaan hyvin koska pienen lämmitystarpeen vuoksi kone ohjautuu yläminimin mukaan ja alalämmöt nousee taivaisiin. Pakkasilla sillä pääsi joku kerta tuntiin jos sattui kaikki asetukset kohdilleen. Päivänvalosta en tiedä, mutta taatusti tulee LÄ:n huoltomies käymään kompuraa vaihtamaan jos pumppuasi on ajettu tähän asti noilla "tapan kompurani" asetuksilla. Kaikki muu kuin tuo Opation modaus on turhaa voimistelua. Samoin TREND kannattaa laittaa niin saa laitteet tikkiin.
Et vastannut kaivokysymykseen, eli syvyys ja onko kolmiputkinen keräin?
-
Maapiirin messinkimuttereissa oli joku valmistusvirhe 2000-luvulla (jossakin mallissa, jollakin valmistajlla). Ei ole halkeillut.
Ei se käyrän alapuolisella alaminimillä ajaminen onnistu näillä keleillä kovinkaan hyvin koska pienen lämmitystarpeen vuoksi kone ohjautuu yläminimin mukaan ja alalämmöt nousee taivaisiin. Pakkasilla sillä pääsi joku kerta tuntiin jos sattui kaikki asetukset kohdilleen. Päivänvalosta en tiedä, mutta taatusti tulee LÄ:n huoltomies käymään kompuraa vaihtamaan jos pumppuasi on ajettu tähän asti noilla "tapan kompurani" asetuksilla. Kaikki muu kuin tuo Opation modaus on turhaa voimistelua. Samoin TREND kannattaa laittaa niin saa laitteet tikkiin.
Et vastannut kaivokysymykseen, eli syvyys ja onko kolmiputkinen keräin?
OK!
Kaivon syvyydestä ja keräimestä ei ole tietoa. Saako niitä mistään selville? Pumpusta on vain käyttöohje, esite ja takuukuitti muovilokerossa.
Saisko pika oppitunnin mikä tuo trend on?
-
Kaivon putkien määrän saa helpoimmin selville avaamalla huoltokaivon kannen, mikäli sellainen löytyy. Luultavasti sisälle tulee ainoastaan kaksi putkea keruulta, ja putket on yhdistetty kaivolla (mikäli kyseessä on kolmiputkinen keräin). Tuohon aikaan kun ostin Lämpöässän, niin ainakin kolmiputkikeräintä Lämpöässällä suosittelivat. Toisaalta, jos keruulta tulee kolme putkea sisälle, niin kyseessä on varmasti kolmiputkinen keräin (2 putkea alaspäin ja yksi ylös). Kaivon syvyyden luultavasti tietää talon entinen omistaja, tai vaihtoehtoisesti löytyykö mistään talon papereista porausraporttia, laskua kaivon porauksesta tms.?
Trend on Oumannin ohjelmisto, jolla voi seurata koneen käyntiä tietokoneen avulla. Koneen säätäminen ja käynnin seuraaminen on helpompaa, kun näkee mitä kone milloinkin tekee ja miten säädöt vaikuttavat. Trendin käyttöön tarvitset ainoastaan välikaapelin ja tietokoneen. Välikaapelin voit tilata Oumannilta, ja vanhemmista läppäreistä yleensä löytyy sopiva portti (RS-232) kaapelille.
Tässä näkyy esimerkki Trend käyrästä.
-
Välikaapelin voit tilata Oumannilta, ja vanhemmista läppäreistä yleensä löytyy sopiva portti (RS-232) kaapelille.
Jos Rs232 porttia ei tietokoneesta löydy niin tuollaisella adapterilla saa liitettyä USB porttiin
http://www.cableworld.fi/dynamic/search.asp?sw=customrs232&gclid=CO3D6vXYn8ICFaThcgodJrMAhw
Ouman Trend sovellus
http://ouman.fi/wp-content/uploads/2014/07/trend_versio_1.31_2007-08-28.pdf
Välikaapeli Ouman Trendiin
http://www.ouman.fi/files/datasheetit/valikaapeli_pc-laite.pdf
-
juu, kiitosta taas!
Tosiaan vain kaksi putkea tulee sisälle ja huoltokaivoa en pihasta löydä. Sellainen betonikansi pihassa kyllä on mutta sitä ei lihasvoimin saa liikkumaan.
Väliaikatietoja nyt kun ylämin on 50 ja käyttövesipumppu on pois päältä:
kompura käynnistyy kun
ylävaraaja 53
alavaraaja 35
kuumak. 58
ja sammuu kun
ylävaraaja 54
alavaraaja 42
kuumak. 92
Eli ilmeisesti nyt on alamittausohjautuva?
Tosin tällä hetkellä kompura käy 4min ja huilaa 15min...
Käänsin verstaan patteriventtiilejä pienemmälle jotta alavaraajan kierto olis hieman hitaampaa ja L1-piirin kiertopumpun pienensin kolmosesta kakkoselle.
Tämän toimenpiteen jälkeisiä tietoja ei vielä ole.
Ala- ja yläerotkin löytyivät valikosta, Kiitos Tipille. Ne olivat 6 astetta kumpikin.
Mutta minkäs takia kone käynnistyy kun alavaraaja on 35 ja sammuu kun 42?
Eikös se pitäis olla 32 ja 38 astetta?
-
Ohjaus tapahtuu vieläkin ylälämmön mukaan, siksi alalämpö nousee korkeammalle. Käyntijakso on lyhyt, koska lämmönkulutusta ei ole, ja tehokas pumppu lataa vain pientä lämmitysvesivaraajaa.
Kokeile vaihtaa huoltovalikosta yläeroksi 3 ja alaeroksi 10 astetta. Tällä muutoksella käyntijakso pitenee hieman. Varaajan ylämin. arvoa alentamalla ohjaus siirtyy alavaraajalle. Alenna ylämin. vielä niin alas, että ohjaus on varmasti alavaraajalla. Testaisitko, mitä käynnille tapahtuu, jos ylälämpö on esim. 45 astetta?
Onko sinulla tarkoitus kokeilla tuota "Opation modausta"?
-
Tässä erään foorumin jäsenen LÄ:n vanhan mallin trendit ennen ja jälkeen Opation modauksen kun pakkasta on -10 astetta.
Ennen modausta käynnistyksiä 33/vrk
Modauksen jälkeen käynnistyksiä 5/vrk
Huonelämpötilassa tai käyttöveden lämmöissä ei juurikaan muutoksia
(http://i11.aijaa.com/t/00731/13604170.t.jpg) (http://aijaa.com/FSBX3a)
-
Ohjaus tapahtuu vieläkin ylälämmön mukaan, siksi alalämpö nousee korkeammalle. Käyntijakso on lyhyt, koska lämmönkulutusta ei ole, ja tehokas pumppu lataa vain pientä lämmitysvesivaraajaa.
Kokeile vaihtaa huoltovalikosta yläeroksi 3 ja alaeroksi 10 astetta. Tällä muutoksella käyntijakso pitenee hieman. Varaajan ylämin. arvoa alentamalla ohjaus siirtyy alavaraajalle. Alenna ylämin. vielä niin alas, että ohjaus on varmasti alavaraajalla. Testaisitko, mitä käynnille tapahtuu, jos ylälämpö on esim. 45 astetta?
Onko sinulla tarkoitus kokeilla tuota "Opation modausta"?
Ok!
Kuinkas tuo ylävaraajan lämpö voi vieläkin antaa käyntikäskyn kun sen asetusarvo on 50?
Eikös sen toimintaväli pitäis olla 47-53 astetta tällä hetkellä kun yläero on sen 6 astetta?
Vielä en testannut tuon ylämin pudotusta esim 48:n kun menin vähän sekaisin että mikä sen pumpun nyt käynnistää kun kummatkaan lukemat ei oikein sovi tuohon käynnityskäskyyn.
Ja hyvin todennäköisesti kokeilen tuota "opation modausta" kun tässä saadaan asumisrytmit kohdalleen ja pääsen kunnolla syventyyn pumppuun.
-
Mutta minkäs takia kone käynnistyy kun alavaraaja on 35 ja sammuu kun 42?
Eikös se pitäis olla 32 ja 38 astetta?
Käynnistymiseen (alavaraajan ohjaamana) vaikuttaa myös lämmityspiirin L1 menoveden lämpötila
Kompressori käyntikäsky annetaan kun
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) laskee alle [”VaraajaYläMin" - ("VaraajaYläEro"/2")] tai
- varaajan alaosan lämpöt. (mitt.10) laskee alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5°C - VaraajaAlaEro "] tai
- varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) laskee alle asetusarvon “VaraajaAlaMin"
Eli jos L1 lämpötila on 36°C niin käynnistyy 35°C (36+5-6=35)
Pysätyksen ehdot:
Kompressori pysähtyy kun
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) ylittää [Yläosan asetusarvo + ("VaraajaYläEro" / 2)] lämpötilan ja
- varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) ylittää [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5°C] ja
[“VaraajaAlaMin" + VaraajaAlaEro”]lämpötilan[/quote}
-
Mutta minkäs takia kone käynnistyy kun alavaraaja on 35 ja sammuu kun 42?
Eikös se pitäis olla 32 ja 38 astetta?
Käynnistymiseen (alavaraajan ohjaamana) vaikuttaa myös lämmityspiirin L1 menoveden lämpötila
Kompressori käyntikäsky annetaan kun
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) laskee alle [”VaraajaYläMin" - ("VaraajaYläEro"/2")] tai
- varaajan alaosan lämpöt. (mitt.10) laskee alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5°C - VaraajaAlaEro "] tai
- varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) laskee alle asetusarvon “VaraajaAlaMin"
Eli jos L1 lämpötila on 36°C niin käynnistyy 35°C (36+5-6=35)
Pysätyksen ehdot:
Kompressori pysähtyy kun
- varaajan yläosan lämpötila (mittaus 9) ylittää [Yläosan asetusarvo + ("VaraajaYläEro" / 2)] lämpötilan ja
- varaajan alaosan lämpötila (mittaus 10) ylittää [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5°C] ja
[“VaraajaAlaMin" + VaraajaAlaEro”]lämpötilan
No juu, niinhän tuolla oumanin ohjeessa lukeekin nyt kun kerkis sitä vähän viikonloppuna lukea... ::)
Tällä hetkellä:
ylämin 48 (ero 4)
alamin 33 (ero 10)
Nyt kompura käy alavaraajan ohjaamana.
Tosin se käy 6min ja huilaa 15min nyt kun ulkona on -5 astetta.
Käyttövesipumppu on kellotettu pyörimään tunnin välein 5min ja yöllä sekä ma-pe päivällä kokonaan seis.
Hyvin näyttää ylävaraajan lämpötila nousevan 59:än kun kiertovesi ei pyöri.
Suunnittelin rakennella asunnon sähkökeskukseen vielä käyttövesipumpunkellonohituksen jos vaikka joskus onkin päivällä kotona ja tarvii kuumaa vettä niin ei tarvis vettä laskea kuutiota hukkaan.
...
Edit by "tomppeli": Korjasin lainauksessa tapahtuneen virheellisen jaotuksen.
-
Lämmityskaudella tuo ylämin. arvo on aika turha (kunhan se vaan ei ole liian korkea), koska pumppu ohjautuu alamin. mukaan ja tulistus lämmittää ylävaraajan. Pumpun hyötysuhde paranee, mitä enemmän lasket alamin. arvoa. Koska varaajan yläosan lämpö nousee hyvin, alentaisin vieläkin asetusarvoja. Kokeile vielä esim. ylämin. 47 ja alamin. 30. Mikäli lämmin vesi ei riitä, korota alamin. arvoa. Mulla taitaa olla tällä hetkellä alamin 24 ja ylämin. 47, ja varaajan yläosan lämpötila pysyy 50-55 paikkeilla.
Lämmityskauden ulkopuolellakin kannattaa pyrkiä alamin. mukaiseen ohjaukseen riittävän korkealla alamin. arvolla (esim. 43). Kun kompressoria ohjataan ylämin. mukaan, niin lauhtumispaineet ovat huipussaan ja kompressori rasittuu enemmän.
Eipä tuon pumpun käyntijaksoja pysty enää paljoa säädöillä parantamaan. Käyntijaksojen parantamiseen tarvitaan joko lisävaraaja lämmityspuolelle, tai Opation modaus. Jälkimmäinen on ainakin helposti toteutettavissa.
-
Eipä tuon pumpun käyntijaksoja pysty enää paljoa säädöillä parantamaan. Käyntijaksojen parantamiseen tarvitaan joko lisävaraaja lämmityspuolelle, tai Opation modaus. Jälkimmäinen on ainakin helposti toteutettavissa.
Mitenkäs tuon vuorokautisten käynnistysten määrä? Luin täältä että porukat joilla ei vielä ole modausta ovat päässeet käynnistysten määrässä johonkin vähän yli 30:en?
Matiaskin laittoi tuossa erään trendin jossa oli 33 käynnistystä ilman modausta.
Kuinka tuo on mahdollista?
Itselläni kun kone käy kolme kertaa tunnissa sen 6min niin siitähän tulee käynnistyksiä jo n.70kpl
Oumanin näytön mukaan kompura käy 6-7h/vrk.
Vaikuttaako tuo Opation modaus kompuran käynnin määrään vuorokaudessa ja pidentääkö se vain käyntien ja taukojen pituuksia?
Tänään nopeeta kurkkasin pumpun sähkökoteloon ja siellä näkyi olevan vielä toinen samalainen rele siinä K4:n vieressä. (tässä releessä ei ollut mitään merkintöjä)
Tietääkö joku mikä se on vai pitääkö kaivaa piirikaaviot esiin?
-
Noin 30:en käynnistykseen vuorokaudessa voi päästä pakkaskelillä alentamalla alamin. arvo huomattavasti alle lämpökäyrän. Tällöin tauon lopulla suntti on täysin auki, ja koneen käynnistytttyä ajetaan hetken aikaa pumpun tuottama teho lattiaan. Testaa vaikka vuorokauden ajan alamin. esim 26, ja tarkkaile muutoksen vaikutusta käyntijaksoihin.
Opation modauksessa tauon aikana lattian pyynti pidetään yöpudotuksella vielä alempana. Koneen käynnistyttyä ajetaan vastaavasti hieman korkeammalla lämpökäyrällä lattiaan. Käyttötunteihin modaus paljoa vaikuta, mutta käyntijaksot paranevat huomattavasti. Kompuran käynnistyttyä kestää aina hetken aikaa ennen kuin prosessi tasaantuu, modauksen jälkeen näitä "tasaantumisjaksoja" on murto-osa alkuperäisestä. Eli modauksen ideana on käyttää lattialaattaa "varaajana".
Katsoppas tältä sivustolta Lämpöässän alta "Opation" modaus wanhaan V- ja S-malliin TOIMII!. Siinä on heti avausviestissä kuva Sailorin sähkökaapista, näyttääkö samalta?
-
Mitenkäs tuon vuorokautisten käynnistysten määrä? Luin täältä että porukat joilla ei vielä ole modausta ovat päässeet käynnistysten määrässä johonkin vähän yli 30:en?
Matiaskin laittoi tuossa erään trendin jossa oli 33 käynnistystä ilman modausta.
Kuinka tuo on mahdollista?
Itselläni kun kone käy kolme kertaa tunnissa sen 6min niin siitähän tulee käynnistyksiä jo n.70kpl
Oumanin näytön mukaan kompura käy 6-7h/vrk.
Vaikuttaako tuo Opation modaus kompuran käynnin määrään vuorokaudessa ja pidentääkö se vain käyntien ja taukojen pituuksia?
Pidentää käyntien ja taukojen pituuksia.Ei muuta talon lämmönkulutusta.
Idea tuossa Opation modauksessa on suunnilleen niin että lattian betonilaattaan voidaan varata käyntijakson aikana niin suuri lämpömäärä että kompressori käy yhtäjaksoisesti 1-2h että lattian betonilaatta on ladattu.
Taukojakson aikana lattiaan ladattu lämpömäärä pitää talon lämpimänä 3-6h lämmön kulutuksesta riippuen.
Jos lattian menovesi säädetään shuntilla sopivaksi ja pidetään tasaisena niin tuollaista lataumis/purkautumis ilmiötä ei juuri muodostu.
Oikeastaan kyseessä on vanha konsti,aikoinaan kun asunnot lämmitettiin puilla,niin joka huoneen nurkassa oli korkea pönttöuuni jota illalla lämmitettiin ja uuniin varautuneella lämmöllä huone pysyi seuraavaan iltaan lämpimänä.
-
Katsoppas tältä sivustolta Lämpöässän alta "Opation" modaus wanhaan V- ja S-malliin TOIMII!. Siinä on heti avausviestissä kuva Sailorin sähkökaapista, näyttääkö samalta?
Pientä eroa on. Mulla on releen K4 oikealla puolella toinen samanlainen rele ja K1:en paikalla on pehmokäynnistin.
Mahtaisko toinen rele liittyä siihen pehmoon? Tiedä häntä.
Voin yrittää laittaa kuvan siitä kun pääsen kotiin.
Piirikaavioita en ole vielä kerinnyt tutkimaan että kuuluuko se toinen rele sinne jo alunperinkin.
-
Pientä eroa on. Mulla on releen K4 oikealla puolella toinen samanlainen rele ja K1:en paikalla on pehmokäynnistin.
Onko Herra 47 LämpöÄssä tuollaista mallia?
http://www.rakentaja.fi/pdf/lampoassa/OHJE_V_4-2005.pdf
-
Pientä eroa on. Mulla on releen K4 oikealla puolella toinen samanlainen rele ja K1:en paikalla on pehmokäynnistin.
Onko Herra 47 LämpöÄssä tuollaista mallia?
http://www.rakentaja.fi/pdf/lampoassa/OHJE_V_4-2005.pdf
Pikaisesti katsottuna näyttää hyvin samalta. Samanlainen ohjepruju on mukana ainakin.
Pehmokäynnistin on asennettu kuitista päätellen ilmeisesti lisätyönä pari vuotta pumpun asennuksen jälkeen.
-
http://www.hainzl.at/uploads/produktpdfs/DanfossMCI-CH.pdf
Onko pehmo joku noista?
Mulla on releen K4 oikealla puolella toinen samanlainen rele ja K1:en paikalla on pehmokäynnistin.
Mahtaisko toinen rele liittyä siihen pehmoon?
edit: Tunnukseton apurele saattaa olla kompressorin öljynlämmityksen apurele (?)Ehkä koneen mukana tulleissa sähkökuvissa näkyisi jotain tuosta apureleesta.(Uudemmassa LÄ:n mallissa sen tunnus on K1.1)
Saisitko valokuvan noista apureleistä ja pehmosta?
Jos pehmo on tuollainen Danfoss MCI mallia niin se välttämättä ei tartte apurelettä.
Mites Oumanin malli,onko 201 vai 203 mallia?
Tuossa liitteessä uudemman V-mallin vaihevalvonta systeemi ,sen tarkoitus on pysäyttää kompressori jos yksi vaihe puuttuu,mahdollisesti toimii myös jos vaihejärjestys on väärin.
Näkyykö tuollaista (R33) valvontarelettä
-
Asian vierestä mutta pakko kysyä.
Miten ihmeessä tuo manttelivaraajallinen LÄ ei käy pätkää edes pienen manttelin tilavuuden
johdosta?
Koneessa kumminkin tehoo 15kw ja mantteli vaan 40 litraa.
-
Asian vierestä mutta pakko kysyä.
Miten ihmeessä tuo manttelivaraajallinen LÄ ei käy pätkää edes pienen manttelin tilavuuden
johdosta?
Koneessa kumminkin tehoo 15kw ja mantteli vaan 40 litraa.
Miten niin ei käy??
Kyllä nuot vanhat Lämpöässät ilman modauksia (tai todella reilua hystereesiä) käy pätkää.
-
http://www.hainzl.at/uploads/produktpdfs/DanfossMCI-CH.pdf
Onko pehmo joku noista?
Mulla on releen K4 oikealla puolella toinen samanlainen rele ja K1:en paikalla on pehmokäynnistin.
Mahtaisko toinen rele liittyä siihen pehmoon?
edit: Tunnukseton apurele saattaa olla kompressorin öljynlämmityksen apurele (?)Ehkä koneen mukana tulleissa sähkökuvissa näkyisi jotain tuosta apureleesta.(Uudemmassa LÄ:n mallissa sen tunnus on K1.1)
Saisitko valokuvan noista apureleistä ja pehmosta?
Jos pehmo on tuollainen Danfoss MCI mallia niin se välttämättä ei tartte apurelettä.
Mites Oumanin malli,onko 201 vai 203 mallia?
Tuossa liitteessä uudemman V-mallin vaihevalvonta systeemi ,sen tarkoitus on pysäyttää kompressori jos yksi vaihe puuttuu,mahdollisesti toimii myös jos vaihejärjestys on väärin.
Näkyykö tuollaista (R33) valvontarelettä
No niin, eli mulla on tuollainen Danfossin MCI pehmo käytössä ja nyt tarkemmin kun asiaa tutkin niin tuolla toisella releellä on korvattu vanhan K1:en sulkeutuva kosketin joka ohjaa magneettiventtiiliä -Y1.
Tuossa pehmossa kun ei ole lisäkoskettimia.
Oumani on mallia 203
Tuossa kun oli keskus auki niin samalla jännitteen koettimella kerkisin mittaamaan että releen K4 liittimien 11 ja 14 välillä oli +5V silloin kun kompura ei käynyt. Liitin 12 oli tyhjä.
Tarttee vielä mitata ohmi-arvoja paremmalla mittarilla.
-
Tässä vielä halukkaille kuva...
-
No niin, eli mulla on tuollainen Danfossin MCI pehmo käytössä ja nyt tarkemmin kun asiaa tutkin niin tuolla toisella releellä on korvattu vanhan K1:en sulkeutuva kosketin joka ohjaa magneettiventtiiliä -Y1.
Tuossa pehmossa kun ei ole lisäkoskettimia.
Joo,niinpäs onkin.
Tuossa kun oli keskus auki niin samalla jännitteen koettimella kerkisin mittaamaan että releen K4 liittimien 11 ja 14 välillä oli +5V silloin kun kompura ei käynyt. Liitin 12 oli tyhjä.
Tarttee vielä mitata ohmi-arvoja paremmalla mittarilla.
Oumanissa on NPN tulot joten jännitemittauksilla ei kovin tarkkaa tulosta saa muuten kuin toinen mittapää powerin + liittimessä.
Ohmilla mittaamalla tuon liitekuvan mukaan pitäisi tarkistaa K4 releen koskettimet 11 ja 14 että ovat liitekuvan mukaisesti.
Kun käytössä on 1 sulkeutuva kosketin (11-14) niin johdoilla ei ole väliä kumminpäin ne ovat mutta jos kolmas kosketin (12) otetaan käyttöön niin silloin yhteinen (COM) pitää olla liittimessä 11 jolloin 14(NO) ja 12(NC) toimii oikein.
Toiminnasta sellaista että kun kompressori käynnistyy niin rele K4 vetää ja kosketin 11-14 sulkeutuu ja 11-12 väli avautuu ja lämpötilapudotus poistuu käytöstä kompressorin käyntijakson ajaksi.
Kun kompressori pysähtyy niin rele K4 päästää ja kosketin 11-14 avautuu ja 11-12 kosketin sulkeutuu jolloin lämpötilapudotus (Ouman Dig3 tulo) menee päälle.
Tämä toiminta vaikuttaa shunttiin siten että normaalisti kompressorin taukojakson aikana on lämpötilapudotus päällä ja Ouman antaa lattiaan lämpöä lämpötilapudotuksen ohjaamana.
Kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu ja shuntti avautuu täysin jolloin lattiaan menee mahdollisimman suuri lämpöteho,siitä syystä kompressori tekee pidemmän käyntijakson (1-2h)
Taukojakson aikana lämpötilapudotus menee päälle jolloin lattiaan on varautunut reilusti lämpötehoa joka pidentää taukojaksoa useamman tunnin pituiseksi.
Lämpötilapudotuksen asetus on muutettava siten että lattian menoveden lämpö on tässä modauksessa sama kuin mitä se oli ennen modausta ilman lämpötilapudostusta.
-
Päivitystä:
LÄ:n huoltomies kävi. Tarkasti pumpun ja totesi että kaikki kunnossa. Maapiirinsihti puhdas, maapiirissä ei ilmaa, kylmäaineet ok, vastuksen ylilämpösuoja ok.
Releen K4 hän vaihtoi kun epäili sen aiheuttavan poikkeamahälytyksen "mittaus 4 kompr.käynti".
Lisäsi myös varistorin K4:en liittimien 11 ja 14 väliin. Sanoi sen poistavan kipinöintiä joka saattaa häiritä sen käyntitietoreleen toimintaa. Käytetään kuulemma uudemmissa malleissa.
Kovasti piti myös hyvänä tuota "opation modausta" ja käski kokeilla. Tosin epäili kyllä toimivuutta minun kohdallani kun tuon verstaan (jossa vetää kuin verkkokassissa) lämmitys on hoidettu pattereilla.
-
Uteliasuuttani kysyisin oliko huoltomiehellä mielipidettä kompressorin lyhyistä käynti- ja taukojaksoista ja niiden vaikutuksesta kompressorin kestoikään? ::)
-
Uteliasuuttani kysyisin oliko huoltomiehellä mielipidettä kompressorin lyhyistä käynti- ja taukojaksoista ja niiden vaikutuksesta kompressorin kestoikään? ::)
Itse asiassa en edes kysynyt kyseistä asiaa. Hän totesi jossain vaiheessa että "saahan niitä käyntijaksoja muutettua tuolta ylä- ja alamin valikoista"
Sitä en tiedä katsoiko hän niitä asetuksia ollenkaan kun ne on nyt jo tapissaan. Ja eipä hän jättänyt sitä huoltokoodiakaan... :D
Just kävin säätämässä alaminin siihen 26 asteeseen. katsotaan kuinka vaikuttaa. Lähinnä jännittää että kuinka tuo verstas alkaa jäähtymään.
Aikaisempi alamin oli 31 ja verstaassa lämmintä 16.
-
Nyt kun alamin. on alle säätökäyrän, pitää korottaa hieman säätökäyriä L1 ja L2 esim parilla asteella, muuten sisälämpötila laskee. Lämpökäyrän korottaminen aiheuttaa sen, että keskimääräinen menoveden lämpö pysyy suunnilleen samana. Minkälaisia ovat käyntijaksot näiden muutoksien jälkeen?
-
Just kävin säätämässä alaminin siihen 26 asteeseen. katsotaan kuinka vaikuttaa. Lähinnä jännittää että kuinka tuo verstas alkaa jäähtymään.
Aikaisempi alamin oli 31 ja verstaassa lämmintä 16.
Joku vanha laitetuuletin puhaltelemaan patteria päin niin lämmönluovutus + COP paranee. Virtalähteeksi joku wanha nokian laturi, tai muu tasavirtajännitelähde. Noitahan on kaikilla nurkat täynnä.
Varastossahan ei edes ääni häiritse.
-
Päivitystä taas:
Nyt on paketti aikas vaikea kontrolloida. Startti tapahtuu joko ylä- tai alalämpötilan mukaan riippuen käyttääkö joku lämmintä vettä.
Käyntiaika on tällä hetkellä 8-16min ja tauot 25-50min. Kulkevat siis käsi kädessä. Eli jos käyntiaika pidempi niin myös tauko on pidempi.
Laskin yläminiä vielä yhdellä asteella eli nyt ylämin on 46 ja alamin 26.
Äsken saunoessa ei lämpimän veden kans tullut ongelmia. Kun hana on kuumimmalla niin just kestää kättä alla pitää mutta suihkuttelussa tuo on jo liian kuumaa.
Vielä en koskenut säätökäyriin mutta voiko olla mahdollista että lattia jopa lämpiäisi samoilla säätökäyrillä?
Lattia ainakin tuntuu lämpimämmältä ja huonelämpötila on noussut kaksi astetta. Tosin rouva on kyllä leiponut tänään mutta ei uuni kai lattiaan vaikuta? :D
Jopa verstaan lämpötila nousi yhden asteen.
Verstaassa pumppu kerkiää työntää 37 asteista vettä pattereihin jo hetken aikaa ennen kuin shuntti kerkiää hätiin.
Huomenna seuranta jatkuu.
Nyt hyvä ystäväni Johnny Walker tuli kylään... ;) ;)
-
Tuollainen sekakäynti ylä- tai alamin mukaan on Lämpöässälle normaalia lämpimillä keleillä. Kun kelit menee reilusti pakaselle, pitäisi ohjauksen siirtyä enemmän alavaraajalle. Toki esim. saunomisen yhteydessä tulee pidempi käyntijakso ylämin. mukaan.
Ylämin. mukaan käynnistyminen ei ole iso ongelma, kunhan ylämin asetus ei ole liian korkea. Alamin. arvon voi laittaa vieläkin alemmas, Oumannin automatiikka huolehtii siitä, ettei lämpötila ei laske liikaa.
-
Ok! Mitäs ammattilaiset sanoo millä asunnon lämpötilaa kannattaisi pudottaa?
Sillä nythän kävi niin että asunnon lämpötila nousi sen pari astetta.
Pitäiskö muuttaa lämpökäyrää vai käyttää asunnon huonetermareita?
-
Lämpökäyrällä vain. Ei missään nimessä termareilla.
-
Tämä on aika yllättävää, että sisälämpö nousee kun varaajan lämpötilaa lasketaan ???. Taitaa olla sitten niin, että lattiaan varautuu lämpöä enemmän näillä asetuksilla. Teillä on aika korkea menoveden pyynti L1 piirissä -20 asteessa (35), kun kyseessä on lattialämmitys. Usein siinä pisteessä riittää 32 astetta.
-
Tämä on aika yllättävää, että sisälämpö nousee kun varaajan lämpötilaa lasketaan ???. Taitaa olla sitten niin, että lattiaan varautuu lämpöä enemmän näillä asetuksilla. Teillä on aika korkea menoveden pyynti L1 piirissä -20 asteessa (35), kun kyseessä on lattialämmitys. Usein siinä pisteessä riittää 32 astetta.
Samaa mietin myös. Useamman minuutin menee myös lattiaan sitä lämpimämpää vettä nyt kun ajaa tällä säätökäyrän alittavalla asetuksella.
Sitä en kyllä tiedä miksi käyrä on noin korkea mutta pudotin sitä nyt alemmaksi.
Talvi näyttää miten mökki jäähtyy. Riippuu paljonko hiiret on syöny höyrynsulkua ja tehny käytäviä villoihin... :-[
-
Moro taas!
Kuinkas nopeasti wanhan V10:n ylävaraaja jäähtyy jos käyttöveden kierto ei ole päällä?
Vai vaikuttaako siihen useampi tekijä?
Tällä hetkellä mulla on ylämin 46 ja alamin 25 mutta startti tulee kokoajan ylävaraajan mukaan.
Pakkasella tilanne tietenkin eri mutta nyt on keli nollassa.
Käyntijakson lopussa ylälämpö on 50 ja alalämpö 42.
Mietin vain että onko normaalia että 300 litraa jäähtyy puolessa tunnissa neljä astetta vaikka vettä ei käytetä eikä lkv-kierto ole päällä?
Tuo käyrän alittavalla alaminillä ajaminen ei oikein onnistu kun shuntti ei ole täysin auki kompuran käynnistyessä.
Sitäkin hieman ihmettelen että miksi se ei ole täysin auki vaikka käyrän mukainen pyynti on 28 astetta ja alavaraajan lämpö on 27 astetta.
-
Kun alavaraaja on kylmimmillään, silloin manttelivaraajan ulkopuolella lämmitysvesi on kylmenpää kuin käyttövesi sisävaraajassa. Tällöin lämpö siirtyy käyttövesipuolelta lämmityspuolelle, ja tästä syystä varaaja jäähtyy nopeammin. Voit vaikka testata tämän sammuttamalla kiertovesipumput tunniksi, niin varmasti lämpö varaajassa säilyy pidempään.
Kokeiles alentaa alamin. arvoa vielä enemmän, niin luultavasti suntti aukeaa tauon aikana enemmän. Minkälaisia käyntijaksot ovat olleet pakkaskeleillä?
-
Pakkaskeleillä en valitettavasti päässyt tarkkailemaan kun olin reissussa mutta täytyy odottaa seuraavia pakkasia.
Tällä hetkellä säädöt ovat ylämin 47 (yläero 3) ja alamin 24 (alaero 10)
Nyt kun lämpötila on nollassa niin käyntijakso on 15min ja tauko 45min. Käynnistykset tulee ylävaraajan ohjaamana.
Pudotin tuota yläminiä niin alas että sain ohjauksen alavaraajalle mutta silloin käynti oli 10 min ja tauko 27 min. Eli startteja tuli vuorokauteen enemmän.
Palasin takaisin ylävaraajaohjaukseen.
Voisiko joku vääntää rautalangasta tyhmälle kuinka tää trendi-hommeli laitetaan tulille?
Kummatkin kaapelit kävin hakemassa, toinen kaapeli ruuvattu säätimen A, B ja C- liittimiin, Ouman-trend ladattu ja adapterin driveri asennettu mutta en vaan saa yhteyttä toimimaan.
Mitä teen väärin?
-
Eli sulla on se Oumannin oma välikaapeli kytkettynä ohjeen mukaan? Oletko kokeillut käyttää virtoja pois lämpöpumpusta, ei varmaankaan auta mutta voihan sitä kokeilla? Eli Trendistä avaa yhteys ja laitteet, onko niin että Trend ohjelma ei löydä laitetta? Lämpöässän alla on viestiketju Ouman Trend, muistaakseni siellä oli jollakin joskus vastaavaa ongelma. Epäilen eniten tuota USB-adapteria.
-
Siis yhteyden saan auki (portti com-8) ja laitteen löytää (EH-203G) ja saan vielä valita piirrettävät mittauksetkin mutta mitään viivaa ei tuu näytölle.
Pitäiskö tän heti alkaa piirtää vai pitääkö jotqin tiedostoja valita ensin?
-
Siis yhteyden saan auki (portti com-8) ja laitteen löytää (EH-203G) ja saan vielä valita piirrettävät mittauksetkin mutta mitään viivaa ei tuu näytölle.
Pitäiskö tän heti alkaa piirtää vai pitääkö jotqin tiedostoja valita ensin?
Oletko napsauttanut painiketta "Aloita keräys" Ouman Trend -ohjelmassa?
-
Siis yhteyden saan auki (portti com-8) ja laitteen löytää (EH-203G) ja saan vielä valita piirrettävät mittauksetkin mutta mitään viivaa ei tuu näytölle.
Pitäiskö tän heti alkaa piirtää vai pitääkö jotqin tiedostoja valita ensin?
Oletko napsauttanut painiketta "Aloita keräys" Ouman Trend -ohjelmassa?
Juu, mut sen jälkeen aukee joku pikkuruutu nimeltään "avaa"
Siksi vähän kyselenkin että mitä nyt vielä pitäisi avata?
Eix tämä ohjelma nyt kumminkin tee itse jonkun kansion mihin se tallentaa?
Itse asiassa sama ikkuna aukeaa kun valitsee "tiedosto" ja sieltä "avaa ja piirrä loki".
-
Käyttöveden kierto aiheuttaa paljon käynnistyksiä, koska se sekoittaa varaajan.
Kokeilin juuri äsken nyt useamman vuoden käyttämättömänä ollutta kiertopumppua. Kaksi lämmityssykliä ja alalämpö käy samoissa ylälämmön kanssa. Normaalisti ero on hieman toistakymmentä astetta.
Kuumakaasu normaalisti 85-86. Nousi heti muutamalla asteella ja trendi nouseva ylälämmön mukaisesti.
-
-
No niin, Tänäänpä ohjelma suostuikin pienen jumittelun jälkeen aukeamaan ja sain hieman käppyröitä piirreltyä.
Kopioin ohessa olevan pienen käppyrän pätkän Painttiin ja laitoin tänne halukkaille nähtäväksi ja arvosteltavaksi.
Vaikkakin etteköhän te näitä ole jo ihan riittävästi nähneet.
Kiitoksia kumminkin kiinnostuneiden mielenkiinnosta! :)
-
Eli abt. 15 min käyntiä ja 40 min taukoa. Eli käynnistyksiä tulee pikkupakkasella noin 20-25 kpl. Kunnon pakkasella käyntijaksoja luultavasti 10-15 kpl noilla asetuksilla. Hyvä että sait Trendin toimimaan, siitä on helppo seurailla koneen toimintaa ja säätöjen vaikutusta. Saisi nuo jaksot olla hieman pidempiäkin, mutta alkutilanteeseen nähden tilanne on paljon parempi. Tuon Trendin skaalauksen voisi laittaa näkymään vaikka 1 tunnin välein, niin saa paremman kuvan koko vuorokauden käynnistä. Onko lämmin vesi riittänyt?
Opation modauksella saat helposti jaksot pidemmiksi, mutta modauksen jälkeen käyttöveden riittävyys on hieman huonompi.
-
Hellurei ja hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Vuosi on mennyt pumpun opettelussa ja viime postauksista.
Nyt onkin sitten pumppu alkanut taas temppuilemaan ja soitin huoltoon ja tilasin ukon paikalle. Tulee kuulemma ens viikolla.
Pumppu jäänyt useamman kerran sammumatta vaikka kuumakaasut on olleet jo yli 130 astetta, sen sijaan onkin heittänyt kuumakaasu arvoksi -311 astetta ja kompura jatkanut käyntiään.
Yhden kerran taas jättänyt käynnistymättä ja siihen en mitään syytä löytänyt.
Mitäs olette mieltä noista kuumakaasuista? Näyttäis useamman kerran tai melki joka kerta ajavan ne tappiin. Onko mielestänne normaalia pakkasilla vai onko kylmäaineissa jotain vajetta?
Startit tulee luonnollisesti alavaraajan ohjaamana.
Laitoin lämpimän vedenkierron jatkuvalle että saan ylävaraajaa jollain viilennettyä ettei koko ajan olis kuumakaasut tapissa.
-
Onko shuntti varmasti aivan kokonaan auki, että kuuma vesi pääsee menemään pattereille/lattialämmitykselle?
-
Onko shuntti varmasti aivan kokonaan auki, että kuuma vesi pääsee menemään pattereille/lattialämmitykselle?
Kyllä on. Huoltorakennuksen pattereiden shuntti ei edes sulkeudu näillä pakkasilla koska pyynti patteriverkostoon -20 asteessa on 40 astetta ja alavaraaja ei lämpiä kuin nippa nappa siihen neljään kymppiin.
Asunnon lattialämmityksen shuntti on myös täysin auki ennen kompuran käynnistymistä. Se kylläkin alkaa sulkeutumaan muutaman minuutin käynnin jälkeen koska pyynti lattiaan on 35 astetta.
-
Hellurei ja hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Vuosi on mennyt pumpun opettelussa ja viime postauksista.
Nyt onkin sitten pumppu alkanut taas temppuilemaan ja soitin huoltoon ja tilasin ukon paikalle. Tulee kuulemma ens viikolla.
Pumppu jäänyt useamman kerran sammumatta vaikka kuumakaasut on olleet jo yli 130 astetta, sen sijaan onkin heittänyt kuumakaasu arvoksi -311 astetta ja kompura jatkanut käyntiään.
Yhden kerran taas jättänyt käynnistymättä ja siihen en mitään syytä löytänyt.
Mitäs olette mieltä noista kuumakaasuista? Näyttäis useamman kerran tai melki joka kerta ajavan ne tappiin. Onko mielestänne normaalia pakkasilla vai onko kylmäaineissa jotain vajetta?
Startit tulee luonnollisesti alavaraajan ohjaamana.
Laitoin lämpimän vedenkierron jatkuvalle että saan ylävaraajaa jollain viilennettyä ettei koko ajan olis kuumakaasut tapissa.
Ylävaraaja on tosiaan melkein 80 asteessa ja kuumakaasutkin aika korkealla. Menovesi näyttäisi olevan jotain 47C.
Saako tuolta ylävaraajasta jotenkin otettua vettä alavaraajaan? 80C vettä ei oikein saa enää kuumennettua lisää ja jonnekin lämpö pitäisi kumminkin saada.
-
Hellurei ja hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Vuosi on mennyt pumpun opettelussa ja viime postauksista.
Nyt onkin sitten pumppu alkanut taas temppuilemaan ja soitin huoltoon ja tilasin ukon paikalle. Tulee kuulemma ens viikolla.
Pumppu jäänyt useamman kerran sammumatta vaikka kuumakaasut on olleet jo yli 130 astetta, sen sijaan onkin heittänyt kuumakaasu arvoksi -311 astetta ja kompura jatkanut käyntiään.
Yhden kerran taas jättänyt käynnistymättä ja siihen en mitään syytä löytänyt.
Mitäs olette mieltä noista kuumakaasuista? Näyttäis useamman kerran tai melki joka kerta ajavan ne tappiin. Onko mielestänne normaalia pakkasilla vai onko kylmäaineissa jotain vajetta?
Startit tulee luonnollisesti alavaraajan ohjaamana.
Laitoin lämpimän vedenkierron jatkuvalle että saan ylävaraajaa jollain viilennettyä ettei koko ajan olis kuumakaasut tapissa.
Kyseessä lienee ns. vanha V-malli?
Ainakin uudemmassa V-mallissa kuumakaasun mittauksen yläraja on 130 C. Kun tämä ylitetään niin saattaa olla että kone ei tiedä mitä pitäisi tehdä.
Näyttäisi siltä, että näillä lämpötiloilla kuumakaasu on huomattavasti liian kuumaa.
Syitä tähän
-kompressorin sisäinen hyötysuhde huonontunut
-Vajausta kylmäaineessa
-Paisuntaventtiili kuristaa liikaa.
Onkohan tässä mallissa kompressorin läheisyydessä kylmäaineputkessa "silmä" eli kolikon kokoinen näkölasi.
Koneen käynnistyessä aluksi näkölasissa näkyy vaahtoa ja kuplia, minuutin parin aikana pitää kuplien hävitä ja lasissa näkyy vain kirkasta kylmäainetta. Ellei kuplat häviä on kylmäaineessa vajausta.
ATS
-
Kyseessä lienee ns. vanha V-malli?
Ainakin uudemmassa V-mallissa kuumakaasun mittauksen yläraja on 130 C. Kun tämä ylitetään niin saattaa olla että kone ei tiedä mitä pitäisi tehdä.
Näyttäisi siltä, että näillä lämpötiloilla kuumakaasu on huomattavasti liian kuumaa.
Syitä tähän
-kompressorin sisäinen hyötysuhde huonontunut
-Vajausta kylmäaineessa
-Paisuntaventtiili kuristaa liikaa.
Onkohan tässä mallissa kompressorin läheisyydessä kylmäaineputkessa "silmä" eli kolikon kokoinen näkölasi.
Koneen käynnistyessä aluksi näkölasissa näkyy vaahtoa ja kuplia, minuutin parin aikana pitää kuplien hävitä ja lasissa näkyy vain kirkasta kylmäainetta. Ellei kuplat häviä on kylmäaineessa vajausta.
ATS
Juu, vanha V-malli on kyseessä ja kuumakaasun yläraja on se 125 astetta.
Kellottelin tuota kylmäainesilmää ja noin puolen minuutin kuluttua startista lasissa näkyy harmaita kuplia noin kymmenen sekunnin ajan sitten kirkastuu.
Voisko se vaan kompuran hyötysuhde kymmenessä vuodessa sitten olla niin huonontunut?
Viime talvena ei tällaisia pakkasia ollut niin ei ole vertailupohjaa.
Milläs tuon paisuntaventtiilin vois tarkistaa/saada selville?
Kuinkas tuo maapiiri vaikuttaa asiaan? Vuoden aikana olen joutunut lisäämään yhteensä 1,5 litraa nestettä säiliöön.
-
Juu, vanha V-malli on kyseessä ja kuumakaasun yläraja on se 125 astetta.
Kellottelin tuota kylmäainesilmää ja noin puolen minuutin kuluttua startista lasissa näkyy harmaita kuplia noin kymmenen sekunnin ajan sitten kirkastuu.
OK
Voisko se vaan kompuran hyötysuhde kymmenessä vuodessa sitten olla niin huonontunut?
Tämä vanha V-malli on pahin pätkäkäyntikone mitä tunnetaan, joten on tämä mahdollista
Viime talvena ei tällaisia pakkasia ollut niin ei ole vertailupohjaa.
Milläs tuon paisuntaventtiilin vois tarkistaa/saada selville?
Tämä on jo ammattimiesten töitä
Kuinkas tuo maapiiri vaikuttaa asiaan? Vuoden aikana olen joutunut lisäämään yhteensä 1,5 litraa nestettä säiliöön.
Ei vaikuta.
Olisi hyvä tietää myös maapiirin lämpötilat, mutta ei taida olla mittauksia tässä V-mallissa
Vuosi sitten oli kuumakaasu 110C alalämpötilan ollessa 45C
Nyt on kuumakaasu 125C matalammalla alalämpötilalla 40C
Jokin on muuttunut.
ATS
-
Veratiluarvona voi sanoa että V15:ssa on maksimiylälämmöt olleet TREND:n mukaan 67 astetta ja kuumakaasun 100,6 astetta. Pakkasta parhaimmillaan 32,1 astetta mittausjaksolla.