Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: GTP - 24.08.14 - klo:17:34
-
Hieman taustaa tapahtuneelle.
Asioin aivan muissa merkeissä paikallisessa rautakaupassa ja myyjän palvellessa toista asiakasta tuli tutkailtua esittelykäytössä olevaa VS8:aa. Asioiden hoidon lomassa myyjä kauppasi pumppua, mutta totesin, että ”kiitos, ei kiitos”. Kauppamiehenä myyjä kuitenkin ilmoitti mihin hintaan tuo lähtisi. Tämän jälkeen oli pakko tehdä pikainen Googletus ja hakea referenssiksi seuraava http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1245-8-kw/LVI-5361535/dp?openGroup=267 (http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1245-8-kw/LVI-5361535/dp?openGroup=267). Tarjouksiakin on tullut pyydeltyä (Nibe ja Viessmann) ja noihin nähden hinta oli edullinen, samoin edelliseen referenssiin. Pienen tinkailun jälkeen hinta putosi vielä 20% ja saman päivän aikana kaupat. Hintaa pumpulle jäi 4000 euroa ja takuu 5 vuotta.
VS8 ei varmastikaan ole se optimaalisin vaihtoehto kohteeseemme, mutta hinta (toivottavasti!) kompensoi tuota puutetta. Viessmann todennäköisesti pääseen parempiin COPpeihin. Energiatodistuksessa talomme tarkemmat speksit threadissa http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5120.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5120.0)) laskennallinen kulutus on n. 15kWh. Jos Viessmann toimisi COP 5:llä, niin pumppu kuluttaisi 3000kWh. Jos Lämpö-Ässä puolestaan toimisi COP 3,5:llä, niin pumppu kuluttaisi n.4300kWh. Eroa siis 1300kWh ja rahassa 195 euroa. Saamani tarjouksen pohjalta hintaerolla Viessmann maksaisi itsensä takaisin 15 vuodessa.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.0) thread on silmäilty läpi hieman ristiriitaisin tuntein. Käyttäjän Opation pumppu ei tunnu toimivan odotetusti kun taas esimerkiksi käyttäjän VS8 toimii ”normaalisti”. Eräs epäilyn aihe oli se, että onkohan vuonna 2011 valmistetuissa pumpuissa jokin rakenteellinen muutos suhteessa vanhempiin Onko näin, tuohon en löytänyt vastausta?
Asia kiinnostaa siksi, että tyyppikilvessä valmistusvuosi on juurikin 2011 ja papereissa 25.1. Pumppua minulla ei vielä ole, mutta kaupassa kompuran suojaa raottaessa kyljessä luki Mitsubishi. Voiko tuosta päätellä mitään? Jos ei, niin mahdollisia muita eroja?
-
Jos tuo on sillä Ouman säätimellä niin ei muuta kuin Opation modaus kehiin niin ihan hyvin toiminee. Neljään tonniin hyvä sijoitus.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.100 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.100)
-
On Oumanilla,eli säädin on 203 GT.
-
On Oumanilla,eli säädin on 203 GT.
Sitten TREND kanssa pyörimään johonkin rs-portilliseen läppäriin sen verran että saat asetukset kuntoon.
-
On Oumanilla,eli säädin on 203 GT.
Sitten TREND kanssa pyörimään johonkin rs-portilliseen läppäriin sen verran että saat asetukset kuntoon.
Juuri näin, vielä niin, että liittäisi vapaisiin NTC-mittauksiin maapiirin tulon- ja paluun. Mittaus 6 on vapaa (tulo tähän) ja LV kiertovettä ei ole tulossa niin eikös mittauksen 8 voi ottaa käyttöön (paluu)?
Antureiksi +25/10kOhm NTC-vastukset, olisiko suosituksia tällä hetkellä? Vanhoja threadejä selaillessa kävi ilmi, että tuollaiset voi ostaa Oumannilta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.msg63969#msg63969 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.msg63969#msg63969)). En tiedä millaiset anturit nuo ovat, mutta kovin tuntuu hinnta suolaiselta suhteessa siihen, että moisen NTC:n saa varmasti alle eurolla kappale.
-
Antureiksi +25/10kOhm NTC-vastukset, olisiko suosituksia tällä hetkellä?
Tässä olisi yksi anturi....VEKOY:llä (http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=49_959_2531&products_id=17184)
-
Antureiksi +25/10kOhm NTC-vastukset, olisiko suosituksia tällä hetkellä?
Tässä olisi yksi anturi....VEKOY:llä (http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=49_959_2531&products_id=17184)
Äkkiseltään vastuksen tarkkuus +/- 10%:n vaikuttaa epätarkalta. Esimerkiksi http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=49_959_2415&products_id=6764 (http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=49_959_2415&products_id=6764) resoluutio on +/- 5%.
Mikäli putkarin puheet oikein ymmärsin, niin kaivolta tuleva eristetty vaakaputki on tarkoitus muuttaa kupariksi joihon pumpun mukana tulleet teräspunosletkut taas liitetään. Kuparit kun eristetään, niin ajatukseni on ollut laittaa NTC:t eristeen alle. Tuottaako tuo lisää epätarkkuutta mittaukseen vai olisiko syytä asentaa toisin?
-
Alla yksi toimivaksi havaittu anturivaihtoehto.
http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6tilan%20mittaus/NTC%2010/TEPK%20NTC%2010
-
Kuparit kun eristetään, niin ajatukseni on ollut laittaa NTC:t eristeen alle. Tuottaako tuo lisää epätarkkuutta mittaukseen vai olisiko syytä asentaa toisin?
Periaatteessa noin,kannattaa kuitenkin lisätä piitahnaa tms lämmönjohtavuutta parantavaa ainetta anturin ja kupariputken väliin.
Anturi pitää olla suht tiukasti kupariputkessa kiinni ,löyhä kiinnitys voi antaa vääriä mittausarvoja.
Tuossa liitteessä meikäläisen anturin kiinnitys kupariputkeen klemmarilla
-
Vielä ei hetkeen olla siinä tilanteessa, että vs8 lämmittää taloa, saatikka tuottaisi lämmintä käyttövettä suihkutarpeisiin. Tekninen tila tulee seuraavaksi työn alle, jotta pumppu saadaan mahdollisimman pian haalattua sisälle ja sitten päästäänkin putkitöihin.
Tähän mennessä on tullut asuttua vain suorasähkö- ja kaukolämpölämmitteisissä taloissa ja kertaakaan ei ole tarvinut kylmässä suihkussa käydä. Varsinkin allekirjoittanut pitää hieman lämpimämmistä ja normaalia pidemmistä suihkuista, joten ennen vs:n hankintaakin on mielessä käynyt LKV:n riittävyys maalämpötalossa. Muistaakseni rivariaikaan sähkövaraajamme koko oli 200L ja termostaatti oli välillä 65-70, joten kylpyveden riittoisuudesta ei tarvinnut murehtia. Tämän vuoksi foorumia, etenkin aloitusviestissä mainitsemaani ketjua, lukiessa päässä pyörii ajatus LKV-lisävaraajan tarpellisuudesta.
Mikäli varaaja tulisi, niin otetaanpa nyt referensiksi vaikka OSO:n 150L SC (http://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso/kayttovesivaraaja-oso-sc-150l-3kw-0-8m2-kierukalla-detail (http://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso/kayttovesivaraaja-oso-sc-150l-3kw-0-8m2-kierukalla-detail)).
Miten tämä kannattaisi kytkeä. Seuraavassa 3 esimerkkiä foorumilta. MikkoVS6:n kytkentä (tai ainakin joskus käytössä ollut kytkentä) http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720), käyttäjän Seppaant ehdotus http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.msg51504#msg51504 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.msg51504#msg51504) ja käyttäjän Opation löytö Lämpöässän sivuilta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.msg51641#msg51641 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.msg51641#msg51641).
Mielelläni lukisin MikkoVS6:n ja Opationin tämän hetkisiä kommentteja järjestelmänne toimivuudesta. Mikä osa-alue toimii ja missä olisi parantamisen varaa? Tai mitä tekisitte toisin jos lähtisitte puhtaalta pöydältä kytkentää tekemään?
-
Mielelläni lukisin MikkoVS6:n ja Opationin tämän hetkisiä kommentteja järjestelmänne toimivuudesta. Mikä osa-alue toimii ja missä olisi parantamisen varaa? Tai mitä tekisitte toisin jos lähtisitte puhtaalta pöydältä kytkentää tekemään?
Hyvin tuo on toiminut. En keksi mitään jonka tekisin nyt erilailla.
Erillisen käyttövesivaraajan 2 kW vastuksen olen laittanut kelloajastimella siten että se menee tarvittaessa päälle talvella vain öisin ja kesällä myös illalla (spot-sähkö tuntikohtaisella veloituksella).
Talvella tulistus riitti pitämään kv-varaajan lämpimänä eikä vastus montaa kertaa päälle mennyt.
Kesällä ja nyt syksyllä kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole ollut, on vastus päällä 15 - 45 minuuttia/vrk.
-
Kesällä ja nyt syksyllä kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole ollut, on vastus päällä 15 - 45 minuuttia/vrk
Millaisia lämpötiloja Mikon alavaraajassa on näin kesäaikaan?
Siis ala_min asetus?
-
Ääni tommoselle 'MikkoVs6' tavalle tehdä toi homma, se tulistusjuttu varmaan tökkii hiukan kesällä ja siksi ajattelen asian niin että laittaisin PV paneeleita sähkön leikkaamiseen yleisesti ja sitten dumppaisin PV 'liikatehot' siihen OSO:n 3x1kW vastuksiin (oletus), eli joko 1kW tai 2kW tai 3kW portaissa. Kesällä siis PV hoitais sen tulistuksen kun MLP ei sitä tee kun ei ole lämmitystarvetta ja siinä sivussa se PV leikkais taloussähkökulutusta.
Ajatusta siihen malliin että kun PV teho on yli esmes 1kW niin 1 vastus OSO:ssa lämmitykseen ja jos tilanne jatkuu muutaman tunnin niin OSO on ladattu, 5h*1kW=~30C nousu 150L varaajassa.
-
Kesällä ja nyt syksyllä kun lämmitystarvetta ei juurikaan ole ollut, on vastus päällä 15 - 45 minuuttia/vrk
Millaisia lämpötiloja Mikon alavaraajassa on näin kesäaikaan?
Siis ala_min asetus?
VaraajaAlaMin asetus on aina 30, VaraajaAlaEro on kesällä 10, nyt 8 ja kylmänä aikana talvella 6
Eli kesällä LÄ käynnistyy 30 -> sammuu 40 asteessa. VaraajaYläMin on muistaakseni 32 eli alavaraaja ohjaa...
-
Kiitos vastauksesta!
Tekemäsi kierukka on siis ollut riittävä. Speksit näytti olevan 6-7m 12mm kupariputkea, joten eikös tuosta tule pinta-alaksi n. 0,25 neliötä? OSO:n kierukan riittävyys on epäilyttänyt, mutta edelliseen verraten luulisi 0,8 neliötä riittävän. Materiaali ei oletettavasti ole kuparia ja vs8:n tulistusteho on suurempi, mutta luulisi 3x pinta-alan kompensoivan tuota.
Onko Mikolla uudesta käyttövesivaraajasta kulutukseen lähtevässä putkessa termostaatti tms venttiili joka ottaa varaajalta lähtevän kuuman veden sekaan jostain kylmempää?
Tuossa erillisessä varaajassa on sekoitusventtiiliryhmä jonka olen säätänyt antamaan noin 50 asteista vettä, eli Lä:n kierukasta tulee 33-36 asteinen vesi sekaan.
Edellinen on lainaus VS8 säätöjä ketjusta. Ymmärsinkö oikein, että Jäspiltä lähtevään veteen sekoitetaan integroidun varaajan vettä? Mikäli näin, niin foorumilta löytyvässä "COP-laskuri"-laskentapohjassa olevalla käyttövesilaskurilla voidaan laskea seuraavilla spekseillä
Varaajan tilavuus: 150L
Varaajan lämpötila: 50 astetta
Haluttu veden lmpötila: 40 astetta
Kylmän vesijohtoveden lämpötila: 30 astetta (tämä siis integroidulta varaajalta tulevan veden oletettu lämpötila)
, että 40 asteista kylpyvettä saadaan 300L? Mikäli ajatus meni oikein, niin tuo on kyllä riittävä meidän käyttötottumuksiin. 45 asteisella varaajallakin saataisiin vielä 225 litraa. OSO:ssa tuo sekoitusryhmä on käsittääkseni vakiona mukana.
-
Kiitos vastauksesta!
... Tekemäsi kierukka on siis ollut riittävä. Speksit näytti olevan 6-7m 12mm kupariputkea, joten eikös tuosta tule pinta-alaksi n. 0,25 neliötä?...
... Ymmärsinkö oikein, että Jäspiltä lähtevään veteen sekoitetaan integroidun varaajan vettä? ...
1. Kierukka on ollut riittävä.
2. Oikein ymmärsit, sekoitusryhmän "kymävesi"-liitäntään tulee vesi LÄ:n kierukasta. Eli KV-varaajalle menee 30 - 40 asteinen vesi tilanteesta riippuen.
-
Onko tulistimen tukkeutuminen saatu kuriin? MIten?
-
Varaajan tilavuus: 150L
Varaajan lämpötila: 50 astetta
Haluttu veden lmpötila: 40 astetta
Kylmän vesijohtoveden lämpötila: 30 astetta (tämä siis integroidulta varaajalta tulevan veden oletettu lämpötila)
, että 40 asteista kylpyvettä saadaan 300L? Mikäli ajatus meni oikein, niin tuo on kyllä riittävä meidän käyttötottumuksiin. 45 asteisella varaajallakin saataisiin vielä 225 litraa. OSO:ssa tuo sekoitusryhmä on käsittääkseni vakiona mukana.
Käyttövesivaraajia on erilaisia ja käyttöveden riittävyyden kannalta paras varaajamalli on just tuollainen kuin Mikolla ja mitä GTP suunnittelee.
Eli varaajasäiliö on täynnä käyttövettä ja sitä lämmitetään kierukalla jolloin suht kaikki varaajassa oleva vesi on käytettävissä kuuman käyttöveden tarpeisiin.Tähän tosin tarvitaan ns legionella kuumennus tietyin välein.
Toinen varsin yleinen mutta käyttöveden riittävyyden kannalta heikompi varaajamalli on sellainen jossa varaajasäiliö on täynnä lämmitysverkon vettä käyttövesi lämpiää varaajan vesitilassa olevan kierukan välityksellä.
Tässä varaajamallissa käyttökelpoisen kuuman käyttöveden määrä on pienempi.Tässä varaajamallissa ei tarvita legionellakuumennusta.
Tuossa viestiketjussa on seppaantin havannollinen esimerkki ja laskelma käyttöveden riittävyyksistä näiden varaajamallien osalta ja muuta asiaan liittyvää tietoa ;)
http://aijaa.com/ZFZgMN
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4598.0
-
Itse en hevillä lähtisi suorasähköllä lämmittämään maalämpötalossa yhtikäs mitään. Lattialämmityksestä levylämmönvaihtimella esilämmitys olisi mun ratkaisu. Sillä saa huonossakin tapauksessa kylmän veden 20 asteiseksi. Samalla kun uudisrakennusta tekee niin ottaisin samasta haarasta ehkäpä pyykinpesukoneellekkin esilämmitetyn veden?
-
Luultavasti lämmin vesi riittää ihan hyvin normaalikäyttöön, kun pitää alamin. arvon hieman korkeammalla. Uudessa talossa sähkönkulutus on kuitenkin niin vähäinen, että pieni COP:n alenema sähkölaskussa on lähes huomaamaton. Mikäli veden kulutus on poikkeuksellisen suurta, niin silloin lisävaraaja tai esilämmitys puoltaa paikkaansa.
-
Peki: Tulistimen lämmönvaihdin näyttäis toimivan ihan ok eli ei ole tukkeutunut. Mitään erityistä en ole sille tehnyt.
Sailor: Sähköä näyttää menevän lisä-kv-varaajassa kesällä keskimäärin noin 1 kw/vuorokausi. Kesäyön aikana halvalla spot-sähköllä tuo ei paljon maksa. Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro.
Tipi: Meillä riitti lämmin vesi normaalikäytössä ennen tuota kv-lisävaraajaa. Nyt kuitenkin tällä järjestelyllä LÄ Vs6:n tulistus saatiin hyötykäyttöön. Pystyn pitämään LÄ:n varaajan lämmöt alempana josta toivottavasti seuraa säästöä ja pitempi kestoikä kompressorille.
12.5.2013 - 11.5.2014 välisenä aikana MLP kulutti sähköä 4697kw, mukana lämmönjaon kv-pumput. Talo rakennettu 1980-1981, lämmintä tilaa 110m2. Lattialämmitys koko talossa + Valmet kotilämpö ilmalämmitys.
-
Sailor: Sähköä näyttää menevän lisä-kv-varaajassa kesällä keskimäärin noin 1 kw/vuorokausi. Kesäyön aikana halvalla spot-sähköllä tuo ei paljon maksa. Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro.
Lisäksi mietin tila ja rakennuskustannuspuolta levari vs. varaaja vaihtoehdoissa. Asennuskustannukset lienevät about samat, jolloin levari maksaa 100-150€ ja 60€ pääsee jo melkein samaan.
-
Sailor: Sähköä näyttää menevän lisä-kv-varaajassa kesällä keskimäärin noin 1 kw/vuorokausi. Kesäyön aikana halvalla spot-sähköllä tuo ei paljon maksa. Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro.
Mielestäni tuo on todella vähäinen kulutus suhteutettuna siihen, että esim. OSO:n arvioima lämpöhäviö varaajalle muistaakseni on 1,44kW/24h.
Seuraavassa asiaan liittyvästä ketjusta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4496.0)) lainaus
Tuo maksaa 100 litraisena 650,- + kulut. Jos pumppu toimii nyt tyydyttävästi alaminimillä 38 ja erolla 6, eli noin 8 astetta lämpimämpänä kuin on tavoite, paljonko menee aikaa takaisinmaksuun? Energiankulutus on pumpun osalta noin 4000-4500kWh vuodessa. Jos tuohon arvioi tuon COP:in huononemisen, niin ei taida 10 vuotta riittää varaajan takaisinmaksuun?
Minä olen saanut omilla testeillä V9:ssä 5 asteen erolle noin 250W ottotehossa, eli 50W/ aste. Olisiko vs8 mallissa hieman pienempi ero kun on pienempi kompura, vai isompi, en tiedä. Minulla voisi ajatella silloin, että 8 astetta olisi 400W. Jos pumppu kävisi 2000h vuodessa, tekisi se 800 kWh, jolle voisi arpoa vaikka hinnan 100e.
Tämän lainauksen laitoin tukemaan Mikko Vs6:n toteamuksia "Ei tuossa varmaan kovinkaan paljoa tule lisäkustannusta siihen verrattuna jos vaihtoehtoisesti pitäisi MLP:n varaajan kuumempana. Ehkä + - muutama euro" ja "Pystyn pitämään LÄ:n varaajan lämmöt alempana josta toivottavasti seuraa säästöä ja pitempi kestoikä kompressorille". Vuositasolla puhutaan varmasti marginaalisista eroista. Itselle vaakakupissa painaa enemmän asumismukavuus, eli se, että ei perheen tarvitse kärvistellä kylmässä suihkussa.
Itse en hevillä lähtisi suorasähköllä lämmittämään maalämpötalossa yhtikäs mitään. Lattialämmityksestä levylämmönvaihtimella esilämmitys olisi mun ratkaisu. Sillä saa huonossakin tapauksessa kylmän veden 20 asteiseksi. Samalla kun uudisrakennusta tekee niin ottaisin samasta haarasta ehkäpä pyykinpesukoneellekkin esilämmitetyn veden?
Uutta kun rakennetaan, niin eri foorumeita lukiessa tämän suuntaiset ajatukset ovat jääneet pääkoppaan pyörimään. Kuitenkin omat resurssit tällaisten LVI-järjestelmiin liittyvien "viritysten" toteutukseen on rajalliset, joka laskee kynnystä niiden toteutukseen. Tarkoitit ilmeisesti LL-paluupuolelle asennettavaa levaria, joka esilämmittäisi vesijohtoverkostosta tulevaa vettä ennen kuin se johdetaan VS:n tankkiin?
Olisiko heittää linkkiä ensisijaisesti suomesta saatavaan, tarkoitukseen sopivaan, levariin? Entäpä linkkiä esim. Ebay:hin, näkisi hieman hintaeroa?
"Virityksistä" puheen ollen sähköpuolen asiat ovat paremmin hallussa. Käyttäjä Roori esitti erittäin hyviä ideoita erillisvaraajan hyödyntämisestä PV-tekniikalla. Tuollekin jäisi mahdollisuus kunhan ensiksi talo, talli, terassit, piha ja mitä vielä saadaan valmiiksi :)
-
Se levari LL paluupuolella ei kesäksi paljoa apuja tuo kun ei liene kiertovettä olemassa paljoakaan, eli senkin hyvyys painottuu lämmityskaudelle kun lattiakiertoa on olemassa, mutta lämmityskaudellahan se VS tulistuskin on isompi, eli jos pelkällä VS:llä kesällä aikoo pärjätä niin sittenhän sen lämpötila pitää nostaa ylemmäs...perinteiseen tapaan. 8)
PV saanto taas painottuu siihen aikaan kun sitä tulistusta ei niin paljoa tule.
-
Nyt en kovin tarkkaa analyysiä ehdi tekemään mutta jos ei ole aikaa harrastaa (rakentajalla ei varmasti ole) niin on helpointa, varminta ja ehkä ihan järkevän hintaistakin laittaa suorasähkövaraaja Lämpöässän perään. Itse laitoin 100 litraa, mutta 60 litrainen olisi riittänyt koska varaajan voi pitää kuumempana. Meillä se on 60 asteinen ja sekoittajalta lähtee 45-50 astetta hanoille. Yli 300 litraa on lotrattu kerralla, toki pumppu on tahkonnut lisää kokoajan. Kulutus on mitä on mutta ei paljoa, näyttää menevän noin 12000kWh:n paikkeille ja sähköä ei säästetä, olohuoneen lämmityslaitteena on 50" plasma (koko illan yleensä) ja pihavaloja on 120W edestä aina kun on pimeää. Varastossakin on nykyään 18 astetta lämmintä ja konvektori hoitaa viilennyksen. Veden vuosikulutus on jo noussut 135m3:n /vuosi.
Lässän asetukset on:
Alamin 34
Alaero 8
Ylämin 44
Yläero 6
Kesällä käynnistyy alaminimin mukaan ja sammuu yläminimin ja talvella siirtyy alaohjaukselle.
Lämpöässän Vs (Vsi) on edelleen susip***a, mutta kyllä sen kanssa tulee toimeen.
Ps. Sitten kun on aikaa harrastaa niin sitten kierukkavaraaja tulistimen kiertoon. Eli vaikkapa tuo OSO voisi olla hyvä siihen, alkuun sähköllä niin pääsee jatkamaan seinien tasoitusta... :D
-
Se levari LL paluupuolella ei kesäksi paljoa apuja tuo kun ei liene kiertovettä olemassa paljoakaan, eli senkin hyvyys painottuu lämmityskaudelle kun lattiakiertoa on olemassa, mutta lämmityskaudellahan se VS tulistuskin on isompi, eli jos pelkällä VS:llä kesällä aikoo pärjätä niin sittenhän sen lämpötila pitää nostaa ylemmäs...perinteiseen tapaan. 8)
PV saanto taas painottuu siihen aikaan kun sitä tulistusta ei niin paljoa tule.
Levari kytketään tietty menopuolelle, muutoinhan Ouman nostaa menoveden lämpötilaa. Ainahan siellä kierto on ellei kesäksi sammuta kiertovesipumppua. Kesäsulku sulkee shuntin asetetussa lämpötilassa, mutta kierto jatkuu. Lämmmintä käyttövettä tehtäessä kesäsulun ollessa päällä saadaan samalla viilennettyä lattiaa, joka on positiivinen asia.
ebay.de
http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_sacat=0&_sop=15&_nkw=plattenw%C3%A4rmetauscher&rt=nc&LH_BIN=1 (http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_sacat=0&_sop=15&_nkw=plattenw%C3%A4rmetauscher&rt=nc&LH_BIN=1)
Suomen hintoja voi googlailla
Onko Opation sulla erillistä kWh-mittausta LÄ:lle?
-
Onko Opation sulla erillistä kWh-mittausta LÄ:lle?
Ei ole mutta veikataan että kovin paljoa yli 5000 ei voi olla. Tasan kahden vuoden kompuratunnit on 3300, tosin eka vuosi oli ilman erillisvaraajaa. Sähkövaraaja vie vuodessa arviolta 1000kwh. Muita sähkösyöppöjä on niin paljon että perustan arvioni siihen. Mielenkiintoista olisi toki todeta tuo joskus mittarilla.
-
Levari kytketään tietty menopuolelle, muutoinhan Ouman nostaa menoveden lämpötilaa. Ainahan siellä kierto on ellei kesäksi sammuta kiertovesipumppua. Kesäsulku sulkee shuntin asetetussa lämpötilassa, mutta kierto jatkuu. Lämmmintä käyttövettä tehtäessä kesäsulun ollessa päällä saadaan samalla viilennettyä lattiaa, joka on positiivinen asia.
Jos on paluupuolella niin ei se menoveden lämpö minnekään nouse, siitähän pitää Ouman huolen että pysyy tavoitteessa, pikemminkin se hetkellisesti notkahtaa koska muutos paluuvedessä on iso, normisti tulee takasi vaikka 20C (kesä) ja sitten äkisti tulee pudotus johonkin 10C:hen.
Paluuveden määrä riippuu tietty siitä kuinka lämpöpiirit toteutetaan 1 vai 2 piirisesti, jos kesällä on vain pesutilat kierrossa niin kovin vähän on tarjolla kiertovettä ja siten levarilla hyötyä...
Lattiat saa viileiksi (ainakin kiven) kun lopettaa pumpun käynnin, kivilattioilla ei kyllä ole mukava tepastella jos ne on viilennetty käyttövesi esilämmityksellä...ei kyllä kuuluisi omaan viilennysvalikoimaan tuo lattia viilennys. 8)
En nyt oikein usko että tämä levarisysteemi riittää siihen mitä GTP tavoittelee...no hän sen kertonee.
-
Jos on paluupuolella niin ei se menoveden lämpö minnekään nouse, siitähän pitää Ouman huolen että pysyy tavoitteessa, pikemminkin se hetkellisesti notkahtaa koska muutos paluuvedessä on iso, normisti tulee takasi vaikka 20C (kesä) ja sitten äkisti tulee pudotus johonkin 10C:hen.
Paluuveden määrä riippuu tietty siitä kuinka lämpöpiirit toteutetaan 1 vai 2 piirisesti, jos kesällä on vain pesutilat kierrossa niin kovin vähän on tarjolla kiertovettä ja siten levarilla hyötyä...
Lattiat saa viileiksi (ainakin kiven) kun lopettaa pumpun käynnin, kivilattioilla ei kyllä ole mukava tepastella jos ne on viilennetty käyttövesi esilämmityksellä...ei kyllä kuuluisi omaan viilennysvalikoimaan tuo lattia viilennys. 8)
En nyt oikein usko että tämä levarisysteemi riittää siihen mitä GTP tavoittelee...no hän sen kertonee.
Höpsis
Kiertoveden määrällä ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa kun puhutaan lattilämmityskohteesta, siellä on tonnikaupalla betonia joka hoitaa varausta. Käytä foorumin vesilaskuria ja toteat että esilämmityksellä nyt ei saada mitään lattioita kylmäksi normi veden kulutuksilla. Levari kiertovesipumpun ja shuntin jälkeen, muutoinhan Ouman avaa shunttia ja lämpimän käyttöveden tekeminen hidastuu kun energia lähtee käyttöveden sijaan lattioihin.
Itse perustan mielipiteeni aurinkojärjestelmän kahden levarin toiminnan mittauksiin. Nämä ei ole uskon asioita, eikä mutua.
-
Höpsis
Kiertoveden määrällä ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa kun puhutaan lattilämmityskohteesta, siellä on tonnikaupalla betonia joka hoitaa varausta. Käytä foorumin vesilaskuria ja toteat että esilämmityksellä nyt ei saada mitään lattioita kylmäksi normi veden kulutuksilla. Levari kiertovesipumpun ja shuntin jälkeen, muutoinhan Ouman avaa shunttia ja lämpimän käyttöveden tekeminen hidastuu kun energia lähtee käyttöveden sijaan lattioihin.
Itse perustan mielipiteeni aurinkojärjestelmän kahden levarin toiminnan mittauksiin. Nämä ei ole uskon asioita, eikä mutua.
Kiertoveden määrällä on paljonkin tekemistä kun puhutaan levarin läpi siirtyvästä tehosta, olematon on siirtyminen jos levarin ensiövirtaus on niukka. 8)
-
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5310.msg66487#new
Tuossa jäsen Xargon toteutettu käyttöveden esilämmitys laatasta.
-
Kiertoveden määrällä on paljonkin tekemistä kun puhutaan levarin läpi siirtyvästä tehosta, olematon on siirtyminen jos levarin ensiövirtaus on niukka. 8)
Kiertoveden määrä on litroja. Jos kirjoitat kiertoveden määrästä niin se on lattialämmitysputkiston sisältämä vesimäärä. Jos tarkoitat sillä virtaamaa niin sitten puhutaan samasta asiasta.
Levarissa riittää että lattiakierron pitää ykkösellä kesällä ja lämmityskaudellahan se kannattaa pitää yleensä täysillä. Jos on oikein umpipihi niin laittaa sen pistorasiaan kytketyn ajastimen (joka on auton pistokkeesta kesälomalla) siihen lattiakierron kiertovesipumppuun ja käyttää sitä vain hereilläoloaikana, tai saunapäivinä :D
-
Raksa on nyt siinä pisteessä, että pumppu kytketään (toivottavasti) vielä tämän vuoden puolella ja eilen pidettiin putkarin kanssa palaveria asian tiimoilta. Edelleenkin erillisvaraajan mahdollisuus säilytetään, mutta tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto on, että näin raksavaiheessa varaajalle on tilavaraus ja se ostetaan/kytketään vasta kun LKV:lle on normaali käyttötarve (=talossa asutaan). Näin myös kulutustottumuksien kautta nähdään onko varaajalle tarvetta. Kytkentä toteutettaisiin niin, että sulkujen avulla on valittavissa joko VS:n ”normaalikäyttö” tai VS+erillisvaraaja. Kytkentäkuva on (toivottavasti) tekeillä ja voisinpa sen tännekin laittaa kunhan se saadaan.
Putkari kuitenkin myös pohti tuota KV:n esilämmitystä levarilla ennen kuin se johdetaan VS:n kierukoihin. Esilämmitys siis otettaisiin lattiapiiristä ja menopuolelta. Tästäkin on foorumilla, ja tässäkin ketjussa, kahta mielipidettä, siis meno- vai paluu.
Oletetaan, että KV on +5, niin jaksaako levari lämmittää sen +25? Referenssinä olkoon http://www.ebay.de/itm/Plattenwarmetauscher-Isolation-Isolierschale-B3-32-50-/130543054920?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item1e64f8f048 (http://www.ebay.de/itm/Plattenwarmetauscher-Isolation-Isolierschale-B3-32-50-/130543054920?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item1e64f8f048). Onkohan edellinen muuten sama kuin tämä http://www.greenes.fi/verkkokauppa/product/view/18/97 (http://www.greenes.fi/verkkokauppa/product/view/18/97). Mikäli on, niin mikä selittää hintaeron?
Takaisin aiheeseen, eli jos pystyy, niin alavaraajan kierukka varmasti pystyy lämmittämään tuon +25:n niin lämpimäksi kuin alavaraajassa oleva vesi on? Ylävaraajan tehtävä siis jää priimata vesi suihkulämpöiseksi.
Muuttuuko tilanne merkittävästi ilman esilämmitystä, eli pystyykö alavaraajan kierukka lämmittämään +5 veden niin lämpimäksi kuin alavaraajan vesi on? Mikäli ei, niin silloinhan esilämmityksestä on hyötyä kun ylävaraajan tehoa ei syödä ”turhaan”.
Tietenkin se esilämmityksen haukkaama teho on jostain pois, eli alavaraajasta. Aiheuttaako tämä jotain ongelmia pumpun/alavaraajan toimintaan? Itselle tuli ”VS8 säätö”-ketjua lukeneena mieleen, että palaako vesi lattiasta paljon viileämpänä kuin normaalisti jos menopuolelle kytketään esilämmitys? Em. ketjussahan on pohdittu mm. sitä, että lämmityspiirin paluu jäähdyttää varaajaa. Mikäli lattiasta palaa viileämpi vesi niin eikö varaaja viilene entisestään?
Kuten aiemmin olen todennut, niin pumppu on 203GT-säätimellä, mutta mielestäni pesutiloja ei välttämättä tarvitse laittaa omalle piirilleen. Näin ollen onko siinä mitään järkeä, että toinen piiri olisi esilämmitystä varten ja näin sille olisi oma säätönsä/oma käyränsä
Onkohan näissä maallikon pohdinnoista nyt mitään järkeä... ::)
-
Taas on edetty askel eteenpäin, eli pumppu haalattu ja asennettu paikalleen. kWh-mittari on myös tilattu ja kun tuo saapuu niin seuraavaksi pitäisi saada pumppu sähköistettyä. Toivottavasti putkimies ehtisi myös ensi viikolla liittämään liuospiirin pumppuun ja saataisiin piiri ilmattua kun pumppu tuota varten on jo paikalla.
Varauksena tulen kytkemään pumpun niin, että myös osatehoinen maalämmitys on mahdollista. Nurkista löytyy 6mm^2 kaapelia, joten syöttö tuolla ja keskukseen C20:n automaatti (kuten ohjeissa). Jotenkin manuaalia lukiessa olen ymmärtänyt väärin, että virranvalvontareleet kuuluvat toimitukseen, mutta ei :(
Kompressori ottaa 7,5A ja vastukset 8,5A (muistaakseni, manuaali on raksalla) eli yhteensä 16A. Jos kiuas olisi 6kW, niin lasketaan samalla kuin pumpun vastukset, jolloin yhteenlaskettu virta on 24,5A (pääsulakkeet 25A). Onko tuosta osatehomoodista mitään iloa ilman virranvalvontareleitä taisatu omistamaan 32A:n liittymää? Mielestäni ei. Pitää selvitellä mitä nuo releet maksavat, mutta ilmeisesti Alv0% kappalehinta on 100-150€. Kalliiksi tulisi nuokin :'(
Oumannissa on päälläololaskuri sähkövastuksille, joten tuosta on helppo laskea kulutuksen kWh:na. Oumannin Relelähtö 1 vedättää tarvittaessa vaihekohtaisia apureleitä K3.1-K3.3 ja jokin sisäinen laskuri käynnistyy tuon ohjauksen ajaksi. Mikäli virranvalvontareleet otetaan käyttöön, jotka pudottavat vastuksen vaiheita pois asetteluarvojen mukaan, niin eihän Ouman tuota voi mitenkään ymmärtää?
-
Jos kiuas olisi 6kW, niin lasketaan samalla kuin pumpun vastukset, jolloin yhteenlaskettu virta on 24,5A (pääsulakkeet 25A). Onko tuosta osatehomoodista mitään iloa ilman virranvalvontareleitä taisatu omistamaan 32A:n liittymää? Mielestäni ei. Pitää selvitellä mitä nuo releet maksavat, mutta ilmeisesti Alv0% kappalehinta on 100-150€. Kalliiksi tulisi nuokin
Vakiokiukaissa on valmiina tehovuorottelutoiminto joka voi pudottaa muuta kuormaa pois siksiaikaa kun kiukaan vastukset on päällä.
Sillä voi ohjata LÄ:n vastukset pois päältä kun kiukaan vastukset on päällä.
Sähkäri kyllä tietää ;)
-
Niinpä tietysti! Eipä käynyt mielessä, että onhan sitä ennenkin suorasähkötaloissa tehonpudotusta harrastettu ja harrastetaan edelleen :) Eli apureleen kosketin (NC) vastuksen apureleiden ohjauspiiriin.
Olisiko jollain tietoa tuosta sähkövastuksen laskurista? Nimittäin (mielestäni) noissa apureleissä ei ole mitään takaisinkytkentää, eli pumppu ei tiedä onko vastus päällä vai ei. Eli miten laskuri on toteutettu, ilmeisesti niin, että se laskee niin kauan kuin vastusten ohjaus on päällä?
Siirrytäänpä pesutiloista kyökin puolelle. Muutama referenssi kodinkonetarjouksista on tullut pyydettyä ja erään tarjouksen erillisuunin liitäntäteho on 3,65kW (1~ kytkentä). Saman valmistajan induktiotason liitäntäteho on ilmoitettu hassusti. Liitäntäteho 7,2kW ja tarvittava sulake 31,3A. :) Eli yksivaihekytkentää vastaava virta, mutta kytkentä tietenkin 3-vaiheisesti. Yhteenlaskettu teho siis 13,85kW. Näitä tehoja ei paljon pudotella muuten kuin olla kokkaamatta kun pumppu käy ja vastukset ovat mukana.
Toki vastukset eivät ole pitkään päällä, eikä liesitaso/uunikaan koko aikaa ota täyttä tehoreservia ja pääsulakkeetkin kestävät aika pitkäänkin (olisiko ollut jopa tunnin?) yli 30A:n vaihekohtaista kuormitusta (1,25xnimellisvirta?)
-
Lämmönsäätimen käsikirjan (http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf (http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf)) sivulla 10 käsitellään mittauksia. Vapaita mittauksia siis ovat mittaus 6 ja 11? Mikäli haluaisi trendiä sekä kaivosta tulevan että palaavan liuoksen lämpötilasta, niin tämä ei välttämättä onnistu, koska mittaus 11:n mittausalue on "vain" +0...+130?
Käyttäjä "Matias" taannoin heitti ilmoille ajatuksen VS8:n käytöstä vaihtoventtiilikoneena :) (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49607#msg49607 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49607#msg49607) ja http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624))
Onnistuuko tämä varaajan puolesta, eli onkohan integroitu varaaja esim. rosteria jolloin käyttöveden suora säiliöinti olisi mahdollista?
-
Lämmönsäätimen käsikirjan (http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf (http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf)) sivulla 10 käsitellään mittauksia. Vapaita mittauksia siis ovat mittaus 6 ja 11? Mikäli haluaisi trendiä sekä kaivosta tulevan että palaavan liuoksen lämpötilasta, niin tämä ei välttämättä onnistu, koska mittaus 11:n mittausalue on "vain" +0...+130?
Käyttäjä "Matias" taannoin heitti ilmoille ajatuksen VS8:n käytöstä vaihtoventtiilikoneena :) (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49607#msg49607 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49607#msg49607) ja http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624))
Onnistuuko tämä varaajan puolesta, eli onkohan integroitu varaaja esim. rosteria jolloin käyttöveden suora säiliöinti olisi mahdollista?
Mulla taitaa olla tuo mittaus 11 kytketty aurinkopiirin mittaamiseen. Kun se menee nollan alapuolelle niin heittää lukemaksi jonkun jäätävän pakkaslukeman. Näin muistelen.
Tuolla sun kokooonpanolla saa pumpun käymään varmaan Opation modaustakin paremmin kun asettaa lämpökäyrät ja -erot kohdalleen ja kytkee menovesianturin lattialämmitysveden paluupuolelle. Tällöin käyntijaksosta tulee pitkä ja tulistusta piisaa myös välikeleillä. Itse olisin tehnyt jo aikoja sitten ellei pumppu olisi niin "ylitehokas" (=20kW).
-
[Mulla taitaa olla tuo mittaus 11 kytketty aurinkopiirin mittaamiseen. Kun se menee nollan alapuolelle niin heittää lukemaksi jonkun jäätävän pakkaslukeman. Näin muistelen.
Tuo mittaus 11 ei siis ole kuumakaasumittauskäytössä? Manuaalissa kun tuo em. mitaus on myös 11, niin tuon vuoksi mietin asiaa?
Tuolla sun kokooonpanolla saa pumpun käymään varmaan Opation modaustakin paremmin kun asettaa lämpökäyrät ja -erot kohdalleen ja kytkee menovesianturin lattialämmitysveden paluupuolelle. Tällöin käyntijaksosta tulee pitkä ja tulistusta piisaa myös välikeleillä. Itse olisin tehnyt jo aikoja sitten ellei pumppu olisi niin "ylitehokas" (=20kW).
Tarkoitatko "sun kokoonpanolla" ihan vakiopumppua vai niin, että käyttövesi olisi erillisvaraajassa jota tulistinpiiri lämmittää?
-
Piti käydä oikein tarkastamassa:
Lisätyt mittaukset ja anturit:
- mittaus 6 = maapiirin tulo
- mittaus LV mittaus = aurinkopiirin lämpötila, joka siis menee sekaisin jos menee miinukselle. Eli ylimääräisiä mittauksia läytyy ainakin se mitt 6 ja käyttöveden mittaus (ehkä), joihin voi laittaa anturit kiinni.
Tämä on ihan vakiopumppu eli wanha V15-malli, joka ei ole enää tuotannossa. Nykyiset ovat erilaisia rakenteeltaan. Nyt taas TRENDikin toimii...
-
Sain eilen pumpun sähköistettyä ja samassa kytkin ulkolämpötila-anturin.
Kytkemättömiä mittauksia ovat 6; vapaa mittaus, 7; LV menovesianturi ja 8; LV kiertovesianturi (ennakointi). Mit.11 on siis kytketty ja käytössä kuumakaasumittaukseen. Em. mittausta ei ilmeisesti aina kytketä, koska sivulla 9 on seuraava lause "Mikäli mittausta 11 ei ole varattu kompressorin yläosan kuumakaasun lämpötilamittaukseen, voidaan mittausta 11 käyttää info-tyyppisenä lämpötilamittauksena, joka on nimettävissä".
Ilmeisesti tuo mit.7 olisi myös käyttöönotettavissa, mutta ei uudelleennimettävissä, koska en mielestäni tee tuolla LV:n lämpötilatiedolla mitään. LV-kiertoa ei ole tulossa.
Entäpä tuo mit. 8, tuolla on sivulla 10 seuraavanlainen kuvaus "Käyttöveden paluuveden lämpötilan mittaus.(Lämpötilan muutoksiin perustuva ennakointitoiminto, ks. s. 21, ennakointi). Sivulta 21 ei löydy selitystä tuolle, mutta sivulla 20 ennakoinnille on selitys "Nopeuttaa säätöä käyttöveden kulutusmuutoksissa käyttämällä kiertovesianturin mittaustietoa" ja huom kohdassa tarkennus "Kulutusmuutoksiin reagointi pienenee, kun ennakointiarvoa kasvatetaan". Asetusarvoa voi muuttaa välillä 50...250 astetta ja tehdasasetus on 100 astetta. Em. mittauksen mitta-alue on -10...+80, joten tuohon saisi esim. kaivolle menevän liuoksen lämpötilamittaksen, mutta osaako joku avata miten tuo vaikuttaa LV:n käyttöön?
-
Raksa on joulutauolla ja jälkikasvun ollessa päikkäreillä on ollut aikaa selailla mm. foorumin viestihistoriaa. Silmiini osui (taas kerran) vanha kunnon VS8 säätöä ketju ja tuolta seuraava viesti http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg49624#msg49624) eli
Tuo Matiaksen ehdotus vaihtovenasta kannattaisi kyllä tutkiskella syvemmin. Laatta varaa ja pönttö kv ajoon.
Tämähän lopettaisi kaikki tulistin/vaihtoventtiili sodat :D
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=2229.0;attach=236)
Olisiko tuo ylipäätään mahdollista, eli soveltuuko VS:n varaaja käyttövedelle? En ole mistään löytänyt mainintaa varaajan materiaalista.
Kaikki em. viestiketjun lukeneet tietävät, että ainakin käyttäjä MikkoVs6 on onnistuneesti ohjannut tulistinvaihtimen lämmön erillisvaraajaan käyttöveden lämmitystä varten http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?
topic=2229.msg59720#msg59720)
Kummallista lämpötilan vaihtelua tuli tulistinkiertoon kun avasin trim-venttiilin täysin auki. Muutin nyt niin että trimmi on 3 kierrosta auki, näyttää paremmalta.
http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/day-3.jpg
Tuolla lisävaraajan kierukassa oli ilmaa jota ei meinannut saada pois, siksi tulistinkierron lämmöt vaihteli. Kierukka menee varaajaan alakautta, eli ilmaa jää helposti. Tein tänään vielä vähän muutoksia ja sain kierukasta ilmat pois.
Tuosta kuvasta näkyy miten putket on nyt liitetty. http://aijaa.com/QqGrnq
Lauhduttimelta alavaraajaan menevästä putkesta otin haaran ylävaraajan alaosaan menevään putkeen.
Mitä jos kaksi edellistä ideaa yhdistäisi ja ohjaisi vaihtoventtiilin avulla lauhduttimen lämmön erillisvaraajaan? ::)
Entäpä jos unohdetaan vaihtoventtiili ja käännettäisiin lauhduttimen kierto ensiksi erillisvaraajaan kierukalle ja siitä VS:n varaajaan? ???
-
VS:n varaajan materiaali ei ole ruostumatonta terästä, eli se ei sovellu käyttövedelle.
-
VS:n varaajan materiaali ei ole ruostumatonta terästä, eli se ei sovellu käyttövedelle.
Sitä itsekin epäilin, koska käyttövesi tuotetaan kierukalla.
Mahtoi tuo pohdintanini lauhdutin --> erillisvaraajan kierukka --> Vs:n varaaja, vaihtoventtiilillä tai ilman, olla niin utopistinen, että ilmeisesti "ei jatkoon"? :)
Edellisessä viestissä oli MikkoVs6:n esitekuvan pohjalle piirtämä kuva erillisvaraajan kytkennälle. Liitteenä kytkentäkaavion pohjalle tehty kuva. Onko tuo nyt oikein esitetty?
-
Edellisessä viestissä oli MikkoVs6:n esitekuvan pohjalle piirtämä kuva erillisvaraajan kytkennälle. Liitteenä kytkentäkaavion pohjalle tehty kuva. Onko tuo nyt oikein esitetty?
Käyttövesivaraajaan tulee esilämmitetty vesi Lämpöässän kierukalta. KV-varaajan yhteydessä on termostaattinen sekoitusventtiiliryhmä, jossa kuumaan käyttöveteen sekoitetaan LÄ:n kierukalta tulevaa lämmintä 30-38 asteista vettä. Termostaatilla on lämmin käyttövesi säädetty noin 45-50 asteen lämpöiseksi.
Trendit löytyvät nyt osoitteista:
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/trend.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day.jpg
- Lauhduttimelta varaajaan
- Varaajasta lauhduttimelle
- Kylmäaine lauhduttimen jälkeen
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-2.jpg
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä
- Tulistimelta KV-varaajaan
- KV-varaajasta tulistimelle
- Käyttövesivaraaja
- Käyttöveden lämpötila LÄ:n kierukan ja KV-varaajan välissä
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-3.jpg
- L1 paluu
- L2 paluu
- Maapiiri tulo maasta
- Maapiiri meno
-
Käyttövesivaraajaan tulee esilämmitetty vesi Lämpöässän kierukalta. KV-varaajan yhteydessä on termostaattinen sekoitusventtiiliryhmä, jossa kuumaan käyttöveteen sekoitetaan LÄ:n kierukalta tulevaa lämmintä 30-38 asteista vettä. Termostaatilla on lämmin käyttövesi säädetty noin 45-50 asteen lämpöiseksi.
Tuo on muuten unohtunut tuosta kuvasta, mutta tehtävälistalla se on ollut.
Vielä putkikytkennöistä. Onko kytkennät edelleen kuten seuraavassa viestilainauksessa VS8 säätöketjusta vai oletko tehnyt muutoksia?
> Mielenkiintoinen testi,tarkoitatko että tulistinvaihtimelle menevä vesi tulee nyt ainoastaan lauhduttimen kuumalta puolelta eikä ylävaraajan alaosasta?
v. Kyllä
>Jos virtaus on tosiaan noin että tulistinvaihtimelle menee vesi ainoastaan lauhduttimen kuumasta putkesta niin silloinhan kaikki paluuvesi tulee alavaraajan alaosasta lauhduttimelle(?)
v. Näin on
>Onko siis ylävaraajan alaosasta tuleva putki suljettu?Siis se josta normaalisti menee vesi tulistinvaihtimelle.
v. On
Silloinhan ylävaraajan alaosasta paluuvirtaus menee alavaraajan kautta (vrt Geopro "aktiivinen tulistus")
ja kannattaa testailla tulistinvaihtimen virtauksia uudestaan,myös hitaimmilla virtauksilla.
Tuolla ylävaraajan virtausmuutoksella estetään isommat lämpötilaerot ylä- ja alavaraajan välipellin kohdalla koska ylävaraajasta tulee vesi pellin aukosta alavaraajan puolelle.
edit:Onko virtaukset jotenkin noin?
v. On
-
Vielä putkikytkennöistä. Onko kytkennät edelleen kuten seuraavassa viestilainauksessa VS8 säätöketjusta vai oletko tehnyt muutoksia?
Ei ole, vaan ovat kuten tuossa kuvassa http://aijaa.com/QqGrnq (kuvasta puuttuu sekoitusventtiiliryhmä)
-
Vielä putkikytkennöistä. Onko kytkennät edelleen kuten seuraavassa viestilainauksessa VS8 säätöketjusta vai oletko tehnyt muutoksia?
Ei ole, vaan ovat kuten tuossa kuvassa http://aijaa.com/QqGrnq (kuvasta puuttuu sekoitusventtiiliryhmä)
Tämä selvä.
Kiitos linkeistä trendeihin. Muutamat kysymykset
Ilmeisesti "Opation modaus" on kytkettynä ja käytössä?
Day2:sta kun katsoo, niin hyvällä tasolla on on käyttöveden lämpötila, ja ymmärtääkseni pelkällä tulistuksella, vai mihin vastuksen termostaatti on säädetty?
Osaatko sanoa teidän käyttötottumuksillanne millä ulkolämpötilalla, tai millaisilla pumpun käyntiajoilla/vuorokausi, pelkkä tulistus riittää eikä vastusta tarvita?
Tuossa Day3:ssa käyrät ovat lähekkäin toisiaan. Isoa merkitystä asialla ei ole, mutta mielenkiinnosta ymmärsinkö oikein, että
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = punainen
- Tulistimelta KV-varaajaan = ruskea
- KV-varaajasta tulistimelle = musta
- Kylmäainen lauhduttimen jälkeen = magenta
Millä korkeudella tuo käyttövesivaraajan mittaus on ja miltä korkeudelta/mistä KV-varaajan meno tulistimelle otetaan?
Paljon kysymyksiä ja kiitos jo etukäteen jos vain viitsit vastailla :)
-
Ilmeisesti "Opation modaus" on kytkettynä ja käytössä?
- On käytössä, 3 asteen pudotus kun kone ei käy
Day2:sta kun katsoo, niin hyvällä tasolla on on käyttöveden lämpötila, ja ymmärtääkseni pelkällä tulistuksella, vai mihin vastuksen termostaatti on säädetty?
- vastus kytketty kellolla maanantaisin aamuyöllä klo 2:10 - 5:00, termostaatti säädetty noin 58 asteeseen, tänään 29.12. oli ollut päällä noin 20 minuuttia. Tuo on vain kaiken varalta (legionella), normaalisti tuota ei lämmityskaudella tarvittaisi. Nyt jouluna kun oli 8 henkeä kuluttamassa lämmintä vettä, laitoin vastuksen käyttöön saunomisen ajaksi. 2kw vastus oli päällä yhteensä vain noin 3 tuntia, vaikka saunottiin melkein joka päivä.
Osaatko sanoa teidän käyttötottumuksillanne millä ulkolämpötilalla, tai millaisilla pumpun käyntiajoilla/vuorokausi, pelkkä tulistus riittää eikä vastusta tarvita?
En osaa tarkkaan sanoa, mutta vastus on ollut kesälläkin kellolla päällä vain öisin lyhyitä aikoja. Pitää jonain päivänä selata logitiedostoja läpi.
Tuossa Day3:ssa käyrät ovat lähekkäin toisiaan. Isoa merkitystä asialla ei ole, mutta mielenkiinnosta ymmärsinkö oikein, että
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = punainen
- Tulistimelta KV-varaajaan = ruskea
- KV-varaajasta tulistimelle = musta
- Kylmäainen lauhduttimen jälkeen = magenta
- Tulistimelta KV-varaajaan = punainen (käynnin aikana ylin käyrä)
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = oliivi (käynnin aikana ylhäältä toinen käyrä)
- KV-varaajasta tulistimelle = fuchsia (kolmas käyrä)
- Kylmäaine lauhduttimen jälkeen = navy (alin käyrä, tämähän ei liity tulstimen toimintaan, sattuu vain olemaan samassa graafissa)
Noilla nimillä värit on LogTemp ohjelmassa
Millä korkeudella tuo käyttövesivaraajan mittaus on ja miltä korkeudelta/mistä KV-varaajan meno tulistimelle otetaan?
- Käyttövesivaraajan lämpötilan anturi on noin 5-10 cm alaspäin varaajan päältä, porasin reiän eristeeseen ja laitoin anturin piitahnan kanssa varaajan pintaa vasten.
- Tulistimelta meno- ja paluumittaukset ovat molemmat putkissa.
-
Kiitos vastauksista!
- vastus kytketty kellolla maanantaisin aamuyöllä klo 2:10 - 5:00, termostaatti säädetty noin 58 asteeseen, tänään 29.12. oli ollut päällä noin 20 minuuttia. Tuo on vain kaiken varalta (legionella), normaalisti tuota ei lämmityskaudella tarvittaisi. Nyt jouluna kun oli 8 henkeä kuluttamassa lämmintä vettä, laitoin vastuksen käyttöön saunomisen ajaksi. 2kw vastus oli päällä yhteensä vain noin 3 tuntia, vaikka saunottiin melkein joka päivä.
Eli vastus on päällä vain tuolloin maanantaisin aamuyöllä ja silloin kun haluat, ei automaattisesti termostaatin ohjaamana. Sinulla on ilmeisesti erillisvaraajalle oma mittari josta tuo n.3h kulutus on laskettu? Jos on niin ihan mielenkiinnosta kuinka paljon varaaja on kuluttanut ja millä ajanjaksolla?
- Tulistimelta KV-varaajaan = punainen (käynnin aikana ylin käyrä)
- Kuumakaasu tulistimen ja lauhduttimen välissä = oliivi (käynnin aikana ylhäältä toinen käyrä)
- KV-varaajasta tulistimelle = fuchsia (kolmas käyrä)
- Kylmäaine lauhduttimen jälkeen = navy (alin käyrä, tämähän ei liity tulstimen toimintaan, sattuu vain olemaan samassa graafissa)
Noilla nimillä värit on LogTemp ohjelmassa
Eipä minun kannata mennä R-kioskille lottoa tekemään kun kaikki veikkaukseni meni väärin :D
Otetaan esimerkki. Trendistä katsottuna pumppu käynnistyi tänään n.12:10, erillisvaraajan lämpötila lähtee nousuun n.12:30 (lähtölämpötila 57 astetta) ja jatkaa nousuaan n.40min (päättyen 58 asteeseen). Vastaavasti taas tuo 2kW oli päällä 20min niin varaajan lämpötila nousi 7 astetta (53 -->57). Ei vaan ymmärrä, miksi näin suuri ero? Eikös se mennyt jotenkin niin, että tulistusvaihtimen osuus tehosta on n.20% eli 1,2kW, mutta kuinka paljon tuosta siirtyy veteen?
Yritin soveltaa foorumin COP-laskuria, mutta menikö tämäkin metsään? ???
-
Eli vastus on päällä vain tuolloin maanantaisin aamuyöllä ja silloin kun haluat, ei automaattisesti termostaatin ohjaamana. Sinulla on ilmeisesti erillisvaraajalle oma mittari josta tuo n.3h kulutus on laskettu? Jos on niin ihan mielenkiinnosta kuinka paljon varaaja on kuluttanut ja millä ajanjaksolla?
On siinä halpa pistorasiaan kytketty mittari. Kulutus 25.9.-30.12.2014 välisenä aikana 34,9 kwh, vastus päällä 18h21min
Otetaan esimerkki. Trendistä katsottuna pumppu käynnistyi tänään n.12:10, erillisvaraajan lämpötila lähtee nousuun n.12:30 (lähtölämpötila 57 astetta) ja jatkaa nousuaan n.40min (päättyen 58 asteeseen). Vastaavasti taas tuo 2kW oli päällä 20min niin varaajan lämpötila nousi 7 astetta (53 -->57). Ei vaan ymmärrä, miksi näin suuri ero? Eikös se mennyt jotenkin niin, että tulistusvaihtimen osuus tehosta on n.20% eli 1,2kW, mutta kuinka paljon tuosta siirtyy veteen?
En osaa vastata tuohon, mutta jos kuumakaasun lämpötila on ollut esim. viime yönä max 72 astetta, niin ei siitä varmaan kovin paljon irtoa? Näyttäisi siltä että mitä kylmempi kv-varaaja, sitä enemmän tuistus lämmittää. Tulistusvaraajan lämpötila nousi viime yönä käyntijakson aikana melkein 2 astetta kun kuuman veden kulutusta ei ollut.
Yritin soveltaa foorumin COP-laskuria, mutta menikö tämäkin metsään? ???
Joku muu varmaan ymmärtää tuosta laskennasta jotain...
-
Pientä päivitystä.
Viinapiiri on nyt kytketty, paineellisena sisältäensulut maakylmän mahdollista liittämistä varten. Viinaa pyöritettiin 2vrk vesiautomaatilla joka sai saaviin aikaiseksi sellaisen pyörteen, että luulisi suurimpien ilmojen poistuneen. Avoastian vuoksi raksalla tuoksutkin olivat kohdillaan :) Tällä hetkellä maapiirin pumppu pyörittää viinaa 24/7 jos automaatti-ilmainten kautta vielä jotain poistuisi, ja varmaan poistuukin. Mielestäni aavistuksen paine on pudonnut. Paine asetettiin 0,5bar ja nyt se voisi olla luokkaa 0,45bar
Ilmauksen aikana laitoin saaviin normaalin elohopeamittarin joka näytti n. +6,5 astetta.
Mitään lämmityspuolen putkivetoja ei siis ole tehty. Mikäli tuohon VS8:aan nyt haluaisi liittää lämpömäärä laskennan, niin eikö se luonnollisesti vaadi oman mittarin sekä lauhdutin että tulistinpiiriin?
Pollucomeja kun Ebaysta katselin, niin pitäisikö mittari valita 0,6m^3/h, 1,5m^3/h vai 2,5m^3/h virtauksella? Millaisia virtauksia noissa piireissä on?
-
Mitään lämmityspuolen putkivetoja ei siis ole tehty. Mikäli tuohon VS8:aan nyt haluaisi liittää lämpömäärä laskennan, niin eikö se luonnollisesti vaadi oman mittarin sekä lauhdutin että tulistinpiiriin?
Pollucomeja kun Ebaysta katselin, niin pitäisikö mittari valita 0,6m^3/h, 1,5m^3/h vai 2,5m^3/h virtauksella? Millaisia virtauksia noissa piireissä on?
Eikös nuo tavoite virtausarvot ole manuskassa, arvauksena tulistimeen 0,6 ja lauhdutimelle 1,5 tuolle kokoluokan koneelle...
-
Ilmauksen aikana laitoin saaviin normaalin elohopeamittarin joka näytti n. +6,5 astetta.
Porin tienoilla kallioperän yläosuuden lämpötilan pitäisi olla noin +6,2 C -luokkaa,
mutta siihen sekoittuu kaivosta syvemmältä tulevaa lämpöä, joka nostaa lukemaa vähän.
-200 metrissä lämpötila on jopa noin +8 C -luokkaa.
Jos lähistöllä on muita lämpökaivoja, alentavat ne vähän kallioperän lämpötilaa vuosien kuluessa.
-
Eikös nuo tavoite virtausarvot ole manuskassa, arvauksena tulistimeen 0,6 ja lauhdutimelle 1,5 tuolle kokoluokan koneelle...
Eipä taida olla, ainakaan niissä joita olen onnistunut löytämään. Niin vanhan VS:n kuin V:n sekä uuden VSI:n (VS:n korvaaja) käyttäjän oppaassa on liitteen mukainen taulukko teknisistä tiedoista. Tulistinpiirin pumppuna on Grundfos UPS015-30 CIL2 (teho eri nopeuksilla 25,35,45W) ja lauhdutinpiirissä Grundfos UPS025-40 130 (teho eri nopeuksilla 30,40,50W). Pystyykö näistä haarukoimaan virtausta?
Porin tienoilla kallioperän yläosuuden lämpötilan pitäisi olla noin +6,2 C -luokkaa,
mutta siihen sekoittuu kaivosta syvemmältä tulevaa lämpöä, joka nostaa lukemaa vähän.
-200 metrissä lämpötila on jopa noin +8 C -luokkaa.
Jos lähistöllä on muita lämpökaivoja, alentavat ne vähän kallioperän lämpötilaa vuosien kuluessa.
Kaivon kokonaissyvyys on n.180m ja aktiivisyvyys ei paljon poikkea tuosta. Heti porauksen jälkeen veden pinta asettui alle 2m päähän reiän päästä. Porauksen aikana vettä tuli reiästä runsaasti. Porausjätteen kontissa oli kolme isohkoa uppopumppua pumppaamassa vettä pois, mutta silti vesi virtasi yli.
Lähistöllä tiedän olevan 3 kaivoa. Etäisyydet meidän kaivoon 2kpl n.45m ja yksi 65m. Muitakin saattaa olla, mutta niiden etäisyyden on oltava vähintään samaa luokkaa kuin tuo kauimmainen. Alue on uudisaluetta, joten lämpöä on kaivoista pumpattu enintään kolmen vuoden ajan.
Onko sitä tutkittu ja dokumentoitu kuinka pitkälle tuo kylmeneminen ulotuu?
-
Vs8 antoteho on 8,9kW, josta n. 20% on tulistimen osuus.
Lauhdutin 7,1 kW
Tulistin 1,8 kW
Latauspumpun Dt 6C arvolla laskettuna virtaus on 0,28 l/s (1,0 m3/h)
Tulistuspumpun Dt 20C arvolla laskettuna virtaus on 0,021 l/s (0,07m3/h)
ATS
-
Nuo muut kaivot ovat aika kaukana, joten niiden vaikutus ei ole kovin suuri.
Ruotsalaiset ovat tutkineet asiaa. Myöskin Suomen GTK:llä on tutkimustietoa asiasta.
Tuo yhteisvaikutus pystytään jotenkin laskelmaankin.
Tämän esityksen sivulla 32 (http://www2.jkl.fi/kaavakartat/uusiutuvat_energiamuodot_seminaari/jk_esitys_190809.pdf) on kuvio energiakaivon ympärillä tapahtuvasta lämpötilamuutoksesta.
Huomaa kuvien erilaiset lämpötila-asteikot!
-
Pollucomeja kun Ebaysta katselin, niin pitäisikö mittari valita 0,6m^3/h, 1,5m^3/h vai 2,5m^3/h virtauksella? Millaisia virtauksia noissa piireissä on?
Eikös nuo tavoite virtausarvot ole manuskassa, arvauksena tulistimeen 0,6 ja lauhdutimelle 1,5 tuolle kokoluokan koneelle...
Tulistinpiiriin on varmaan sopivin Qn0,6 mutta lauhdutinputkesta kannattaa katsoa putken kokoa kun Qn1,5 on 3/4" liittimille ja Qn2,5 on 1" liittimille,virtauksen osalta sopii kumpi tahansa noista isommista ;)
Pollucom Qn0,6 nimellisvirtaus on 0,6m3/h ,minimivirtaus 0,006m3/h ja maksimi 1,2m3/h
Pollucom Qn1,5 nimellisvirtaus on 1,5m3/h ,minimivirtaus 0,015m3/h ja maksimi 3m3/h
Pollucom Qn2,5 nimellisvirtaus on 2,5m3/h,minimivirtaus 0,025m3/h ja maksimi 5m3/h
http://www.stream-measurement.com/5473/products/2502/sensus-pollucom-compact-low-cost-heat-meter.aspx
-
Nuo muut kaivot ovat aika kaukana, joten niiden vaikutus ei ole kovin suuri.
Ruotsalaiset ovat tutkineet asiaa. Myöskin Suomen GTK:llä on tutkimustietoa asiasta.
Tuo yhteisvaikutus pystytään jotenkin laskelmaankin.
Tämän esityksen sivulla 32 (http://www2.jkl.fi/kaavakartat/uusiutuvat_energiamuodot_seminaari/jk_esitys_190809.pdf) on kuvio energiakaivon ympärillä tapahtuvasta lämpötilamuutoksesta.
Huomaa kuvien erilaiset lämpötila-asteikot!
Tuon kuvan mukaanhan lämpökaivo viilentää ympäröivää maata vielä lähes sadan metrin päässä ja tuo vasemman puoleinen versio viidenkymmenen? Minulla on naapurin lämpökaivoon 40 metriä ja jos oikein tulkitsen karttaa, nii molemmat kaivot ovat kohta jäässä.
-
Sen ainakin voisi sanoa, että muutamia vuosia sitten julkisuudessa kerrottu 15 metrin etäisyys kaivojen välille on turhan pieni.
Mieluummin ainakin 25 metrin etäisyys kahden kaivon välille.
Tuon sivun 32 havainnekuvan (http://www2.jkl.fi/kaavakartat/uusiutuvat_energiamuodot_seminaari/jk_esitys_190809.pdf) perusteella voi myöskin väittää, että kahden tai useamman kaivon poraaminen viuhkaan ei ole järkevää.
Tuo kuva on ilmeisesti saatu laskennan avulla ja ei välttämättä ole ihan todellisuutta vastaava.
Alas päin olevien käyrän osuuksien, "isobaarien" luulisi olevan lähempänä toisiaan, koska siihen osioon vaikuttaa syvemmältä kallioperästä tuleva lämpöenergia ja
kaivon alas päin näkyvä viilentävä, lähes pistemäinen geometria.
Kolmiulotteiset laskentamallit eivät taida vielä olla aivan täydellisiä?
-
Itse olen myöskin miettinyt tuota 15m minimisääntöä ja sen riittävyyttä, tai yleensäkin uutta pientaloaluetta, jossa valtaosa valitsee lämmitysmuodoksi maalämmön.
Otan esimerkin raksan lähettyviltä. Asemakaavakarttaa kun katsoo, niin alue on n.160mx75m ja tuossa on 11 tonttia, eli n.1100 neliötä tonttia kohti. Aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niissä on maalämpö. Aluetta ympäroi joka puolelta tie ja kaavamääräykset pakottavat rakentamaan 6m päähän tiestä ja talon on oltava kiinni tuossa rakennusrajassa. Tontille kun sijoittaa talon, pihatien ja tallin/katoksen, niin tiedän, että lähes kaikki on sijoittanut lämpökaivon takapihalle. Vaikka en tarkempia paikkoja tiedä, niin tässä tulee äkkiä sellainen tilanne, että kaivot ovat keskimäärin vain 20-25mpäässä toisistaan. Mitä tapahtuu kun näistä kaivoista pumpataan energiaa esimerkiksi 10 vuoden ajan?
Tällä foorumilla on muutamia esimerkkejä siitä kun kaivon mitoitus ei ole mannyt niin kuin siellä kuuluisassa Strömssöössä. Entä jos edellä mainitsemassani tilanteessa joukkoon mahtuu enemmän tai vähemmän näitä tapauksia, tai pahimmillaan kaikki?
-
Noilla alueilla, joilla on tiheään lämpökaivoja, käy kuulemma niin, että kaivon lämpötilan gradientti,
joka on yleensä luokkaa 0,01 ... 0,02 K/metri, laskee suunnilleen nollaksi.
Tämä tarkoitta sitä, että kaivon lämpötila on lopulta, muutaman vuoden kuluttua, suunnilleen sama kaivon yläpäässä ja pohjalla.
Siksi ei saisi olla liian optimistinen ja rohkea, kun yrittää säätää hankkeen hinnassa.
Laskennassa en uskalla käyttää suurempaa arvoa, kuin tuo 0,010 K/metri.
Löytyy myöskin paikkoja, jossa koskemattoman kallioperän lämpötilagradientti on 0 - 200 metrin alueella noin 0,00 K/metri.
-
Mitkä seikat vaikuttavat tähän tai rikkovat kaavan? Meren tai järven läheisyys, maaperän yhtenäisyys, veden tuotto kaivossa?
-
Mitkä seikat vaikuttavat tähän tai rikkovat kaavan? Meren tai järven läheisyys, maaperän yhtenäisyys, veden tuotto kaivossa?
Jos kysyt syytä tuohon koskemattoman kallioperän nolla gradienttiin, niin en tiedä syytä siihen.
Koetin tässä hakea sellaista kaivon lämpötilagraafia, jossa tuo olisi näkynyt, mutta en nyt heti löytänyt.
Ilmeisesti syynä erilaisiin gradientteihin on lähinnä kiviaineksen laatu:
(http://www.ags.gov.ab.ca/graphics/atlas/fg30_01.jpg) (http://www.ags.gov.ab.ca/publications/wcsb_atlas/a_ch30/ch_30.html)
Useiden kaivojen aiheuttama keskinäinen yhteiskuormitus kylläkin näkyy nollagradienttina.
-
Lähinnä ajattelin sitä, minkä tyyppisestä maastosta löytyy tuottoisin lämpökaivo.
-
Olisikohan Itä-Uudenmaan rapakivigraniitti, jonka sisältämä uraani hajotessaan kehittää lämpöä (ja radonia)?
ATS
-
Onko maastolla vaikutusta esim. vesistön läheisyys? Tai korkeus merenpinnasta?
-
Maastosta on vaikeata tai mahdotontakin tunnistaa hyvää lämpökaivon paikkaa.
Kuitenkin paikka, jossa kallion päällä on hyvin paksulti maakerroksia, on huono, koska kaivon maaosuudesta,
vaikka siinä olisi vettäkin, saadaan vain noin puolet siitä lämpöenergian määrästä, mitä saadaan kalliosta.
Vesistön läheisyydellä on vaikutusta vain lähinnä vesipinnan korkeuteen kaivossa.
Kaivon hyvyyden määrää suurelta osalta kallioperän kiviaineksen laatu, sen lämmönjohtokyky.
Huonosti lämpöä johtava kiviaines ei pysty siirtämään porareikään lämpöä ympäröivästä kalliosta.
On tietysti eduksi, jos paikallisen kallioperän lämpötila on korkea.
Alueilla, joilla on korkea radonpitoisuus, saattaa olla hiukan lämpimämpiä kallioita. (http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon-suomi-kunnittain/)
Ero tyypilliseen kallioperän lämpötilaan on kuitenkin pieni.
Paljon suurempi ero aiheutuu siitä, kuinka pohjoisessa tai etelässä kohde on.
-
Voisi myös ajatella asian ehkä niin, että jos maaperä noin herkästi reagoi kaivon lämpötilaan, niin myös viilennyspatterin lataamalla vaikutuksella on merkitystä. Hommahan pelaa molempiin suuntiin sekä kylmentämällä että lämmittämällä kalliota.
Viilennyksen merkitys nousikin juuri aika merkittäväksi kokonaistaloudellisuuden kannalta.
-
Vesistön läheisyydellä on vaikutusta vain lähinnä vesipinnan korkeuteen kaivossa.
Millä etäisyydellä ja miten vesistön läheisyys vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen? Kuten aiemmin kirjoitin, niin kaivossamme vedenpinta on muutaman metrin päässä maan pinnasta, ja lähin vesistö (ojia lukuun ottamatta) on meri n. 10km linnuntietä. Tuskin ainakaan meillä vaikutusta on. Itse olen ajatellu, että alueellamme on hyvä pohjaveden(?) tuotto ja se ajaa kaivon täyteen vettä. Muistan kysyneeni porarilta, että millaisella todennäköisyydellä kaivosta tulee kuivakaivo, niin hän vastasi, että "0%, tällä alueella kaikkiin kaivoihin on noussut vesi ja porausvaiheessa eriilistä vedensyöttöä poralle ei ole tarvittu". Ehkä alkuvaiheessa, en tiedä.
Kaivon hyvyyden määrää suurelta osalta kallioperän kiviaineksen laatu, sen lämmönjohtokyky.
Huonosti lämpöä johtava kiviaines ei pysty siirtämään porareikään lämpöä ympäröivästä kalliosta.
Eli kivilaadulla/sen lämmönjohtavuudella on suurempi merkitys kuin sillä, että kaivossa vesi vaihtuu ja tuo lämpöä mukanaan? Otetaan esimerkiksi kaksi kaivoa
Kaivo 1: hyvä kivilaadun, mutta vesi ei vaihdu
Kaivo 2: huono kivilaatu, mutta vesi lähes tulvii pois kaivosta
Kumpi parempi?
Yritin avata GTK:n sivulla olevaa kallioperäkarttaa (http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/suomenkalliopera.html (http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/suomenkalliopera.html)), mutta en saanut tuota toimimaan. Kaupungit, vesistöt. yms. sain näkyville, mutta itse kallioperää en mitenkään (kokeiltu sekä IE:llä että Chromella). GTK:n sivuilta löytyneen kartan (liitteenä) mukaan alueellamme esiintyy hiekka-, rapa-savikiveä tai anortosiittia. Porauksen aikana kontista poispumpattu vesi oli muistaakseni vaaleanharmaata/-ruskeaa
-
Jos kaivossa vaihtuu vesi, niin tokihan se parantaa kaivon lämpövarantoa.
Toinen kysymys on sitten, kuinka suurella osaa kaivon syvyyttä tämä vaihtuminen tapahtuu.
-
Palaillaanpa takaisin aiheeseen :)
Onko kukaan asentanut Pollucomeja, tai yleensä lämpömääränlaskimia, juuri VS-pumppuun? Jos on, niin miten olette asennuksen toteuttaneet?
Asennusohjetta olen lueskellut seuraavan linkin takaa http://www.zaehlershop.com/WebRoot/Store17/Shops/61607473/523A/D341/740D/889B/E999/C0A8/28BC/2920/Manual1_mh_1110_int_pollucome_0911.pdf (http://www.zaehlershop.com/WebRoot/Store17/Shops/61607473/523A/D341/740D/889B/E999/C0A8/28BC/2920/Manual1_mh_1110_int_pollucome_0911.pdf)
Tuolla (linkin sivulla 2) sanotaan, että "asenna Pollucom E kylmempään putkeen. Asennukseen lämpimämpään putkeen on saatavilla Pollucom EX" Eli Pollu pitää nimenomaan asentaa levylämmönvaihtimelle tulevaan putkeen?
Asennuksesta sanotaan seuraavaa (sivulla 2): "Pollucom E voidaan asentaa vaakasuoraan, käännettynä enintään 90 astetta, tai pystysuoraan asentoon". Eli käytännössä sekä vaaka että pystyasennus on mahdollinen? Mitä tuo 90 asteen kääntö oikein tarkoittaa ja rajoittaako se asnnusta jotenkin?
Liitteenä muutama kuva VS:n konehuoneesta. Miten ihmeessä nuo Pollut saa tuonne mahtumaan? ??? Lukemisen kannalta olisi tietenkin parempi, että ne putkittaisi ulkopuolelle. Tästä ei varmaankaan ole toiminnallista haittaa?
Jos ohjeita olen oikein tulkinnut, niin
- Lauhdutinpuolella Pollu pitäisi laittaa "alavaraajasta lauhduttimelle"-sulun ja lauhduttimen väliin ja lämpötilanmittaukset ennen ja jälkeen lauhduttimen? Sillä ei varmaankaan ole merkitystä onko lauhduttimen jälkeinen mittaus pumpun jälkeen?
- Tulistinpuolella "ylävarajasta tulistimelle"-sulun ja tulistinvaihtimen väliin?
Kuvaa kun katsoo niin hieman hankalalta tuo asennus vaikuttaa, ainakin minun silmään :(
EDIT: Virheellinen liite poistettu, uusi kuva viestissä http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg76063#msg76063 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg76063#msg76063)
-
Jos kaivossa vaihtuu vesi, niin tokihan se parantaa kaivon lämpövarantoa.
Toinen kysymys on sitten, kuinka suurella osaa kaivon syvyyttä tämä vaihtuminen tapahtuu.
Niinpä, tuota lienee mahdotonta sanoa muutoin kun mittaamalla lämpötilaa koko kaivon matkalla. Kallion laatu, siellä olevat rujealueet ja vesisuonet yms. tuovat monta muuttujaa tuohon vaihtumiseen.
-
Tuolla (linkin sivulla 2) sanotaan, että "asenna Pollucom E kylmempään putkeen. Asennukseen lämpimämpään putkeen on saatavilla Pollucom EX" Eli Pollu pitää nimenomaan asentaa levylämmönvaihtimelle tulevaan putkeen?
Pollucomissa on kaksi lämpötila-anturia joista toinen on mittarin rungossa ja toinen n 2m:n johdon päässä.
Oletuksena Pollucomissa on paluuanturi mittarin rungossa mutta voi ne vaihtaa keskenään jos asennus menee hankalaksi,elikkä vaihdetaan mittarin runkoon menoanturi ja johdon päähän paluuanturi,tällä muutoksella Pollucomin voi laittaa menoputkeen.
Jos haluat vaihtaa anturit keskenään niin avaa Pollucom ja vaihda anturikaapelien liittimet kortinreunassa keskenään.
Pollucomissa on kolme kynnen tapaista lukitusta uloimassa osassa,ks kuva.Työnnä meisseli yhdestä kerrallaan kuoren väliin ja taivuta lukitus auki.Kun kaikki kolme lukitusta on auki niin kansiosa lähtee pois ja piirilevy tulee näkyviin.
Siihen tulee kaksi punaista kaapelia joiden johdot on identtisillä liittimillä kortissa.Vaihda nuo liittimet keskenään ;)
Siis itse anturit jää alkuperäisille paikoilleen ,ainoastaan kortille menevät johdot vaihdetaan keskenään.
Pollucom (http://aijaa.com/AOuF6q)
Pollucom anturien liittimet (http://aijaa.com/VElO1y)
Asennuksesta sanotaan seuraavaa (sivulla 2): "Pollucom E voidaan asentaa vaakasuoraan, käännettynä enintään 90 astetta, tai pystysuoraan asentoon". Eli käytännössä sekä vaaka että pystyasennus on mahdollinen? Mitä tuo 90 asteen kääntö oikein tarkoittaa ja rajoittaako se asnnusta jotenkin?
Pollucomin kansiosa ja näyttö kääntyy 90 astetta,eli jos laitat Pollucomin pystyssä olevaan putkeen niin voi kääntää näytön vaakasuoraan tai johonkin väliasentoon.
Kansiosa ja näyttö kääntyy runkoon nähden ihan kääntämällä,tarkoitus kaiketi olisi että näyttö olisi vaakasuorassa asteikon lukemisen helpottamiseksi.
Lauhdutinpuolella Pollu pitäisi laittaa "alavaraajasta lauhduttimelle"-sulun ja lauhduttimen väliin ja lämpötilanmittaukset ennen ja jälkeen lauhduttimen? Sillä ei varmaankaan ole merkitystä onko lauhduttimen jälkeinen mittaus pumpun jälkeen?
Joskus tuli esille että kiertopumpun jälkeen painepuolella virtauksessa saattaa olla pyörteitä lähellä kiertopumppua ja se voi aiheuttaa virhenäyttöä.Pollucomissa on jonkinlainen siipiratas minkä pyörii virtauksen mukaan ja sillä mitataan virtaus.Olikohan jotain 0,5m etäisyys kiertopumpusta painepuolella tai imupuolella voi olla lähempänä.
Käännä anturit sopivasti ja laita Pollucomit varaajasta tuleviin sulkuihin kiinni ja niissä nyt olevat taipuisat letkut Pollucomin toiseen päähän(?)
Pollucomin pituus putkiliittimien kohdalla on 110mm ja suurin leveys 80mm
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5640.0;attach=3254;image
-
Jos kaivossa vaihtuu vesi, niin tokihan se parantaa kaivon lämpövarantoa.
Toinen kysymys on sitten, kuinka suurella osaa kaivon syvyyttä tämä vaihtuminen tapahtuu.
Voisiko saman ajatella myös toisinpäin eli jos yritetään ladata viilennyspumpulla maaperää, niin hyvin eestaas virtaileva vesi vie lämmöt naapurin puolelle ::)
-
Voisiko saman ajatella myös toisinpäin eli jos yritetään ladata viilennyspumpulla maaperää, niin hyvin eestaas virtaileva vesi vie lämmöt naapurin puolelle ::)
Jos kaivossa on veden läpivirtausta, siirtyy siihen vähän paremmin lämpöä ympäristöstä,
mutta yhtä hyvin siitä siirtyy kaivoon ladattu lämpö jonnekin muualle.
Energiakaivon lataaminen on järkevintä ns. kuivaan kaivoon, johon on tullut porauksen jälkeen huonosti vesi.
-
Kwh-mittari vaihtui malliin, joka näyttää myös hetkellisen kulutuksen. Mittari on verkkoyhtiöiden käyttämä (Kamstrup), joten oletan tarkkuuden olevan kohdillaan, oli kuorma sitten millaista tahansa. Mittailin logiikan ja maapiirin pumpun kulutuksen. Ouman kulutti 45W. Manuaalissa ilmoitetaan, että virtaa kulu 0,2A, josta laskemalla (ilman cosphiitä) saadaan 230V/0,2A=46W. Eli kohdillaan on. Grundfos UPS 25-80 180 kulutti
- nopeudella 1 108W. Pumpun kyljessä lukee 110W/0,5A eli kohdillaan on. Mikäli ilmoitettu teho pitää paikkansa, niin CosPhii olisi luokkaa 0,96
- nopeudella 2 123W. Pumpun kyljessä lukee 155W/0,7A. Heittoa 26% ???
- nopeudella 3 142W. Pumpun kyljessä lukee 170W/0,74A. Heittoa 20% ???
Mistä aiheuttaa näin suuret heitot?
Lisäksi ihmetystä aiheutti "Mittaukset" valikon kohta "Sähköv.Aika" 295. Tuon mukaan sähkövastus olisi ollut päällä 295h, joka tekee yli 12 vuorokautta ??? Mistähän tämä johtuu?
Pumppua ei siis ole kytketty kuin maapiirin osalta, moottorisuojakytkin on aseenossa "Stop" (mittaukset valikossa Kompr.Aika on 0) ja vastusten johdonsuoja-automaatit on asennossa OFF. Muut em. valikon arvot, lähinnä lämpötilat siis, pitävät kutinsa.
-
Grundfos UPS 25-80 180 kulutti
•nopeudella 1 108W. Pumpun kyljessä lukee 110W/0,5A eli kohdillaan on. Mikäli ilmoitettu teho pitää paikkansa, niin CosPhii olisi luokkaa 0,96
•nopeudella 2 123W. Pumpun kyljessä lukee 155W/0,7A. Heittoa 26% ???
•nopeudella 3 142W. Pumpun kyljessä lukee 170W/0,74A. Heittoa 20% ???
Mistä aiheuttaa näin suuret heitot?
Nuo ilmoitetut tehot ovat kyseisten nopeuksien maksimitehoja.
Pumppu ottaa tehoa sen mukaan kuinka paljon se tekee työtä plus häviöt.
Pumpun tekemä työ riippuu putkiston virtausvastuksesta.
ATS
-
Auttakaahan nyt miestä mäessä putkikytkentöjen suhteen, etenkin MikkoVS6:n kommentit ja neuvot olisivat nyt kultaakin kalliimpia. Omat ajatukset pitäisi siis saada selville, että osaisin kertoa putkimiehelle miten hän tekee kytkennän. Aiemmin hän ei moista kytkentää ole tehnyt, joten ymmärrän hyvin, että hän kaipailee kytkäriä
Hieman ylempänä tässä ketjussa kuva (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149)), jonka taannoin lisäsin. Kysymys lyhyesti, toimiiko kytkentä oikein kuten kuvassa on esitetty?
"Oikein" tarkoitan, kuten jäsen "mikkoVS6" on kuvassaan http://aijaa.com/QqGrnq (http://aijaa.com/QqGrnq) esittänyt. Oma epäilykseni on, että olen tyrinyt em. kuvan pahemman kerran :'( Mitään peruuttamatonta ei kuitenkaan vielä(kään) ole tehty ja siksi kaipailisinkin neuvoa.
Yleensä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta koitetaanpa nyt sanallisesti avata omia pähkäilyjä. Eli onko tuo "oikea" kytkentä niin, että vesi tulistinvaihtimelle otetaan alhaalta ylävaraajasta --> veden lämpötila nousee tulistinvaihtimessa --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukkaan --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukasta ylös ylävaraajaan?
Omaa ajatusta sotki/sotkee yhä edelleen tuo, että kierukan vesi palaa osittain tulistinvaihtimelle ja ylävaraajan alaosaan. Vai onko tuo piirrosteknisesti noin vai todellinen putkikytkentä? Jos kytkentä niin mistä mihin?
Toinen on tuo, että lauhduttimella lämmennyt vesi johdetaan alavaraajan yläosan lisäksi myös ylävaraajan yläosaan? Tämä ilmeisesti todellinen putkikytkentä, joten miten toteutettu?
Vertailen siis tuota muutettua kuvaa sellaiseen kytkentään, jonka oletan olevan alkuperäinen tai ainakin vastaava. Kuva liitteenä.
Edit: lisäsin vielä tuon aijaa.com linkin suoraan kuvaliitteeksi
-
Yleensä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta koitetaanpa nyt sanallisesti avata omia pähkäilyjä. Eli onko tuo "oikea" kytkentä niin, että vesi tulistinvaihtimelle otetaan alhaalta ylävaraajasta --> veden lämpötila nousee tulistinvaihtimessa --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukkaan --> vesi johdetaan erillisvaraajan kierukasta ylös ylävaraajaan?
Kuvasta puuttuu tulistinvaihtimen kiertopumppu mutta tulistinvaihtimella kuumentunut vesi menee erillisvaraajan kierukkaan,jäähtyy siellä ja palaa takaisin tulistinvaihtimelle.
Tuo putkiyhteys ylävaraajan alaosasta tulistinvaihtimelle ja erillisvaraajan kierukalle tarvitaan täyttöä ja paisuntayhteyttä varten.
Eli tulistinvaihtimen vesi kiertää vain erillisvaraajan kierukassa.
Toinen on tuo, että lauhduttimella lämmennyt vesi johdetaan alavaraajan yläosan lisäksi myös ylävaraajan yläosaan? Tämä ilmeisesti todellinen putkikytkentä, joten miten toteutettu?
Myös lauhduttimen kiertopumppu puuttuu kuvasta mutta lauhduttimelta menee virtaus ala- ja ylävaraajan yläosaan ja yhteinen paluu lauhduttimelle on alavaraajan alaosasta.
Vs erillisvaraajalla (http://aijaa.com/G632kw)
-
Kuvasta puuttuu tulistinvaihtimen kiertopumppu mutta tulistinvaihtimella kuumentunut vesi menee erillisvaraajan kierukkaan,jäähtyy siellä ja palaa takaisin tulistinvaihtimelle.
Tuo putkiyhteys ylävaraajan alaosasta tulistinvaihtimelle ja erillisvaraajan kierukalle tarvitaan täyttöä ja paisuntayhteyttä varten.
Eli tulistinvaihtimen vesi kiertää vain erillisvaraajan kierukassa.
Eli tuo tulistinvaihtimella lämmennyt vesi johdetaan vain erillisvaraajan kierukkaan sulkemalla tuo pumpun sisällä oleva venttiili (kuvassani b:stä kello yhteen), jonka kautta vesi menisi normaalisti ylävaraajan yläosaan?
-
Tuolla lisävaraajan kierukassa oli ilmaa jota ei meinannut saada pois, siksi tulistinkierron lämmöt vaihteli. Kierukka menee varaajaan alakautta, eli ilmaa jää helposti. Tein tänään vielä vähän muutoksia ja sain kierukasta ilmat pois.
Tuosta kuvasta näkyy miten putket on nyt liitetty. http://aijaa.com/QqGrnq
Lauhduttimelta alavaraajaan menevästä putkesta otin haaran ylävaraajan alaosaan menevään putkeen.
Linkki lainaukseen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2229.msg59720#msg59720)
En nyt viitsi useampaan kertaan kuvia enää linkitellä suoraan viestiin, mutta kyllä tuo viimeinen lause tukee kytkentäkuvaa, eli mikkoVS6:lla ala- ja ylävaraajan yhdistys on fyysinen kytkentä. Varmasti tarpeellinen, jonka tarkoitusta tällainen "maallikko" ei ymmärrä :(
-
Eli tuo tulistinvaihtimella lämmennyt vesi johdetaan vain erillisvaraajan kierukkaan sulkemalla tuo pumpun sisällä oleva venttiili (kuvassani b:stä kello yhteen), jonka kautta vesi menisi normaalisti ylävaraajan yläosaan?
Voisi toimia noinkin mutta silloin ylävaraajan yläosaa ei lämmittäisi mikään.
Kannattaa liittää ylävaraajan yläosaan menevä putki yhteen alavaraajan yläosaan menevän (lauhdutin) putken kanssa niin silloin ylävaraajan yläosaan menee lauhduttimelta saman lämpöinen vesi kuin mikä menee alavaraajan yläosaan.
Tämä tehostaa käyttöveden esilämmitystä koska käyttövesikierukka on ala- ja ylävaraajassa
Jotenkin noin....
Vs erillisvaraajalla 2 (http://aijaa.com/XhdfmU)
-
Minä kun ajattelin, että tuo "varaaja ei yhtä puuttuvaa putkiliitäntää kaipaisi", vai miten se sanonta meni :) täytyy tutkia miten tuo olisi vielä toteutettavissa, koska pitää vielä sovitella Pollucom-kytkentäkin (tulistinvaihtimen yli) ja tila tulee varmasti putkimuutosten vuoksi olemaan hieman kortilla.
-
Ilmeisesti "konehuone" on suht ahdas ja jos joudutte selvittelemään mikä putki menee minnekin niin sellainen varoitus että tulistin- ja lauhdutinlämmönvaihtimilla on myös kylmäaineputket ja mahdollisesti samannäköisiä kuin vesiputket.
Noissa kylmäaineputkissa on 5-7bar paineessa kylmäaine vaikka pumpusta on sähköt pois ja jos vahingossa avaa tuon kylmäaineliittimen niin sieltä purkautuva kylmäainekaasu voi aiheuttaa vakavankin tapaturman koska kylmäainesuihku jäädyttää hetkessä sille altistuvan kehon osan,esim kädet,kasvot,silmät jne ???
pitää vielä sovitella Pollucom-kytkentäkin (tulistinvaihtimen yli) ja tila tulee varmasti putkimuutosten vuoksi olemaan hieman kortilla.
Pollucomin voi laittaa myös lisävaraajan lähistölle,periaatteessa voi olla missä kohtaa tahansa tulistinvaihtimen ja lisävaraajan välisessä paluuputkessa... ja irtoanturi sen menoputkeen ;)
-
Omaa ajatusta sotki/sotkee yhä edelleen tuo, että kierukan vesi palaa osittain tulistinvaihtimelle ja ylävaraajan alaosaan. Vai onko tuo piirrosteknisesti noin vai todellinen putkikytkentä? Jos kytkentä niin mistä mihin?
Tulistinkierrossa vesi kiertää vain tulistimessa ja erillisvaraajan kierukassa. Kutan Matias tuossa totesi, tuo liitäntä lä:n varaajaan on täytön/paisunnan takia ja että ilma poistuu tulistinkierrosta. Tuo liitäntä on ylävaraajan yläosaan menevään putkeen (ei alaosaan kuten olen aiemmin virheellisesti kertonut).
Toinen on tuo, että lauhduttimella lämmennyt vesi johdetaan alavaraajan yläosan lisäksi myös ylävaraajan yläosaan? Tämä ilmeisesti todellinen putkikytkentä, joten miten toteutettu?
Tuo lisäkytkentä on oikeasti ylävaraajan alaosaan. Putkikytkennät on tehty LÄ:n sisällä ja oli hieman ahdasta. Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan jaon tein siksi että lämmin vesi kerrostuisi paremmin (pienempi virtaus varaajassa). Olen kuristanut varaajan alaosaan menevää venttiiliä. Tulistimelta kv-varaajaan menevät putket koneen kylkipellistä läpi. Laitan valokuvia kytkennästä.
Eli tuo tulistinvaihtimella lämmennyt vesi johdetaan vain erillisvaraajan kierukkaan sulkemalla tuo pumpun sisällä oleva venttiili (kuvassani b:stä kello yhteen), jonka kautta vesi menisi normaalisti ylävaraajan yläosaan?
Ei tuota venttiiliä tarvitse sulkea. Vesi ei kierrä Lä:n varaajassa koska sinne menee vain yksi yhteys tulistinkierrosta. Vesi kiertää siis vain tulistimen ja erillisvaraajan välillä.
http://aijaa.com/R85E6w (vaihdoin kuvan kun oli tekstit vähän väärin)
http://aijaa.com/HrGhAs
-
Melkoista akrobatiaa ???
http://aijaa.com/R85E6w
-
Tulistinkierrossa vesi kiertää vain tulistimessa ja erillisvaraajan kierukassa. Kutan Matias tuossa totesi, tuo liitäntä lä:n varaajaan on täytön/paisunnan takia ja että ilma poistuu tulistinkierrosta. Tuo liitäntä on ylävaraajan yläosaan menevään putkeen (ei alaosaan kuten olen aiemmin virheellisesti kertonut). Tuo lisäkytkentä on oikeasti ylävaraajan alaosaan. Putkikytkennät on tehty LÄ:n sisällä ja oli hieman ahdasta. Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan jaon tein siksi että lämmin vesi kerrostuisi paremmin (pienempi virtaus varaajassa). Olen kuristanut varaajan alaosaan menevää venttiiliä. Tulistimelta kv-varaajaan menevät putket koneen kylkipellistä läpi. Laitan valokuvia kytkennästä.Ei tuota venttiiliä tarvitse sulkea. Vesi ei kierrä Lä:n varaajassa koska sinne menee vain yksi yhteys tulistinkierrosta. Vesi kiertää siis vain tulistimen ja erillisvaraajan välillä.
http://aijaa.com/R85E6w (vaihdoin kuvan kun oli tekstit vähän väärin)
http://aijaa.com/HrGhAs
Kytkentäkuvat ovat periaatteeltaan siis samanlaiset. Tuo minun alunperin tänne laittama kuva (edelleen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149))on piirretty Lämpöässän kytkentäkuvan pohjalle, eli tulistinpumpulle tuleva vesi tulee ylävaraajan alaosasta. Taasen tuossa sinun kytkärissä, ja kuten kerroitkin, niin vesi pumpulle tulee ylävaraajan yläosasta. Eli alkuperäiseen kytkentään verraten tuo on käännetty toisin päin?
Kuinka suuri vaikutus lämpötiloihin tuolla ala- ja ylävaraajan yhdistyksellä käytännössä on?
-
Tätä kytkentää vatvoessa huomasin, että viestiin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg74038#msg74038 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg74038#msg74038) lisäämäni liite oli virheellinen! Pahoittelut tästä :(
Tässä viestissä sama kuva mutta korjatulla teksteillä. Kuva siis sisältää pumpun sisällä olevat liitännät ja selosteen mihin yhteet menevät. Toivottavasti nyt meni oikein
-
Kytkentäkuvat ovat periaatteeltaan siis samanlaiset. Tuo minun alunperin tänne laittama kuva (edelleen http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5640.msg72149#msg72149))on piirretty Lämpöässän kytkentäkuvan pohjalle, eli tulistinpumpulle tuleva vesi tulee ylävaraajan alaosasta. Taasen tuossa sinun kytkärissä, ja kuten kerroitkin, niin vesi pumpulle tulee ylävaraajan yläosasta. Eli alkuperäiseen kytkentään verraten tuo on käännetty toisin päin?
Jep näin on, mutta ei sillä ei ole merkitystä kumpaan tuo on liitetty.
Kuinka suuri vaikutus lämpötiloihin tuolla ala- ja ylävaraajan yhdistyksellä käytännössä on?
En muista vaikutusta, mutta laitan nyt 18.3.2015 klo 15:30 kierron pelkästään alavaraajaan. Tuolta voi seurata seuraavien käyntijaksojen aikana vaikuttaako mitään. http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/trend.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-2.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-3.jpg
-
Melkoista akrobatiaa ???
http://aijaa.com/R85E6w
Jep. Mutta toimii! :)
-
En muista vaikutusta, mutta laitan nyt 18.3.2015 klo 15:30 kierron pelkästään alavaraajaan. Tuolta voi seurata seuraavien käyntijaksojen aikana vaikuttaako mitään. http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/trend.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-2.jpg
http://personal.inet.fi/koti/mikkovs6/day-3.jpg
Oletkos ehtinyt analysoimaan muutoksen vaikutusta? Omaan silmääni näyttäisi, että tuolla "Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan"-kytkennällä ei ole suurta vaikutusta.
Edit: Otin kaksi kuvakaappausta kun seurasin vaikutusta, molemmat liitteenä. 18.3 käyntijaksot siis ennen kierron muutosta ja 19.3 käyntijaksot uudella kierrolla.
-
Oletkos ehtinyt analysoimaan muutoksen vaikutusta? Omaan silmääni näyttäisi, että tuolla "Lauhduttimelta varaajan ala-ja yläosaan"-kytkennällä ei ole suurta vaikutusta.
Ei juuri mitään vaikutusta. Ehkä varaajan yläosan lämpötila jäi vähän alemmas ja kuumakaasun lämpötila nousi jakson lopussa hiukan ylemmäs. Erot ovat niin pieniä että ei taida olla merkitystä.
-
Itse en hevillä lähtisi suorasähköllä lämmittämään maalämpötalossa yhtikäs mitään. Lattialämmityksestä levylämmönvaihtimella esilämmitys olisi mun ratkaisu. Sillä saa huonossakin tapauksessa kylmän veden 20 asteiseksi. Samalla kun uudisrakennusta tekee niin ottaisin samasta haarasta ehkäpä pyykinpesukoneellekkin esilämmitetyn veden?
Mielenkiintoinen idea, tässäpä pääsiäispyhiksi pohdittavaa ja vaihtimen paikan katsomista. Astianpesukoneelle kävisi esilämmitetty vesi myös hyvin, se vain vaatisi oman pexin vetoa ja erillistä pesukoneventtiiliä.
-
Mielenkiintoinen idea, tässäpä pääsiäispyhiksi pohdittavaa ja vaihtimen paikan katsomista. Astianpesukoneelle kävisi esilämmitetty vesi myös hyvin, se vain vaatisi oman pexin vetoa ja erillistä pesukoneventtiiliä.
kannattaa miettiä myös kuinka paljon siellä lämmityspiirissä (eli levarin ensiössä) milloinkin virtaa sitä tavaraa...jos vesi ei virtaa tai on pieni virtaus niin ei se levarikaan mitään siirrä...eli se toteuma ja tarve/halu
tulis kohdata että tuosta olis jotain hyötyä.
-
Väliaikainen sähkölämmitin sai väistyä Lapualaisen tieltä. Lauhdutinpiiri on nyt kytketty, mutta tulistinpiiri odottaa kytkentää erillisvaraajaan, joten tulistus menee normaaliin tapaan ylävaraajaan.
Tehdasasetukset VaraaajaYläMin:55-ero:6, VaraajaAlaMin:45 ja -ero:6 olen korvannut asetuksilla VaraaajaYläMin:42, -ero:8, VaraajaAlaMin:30 ja -ero:8
Muuten mennään tehdasasetuksissa, eli lauhdutinpiirin pumppu nopeus 3 tulistuspiirin pumppu nopeus 1, lämmönjakopiirien pumput molemmat nopeus 3. Tulistuspiirin säädön tasoa en ole tutkinut.
Säätö aloitetaan kun tulistinpuoli on kytketty, mutta saa toki nytkin vinkkejä antaa :)
Omaan silmään ei oikein vakuuta, mutta tällaista oli odotettavissakin, kai ::) . Ala- ja ylävaraajan lämpötilaero käynnin lopussa vain 2 astetta. Tehdasasetuksilla oli aivan sama juttu. Käyntijaksot vain n.30min, mutta OpationMod varmasti muuttaa tilanteen tulevaisuudessa.
Lauhdutinpiirissä on Pollucom kytkettynä ja neljän päivän laskennallinen COP on luokkaa 2,5. Sen enempää en ole hetkellisiä kulutuksia ehtinyt katsomaan, mutta seuraavat luvut ovat jääneet mieleen virtaus luokkaa 1,25m^3/h ja lämpötilaero lauhduttimen yli 5,5. Jäsen Seppaant aikanaan laskeskeli tässä ketjussa seuraavaa
Vs8 antoteho on 8,9kW, josta n. 20% on tulistimen osuus.
Lauhdutin 7,1 kW
Tulistin 1,8 kW
Latauspumpun Dt 6C arvolla laskettuna virtaus on 0,28 l/s (1,0 m3/h)
Tulistuspumpun Dt 20C arvolla laskettuna virtaus on 0,021 l/s (0,07m3/h)
ATS
Pitää tutkiskella arvoja tarkemmn kun sattuu käyntijakson aikaan koneelle.
Pitkiä käyntijaksoja ei siis ole siunaantunut, mutta ensivaikutelma kaivosta on hyvä. Kaivon tulo käynyt alimmillaan 4,5. Liitteessä näkyy kaivon lämmöt viimeisen käyntijakson
aikana. Noin 15.13 pistin maapiirin pumpun pyörimään manuaalisesti lopputrendin ajaksi.
(http://i5.aijaa.com/t/00853/13784670.t.jpg) (http://aijaa.com/66snx1) (http://i7.aijaa.com/t/00586/13784721.t.jpg) (http://aijaa.com/wKQuES)
http://aijaa.com/jLPaV4 (http://aijaa.com/jLPaV4)
http://aijaa.com/66snx1 (http://aijaa.com/66snx1)
-
kannattaa miettiä myös kuinka paljon siellä lämmityspiirissä (eli levarin ensiössä) milloinkin virtaa sitä tavaraa...jos vesi ei virtaa tai on pieni virtaus niin ei se levarikaan mitään siirrä...eli se toteuma ja tarve/halu
tulis kohdata että tuosta olis jotain hyötyä.
Joo, tässä on kyllä järkeä. Omassa kytkennässä esilämmitystä voisi ottaa myös varaajan alaosan kierukoilta, joko aurinkokierukan kautta (kerääjiä ei käytössä, eli kierukka vapaana) tai suoraan kv-esilämmityskierukan jälkeen. Sitten tuleekin mielenkiintoinen laskelma, kun pesukoneelle syötetään lämpöpumpulla esilämmitetty 20-30 asteinen vesi, joka pesuvaiheessa tietenkin vähentää suoran sähkölämmityksen tarvetta, mutta huuhteluissa käyttää esilämmitettyä vettä kylmän asemesta ja näin hukkaa energiaa.
-
Pumppu on nyt ollut Trendin perässä 11vrk ja tasaisesti ollaan menty tahdilla 25-30min käyntiä ja tauot 3-4h. Asetusarvot ovat samat kuin yllä ja käyrän olen asettanut molempiin piireihin niin, että menoveden pyynti on tasaisesti 23, jonka ansiosta sisällä on +18-21.
Muutaman kerran olen ollut lähettyvillä niin, että pumppu on juuri käynnistymässä, niin olen uhrannut vajaat puolituntia tieteelle raksauksen sijaan ja ottanut minuutin välein arvoja talteen. Noista Excelin kuvakaappaus liitteenä.
Virtausta en ole taulukoinut, koska se tuntuu olevan aina 1250l/h, eli 0,35l/s. Lauhdutinpiirin COP on käyntijaksolle keskimäärin 2,88.
Kunhan tuo tulistinpiiri saadaan kytkettyä, niin kaippa se Opation mod pitää kytkäistä, jotta pääsee testaamaan miten tuo maapiirin tulo käyttäytyy. Alin arvo maastatulevalle liuokselle on ollut 4,8. Anturi on http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6tilan%20mittaus/NTC%2010/TEPK%20NTC%2010 (http://www.produal.fi/FI/Tuotteet/L%C3%A4mp%C3%B6tilan%20mittaus/NTC%2010/TEPK%20NTC%2010) (kupari)putken pinnalla ja päällä 19mm armaflex, joten kaippa tuota mittaustulosta voi aika luotettavana pitää. Mittaus on kytketty Oumannin mittaus 6:een.
1-wire mittausverkon rakentelu kyllä houkuttaisi niin saisi kaikki arvot samaan kuvaajaan. Anturoinnille ei hirveästi hintaa tule, joten ainakin seuraavat arvot on käynyt mielessä
- kaivon meno/-paluu
- kuumakaasu
- tulistimen meno/paluu
- lauhduttimen meno/paluu
- varaajien lämpötilat
- lämmönjakopiirien Dt
-
Tulistinpiiri on ollut kytkettynä noin viikon ajan. Erillisvaraajan käyttäytyminen trendin käyrämuotojen suhteen hyvinkin yhtenevä MikkoVs6:n kanssa. Tosin itsellä ylälämmön asetus on korkeammalla, jotta saisin seurattua kauemmin tulistuksen toimivuutta.
Alla hieman tarinaa omista kokeiluista. Kysymykset välissä boldattuna josko joku aivoituksiani ymmärtäisi sekä osaisi vastata ja auttaa? :)
Ensimmäisellä kerralla Pollua katsoessa virtaus oli luokkaa 0,04 kuutiota tunnissa. Arvoja seuraillessa homma ei oikein vakuuttanut (eli Pollun teholukemat olivat mielestäni alhaiset), mutta annoin asia olla, koska ei ollut aikaa jäädä seuraamaan pumpun toimintaa. Trendistä kuitenkin jälkeenpäin näki, että käyntijakso oli luokkaa 45min ja seurailin arvoja 30min käynnin jälkeen.
Seuraavalla kerralla säädin virtauksen 0,07-0,075 välille, koska ajatuksena oli ”täyden tehon” saavuttaminen n. dT20:llä. Käynnin alkaessa varaajan lämpö oli n. 46,7 ja 5min käynnin jälkeen otin Pollun arvoja (teho, varaajan paluu ja lämpötilaero) ylös n.30min ajan. jolloin Pollu näytti tehoa 1,5kW, meno varaajaan (siis tulistimelta) 68,2 paluu varaajalta (siis tulistemelle) 50,3 ja lämpötilaero 17,9. Valitettavasti en huomannut seurata erillisvaraajan lämpöjä käynnin aikana, mutta käynnin lopussa 51.5, eli nousua 4,7 astetta.
Välissä oli muutamia seurailuja, mutta nyt aamulla ehdin seuraamaan koko käyntijakson. Nyt virtauksena 0,085-0,088, koska mielestäni aina virtausta kasvattaessa ovat tulokset parantuneet. Tästä kuvaajat liitteenä, koska skaalasta johtuen lämpötehon nousua on hankala todeta niin tuosta myös oma käppyrä. Omat testailut ovat osoittaneet (ainakin minulle), että tulokset paranevat kun varaajan lämpötilan ja tulistimelle menevän veden välinen lämpötilaero pienenee. Tämä lienee loogista ja näin sen kuuluukin mennä (vaihtimelle menee viilein mahdollinen menovesi mitä mahdollista, eli vain hieman yli varaajan)? Lämpötilaeroa on 1-1,5 astetta, joten säätöpotentiaalia on vieläkin?
Kuten lämpötehosta voidaan todeta, niin lämpöteho ylittää tuon 20% max. lämpötehosta (8,9kW) noin 30 min käynnin kohdalla. Onko syytä epäillä Pollun virtausta (lämpötilojen uskon olevan oikeat) vai voiko uskoa tuon olevan ”todellinen” teho? Mikäli on todellinen, niin tulistus siis ”haukkaa” tehoa lauhdutinpuolen tehoista (valitettavasti en ole seurannut lauhduttimen pollua kun olen keskittynyt tulistinpiiriin, joten konkreettisia lukemia ei ole laittaa)? Onko tästä jotain haittaa mikäli näin on?
Onko nuo päätelmät ja kokeilut menneet aivan "metsään"? Miten tulistus tulisi säätää jotta saataisiin kokonaisuuden kannalta paras lopputulos?
-
Meillä on erillinen tulistinvaraaja Ekowellin pumpussa ja käyttöveden riittäväisyyden kannalta olen pitänyt tulisnvaihtimen ja -varaajan välistä virtausta 570l/h ja dt n 2K.
Tulistinvaraajan vesitilavuus on 160l ja ideana että varaajan ylä-ja alaosan välinen lämpötilaero n 2K niin saa eniten ladattua lämpötehoa käyntijakson aikana.
Pollucomin mukaan tässä tulistinvaihtimen lämmitysteho on 1,2kw eikä juurikaan muutu jos virtaus muuttuu,sittenkun virtaus laskee alle 100l/h alkaa lämpötehokin alenemaan.
Nämät lämpöpumput ei varmaan ole kovinkaan vertailukelpoisia mutta ehkä sellainen kannattaa kokeilla että muuttuuko tulistinvaihtimen lämmitysteho jollain virtausasetuksella.
-
Meillä on erillinen tulistinvaraaja Ekowellin pumpussa ja käyttöveden riittäväisyyden kannalta olen pitänyt tulisnvaihtimen ja -varaajan välistä virtausta 570l/h ja dt n 2K.
Tulistinvaraajan vesitilavuus on 160l ja ideana että varaajan ylä-ja alaosan välinen lämpötilaero n 2K niin saa eniten ladattua lämpötehoa käyntijakson aikana.
Pollucomin mukaan tässä tulistinvaihtimen lämmitysteho on 1,2kw eikä juurikaan muutu jos virtaus muuttuu,sittenkun virtaus laskee alle 100l/h alkaa lämpötehokin alenemaan.
Nämät lämpöpumput ei varmaan ole kovinkaan vertailukelpoisia mutta ehkä sellainen kannattaa kokeilla että muuttuuko tulistinvaihtimen lämmitysteho jollain virtausasetuksella.
Eikö tuo tulispiirin teho olekaan "vakio" 20% nimellistehosta vai miksi pollusi näyttää 1,2kW vaikka pumppu on 9kW? Millainen Pollu sinulla on tulistinpiirissä? Meillä on 0,6 nimellisvirtauksella oleva. Vai liittyykö tämä juuri tuohon 2K lämpötilaeroon? Eli vaikka teho onkin alhaisempi, niin lopputulos LKV:n riittävyyden suhteen on parempi.
Meillä varaajan koko siis 150l. Itse mittaan vain yhdestä pisteestä joka on anturiputkessa arviolta 25cm varaajan ”katosta” alaspäin. Tuossa siis on eristeet mukana, eli ylälämpöä mittaa.
Huomattavat erot meillä on virtauksissa. Tänään aamulla tein uuden mittauksen ja nostin virtausta 10l/h eli 100l/h. Mittausolosuhteiden piti olla vakiot, eli varaajan aloituslämpöjen samat, mutta sekoitin edellisen mittauksen alku- ja loppulämmöt kun edellinen mittauspöytäkirja oli kotona :'( Nyt siis aloitettiin 42 asteesta ja mittaustulokset liitteenä. Tuossa kuvaajassa jossa on pelkkä lämpöteho näkyy vertailuna tuon edellisen mittauksen lämpöteho (siis tuo sininen käyrä). Täytyy nyt pitää tuo virtaus vakiona ja tehdä mittauksia eri varaajan lämpötiloilla ennen kuin tästä voi vetää jotain pidemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Nyt seurailin myös lauhdutinpiirin tehoa sekä ottotehoa ja ”normaaleilta” arvot vaikuttivat. Tällä ”normaalilla” tarkoitan sitä, että arvot seuraavat niitä arvoja mitä olen kirjannut ylös kun tulistinpiiriä ei oltu vielä kytketty. Mitattujen arvojen (28kpl) COP-keskiarvo oli 3,3. Pitää muistaa, että nytkin alalämmöt oli kompressorin pysähtyessä 49 ja ylä 46, joten korkea lämpötaso vaikuttaa alentavasti COPpiin.
-
Eikö tuo tulispiirin teho olekaan "vakio" 20% nimellistehosta vai miksi pollusi näyttää 1,2kW vaikka pumppu on 9kW?
Tässä meidän koneessa on koaksiaalitulistinvaihdin ja eipä siitä enempää lämpötehoa irtoa.Levylämmönvaihtimella saa varmaan korkeamman tulistustehon,luulisin.
Huomattavat erot meillä on virtauksissa. Tänään aamulla tein uuden mittauksen ja nostin virtausta 10l/h eli 100l/h.
Jos sinulla on tehokas levylämmönvaihdin tulistuksenpoistovaihtimena niin kannattaa harkiten suurentaa vesivirtausta,jos kaasu jäähtyy liikaa tulistinvaihtimessa niin siellä alkaa tapahtua lauhtumista ja tämä sitten heikentää varsinaisen lauhduttimen antotehoa.Tämän pitäisi näkyä lauhduttimen Pollucom mittarista.
Millainen Pollu sinulla on tulistinpiirissä? Meillä on 0,6 nimellisvirtauksella oleva.
Meillä on ilmeisesti ihan samanlainen Pollucom Qn0,6
sittenkun virtaus laskee alle 100l/h alkaa lämpötehokin alenemaan.
Kokeilinpa tuonkin eilen niin virtauksella 100l/h on tulistinvaihtimen lämmitysteho 0,65kw,kun nostin virtauksen 150l/min niin tulistustehoa tulee 1,2kw
Ehkä foorumin jäsen ego osaisi paremmin selittää näitä tulistinvaihtimien ominaisuuksia ja eroja,meillä tulistinvaihtimelle menevän kuumakaasun lämpötila on nyt 97,8C ja kaasu jäähtyy tulistinvaihtimessa 32,4 astetta joten lauhduttimelle menevän kaasun lämpötila on 65,4C
-
Jos sinulla on tehokas levylämmönvaihdin tulistuksenpoistovaihtimena niin kannattaa harkiten suurentaa vesivirtausta,jos kaasu jäähtyy liikaa tulistinvaihtimessa niin siellä alkaa tapahtua lauhtumista ja tämä sitten heikentää varsinaisen lauhduttimen antotehoa.Tämän pitäisi näkyä lauhduttimen Pollucom mittarista.
Tuota boldattua osuutta olen itsekin miettinyt, mutta siltä kantilta, että voiko tuo kuumakaasun liika lauhtuminen tulistinvaihtimessa aiheuttaa jotain ”vahinkoa” kylmäaineprosessille? ::) Tämä juolahti mieleen, koska tuossa ensimmäisessä kokeilussa 44min käyntijaksosta 20min ajan tuo tulistinpiirin antoteho oli pollucomin mukaan yli 1,8kW.
Vai onko lopputuloksena yksinkertaisesti se, kuten itsekin tuossa viestissäsi mietit, että lauhdutinpiirin antoteho kärsii, eli toisin sanoen tehoa vain siirretään taskusta toiseen? ::) Mikäli näin, niin itselleni se kävisi, koska näin priorisoitaisiin käyttöveden tuotantoa mahdollisimman paljon, tietenkin lämmityksen kustannuksella. Oletuksena nimittäin on, että taloomme riittäisi 6kW tehoinen pumppu jolloin nykyinen olisi ylitehoinen.
Hemmetti kun olisi aikaa rakennella 1-wire verkko ja viritellä se toimintaan. Nuo kuumakaasujen lämpötilat ovat nimittäin listalla, niin olisi helppo todeta lämpötilat ennen ja jälkeen tulistinvaihtimen sekä lauhduttimen jälkeen.
-
Eilen yritin taistella L2-piirin menoveden lämpötilaa trendiin, mutta ei onnistunut sitten niin millään :-[
Googlettelin apuja niin foorumilla on asiaa ennenkin pohdittu ja eteeni osui esim. seuraava viesti
Etsi Oumanin xml-kansio, esim. C:\Program Files\Ouman Trend\xml
Nimeä EH-203T.xml uudella nimellä esim EH-203Tö.xml
Muuta EH-203G.xml nimeksi EH-203T.xml
Tuota on siis koitettu ja ei toimi. Muistaakseni kansiossa on 3kpl 203-tiedostoja, eli 203.xml, 203T.xml ja 203G.xml. Ainoastaan tuossa 203 tiedostossa on viitteitä L2:sta kun sen avaa notepadilla, muissa ei mitään. Luonnollisesti vaihdoin myös tuon tiedoston nimeksi 203T:ksi, mutta ei lähtenyt toimimaan. Lisäksi käytin koneesta virtoja pois päältä, otin L2-piirin pois käytöstä starttitoiminta valikosta ja laitoin takaisin, mutta mikään ei tuonut L2:sta trendiin.
Olisiko foorumilaisilla ideoita/apuja?
-
Erillisvaraajakokeilut jatkuivat. Ruuvasin trimmiventtiilin täysin auki (Muutosloki on teknisessä tilassa, mutta muistaakseni kiinni-auki väli oli n. 5 kierrosta), tulistinpiirin pumppu kolmosasentoon ja tuloksena oli virtaus 450l/h. Aloituslämpö erillisvaraajassa oli muistaakseni luokkaa 42 ja tulistin meno/-paluu lämpötilaero 50min käyntijaksolla oli n. 1,5-2,1. Itse arvoja en ottanut ylös kun keskityin vain tuohon lämpötilaeron seuraamiseen raksailun ohella.
Tuosta kun laskeskelee tehoa esimerkiksi 2 asteen lämpötilaerolla, niin eikös lopputulos ole (450/3600)x2x0,99x4,187= 1,04kW. Noihin edellisiin viesteihini ja aikaisempiin kokeiluihin nähden tuo on melkoinen pudotus. Eikö siis virtausta nyt kuitenkin kannattaisi laskea, jotta saadaan isompi lämpötilaero ja sitä kautta enemmän tehoa, tietenkin tulistinvaihtimen rajat huomioiden (taas tuo 20% pumpun kokonaislämpötehosta)?
Vai pitääkö tätä miettiä niin, että suurempi (vaikkakin matalalämpöisempi) virtaus vie enemmän tehoa varaajaan kuin pienempi (mutta korkealämpöinen) virtaus? Vai onko tulos plusmiinusnolla?
MikkoVS6: vertailupohjan saamiseksi millaisilla ylä-/ala-lämmöillä ja –eroilla ajelet pumppuasi? Entä missä asennossa sinulla on laudutin- ja tulistinpiirin pumput? Vanhemmista posteista olen ymmärtänyt, että mitään varaajaan meneviä tai tulevia sulkuja ei ole kuristettu ja trimmi on täysin auki?
-
Meillä tulistimen ja lauhduttimen arvot tuollaisia 1h käynnin jälkeen.
Tulistinvaihtimen virtaus 575l/h
Lauhduttimen virtaus 1585l/h
Lämpötilamittaukset
Anturi Arvo
Kuumakaasu kompressorilta 96,5C
Kuumakaasu tulistimen jälkeen 63,4C
Tulistin menovesi 52,4C
Tulistinvaraaja 160l keskeltä 51,8C
Tulistinvaraaja 160l "katto" 50,9C
Tulistinvaraaja paluuvesi 49,9C
Lauhdutin (nestelinja). 35,8C
Lauhdutin menovesi 34,6C
Lauhdutin paluuvesi 29,6C
-
MikkoVS6: vertailupohjan saamiseksi millaisilla ylä-/ala-lämmöillä ja –eroilla ajelet pumppuasi? Entä missä asennossa sinulla on laudutin- ja tulistinpiirin pumput? Vanhemmista posteista olen ymmärtänyt, että mitään varaajaan meneviä tai tulevia sulkuja ei ole kuristettu ja trimmi on täysin auki?
VaraajaYläMin 30 VaraajaYläEro 4 (eli käytännössä ylävaraajan lämmöt eivät ohjaa)
VaraajaAlaMin 30 VaraajaAlaEro 8
Tulistinkiertopumppu on 1-nopeudella ja trimmi täysin auki.
Lauhdutinkiertopumppu on 2-nopeudella, varaajaan menevä on muutettu niin että menee sekä alavaraajan yläosaan että ylävaraajaan.
-
Juuri näin, vielä niin, että liittäisi vapaisiin NTC-mittauksiin maapiirin tulon- ja paluun. Mittaus 6 on vapaa (tulo tähän) ja LV kiertovettä ei ole tulossa niin eikös mittauksen 8 voi ottaa käyttöön (paluu)?
Vaikuttaako nuo tulo-ja menoputken lämpötilat säätöihin, vai ovatko vain näytillä ?
Itsellä on tällä hetkellä DS18S20-anturit noissa putkissa ja talon järjestelmä piirtää graafeja webbisivulle.
Mittausjärjestelmä on vielä kesken, mutta onhan noita hauska katsella.
Entä vaikuttaako säätöihin, jos pistää sisälämpötilan mittauslinjaan NTC:n vai onko sekin vain 'nice-to-know' ?
Itsellä on Vsi8
-
Vaikuttaako nuo tulo-ja menoputken lämpötilat säätöihin, vai ovatko vain näytillä ?
Itsellä on tällä hetkellä DS18S20-anturit noissa putkissa ja talon järjestelmä piirtää graafeja webbisivulle.
Mittausjärjestelmä on vielä kesken, mutta onhan noita hauska katsella.
Entä vaikuttaako säätöihin, jos pistää sisälämpötilan mittauslinjaan NTC:n vai onko sekin vain 'nice-to-know' ?
Itsellä on Vsi8
Minulla on anturi vain kaivosta palaavassa putkessa. Tämän anturin miitausasrvot eivät vaikuta Oumannin kautta tapahtuvaan säätöön mitenkään. Eikä vaikuttaisi siinäkään tapauksessa jos kaivoon palaavassa liuosputkessa olisi anturi sillä maapiirin pumppu ei ole kierrosohjattu, joten tuota lämpötilaeroa ei voi optimoida. Sisälämpötila-anturin asentamalla on mahdollista kompensoida sisälämpötilaa asettamalla "huonekompesoinnin" suhde. Tuosta löytyy tietoa Oumanin käyttöohjeen sivulta 7
Itse asiassa tuossa Oumannissa on "oikeasti" vain yksi vapaa mittaus käytettävissä. Tuo paluu pitäisi laittaa esim. LKV:n mittaukseen (käsittääkseni tuo on mahdollista), mutta mitattava lämpötila pitää olla plussan puolella. Mittaus 6:n lämpötila-arvo taas voi olla miinusmerkkinen.
Nyt kun olen kaivon lämpöjä seuraillut niin minulla kaivosta tulevan liuoksen lämpötila on alimmillaan ollut 3,5-4 kun käyntijakson pituus oli 80 minuuttia. Tuo käyntijakso ei ole "normaalipituinen" (nyt säätämisen tuloksena käyntiaika on 40min) vaan kokeilun tulos. Sammutin pumpun ja annoin varaajan jäähtyä alle 30 asteen jotta sain keinotekoisesti pidemmän käyntijakson.
Myös itsellä on tarkoitus rakennella 1-wire mittaukset. Mielestäni järjestelmällä saatava tieto on eräänlaista "ennakoivaa kunnossapiota". Tällä hetkellä Oumanin trendiä katsellessa lähes kaikki käyntijaksot ovat identtisiä. Mikäli jokin yllätten muuttuu/on muuttunut niin sopii epäillä, että joku on huonosti ja trendin pohjalta on helpompi lähteä etsimään syytä käynnin muutokselle.
Itsellä on tällä hetkellä DS18S20-anturit noissa putkissa ja talon järjestelmä piirtää graafeja webbisivulle.
Millainen ja miten tuo "talon järjestelmä" on sinulla toteutettu?
-
VaraajaYläMin 30 VaraajaYläEro 4 (eli käytännössä ylävaraajan lämmöt eivät ohjaa)
VaraajaAlaMin 30 VaraajaAlaEro 8
Tulistinkiertopumppu on 1-nopeudella ja trimmi täysin auki.
Lauhdutinkiertopumppu on 2-nopeudella, varaajaan menevä on muutettu niin että menee sekä alavaraajan yläosaan että ylävaraajaan.
Kiitos vertailuarvoista :) Vielä kysymys alkuun ettei huku muun tekstin joukkoon. Opation-ero lienee sinulla 4 astetta? Kuinka paljon olet kompensoinut tuota lämpökäyrässä?
En ajatellutkaan tuota, että käyntiä ohjaustuisi täysin alavaraajan mukaan. Kokeilin tuota, mutta alalämpö saavutettiin liian pian ja ylälämöt jäivät turhan alas. Varaajan väliset lämpötilaerot varmasti korjautuisivat jos tekisi tuon alavaraajan ja ylävaraajan yhdistyksen. Pienillä korjauksilla jätin nyt seuraavat arvot koneeseen
VaraajaYläMin 35 VaraajaYläEro 8
VaraajaAlaMin 30 VaraajaAlaEro 10
Trendiä ei nyt ole laittaa näytille, mutta käyntijaksot menevät nyt niin, että ylävaraaja pysäyttää käynnin, jolloin alalämmöt ovat 41. Käyntiaika on 40min. Nämä nyt eivät ole vertailukelpoisia arvoja, koska lämpökäyrän olen asettanut joka pisteessä 23 asteeseen jotta sisälämpötila pysyy 20:ssä
Erillisvaraajan lämpö on noussut nyt 58 asteeseen, koska LKV:n kulutusta ei ole. Pitäisi varmaan laskea tuolta vettä pois, jotta voisi hieman katsoa lämpötilojen käyttäytymistä.
Edelleen minua vaivaa tuo tulistinpiirin tehottomuus. Viikonloppuna otin vuorokauden tuotetut lämpöenergiat ylös 25h ajanjaksolta, jonka aikana oli 7 n.40 min käyntikasoa, ja tulos oli seuraava
Lauhdutin 31kWh
Tulistin 3kWh
Pollu ei näytä kuin kWh:n tarkkuudella, niin epätarkkuutta tuossa on. Jos kuitenkin ajateltaisiin arvoiksi esim. 4 ja 31, niin kokonaisenergiasta 12% olisi tuotettu tulistinpiiristä ja yhden jakson aikana tuotetaan keskimäärin 0,57kWh. Jos arvot olisivat 3 ja 34, niin se tekisi 9%. Varaajan lämpötila oli tuolloin kyllä jo korkea, eli 55 astetta. Trimmi täysin auki ja pumppu kolmosella jolloin virtausta on se n. 450l/h.
Vertaan tätä erääseen käyntijakson mittaukseen, jolloin varaajan alkulämpö oli 42 ja lopussa 47,5. Jos käyntijaksoin arvoista laskee keskiarvon, niin tehoa tuotettu 1.6kWh. Tällöin Trimmi kuristettu niin, että virtausta oli n. 100l/h.
-
Kiitos vertailuarvoista :) Vielä kysymys alkuun ettei huku muun tekstin joukkoon. Opation-ero lienee sinulla 4 astetta? Kuinka paljon olet kompensoinut tuota lämpökäyrässä?
Opation -ero on tosiaan 4 näyttää olevan 3 astetta. Lämpökäyrää olen korjaillut useamman kerran, enkä muista mikä tilanne oli ennen tuota modausta. Sellainen muistikuva on että muutos -20 kohdalla olis +1 aste, 0 kohdalla +2 astetta ja +20 kohdalla +3 astetta.
Edelleen minua vaivaa tuo tulistinpiirin tehottomuus. Viikonloppuna otin vuorokauden tuotetut lämpöenergiat ylös 25h ajanjaksolta, jonka aikana oli 7 n.40 min käyntikasoa, ja tulos oli seuraava
Lauhdutin 31kWh
Tulistin 3kWh
Kyllä sieltä tulistinkierrosta tehoja löytyy kun erillisvaraajan lämpötila laskee.
Kun tulistinvaraajan läpötila nousee, tulistinpiiristä irtoaa vähemmän lämpöä. Jos meillä tulistinvaraajan lämpötila on kovan vedenkäytön jälkeen 40 astetta, tulistimelta varaajaan menevän kierron dt on 2,8 - 3,2 astetta ja varaajan lämpö nousee jyrkästi. Kun taas 58 asteiseen varaajaan dt on 1 - 1,5 astetta ja lämpötila nousee hitaasti, eli teho pienenee reilusti?
Katselin tulistinvarajan lämpötiloja taaksepäin maaliskuun alkuun asti, ja korkein lämpötila oli ollut 59,7 astetta.
-
Tuossa joku aika sitten pähkäiltiin GTP:n kanssa käyttövesivaraajan erilaisia virtauksia niin eipä huomattu että meillähän onkin erilaiset varaajat toimintaperiaatteiltaan.
Ilmeisesti silloin kun varaajan vesi lämmitetään kierukalla onkin suurempi dt ja hitaampi virtaus tehokkaampi lämmönsiirtymisen kannalta ja niinhän GTP mittauksetkin osoittaa
Käyttövesivaraajia on erilaisia ja käyttöveden riittävyyden kannalta paras varaajamalli on just tuollainen kuin Mikolla ja mitä GTP suunnittelee.
Eli varaajasäiliö on täynnä käyttövettä ja sitä lämmitetään kierukalla jolloin suht kaikki varaajassa oleva vesi on käytettävissä kuuman käyttöveden tarpeisiin.Tähän tosin tarvitaan ns legionella kuumennus tietyin välein.
Meillä on tämä(alempi) systeemi käyttövesivaraajassa ja näyttää siltä että suurella virtauksella ja pienellä dt:llä saadaan suurempi teho
Toinen varsin yleinen mutta käyttöveden riittävyyden kannalta heikompi varaajamalli on sellainen jossa varaajasäiliö on täynnä lämmitysverkon vettä käyttövesi lämpiää varaajan vesitilassa olevan kierukan välityksellä.
Tässä varaajamallissa käyttökelpoisen kuuman käyttöveden määrä on pienempi.Tässä varaajamallissa ei tarvita legionellakuumennusta.
-
Ilmeisesti silloin kun varaajan vesi lämmitetään kierukalla onkin suurempi dt ja hitaampi virtaus tehokkaampi lämmönsiirtymisen kannalta ja niinhän GTP mittauksetkin osoittaa
Mittauksia on toistaiseksi vielä vähän, mutta näin se tällä hetkellä näyttäisi olevan. Nyt olisi oivallinen aika tehdä testejä kun LKV:n käyttöä ei ole. Ainostaan erillisvaraajan alkulämpötila pitäisi saada aina samaksi ennen mittauksia jolloin ainoa muuttuva tekijä olisi tulistinpiirin virtaus.
Nyt kun laskeskelin kuuden päivän COP:n niin tulos näytti 3.25. Pollujen mukaan tuottojakauma oli seuraavanlainen
Lauhdutin 144
Tulistin 13
Eli tulistinpiiri on tuottanut vain n. 8% kokonaisenergiasta ??? Virtaus on ollut täysillä, eli trimmi auki ja pumppu kolmosella, 450l/h
Erillisvaraajan lämmöt ovat olleet koko ajan min. 54 astetta, koska ainoa kulutus on lämpöhäviöt. Ylä/ala asetusarvoja en nyt muista, mutta ylä/alalämmöt käynnin loputtua ovat suht korkeat 41/39 (pumppu siis pysähtyy ylämin 39 astetta ohjaamana), koska olen yrittänyt saada mahdollisimman pitkät käyntiajat. Ajat ovat 40-44min ja pidempää ei näillä keleillä saa, vaikka OpationMod on käytössä kolmen asteen pudotuksella. Trendiäkin olisi tikulla, mutta tällä koneella ei nyt satu olemaan Oumannin ohjelmaa asennettuna, joten en saa sitä purettua
Korkeat lämpötilat lienevät siis syy tuohon huonoon tuottoon (kuten jo aiemmin epäilin)? Vai pitääkö tämä kääntää niin, että tulos on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvä :)
-
Jos meillä tulistinvaraajan lämpötila on kovan vedenkäytön jälkeen 40 astetta, tulistimelta varaajaan menevän kierron dt on 2,8 - 3,2 astetta ja varaajan lämpö nousee jyrkästi. Kun taas 58 asteiseen varaajaan dt on 1 - 1,5 astetta ja lämpötila nousee hitaasti, eli teho pienenee reilusti?
Näinhän se taitaa olla. Meillä on nyt se eri kierrossa, että sinulla on pumppu kakkosella ja osa lauhduttimen paluusta ohjautuu ylävaraajaan, joten noiden vaikutus jää arvailujen varaan. Edellisen viestin asetuksilla minulla dt on n.2 käynnin lopussa.
Katselin tulistinvarajan lämpötiloja taaksepäin maaliskuun alkuun asti, ja korkein lämpötila oli ollut 59,7 astetta.
Itse en ole päässyt muistaakseni koskaan 59 alkuisiin lukemiin ja tätä ihmetellessä muistin erään oleellisen eron. Sinullahan on 100l varaaja ja kun minulla taas tilavuutta on 50% enemmän eli 150l :)