Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: jusv - 08.05.14 - klo:00:03
-
Moro!
Olisin kaipaillut vähän mitotusapua ja mielipiteitä kun eri tarjoajien käsitykset on vähän erilaiset toisistaan.
Saneerauskohde rv 2003 Kanta-Hämeessä. Puurunkoinen tiiliverhoiltu 1 kerros talo, asuin pa. 171m2, kokonais pa. lämmitettävää 191m2. Vesikiertoinen lattialämmitys. Öljyä on palanut vähän vuodesta riippuen nykyisellä asujaimistolla (2 aik, 2 pientä lasta) 3100-3300L/vuosi. LTO koneellinen ilmanvaihto. 350L poreamme.
Kaivojen syvyydet vaihtelee 170m-200m välillä...MLPt taas 7.5kW ja 10kW välillä.
Ihmettelen vähän sitä, että tuota energiatarvetta ei ole vaivautunut kertomaan kuin yksi tarjoaja. Hintahaarukka on 17.5k€ - 22 k€ joka on aika paljon.
Jostain syystä olen henkisesti poissulkenut manttelivaraajat (IVT, Bosch)...en tiedä onko se mikään perusteltavissa oleva ratkaisu. Mielestäni LKV ei saa hevillä loppua kesken...ammentaa täyttäessä se lienee todennäköisintä.
Laitteista olen mieltynyt linjaan Viessmann, Stiebel ja Thermia/Danfoss. Pitäiskö tykätä jostain enemmän?
Viessmanniin olen saanut pari tarjousta...jotka on melko erilaiset...toisessa on 200-G + 390 LKV ja 180m kaivo kun toisessa on Vitocell 100-V ja 200m kaivo.
Stiebel on minusta hintsu 7.5kW pumppu 390 LKVllä ja 170m kaivolla...
Danfossista odottelen tarjousta vielä.
Mitä muita vaihtoehtoja kannattaisi harkita tähän kohteeseen näillä spekseillä?
Kiitoksia jeesistä ja asiantuntevista mielipiteistä etukäteen :)
jusv
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Saneerauskohde rv 2003 Kanta-Hämeessä. Puurunkoinen tiiliverhoiltu 1 kerros talo, asuin pa. 171m2, kokonais pa. lämmitettävää 191m2. Vesikiertoinen lattialämmitys. Öljyä on palanut vähän vuodesta riippuen nykyisellä asujaimistolla (2 aik, 2 pientä lasta) 3100-3300L/vuosi. LTO koneellinen ilmanvaihto. 350L poreamme.
Kaivojen syvyydet vaihtelee 170m-200m välillä...MLPt taas 7.5kW ja 10kW välillä.
Koetin tehdä laskelman ja liitin sen PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Nytkin korostan sitä, että tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Takuumitoituksen saat alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
-
kysy 10kw 300g konetta joka toimii hiukan paremmalla hyötysuhteella kuin 200g mallit. siihen kaveriksi sopivan kokoinen varaaja.
Nibe myös hyvä mlp, tosin mäntäkompura.
-
No niin...palataas tähän. Nyt olen nuo vaihtoehdot saanut rajattua kahteen.
Danfoss DHP-H8 + DWH300 + 175m kaivo (aktiivi 157m)
tai
Stiebel WPF07 +SSB400 WP + 180m kaivo (aktiivi 169m)
Viessmann kiinnostaisi myös mutta en ole oikein hyvää toimittajaa saanut tähän Hämeenlinnan kupeeseen (valtakunnallinen toimija kylläkin mutta tarjous on 2000-2500€ kalliimpi kuin vastaavat Danfoss ja Stebel...sama reikä mutta Viessmann on 9.7kW pumppu kun nuo on pienempiä...kumpikohan on oikea...). Jos on vinkkejä varteenotettavista tarjoajista niin saa kommentoida tähän tai YV.
Kommentteja?
Jussi
Sent from my iPad using Tapatalk
-
No niin...palataas tähän. Nyt olen nuo vaihtoehdot saanut rajattua kahteen.
Danfoss DHP-H8 + DWH300 + 175m kaivo (aktiivi 157m)
tai
Stiebel WPF07 +SSB400 WP + 180m kaivo (aktiivi 169m)
Viessmann kiinnostaisi myös mutta en ole oikein hyvää toimittajaa saanut tähän Hämeenlinnan kupeeseen (valtakunnallinen toimija kylläkin mutta tarjous on 2000-2500€ kalliimpi kuin vastaavat Danfoss ja Stebel...sama reikä mutta Viessmann on 9.7kW pumppu kun nuo on pienempiä...kumpikohan on oikea...). Jos on vinkkejä varteenotettavista tarjoajista niin saa kommentoida tähän tai YV.
Kommentteja?
Jussi
Sent from my iPad using Tapatalk
No jonkin verran alimitoitettu nuo kaivot ja laitteet varauksin.
Tehontarve 10,6kW jolloin pumpun olisi hyvä olla 9-10kW.Kaivon syvyys 200m
Joten fiksumman systeemin saat jos laitat 9-10kW pumpun.
-
Ok....tuota...tomppelin laskelmassa kaivon aktiivisyvyys on 206m ja pumpun koko 9.1kW...tämä siis pumpulle, joka -29C ei tarvitse vastuksia, eikö? Tuo 206m aktiivisyvyyttä kuulostaa paljolta vs nämä nykyiset tarjoukset...toki pumput on pienempiä mutta jos tuo on aktiivisyvyys täytyisi kaivon olla 220m luokkaa. Mistähän tuo ero mahtaa tulla?
Toinen askarruttava juttu on tuo tehokattavuus. Tarjousten mitoitukset on jossain vajaatehoisia...vastauksilla jää siis lämmitettävää johonkin 1.7kW ja 2.5kW välille...tämä siis silloin kun ulkolämpötila painuu 24 alle. Miten näette...lisämetrit kaivoon maksaa...isompi pumppu maksaa...missä kohti isompien vehkeiden lisähinta vs vastauksilla lämmitys lakkaa olemasta järkevää? Jos käytän satasen pari vuodessa vastuksia...saa siinä noita reikiä ja pumppuja maksella tovin.
Mutta mikä se olisi parempi....järeät vermeet, syvä reikä eikä vastauksilla mitään vai joku astetta halvempi investointi ja pienemmät vehkeet ja karvan verran isompi sähkölasku vuodessa?
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Mulla on ylimitoitettu 17kW vehje Wiessmannilta ja ei kyllä kaduta yhtään sen laitto. Tarkoitus on hankkia vielä agregaatti varalle ja se siis jaksaa kyllä pyörittää pumppua, muttei enää vastuksille riitä millään. Lisäksi ylitehoisella säästyi isot rahat, kun ei tarvinnut muuttaa 35A littymälle. Sillä olisi tullut 10% lisälasku sähköön vuosittain. Tarkoitus on siis hommata sellainen 12kW agre, joka pyörittää ilman kiuasta kaiken, porakaivopumppuja myöten, jos hätä tulee.
-
Ok....tuota...tomppelin laskelmassa kaivon aktiivisyvyys on 206m ja pumpun koko 9.1kW...tämä siis pumpulle, joka -29C ei tarvitse vastuksia, eikö? Tuo 206m aktiivisyvyyttä kuulostaa paljolta vs nämä nykyiset tarjoukset...toki pumput on pienempiä mutta jos tuo on aktiivisyvyys täytyisi kaivon olla 220m luokkaa. Mistähän tuo ero mahtaa tulla?
Jos lähtötiedot pitävät paikkansa, pitäisi laskelman pumpun tehon riittää ilman vastuksia noin -29 asteeseen saakka.
Tämä astelukema ei voi olla täysin tarkka. Eroja aiheuttaa laskelman virheet ja käyttäjien asumistottumusten erilaisuudet.
Kaivon aktiivisyvyys on laskelmassa 206 metriä. Tämäkään lukema ei ole ehdoton. Tähän aiheuttaa virheitä samat asiat, kuin yllä.
Lisäksi emme lainkaan tiedä ennakkoon, millainen kallioperä teidän kohteessanne on. Ei tunneta peruskallionne geotermisiä ominaisuuksia.
206 metriin tulee lisää kaivon yläosaan jäävä kuiva osuus. Siitä osasta kaivoa ei saada mitään lämpöenergiaa.
Kaivon poraussyvyys olisi 206 metriä + etäisyys maan pinnasta pohjaveden tasoon (on usein noin 4-8 metriä).
Tämä sama koskee kaikkia tarjottuja lämpökaivoja.
Sinulla on luultavasti tiedossa, kuinka syvällä pohjaveden pinta on rakennuskohteessasi.
Jos haluat valita osatehoisen lämpöpumpun, ota myös huomioon, että sähköyhtiöillä on suunnitelmissa siirtyä tuntikohtaiseen energian hinnoitteluun.
Kovilla pakkasilla, suuren energian kulutuksen aikaan saattaa kilowattitunnin hinta olla todella korkea.
Silloin on harmillista, jos vajaatehoisen lämpöpumpun teho ei riitä ja joudutaan ottamaan sähkövastukset käyttöön.
Tässä esimerkkejä jo toteutuneista tuntihinnoista:
Suomen Nord Pool Spot vuoden 2012 tuntihinta vaihteli välillä 3,92 - 300,01 euroa / MWh. (= 0,392 - 30,001 eurosenttiä / kWh, ilman veroja ja siirtomaksuja)
Suomen Nord Pool Spot alkuvuoden 2014 tuntihinta vaihteli välillä 10,74 - 120,9 euroa / MWh. (= 1,074 - 12,09 eurosenttiä / kWh, ilman veroja ja siirtomaksuja)
Alin kWh -hinta on kesällä ja kalleinta sähkö on talven kovimmilla pakkasilla.
Kovilla pakkasilla sähköenergian hinta voi olla kymmenen kertaa korkeampi, kuin nykyinen.
Tietolähde.:
http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Downloads/Historical-Data-Download1/Data-Download-Page/ (http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Downloads/Historical-Data-Download1/Data-Download-Page/)
Valitse sieltä [ Elspot prices ].
-
Terve taas,
Seuraavaksi olisin kysynyt pätkäkäynnistä. Onko se todellinen ongelma ja jos on,kuinka rankasti ylimitoitettu järjestelmän pitää olla, jotta se on ongelmallinen? Pätkäkäyntiä nämä myyjät pitävät suurena perusteluna vajaatehoisille tarjouksille. Argumentti on, että kesällä kun lattiaan ei lämpöä mene kuin nimeksi, kompressori käy lyhyissä pätkissä silloin, kun lämmintä vettä ei suuria määriä käytetä.
Osaatteko kertoa kokeneemmat ja osaavammat asiasta?
Kolmen kauppa näyttäisi olevan omalta osalta...Danfoss, Stiebel ja Viessmann. Kahdesta ensinmainitusta on nyt 9kW tarjoukset myös nenän edessä. Nyt tarttis vaan päättää.
Jussi
-
Jos kesäkäytössä on lämmityksen kuormana vain kosteiden tilojen lattiat, ei ole merkitystä, hankitko 7 vai 9 kW -tehoisen laitteen.
Pieni lattia-ala ei kuormita kummassakaan tapauksessa pumppua riittävästi.
Kiertoveden lisävaraajaa tarvitaan molemmissa tapauksissa.
Käyttöveden teko ei ole se ongelma, paitsi manttelivaraajallisessa pumpussa.
-
Ok....tuota...tomppelin laskelmassa kaivon aktiivisyvyys on 206m ja pumpun koko 9.1kW...tämä siis pumpulle, joka -29C ei tarvitse vastuksia, eikö? Tuo 206m aktiivisyvyyttä kuulostaa paljolta vs nämä nykyiset tarjoukset...toki pumput on pienempiä mutta jos tuo on aktiivisyvyys täytyisi kaivon olla 220m luokkaa. Mistähän tuo ero mahtaa tulla?
Toinen askarruttava juttu on tuo tehokattavuus. Tarjousten mitoitukset on jossain vajaatehoisia...vastauksilla jää siis lämmitettävää johonkin 1.7kW ja 2.5kW välille...tämä siis silloin kun ulkolämpötila painuu 24 alle. Miten näette...lisämetrit kaivoon maksaa...isompi pumppu maksaa...missä kohti isompien vehkeiden lisähinta vs vastauksilla lämmitys lakkaa olemasta järkevää? Jos käytän satasen pari vuodessa vastuksia...saa siinä noita reikiä ja pumppuja maksella tovin.
Mutta mikä se olisi parempi....järeät vermeet, syvä reikä eikä vastauksilla mitään vai joku astetta halvempi investointi ja pienemmät vehkeet ja karvan verran isompi sähkölasku vuodessa?
Sent from my iPad using Tapatalk
Onko myyjät esittäneet sinulle energiapeittolaskelmia? Yleensä osatehohuijarimyyjät esittävät että heidän alitehomitoituksella saa esim. 97% energiapeiton. Tämä tarkoittaa sitä että pumppu kykenee kompuralla tuottamaan 97% tarvittavasta energiasta, joka taas tarkoittaa sitä että kaivosta revitään 97% tarvittavasta kokonaisenergiasta, joka taas tarkoittaa sitä että "osatehokaivon" pitää olla 97% "täystehokaivon" syvyydestä.
Jos se täystehokaivon syvyys on 200m, niin silloin osatehokaivon syvyyden pitäisi olla 97% tästä eli 194m. Kaivon metrihinta kotitalousvähennyksen jälkeen on jotain alle 20€/metri ::)
Ja vaikka se 157m kaivo juuri ja juuri riittäisikin, niin se tarkoittaa joka käyntijaksolla huonompaa hyötysuhdetta aina ja ikuisesti. Se on joku 2-3% per keruuliuoksen aste. Kaiken muun kanssa vielä pärjää, mutta alimitoitettu kaivo on aivan painajainen ruvetessaan jäätymään pakkasilla.
-
Eli jos luin oikein joka tapauksessa kiertovedelle pitäisi olla puskuri?
-
Jos kesällä on vain pieni osa lattioista lämmityksellä, tarvitaan puskurisäiliö.
Muuten se pieni kosteiden tilojen lattialämmitys kuormittaa pumppua liian vähän ja pumpun lauhdutin ei jäähdy tarpeeksi.
Lauhduttimen liian korkea lämpötila aiheuttaa kompressorin vastapaineen nousun liian suureksi ja yläpaineen (noin 3 MPa) pressostaatti aiheuttaa hätäkatkaisun pumpun käynnille.
Kannattaa laittaa puskurivaraaja, vaikkapa 100 litraa, auttamaan kesäkäytössä.
-
Suurin osa toimiaitteista jakotukeilla on irti, joten vesi kyllä kiertää lähes joka neliöllä. Tosin menolämpö on n. 21-22 astetta. Riittääkö se kuormaksi vai onko ainoa ratkaisu puskuri?
-
Mikäli menolämpö on tuo mainitsemasi 21-22 astetta, niin ei se taida tuota ongelmaa poistaa. Lämpöpumpulta on kuitenkin suntti kiinni noin matalalla menoveden lämpötilalla, eli tilanne on sama. Lisäksi 21 asteisesta vedestä ei siirry energiaa huonetilaan, vaan lämpö siirtyy huoneesta kiertoveteen. Säästät väärässä paikassa, mikäli jätät puskurivaraajan pois.
Tulistuspumpussa ei tarvita puskuria (niissä on itsessään varaaja lämmityvedelle), mutta vaihtoventtiilikone on hyvä ratkaisu lattialämpötaloon.
-
Palataas tähän vielä. Aika lähellä ollaan nyt ratkaisua :)
Kysyisin vielä keruupitkista...turbokollektor vs. tavallinen muoviputki....kannattaako tuohon turpokollektoriin investoida tai kiinnittää huomiota?
Jussi
-
Vielä yksi kysymys...onko liian syvästä kaivosta haittaa...siis en tarkoita niin syvää, ettei pumppu pelaa enää vaan laskennallinen "liian syvä"?
Nyt on tarjoukset 200m kaivosta 9kW pumpuilla...tarttisko tuota kaivoa vielä syventää...ja jos niin kuinka paljon? Tomppelin laskelman mukaan 206 tehollista metriä mutta kuinka paljon tuossa voi olla heittoa suuntaan eli toiseen? Eli jos poraan 200m kaivon josta tulee teholista syvyyttä 185m, kuinka paljon tuo on pielessä pahimmoillaan tai parhaimmillaan? Mittakaavaa koitan vähän hahmottaa...
Jussi
-
Lämpökaivon mitoitus on aina enemmän tai vähemmän arpapeliä.!
Ei yleensä tiedetä ennen porausta sitä, mitä kiviainesta paikallinen kallioperä on.
Tuo laskelmani antama arvo on myöskin vain yksi arvaus muiden joukossa..??
Se on arvaus siksi, että se perustuu siihen, että kallioperän kiviaines olisi kohtuullisen hyvää lämmönjohtavuus ominaisuuksiltaan.
Tässä laskelmassa on kiviaineksen lämmönjohtavuudeksi valittu 3,0 W /m / K, joka on jonkinlainen keskiarvoinen jotavuusluku.
Poratessa porari voi kertoa kiviaineksen laadusta.
Jos kiviaines on hyvinkin kovaa, saattaa riittää pienempi poraussyvyys.
Jos kiviaines onkin pehmeää; pahin mahdollinen olisi kalkkikivi, ei tuo laskelman antama syvyys riitä.
Päättäkää mielellään kaivon syvyys vasta porauksen kuluessa.
Ilmoita porarille, että varautuu tarvittaessa poraamaan jopa 240 metriin.
Liian syvää kaivoa ei muutoin ole, kuin vain siksi, että lämpöpumpun maakiertopumppu ei jaksa kierrättää tarpeeksi suurta nestemäärää, jos kaivo on "liian syvä".
"Liian syvästä" kaivosta on vain hyötyä.
Ei jäädy kaivo, vaikka tulisi pitkä ja kova pakkastalvi.
Pumpun hyötysuhde, COP on parempi, jos kaivo on "liian syvä". Säästyy sähköä.
"Liian syvä" kaivo maksaa vähän enemmän, mutta antaa lisää turvallisuustakuuta pumpun toiminnalle.!
-
Palataas tähän vielä. Aika lähellä ollaan nyt ratkaisua :)
Kysyisin vielä keruupitkista...turbokollektor vs. tavallinen muoviputki....kannattaako tuohon turpokollektoriin investoida tai kiinnittää huomiota?
Jussi
Mitä syvempi kaivo, sen parempi turbokollektor on. Sen ideana on jarruttaa putkessa alaspäin menevän nesteen liikettä että lämpöä ehtisi siirtyä enemmän maasta keruunesteeseen.
-
Palataas tähän vielä. Aika lähellä ollaan nyt ratkaisua :)
Kysyisin vielä keruupitkista...turbokollektor vs. tavallinen muoviputki....kannattaako tuohon turpokollektoriin investoida tai kiinnittää huomiota?
Jussi
Mitä syvempi kaivo, sen parempi turbokollektor on. Sen ideana on jarruttaa putkessa alaspäin menevän nesteen liikettä että lämpöä ehtisi siirtyä enemmän maasta keruunesteeseen.
NOh..tästä nyt voidaan vääntää vaikka loppuikä kumpi on loppuenlopuksi parempi, turbulenttinen vai laminaarinen virtaus kollektoriputkessa.Molemmissa on omat hyvät puolensa.
Ennen kun on oikeata, puolueetonta mittaustuloksia siitä että jompikumpi on parempi, kaikenlainen arvailu on täällä täysin turhaa.
-
Tyrkkäsin vakavammin harkinnassa olevan tarjouksen tuonne tarjousosastolle...WPF10, 400 varaaja, 100 puskuri, 200m reikä 19.5k€.
Lisäksi purkutyöt (kattila, säiliö muovi) 500, internet gw (500)...yms lisäsälää 500€...
-
Moro,
Kahteen on haarukoitu nyt nämä vaihtoehdot.
Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo
tai
WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo
Viessman on n. 1300EUR halvempi ja sisältää 9m maaporausta kun toisessa on 3m. Viessman on myös pienemmältä toimijalta.
300G pumppu on jo sen verran kalliimpi, että siihen en Viessmannilla lähde.
Sanokaa ny jotain kumpaan lähtis?
Jussi
-
Noista kahdesta jos pitäisi valita niin Viessmann
-
Noista kahdesta jos pitäisi valita niin Viessmann
Samaa mieltä. Jos hintaero olisi toisinpäin niin voisi olla mietinnän paikka. Viesmann oli toisella mallillaan ihan Ruotsin maalämpöpumpputestin kärjessä, ellei peräti voittaja. (343 malli?)
-
Minkäs tuohon lisäisit vaihtoehdoksi Dr.Fell?
-
Minkäs tuohon lisäisit vaihtoehdoksi Dr.Fell?
Nooh, tuttavapiirissäni on Oilonin pumppuja,ja tyytyväisiä ovat olleet.
Eri asia on sitten se että miten se käyttäytyy hinnallisesti Viessmanniin ja Stiebeliin verrattuna.
Ainahan siitä voi tarjouksen kysyä.
Danfossin/ Thermian karsisin pois.
-
Paljonko tuo Wiessmannin 300G olisi kustantanut lisää? Itse voisin kyllä kuvitella maksavani vaikka 1500€ enemmän tuosta 300 mallista, kuin tuosta Stiebelistä. Tai siis näin juuri teinkin. Taisi tosin olla hieman enemmänkin mulla tuo ero. Ehkä ne piilotteli sitten tuonne kaivon hintoihin niitä loppupeleissä vielä.
-
Paljonko tuo Wiessmannin 300G olisi kustantanut lisää? Itse voisin kyllä kuvitella maksavani vaikka 1500€ enemmän tuosta 300 mallista, kuin tuosta Stiebelistä. Tai siis näin juuri teinkin. Taisi tosin olla hieman enemmänkin mulla tuo ero. Ehkä ne piilotteli sitten tuonne kaivon hintoihin niitä loppupeleissä vielä.
1600 EUR lisää eli menee karvan tuon Stiebelin päälle.
Euroshopperi, voitko jotenkin perustella tuon Viessmann 300G vs Stiebel WPF10 mielipiteen?
Jussi
-
Muistaakseni jostain testiraporteista luin, että se Stiebel meluaa sellaisella n 52dB tasolla ja tuolle Wiessmannille lupailivat sellaista 43 dB. Kattelin jo alunalkaenkin mahdollisimman hiljaista vehjettä, vaikka siis entiseen pannuhuoneeseen tulikin. Tuttu laittoi sellaisen IVT:n vehkeen ja kun kävin kuuntelemassa, niin se oli kyllä ihan varma NOU NOU ihan pelkästään metelin takia. Sitten tuo elektroninen paisuntaventtiili tuli myös esiin, niin sillä on ainakin 5 eri tehotasoa, millä se pumppu jauhaa riippuen lämmön tarpeesta tai tulolitkun lämpötiloista. Kiinnostuin vain ehkä itte juuri tuosta omasta valinnasta. Eikä sillä ettei tuo Stiebel olisi mainio peli, mutta mulla ei hermot kestä sellaista asiakkaan halventamista, ettei välitetä esim tuosta melutasosta ollenkaan. Mulla on tuossa mukana siis kaikki automatiikka valmiina myös. 2 piirin shunttimoottorien ohjaus ja kolmannenkin saa lisäpalikalla. lämmityksen kiertopumppu. Aurinko automatiikka. Viilennys automatiikka ja oliskohan jotain ulkopuolisiakin kytkentöjä, jos tarvii ottaa käyttöön. Mulla on kyllä vanha aurinko automaatio käytössä tällä hetkellä. Ehkäpä eniten on harmittanut se 350 G malli, jota yritin saada siis ensin. Sitä ei ollut tarpeeksi suurena mallina vielä silloin markkinoilla, mutta ehkä sen 72°C veden tuoton haaveilu turhan päiten varmuuden varmuudeksi oli vain sellainen mainosmiesten uhri juttuja. Sanoivat nimittäin silloin, etteivät saa mulle toimitettua tuota 350 G mallia 17 kW koneena. Käsitin, että tuo 350G pumppu olisi tehnyt ihan täydellä teholla sitä yli 70° vettä joko lämmitykseen tai kuumalle vedelle. Mulla on nyt 50°:sta vettä sen 390 L ja kyllä pojat riittää. Ainut, että kun olen kova kokkaamaan, niin sieltä kraanasta ei saa enää öljyaikaista oikeasti kuumaa vettä, joka suorastaan räjäytti rasvat irti tarvittaessa. Nykyisin ei pysty edes keskikesällä polttamaan enää näppejään, vaikka muutaman kerran on kuumat vedet ollu siellä 90°C tienoilla aurinkolämmöllä. Putkimiehen mielestä turvashuntti on muka pakollinen, kun on muitakin talossa, kuin isäntä ja se shunttasi sen kuumavesi puolen turvallisuus varoiksi. Se Stiebeli on varmaan ihan mainio valinta, jos vain alkaa olla riittävä laitepohja huoltovarmuutta ajatellen. Wiessmann on investoinut jopa tänne Suomeen jollakin yrityskaupalla hieman reilummin jalansijaa ja ajattelin, että joskohan se alkaa työntää tänne sellaisen pysyvän takuu, huolto, korjaus, myynti organisaation, ettei tarvi miettiä mitään turhia. Sitten tietysti hölmönä noviisina maksoin tuonne Lämpöykköselle koko paketin, kun ajattelin, että kun sellainen kohtalaisen iso maanlaajuinen toimija, niin sen hartiat voisi venyä vaikka useammalle vuosikymmenelle, jos alkaa avun tarvetta laitteissa tai muussa ilmetä. En uskaltanut ottaa esim Viron kautta, tai ihan sellaiselta sivutoimenaan urakoita myyvältä "kaupungin insinööri konsultilta". Kävin 2 tällaista firmaa toteamassa ihan käymällä veijareiden osoitteissa. Toisessa oli pihan rappusilla 2 tonkkaa Naturettea ja aivan tajuton sotku ympäri tonttia ja 2 asiakkalle ilmeisesti menossa olevaa pumppua räntäsateessa paketit aivan läpimärkinä ja sulivat siinä menneestä jäästä. Toisessa paikassa iloinen poika tuli omakotitalon ovelle vastaan ja sanoi, että isi on vielä töissä ja se kyllä alkaa kohta "firmata".
-
Lisäksi ylitehoisella säästyi isot rahat, kun ei tarvinnut muuttaa 35A littymälle. Sillä olisi tullut 10% lisälasku sähköön vuosittain.
Meillä päin sähkölämmitystaloihinkin tulee 3x25A liittymät... ;)
-
Kiitos juuroshopperi :) Hyviä argumentteja, ainakin olet nähnyt vaivaa päätöksen tekoa varten kiitettävästi etkä tyytynyt ensimmäiseen vastaukseen ja tarjoukseen. Meillä on pannuhuone niin eristyksissä että dBllä ei liene isoa merkitystä, naapurin stiipeli on ihan ok melultaan. Huoltoverkko on hyvä pointti kyllä. Toimijoita on moneen lähtöön. Viessmannia tarjoaa yhden miehen lafka...täytyy sanoa, että asiantunteva kaveri kyllä mutta vähän huolettaa. Sitten jääkin tuo lämpöykkönen joka painii eri hinnaston kanssa. Muualta en Kanta-Hämeessä ole Viessmannia saanut...olisko hajua jostain vähän isommasta muttei lykkösestä?
Samoin Nibeä en ole saanut ketään tarjoamaan...onko vinkkejä Kanta Hämeen toimialueella Niben myyjistä?
-
Lisäksi ylitehoisella säästyi isot rahat, kun ei tarvinnut muuttaa 35A littymälle. Sillä olisi tullut 10% lisälasku sähköön vuosittain.
Meillä päin sähkölämmitystaloihinkin tulee 3x25A liittymät... ;)
No kattoa kun mulla on silleen, että on sähkösauna. Ja pyykkiä pestään 2 kertaa joka päivä ja kuivataan koneella. Ruuan laittoa 3 pakastinta, kotikylmiö ja jääkaappi lisäksi. Porakaivopumppu pyörähtää silloin, kun on tarvetta ja hitsikoneet, 16A vaativat painepesuri ja kompura käynnistetään silloin, kun huvittaa, joten kulutusta kyllä keksitään. Taloussähköä palaa vuosittain n. 23 000 kWh. Niin siihen ei enää mahdu 9 kW lämpövastukset syttymään silloin, kun haluavat, kun nyttenkin on joskus palanut pääproppuja, kun vähän koneita pyöräyttää. Hetivalmis kiuas riittää hienosti 4,5 kW versiona ja liesi vaihtui induktioksi ,kuten kuivausrumpukin lämpöpumpulla toimivaksi. Tavoitteena on siis pysyä alle 30 000 kWh kulutuksen nyt ensialkuun. Öljyä kun paloi kuitenkin sen yli 4500 L vuodessa. Mulla on huushollissa sellaisen 3 pienehkön omakotitalon tilat ja sanoisin ihan itteäni kehuen, että olen nuo vaiheet saanut balanssoitua siten, että 3x25A liittymä toimii vielä varmasti ja ilman erillisiä syötön ohjauksia. Mutta sanoisin, että ihan rajalla mennään. Ja ,jos olisin ottanut vajaatehoisen laitteen, niin olisin automaattisesti joutunut, joko releohjauksen piiriin, tai suoraan maksamaan lämmityksestä sen 10% lisää, ja se olisi siis jatkuva maksu. 9 kW vastukset ei olisi oikein millään enää sopinut MEIKÄLÄISELLE. Uskon, että suurimmalle osalle olisi käynyt kyllä. Releohjaus olisi vaatinut raskasta nykyaikaistamista sähkötaululle ja maksanut ihan sikana ja haluan siis unohtaa kaikennäköisen leikkimisen ja temppuilut kokonaan.
-
No niin, jotta ei olis niin helppoa sain tarjoukset myös Nibeen ja kohta Oiloniin.
Aiemminhan siis llyhyellä listalla on olleet:
Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo
WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo
ja nyt tuohon lisättänee Nibe 1155 + 300L+210m kaivo sekä Oilonin SH sarjan pumppu.
Mulla on siis vesikiertoinen lattialämmitys. Ihmettelin tuota tulistinpumpun suosimista Oilonilta. Mitä olette mieltä, kannattaako sitä edes harkita? Peruste oli KV suurehko käyttötarve (poreallas).
Mitäs mieltä olette Nibestä? Ruottalainen...onko nuissa vielä mäntökompressori? Onks se huono?
Kenttä on vapaa taas kaikenlaiselle perusteille :)
Jussi
-
Kun käyttöveden tarve on suuri, niin olisiko Aquaterm - tyyppinen hydridivaraaja jotain.
Siinä käsittääkseni lämmitetään käyttövesi osittain lämmitysvedellä = paremmalla COP:lla.
-
Peruste oli KV suurehko käyttötarve (poreallas).
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
Tulistuslämpöpumppu tuottaa lämpimän käyttöveden paremmalla hyötysuhteella.
-
No niin, jotta ei olis niin helppoa sain tarjoukset myös Nibeen ja kohta Oiloniin.
Aiemminhan siis llyhyellä listalla on olleet:
Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo
WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo
ja nyt tuohon lisättänee Nibe 1155 + 300L+210m kaivo sekä Oilonin SH sarjan pumppu.
Mulla on siis vesikiertoinen lattialämmitys. Ihmettelin tuota tulistinpumpun suosimista Oilonilta. Mitä olette mieltä, kannattaako sitä edes harkita? Peruste oli KV suurehko käyttötarve (poreallas).
Mitäs mieltä olette Nibestä? Ruottalainen...onko nuissa vielä mäntökompressori? Onks se huono?
Kenttä on vapaa taas kaikenlaiselle perusteille :)
Jussi
Kannattaa tuosta Oilonin SH-pumpusta pyytää tarjous siten että se on vaihtoventtiilikytkennällä eikä tuolla perinteisellä kytkennällä.
-
Jeps...eli Nibe on 1145+300L varaaja KV:lle ja 210m kaivo...
Osaatteko sanoa tuosta jotain vs. nämä:
Viessman 200G+390L varaaja+puskuri+210m kaivo
WPF10+400L varaaja+puskiri+210m kaivo
Oilon SH mallista on vielä tarjous matkalla...
Jos noista osaisitte tietävät vetää jotain vertailua COP:n ja sähkönkulutuksen suhteen...ja muutenkin niin tää olis kiitollinen :)
Erinomainen foorumi, erinomaista
Jussi
-
Nibe on mäntänä tuonne 12kW alla olevissa vehkeissä, 12kW on siis scrolli.
Minkä kokoiset tarjotut Nibe ja SH ovat?
SH:on ilmeisesti tarjoavat 500-750L 2-kerros pönää!
Eikö kukaan ole tarjonnut siihen puskuriin esilämmityskierukkaa?, varsinkin poreammetarkoitukseen!
Tässä muuten seppaantin ansiokkaasti tekemä vertailu LKV riittävyydestä, laitetaan se nyt tähänkin kun se on niin mainio niin saa sekin UP:ia välillä asiaa pähkäileville:
Tässä tämä pari vuotta sitten tehty mietiskely lämpimän veden tekemisestä ja riittävyydestä.
Mikko79 luehan se ja jatkataan taas pohdintoja.
(http://i8.aijaa.com/b/00545/11929050.jpg) (http://aijaa.com/ZFZgMN)
Lämpöpumpuissa varaajia on kahta tyyppiä, nimettäköön ne esim seuraavasti:
- "Vesivaraaja" Siinä käyttövesi on varattuna suoraan kuumana vetenä erillisessä säiliössä. Tätä tyyppiä käytetään yleensä vaihtoventtiilikoneissa.
- "Kierukkavaraaja" Siinä energia on varattuna lämpimänä vetenä talon lämmitykseen käytettävän veden varaajassa. Käyttövesi lämmitetään tässä varaajassa olevassa kierukassa. Tätä tyyppiä käytetään yleensä tulistinpumpuissa.
Kummallakin varaajatyypillä on hyvät ja huonot puolensa, mutta niihin ei puututa nyt.
Vesivaraaja on periaatteesa kuumaa vettä täynnä oleva ämpäri. Sinä kaadat ammeeseen 160 litraa 55C vettä ja jäähdytät sen kylmällä 5C kraanavedellä sopivaksi 37C kylpyvedeksi.
Tämän jälkeen sinulla on ammeellinen sopivaa kylpyvettä ja varaaja täynnä kylmää 5C kraanavettä. Suihkuun ei ole mitään asiaa.
Kierukkavaraajassa lämpö siirretään lämmitysvedestä käyttöveteen kierukan avulla.
Siinä vaiheessa kun varaajan ylimmän osan lämpötila on pudonnut 40 C:een on kierukasta tuleva vesi n. 37C. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että lämmin vesi loppui.
Varaajan alimman osan lämpötila on n. 10 C ja ylimmän 40 C.
Varaajaan jää huomattavasti energiaa mutta sitä ei voida hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen.
Suihkuun voi mennä, jos sietää viileämpää suihkuvettä.
Ylläolevassa kuvassa olen laskenut näiden erityyppisten varaajien kyvyn tehdä 37C kylpyvettä.
Ylempi on tavallinen vaihtoventtiilikoneen varaaja.
Alempi on L-Ässän V-mallin 420 l varaaja (lähtölämpötilat on otettu omasta V-7:stä tältä aamulta, loppulämpötilat on arvioitu).
Kierukkavaraajan 2,6 kertaa suuremmasta tilavuudesta ja 10C korkeammasta yläosan lämpötilasta huolimatta sieltä saadaan vain n. n 1,1 kertainen määrä kylpyvettä verrattuna vesivaraajaan.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että lämpöpumppu käy ja tekee koko ajan lämmitä vettä, eikä sitä, että tulistinpumpulla lämmitetään myös taloa koko ajan.
Näillä ei kokonaisuuden kannalta ole oleellista merkitystä.
Tätä esitystä saa käyttää vapaasti kaikki lämpöpumppukauppiaat, jotka lupaavat, että lämmin vesi riittää.
Kommentteja?
ATS
-
Nibe on 10kW ja SH ilmeisesti 9kW....SH:n kaveriksi just tuo 500L pönttö.
Kommentoikaas vähän mäntä vs. scroll kompuraa?
Jostain syystä, enkä osaa perustella tätä, luettuani tuota Oilon-osiota täällä tuli sellainen fiilis, että Oilonin tuote on vähän keskeneräinen kokoelma palikoita jotka voi kytkeä niin tai näin ta noin mutta että kaikkea ei ole kovin hyvin dokumentoitu....vähän sellainen viri-viri laitteen fiilis. Enkä tarkoita pahalla vaan enemmän sitä, etten itse jaksa viritellä saati käyttää aikaa virittekyyn vaan haluan helpon ja toimivan setin josta saan hyvän hyötysuhteen ja josta en koskaan vaivaudu kaivelemaan sitä viimeistä viittä rosenttia.
Mikä noista olis semmonen :)
-
Meillekin haluttiin helppo ja luotettava laitteisto.
Loppusuoralla oli 3v sitten Thermia ja Nibe. Muut eivät jostain syystä olleet kunnolla kiinnostuneita ja halusin myös vehkeet top viidestä.
Nibe 10kW hyrrää nyt alakerrassa ja ei juuri tarvitse koskea. Avaimet käteen toimitus paikalliselta toimittajalta ja hinta (ero ei ollut iso) ratkaisi.
En tiedä syytä, mutta kuitenkin MLP:tä tulee seurattua ja siihen perehdyttyä enemmän kuin aiempaan öljypannuun.
Johtuisikohan tuo siitä, että siinä on tietokone ;) (joka tuottaa prosessidataa) ja osasyynsä on varmaan tämän foorumin innostavilla ja haastavilla keskusteluilla.
Käsittääkseni kaikkien merkittävien toimittajien laitteet täyttävät nuo kriteerit ja viimeisten prosenttien hifistelyssä ei mikään ole hyvä (paitsi oma ;)).
-
Nibe on 10kW ja SH ilmeisesti 9kW....SH:n kaveriksi just tuo 500L pönttö.
Kommentoikaas vähän mäntä vs. scroll kompuraa?
Jostain syystä, enkä osaa perustella tätä, luettuani tuota Oilon-osiota täällä tuli sellainen fiilis, että Oilonin tuote on vähän keskeneräinen kokoelma palikoita jotka voi kytkeä niin tai näin ta noin mutta että kaikkea ei ole kovin hyvin dokumentoitu....vähän sellainen viri-viri laitteen fiilis. Enkä tarkoita pahalla vaan enemmän sitä, etten itse jaksa viritellä saati käyttää aikaa virittekyyn vaan haluan helpon ja toimivan setin josta saan hyvän hyötysuhteen ja josta en koskaan vaivaudu kaivelemaan sitä viimeistä viittä rosenttia.
Mikä noista olis semmonen :)
Ei tuota Oilonia tarvitse viritellä,riittäää kun on asiansa osaava asennusliike. :)
Oilonin kohdalla juurikin se monipuolisuus ja erilaiset kytkentävaihtoehdot miellyttää näin teknistä ihmistä.
Se vaatii vain asennusliikkeeltä hieman enemmän kuin "perus-nibe"
Mutta kuten todettu, tämä on vain minun mielipide. 8)
-
Vaihtoehtoja aika monta, minulla lämmitettävää on 130+45 puolilämmintä, patteri/lattiayhdistelmänä ja mietin myös tuota pumpun kokoa, otin danfossin 8kw pumpun johon tarjottiin 157m kaivoa ,aktiivisyv., tulee mieleen ,että oisko saman firman tarjous kun menee tuo syvyys samaan,no sen valitsin ja lisäksi 200l puskuria ja porattiin 185m, josta vesi tuli n. 9m vastaan, oisko aktiivisyvyys sitten tuo 176m, pumppu on hiljainen ja käyttöliittymä helppo, minulle tuo stiebelin 7,5kw olis ollut 3500e kalliinpi ja siinä oli tuo 400l puskuri lämmön alaspäin shunttauksella, mitä en oikeastaan ymmärtänyt että miksi, stiebeli oli varmaankin pumpuiltaan ym. hieman teknisesti kehittyneenpi ja saattoi viedä ripauksen sähköä vähemmin, mutta tuolla hinnanerolla taitaa sähköä saada aika pahissti, eli ei maksa ikinä käyttöaikanaan erotusta takaisin, lisäksi joskus hieman yksinkertaisenpi saattaa vaan toimia pomminvarmasti. Aika monissa taloissa on nykyään jonkinlainen tulisija kuten meilläkin ja ajattelin niin että noilla tulipalopakkasilla voin hieman keventää tuota pumpun kuormaa käyttämällä takkaa.Sinällään oma käsitykseni on että jos pumppu on 10kw, niin reikää pitäs olla yli 200m.
-
...
Sinällään oma käsitykseni on että jos pumppu on 10kw, niin reikää pitäs olla yli 200m.
Lämpökaivon syvyyden määrää lähinnä vain rakennuksen vuotuinen lämmitystarve, tai tarkemmin sanottuna
vuotuinen lämmitystarve - sähköverkosta ostettu energia = kaivosta otettava energia
Kaivosta otettava energia mitoittaa lämpökaivon, ei se pumpun kW -teho.
Jos hankitaan osatehoinen pumppu, nousee ostoenergian määrä ja se puolestaan vähentää kaivon syvyyttä ihan vähän,
mutta se nostaa käyttökustannuksia.
-
Do dii...tässä olis sitten kolme joista pitäs viikonloppuna valita.
Stiebel WPF10 + 400L varaaja + kaivo sis. 3m maaporausta + 100L puskuri. +1000€
Nibe 1145 + 300L varaaja + kaivo sis. 9m maaporausta. 0€
Viessmann 200G + 390L varaaja + kaivo sis 9m maaporausta. 0€
Eli Viessmann ja Nibe about samanhintaisia...ja Stiebeliin tonni lisää. Täysin vertailukelpoisia nuo ei penkilleen ole koska samassa on tarkoitus tehdä autotallin kierrolle oma ohjaus ja muuta neuvoteltua tilpehööriä vähän koneesta riippuen mutta verrokkihinnat on about noin.
Antakaa äänen kuulua mihin noista tonnit tunkisitte? Nibessä mietityttää mäntäkompura, plussaa mielestäni pohjoismainen valmistaja ja pitkä historia. Viessmannissa miinusta pieni toimija. Stiebelissä mietityttää saksalaisuus samoin kuin Viessmannissa...eli miten liuspumppu on mitoitettu meidän syviä reikiä varten ja onko valmistaja olemassa vielä 10 vuoden päästä....
Tuli on vapaa :)
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Mihis se oiloni jäi, eikö saapunut paikalle ollenkaan? ;)
Tuosta kavalkaadista noilla tiedoilla ottaisin lähempää tuttavuutta stiibelin kanssa, lähinnä tuo 400L varaaja ja amme yhdistelmä ja sitten tuo 100L puskuri...tiedä sitten kumminkaan tarkasti kuinka usein/paljon ja nopeesti sitä ammetta täyttelet...ja sitten tietysti puristaisin sen hinnan kaikille samaksi... 8)
-
Kyllä se Oiloni tuli mutta oli vähän suolanen hintalapuska...
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Oiloneita on saanut edullisesti Virosta!
-
Jepjep :) Ei vastaa varsinaisesti asetettuja vaatimuksia eli helposti romut pannuhuoneesta, uudet sisään ja pöhisemään eli Abloyt lapaan....:)
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Jepjep :) Ei vastaa varsinaisesti asetettuja vaatimuksia eli helposti romut pannuhuoneesta, uudet sisään ja pöhisemään eli Abloyt lapaan....:)
Sent from my iPad using Tapatalk
no...näin olen kanssa kuvitellut että oma panostus on lähinnä nykkeleitten kiillotus :D
kannattaa vaan sitten osata speksata ne nykkelit ja muistaa että omassa talossa ne sitten lopuksi majailee ne laitteet ja lämmittää omaa kämppää...
-
Jepjep :) Ei vastaa varsinaisesti asetettuja vaatimuksia eli helposti romut pannuhuoneesta, uudet sisään ja pöhisemään eli Abloyt lapaan....:)
Sent from my iPad using Tapatalk
no...näin olen kanssa kuvitellut että oma panostus on lähinnä nykkeleitten kiillotus :D
kannattaa vaan sitten osata speksata ne nykkelit ja muistaa että omassa talossa ne sitten lopuksi majailee ne laitteet ja lämmittää omaa kämppää...
Joops, sen takia tässä kyselen ankarasti. Enköhän mä noitten kanssa pärjää kun on noita hankalampiakin teknisiä harrasteita. Pointti on lähinnä siinä, etten ehdi alkaa nävertää pakon edessä. Ihmettelen vehkeiden ihmeitä sitten kun aikaa on ja tutustun tarkemmin valitun lämmityskumppanin sielunelämään tarkemmin :)
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Montaako piiriä tuolla Stiebelillö pystyy vakiona ohjaamaan? Wiessmanin 300G:ssä on ainakin vakiona jo 2 piiriä, aurinkolämpö, ulkoinen lämmönlähde, uima-allas, viilennys ohjaukset ja jotain muutakin. Se on varsin kehittynyt laite ja, jos tuo Stibel on saman tasoinen, niin ehdottomasti se tulee valita.
-
Montaako piiriä tuolla Stiebelillö pystyy vakiona ohjaamaan? Wiessmanin 300G:ssä on ainakin vakiona jo 2 piiriä, aurinkolämpö, ulkoinen lämmönlähde, uima-allas, viilennys ohjaukset ja jotain muutakin. Se on varsin kehittynyt laite ja, jos tuo Stibel on saman tasoinen, niin ehdottomasti se tulee valita.
Mitäs erikoista tuossa on?
Käsittääkseni löytyy melkein joka vehkeestä.
-
Käsittääkseni Stiebel ohjaa yhtä piiriä, Viessmann 200G voi ohjata kahta. Nibe 1145 ohjaa kahta tosin toisen ohjaus on lisäkilke joka on tuossa tarjouksessa laskettu. Stiebelin tarjouksessa on shunttiryhmä ja kytkentä niin, että tuo EH80 ohjaa autotallin piiriä. Aurinkolämpöä en ole ajatellut asennella, jos paneelit joskus tulee ajattelin tuottaa sähköä.
300G vaihtoehdolla tuo Viessmann pomppaa tuonne Stiebelin hinnan yli.
Mitä mieltä täällä ollaan tuosta Nibestä? Kohtuu edullinen, ilmeisen suosittu. Tuo mäntäkompura mietityttää siinä.
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Käsittääkseni Stiebel ohjaa yhtä piiriä, Viessmann 200G voi ohjata kahta. Nibe 1145 ohjaa kahta tosin toisen ohjaus on lisäkilke joka on tuossa tarjouksessa laskettu. Stiebelin tarjouksessa on shunttiryhmä ja kytkentä niin, että tuo EH80 ohjaa autotallin piiriä. Aurinkolämpöä en ole ajatellut asennella, jos paneelit joskus tulee ajattelin tuottaa sähköä.
300G vaihtoehdolla tuo Viessmann pomppaa tuonne Stiebelin hinnan yli.
Mitä mieltä täällä ollaan tuosta Nibestä? Kohtuu edullinen, ilmeisen suosittu. Tuo mäntäkompura mietityttää siinä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Nibeen jos ostaa lisäryhmän ohjauksen niin voit ohjata 4 eri piiriä suoraan pumpulla.
-
Jep...tuossa onkin se mukana tuossa tarjouksessa....
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Käsittääkseni Stiebel ohjaa yhtä piiriä, Viessmann 200G voi ohjata kahta. Nibe 1145 ohjaa kahta tosin toisen ohjaus on lisäkilke joka on tuossa tarjouksessa laskettu. Stiebelin tarjouksessa on shunttiryhmä ja kytkentä niin, että tuo EH80 ohjaa autotallin piiriä. Aurinkolämpöä en ole ajatellut asennella, jos paneelit joskus tulee ajattelin tuottaa sähköä.
300G vaihtoehdolla tuo Viessmann pomppaa tuonne Stiebelin hinnan yli.
Mitä mieltä täällä ollaan tuosta Nibestä? Kohtuu edullinen, ilmeisen suosittu. Tuo mäntäkompura mietityttää siinä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Nibeen jos ostaa lisäryhmän ohjauksen niin voit ohjata 4 eri piiriä suoraan pumpulla.
Oilonilla voi ohjata kolmea ryhmää ILMAN lisäpakettia..
Taitaa muuten vain mennä hinnallisesti kalliimmaksi kuin muut.
-
Panokset kovenee :) Nibeltä sain pyynnöstä vielä 1800€ kalliimman tarjouksen 1155 invertteripumpusta. Mitä olette mieltä noista? Onko kokemuksia kellään?
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Mitä mieltä täällä ollaan tuosta Nibestä? Kohtuu edullinen, ilmeisen suosittu. Tuo mäntäkompura mietityttää siinä.
Ei ole tuo mäntäkompura yhtään huonompi kuin scrollikaan. Hyötysuhde on ruotsin maalämpötestissä (10kW 1245) huippuluokkaa ja tuo 1145 lienee sama sisuskaluiltaan, mutta ilman säiliötä
Panokset kovenee :) Nibeltä sain pyynnöstä vielä 1800€ kalliimman tarjouksen 1155 invertteripumpusta. Mitä olette mieltä noista? Onko kokemuksia kellään?
En ottaisi. On sen verran uutta tekniikkaa ettei siitä ole vielä riittävän pitkää näyttöä kestävyydestä. Hinnanerotuksella lämmität taloasi 3 vuotta ::)
-
Kiitos sailor :) prkle se on hyvä kun laitatte näitä asioita vähän perspektiiviin. Minkähän takia suurin osa pumpuista on scrollilla...mäntävehkeitä ei montaa taida olla enää? Osaako joku valaista?
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Kiitos sailor :) prkle se on hyvä kun laitatte näitä asioita vähän perspektiiviin. Minkähän takia suurin osa pumpuista on scrollilla...mäntävehkeitä ei montaa taida olla enää? Osaako joku valaista?
Sent from my iPad using Tapatalk
eipä niistä mäntä-nibeistä kovasti mitään moitetta tänne foorumiin ainakaan ole tullut ja SP testien mukaankin pärjäilevät hyvin...että ei se varmaan mikään hirvee riskipeli ole...
niin tuo invertteri-on/off ero SP testin mukaan on 400kWh/a 24.2MWh kulutteisessa lattiatalossa...10v vois ajatella sen edustavan rahassa 600-700€..eli nippanappa elinajallaan haukkuu hintaeronsa (sinun tarjouksessasi),
eli säästöillä fifti-sixti, eli jotain muutakin perustetta ehkä kaipaisi...onko laajennuksia tiedossa lämmitystarpeeseen esim?
itse en kyllä tunne pelkoa invertteriä kohtaan, niitä ne on koht_silleen kaikki, mutta sinänsä en ole penkonut sitä läpi jotta vois sanoa että hajooko se helpommin vai kestääkö paremmin...aivan hyvin voi olla jompskumps.
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1633,1673,1637,1651,1638,1640&PageID=13233
-
Selittäkääs nyt vielä tietotekniikkaingenjöörille, että miten tuo Stiebel ja Nibe eroavat toiminnaltaan lattiaveden tuottamisessa? Stiebel on vaihtoventtiilikone, Nibe ei. Ilmeisesti Niben varaaja on varaaja ja KV säiliö? Miten noissa siis lattiavesi lämpiää...onko siinä eroja? KVssä ilmeisesti on...Nibessä on kaiketi kierukka jossa KV lämpiää?
Tulistintsödeemistä kohtuu hyvä kuvaus olikin aiemmin.
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Nibe F1145 on vaihtoventtilikone.
Nibe F1155 in invertterikone (kierroslukuohjattu kompressori, lienee scrolli)
Nibe F1145:ssä on pelkkä lämmöntuottoyksikkö (+ohjaus) ja siihen ostetaan yleensä käyttövesivaraaja jossa on kierukka, jolla varaajassa olevaa vettä lämmitetään.
Normaalisti käyttövesivaraja on MLP:ssä, mutta jos esim. käyttöveden tarve on suuri tai asennustila ei mahdollista korkeussuunnassa täyskorkeaa konetta, niin silloin otetaan Nibessä kone F11* mallistosta. Normaalimallit on F12*. Sama periaate lienee muilla valmistajilla.
Vaihtoventtiilillä vuorotellaan lämmitystä ja käyttöveden tekoa, niin eiköhän lattian lämmitys suju molemmilla samalla tavalla.
VV - koneestakin on foorumilla samanlainen kuvaus.
-
Ok....eli lattiaan kun tuotetaan lisää lämpöä, se tulee lämmöntuottoyksiköltä eikä varaajan kautta Nibenkään tapauksessa? Nyt on ihan pakko kysyä että miksi näin? Tuo pätkäkäynti lattialämmityksen tapauksessa askarruttaa edelleen...
Sent from my iPad using Tapatalk
-
(http://kuva.termiitti.com/image/28978.jpg)
-
Ok....eli lattiaan kun tuotetaan lisää lämpöä, se tulee lämmöntuottoyksiköltä eikä varaajan kautta Nibenkään tapauksessa? Nyt on ihan pakko kysyä että miksi näin? Tuo pätkäkäynti lattialämmityksen tapauksessa askarruttaa edelleen...
5000-10000 litran betonivaraaja (lattia) on aika hyvä varaaja. ;)
-
Ok...mulla on konseptuaalisesti joku asia hukassa :) Eli sanotaan että tulee ilta ja ulkolämpötila laskee +6 -> -1 vaikka kolmessa tunnissa. Lattiaan varmaan tarvitaan lisää lämpöä jotta ei tule vilu. Pumpulla on samaan tyyliin säätökäyrä ja ulkolämpötila kuten Oumannillakin. Pumppu ohjaa lattiapiiriin lisää lämpöä...ja nyt...mistä se lisälämpö revitään? VBP 300 varaajassa eikä vastaavassa 500:ssa käsittääkseni ole kaksoisvaippaa, eli vain yksi vesitila? Onko tuolla pumpussa joku lämmityspiirin vesitila (minimaalinen) vai millä tuota lattian menoveden lämpöä nostetaan? Vai käynnistyykö pumppu ja käy kunnes lattiapiiriin on saatu ohjauksen hyväksymä Delta menon ja tulon välille?
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Ok...mulla on konseptuaalisesti joku asia hukassa :) Eli sanotaan että tulee ilta ja ulkolämpötila laskee +6 -> -1 vaikka kolmessa tunnissa. Lattiaan varmaan tarvitaan lisää lämpöä jotta ei tule vilu. Pumpulla on samaan tyyliin säätökäyrä ja ulkolämpötila kuten Oumannillakin. Pumppu ohjaa lattiapiiriin lisää lämpöä...ja nyt...mistä se lisälämpö revitään? VBP 300 varaajassa eikä vastaavassa 500:ssa käsittääkseni ole kaksoisvaippaa, eli vain yksi vesitila? Onko tuolla pumpussa joku lämmityspiirin vesitila (minimaalinen) vai millä tuota lattian menoveden lämpöä nostetaan? Vai käynnistyykö pumppu ja käy kunnes lattiapiiriin on saatu ohjauksen hyväksymä Delta menon ja tulon välille?
Sent from my iPad using Tapatalk
Kun ulkoilman lämpötila laskee, niin säätökäyrän mukaisesti pumpulta pyydetään kuumempaa vettä lattiakiertoon. Lämpörevitään maaperästä ja sähköverkosta ja työnnetään suoraan betonilaattaan. Tarvittava käyntiaika määräytyy ainakin ruotsalaisissa pumpuissa laskennallisen arvon perusteella joka on tavallaan suhteellinen energiatarve (lämpötila*aika). Eli ei ole mitään absoluuttista lämpötila-arvoa jossa pumppu käynnistyy tai sammuu. Kyseinen säätötekniikka ottaa huomioon ulkolämpötilan muutoksen nopeuden.
Asteminuuttisäädön toimintaperiaatteesta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5074.msg59070#msg59070
Mitä huonommin eristetty talo ja mitä nopeampi ulkolämpötilan lasku, sitä enemmän pumpulta vaaditaan tehoa ja sitä nopeampaa reagointia vaaditaan lämmönjaolta. Kumpikaan edellä mainittuista ei minun tietojeni mukaan aiheuta ongelmia normaalissa hyvä kuntoisessa talossa. Joskus 80-luvulla rakennettiin todella massiivisia (15cm) betonilaattalattioita joiden reagointihitaus sitten alkoi aiheuttamaan säätöongelmia.
-
Jep, pumpulle annetaan lämpökäyrä jonka mukaista lämmitysvettä se pyrkii toimitamaan lattiaan.
Mittari tuvan ulkoseinällä olena anturi antaa ulkolämpötilatiedon pumpulle.
Joskus sisätilaankin laitetaan lämpötilanmittaus
On/Off pumpun, kuten Nibe, päällä oloa ohjaa asteminuutit joita lasketaan lämpökäyrän, noiden mitausten ja menoveden lämpötilan mukaan.
Asteminuuttilaskennasta löydät ansiokkaita kuvauksia foorumilta.
Käyttövesivaraajaa ei käytetä lämmitykseen.
Koneessa ei tarvitse olla lämmitysvedelle vesitilaa, se ottaa lattiakirrosta kylmää vettä ja lämmittää se ja laittaa takaisin lattiakiertoon jossa se viilenee ja palaa jne....
-
No niin, kiitos taas :) Piti oikein kaivella ja laskeskella paljonko sitä wasseria tuolla lattiassa kiertää. 20x2 piiriä on 722m ja 25x2.3 syöttöä jakotukeille on about 50m. Äkkiä laskettuna lattiassa on siis 142L vettä joka jakaantuu 20L autotalli/varasto ja 122L itse taloon.
Laskeskelin, että jos lattian menoveden lämpöä nostaa asteella siihen menee n. 170Wh energiaa...tuola tiedollahan en taid amitään tehdä mutta tulipahan ihmeteltyö sekin.
Mutta kysymysten ja mielipiteiden kyselyn tulva sen kun jatkuu. Kannattaako tuolle tallin/varaston piirille ottaa omaa ohjausta...nyt sen lämpötila seuraa samaa käyrää mitä taloon eli siellä on vähän liian lämmin. Halvin ratkaisu taitaisi olla joku manuaalinen säätöventtiili jolla rajottaisi kiertoa mutta parempi taitaisi olla shuntti ja ohjaus? Mulla on vanha EH80 ja sillä + shuntilla varmaan homma myös hoituisi mutta onko muita ratkaisuja jotka olisi järkevämpiä?
Tietysti joillakin pumpuilla voi ohjata suoraan useampia piirejä mutta Nibellä ja Stiebelillä ei taida kummallakaan onnistua ilman lisäkikkuloita.
Jep, pumpulle annetaan lämpökäyrä jonka mukaista lämmitysvettä se pyrkii toimitamaan lattiaan.
Mittari tuvan ulkoseinällä olena anturi antaa ulkolämpötilatiedon pumpulle.
Joskus sisätilaankin laitetaan lämpötilanmittaus
On/Off pumpun, kuten Nibe, päällä oloa ohjaa asteminuutit joita lasketaan lämpökäyrän, noiden mitausten ja menoveden lämpötilan mukaan.
Asteminuuttilaskennasta löydät ansiokkaita kuvauksia foorumilta.
Käyttövesivaraajaa ei käytetä lämmitykseen.
Koneessa ei tarvitse olla lämmitysvedelle vesitilaa, se ottaa lattiakirrosta kylmää vettä ja lämmittää se ja laittaa takaisin lattiakiertoon jossa se viilenee ja palaa jne....
-
Kommentoin vain tuota Stiebeliä:
Kyllä siinä onnistuu kahden piirin ohjaus vakiona.
Meille asennettiin kesällä WPC 10, josta lämmitysvesi lähtee vanhaan patteriverkkoon sekä lattialämmitykseen.
Pitäisi muuten varmaan jossain vaiheessa kirjailla tarinaa tuosta asennuksesta ja kokemuksista tänne foorumille, kunhan nyt ehtisi...
-
Kommentoin vain tuota Stiebeliä:
Kyllä siinä onnistuu kahden piirin ohjaus vakiona.
Meille asennettiin kesällä WPC 10, josta lämmitysvesi lähtee vanhaan patteriverkkoon sekä lattialämmitykseen.
Pitäisi muuten varmaan jossain vaiheessa kirjailla tarinaa tuosta asennuksesta ja kokemuksista tänne foorumille, kunhan nyt ehtisi...
Eli Stibelissä on sisäänrakennettuna toiselle piirille shuntti, lämpötilamittaukset ja kiertovesipumppu, ihan vain siltä varalta jos asiakas sattuu niitä tarvitsemaan?
Nibeen ko. setti näyttäisi maksavan Taloon.comissa 835€, joka on kyllä aika kallis mielestäni. Tosin meillä päin putkarit myy alla Taloon.comin hintojen.
http://www.taloon.com/lisashuntti-nibe-ecs-40/LVI-5361542/dp?openGroup=1293
-
Kommentoin vain tuota Stiebeliä:
Kyllä siinä onnistuu kahden piirin ohjaus vakiona.
Meille asennettiin kesällä WPC 10, josta lämmitysvesi lähtee vanhaan patteriverkkoon sekä lattialämmitykseen.
Pitäisi muuten varmaan jossain vaiheessa kirjailla tarinaa tuosta asennuksesta ja kokemuksista tänne foorumille, kunhan nyt ehtisi...
Eli Stibelissä on sisäänrakennettuna toiselle piirille shuntti, lämpötilamittaukset ja kiertovesipumppu, ihan vain siltä varalta jos asiakas sattuu niitä tarvitsemaan?
Nibeen ko. setti näyttäisi maksavan Taloon.comissa 835€, joka on kyllä aika kallis mielestäni. Tosin meillä päin putkarit myy alla Taloon.comin hintojen.
http://www.taloon.com/lisashuntti-nibe-ecs-40/LVI-5361542/dp?openGroup=1293
Joo, nyt taisin ymmärtää asian hiukan väärin, tai vastasin johonkin, mitä ei edes kysytty. Ajattelin, että tässä puhuttiin vain kuinka monta piiriä pystyy masiinalla ohjaamaan valikoiden kautta ilman lisäpiirikorttia tms.
Ei tietenkään ole kahta kiertovesipumppua vakiona, eikä shunttia. Siinä seinällä ne on meilläkin kiertovesipumppu sekä shuntti lattialämmitykselle.
Mittauksestakaan en sano mitään, jotain antureita on kiinnitelty erinäisiin paikkoihin ja kummankin piirin lämpötilat näkyvät koneen valikoissa.
-
Nibessä voi vakiona ohjata 4 piiriä.
Pumput ja shuntit pitää toki hankkia erikseen.
-
Siitäpä päästäänkin mukavasti seuraavaan kysymykseen :)
Kuis se nyt on, onko kaikissa pumpuissa lämmitysveden kierrolle ulkoinen pumppu vai onko jossain tuo rakennettu masiinaan sisälle? Vanha Grunfossi tuolla pöhisee mutta on alkanut ääntää nyt 12 vuoden kohdalla.
Toinen kysymys. Olisiko tuolle tallin/varaston kierrolle hankittava oma pumppunsa? Tällä hetkellä tuolla on yksi pumppu vain pannuhuoneessa pöhisemässä, kierto talliin ja varastoon haarautuu tuossa pannun yläpuolella.
En saanut tuosta Niben shunttisarjasta ECS40 oikein selkoa mutta äkkiseltään näyttäisi, että siinä on pumppu myös?
Jatkakaa, please ;D
Nibessä voi vakiona ohjata 4 piiriä.
Pumput ja shuntit pitää toki hankkia erikseen.
-
Vedetään vielä yksi tähän päälle :)
Keruupiirin pumppujen mitoitus. Olenko ymmärtänyt oikein että keruupiirin deltan olisi oltava n. 4C optimitapauksessa? Jos olen, niin miksi, äkkiä ajateltuna mitä enemmän lämpö tulee sitä hyvä mutta eihän se varmaan noin ole?
Ainoa tapa vaikuttaa tuohon keruupiirin deltaa on varmaankin virtausnopeus. Ja ainoa tapa pienentää deltaa on virrata enemmän, ollaanko oikeillä jäljillä vielä?
Netistä ole koittanut asiaa (tästäkin foorumista) selvitellä ja olen siinä käsityksessä, että Nibellä tuo pumppu 10kW koneessa olisi hyvin riittävä 220m syvään kaivoon, eli keruuputken pituus pumpulta pumpulle olisi noin 450m yhteensä vaakavedot mukaanlukien. Sen sijaan jossan olin lukevinani, että Stiebelin 10kW tuo keruupiirin pumppu olisi pienempitehoinen.
Taas on lattia avoin viisaammille ja kokeneemmille tekijöille :) Kiitos näin etukäteen, taas.
-
MLP:ssa on lämmityksen kiertovesipumppu sisällä.
Jos on eri lämpötilaisia piireja niin niissä lähtökohtaisesti oma pumppu huolehtimassa virtauksesta.
Jäljillä oot virtauksissa ;) ja keruun optimidelta lienee 3C.
-
MLP:ssa on lämmityksen kiertovesipumppu sisällä.
Jos on eri lämpötilaisia piireja niin niissä lähtökohtaisesti oma pumppu huolehtimassa virtauksesta.
Jäljillä oot virtauksissa ;) ja keruun optimidelta lienee 3C.
Entä keruupumpuissa? :D
-
Tuohon en ota kantaa :)
-
Tuohon en ota kantaa :)
Onko sun sigun kokonaisuuden aktiivikaivo 180m? Miten siinä on potkua piisannut?
-
Kuis se nyt on, onko kaikissa pumpuissa lämmitysveden kierrolle ulkoinen pumppu vai onko jossain tuo rakennettu masiinaan sisälle?
Lämpöässän omistajat aina kehuu, että pumpussa on valmiiksi 2-piiriä eli ilmeisesti heidän ei tarvitse ostaa erikseen shuntteja ja kiertovesipumppuja.
-
Kuis se nyt on, onko kaikissa pumpuissa lämmitysveden kierrolle ulkoinen pumppu vai onko jossain tuo rakennettu masiinaan sisälle?
Lämpöässän omistajat aina kehuu, että pumpussa on valmiiksi 2-piiriä eli ilmeisesti heidän ei tarvitse ostaa erikseen shuntteja ja kiertovesipumppuja.
Kyllä Lässän pumppuja saa 1 tai 2 piirillä. Meillä esimerkiksi vain 1, jos olisi ottanut 2 piirillä niin tottakai olisi hintaa tullut lisää.
-
Ok....eli lattiaan kun tuotetaan lisää lämpöä, se tulee lämmöntuottoyksiköltä eikä varaajan kautta Nibenkään tapauksessa? Nyt on ihan pakko kysyä että miksi näin? Tuo pätkäkäynti lattialämmityksen tapauksessa askarruttaa edelleen...
5000-10000 litran betonivaraaja (lattia) on aika hyvä varaaja. ;)
No niin, kiitos taas :) Piti oikein kaivella ja laskeskella paljonko sitä wasseria tuolla lattiassa kiertää. 20x2 piiriä on 722m ja 25x2.3 syöttöä jakotukeille on about 50m. Äkkiä laskettuna lattiassa on siis 142L vettä joka jakaantuu 20L autotalli/varasto ja 122L itse taloon.
Laskeskelin, että jos lattian menoveden lämpöä nostaa asteella siihen menee n. 170Wh energiaa...tuola tiedollahan en taid amitään tehdä mutta tulipahan ihmeteltyö sekin.
Mutta kysymysten ja mielipiteiden kyselyn tulva sen kun jatkuu. Kannattaako tuolle tallin/varaston piirille ottaa omaa ohjausta...nyt sen lämpötila seuraa samaa käyrää mitä taloon eli siellä on vähän liian lämmin. Halvin ratkaisu taitaisi olla joku manuaalinen säätöventtiili jolla rajottaisi kiertoa mutta parempi taitaisi olla shuntti ja ohjaus? Mulla on vanha EH80 ja sillä + shuntilla varmaan homma myös hoituisi mutta onko muita ratkaisuja jotka olisi järkevämpiä?
Tietysti joillakin pumpuilla voi ohjata suoraan useampia piirejä mutta Nibellä ja Stiebelillä ei taida kummallakaan onnistua ilman lisäkikkuloita.
Juus jusv:n ei nyt sitten kannata ajatella että tuo 10m3 olis 'vettä'...ei lähelläkään...niinkuins taisit sisäistääkin. Se lämpö ei vaan siirry siihen betoniin sillä vauhdilla kuin veteen ja kuutiot antais ymmärtää. Laskit että siellä on ~150L vettä lämmityspiirissä ja siihen se 10kW siirtyy pumpulta ja jollakin muulla teholla lattiaan...
onkohan tota kukaan koskaa täällä kuutioinut millä w/m se siirtyy jollain tietyllä putkikoolla ja MLP dT:llä...jos on niin tuosta saa sitten irti tehon mikä jää siihen pelkkään veten lämmötykseen ja siten määriytyy MLP jakson pituus muiden asetuksien perusteella (asteminuutit sun muut hysteriat).
-
Kokonaissyvyys on 180m.
Aktiivista mitoituksen mukaan 162m, mutta käytännössä vesi on jo alle 4 metrissä.
Toiminut hyvin.
-
Haastetaas vähän mestaria :) Mites tomppeli kun sää kommentoi, että kaivo ei voi olla liian syvä...eikös se kuitenkin voi olla jos ei ole keruupumpussa riittävästi potkua laskemaan virtauksella tuo Delta haluttuun kolmeen? Ja toisaalta, eikö isompi pumppu, isompi virtaus tarkoita suurempaa kulutusta ja huonompaa COPia? Vai onko se noin?
:)
Sent from my iPad using Tapatalk
-
Ei tämä tomppeli mikään mestari ole.!
Olen lähes aina kertoessani syvän kaivon eduista, koettanut muistaa mainita maakiertopumpun tehon rajallisuudesta.
Muutamien valmistajien lämpöpumpuissa on sen verran heikkotehoinen kiertopumppu, että sen teho ei aina riitä edes 200 metriseen kaivoon.
On säästetty.
Keskieuroopassa on kallioperän lämpötila korkeampi, noin +10C, kun se meillä on +3 ... +7C alueella.
Keskisessä Euroopassa ei siis tarvita niin syviä lämpökaivoja omakotitaloihin, kuin meillä.
Siksi kaiketi useassa siellä valmistetussa maalämpöpumpussa on vähän heikkotehoisempi maakiertopumppu.
Kannattaa aina kysyä pumpputoimittajalta tätä asiaa, jos lämpökaivon syvyydeksi tulee yli 180 metriä, jotta ei tule ikävää yllätystä.
Kun käytetään 3 - tai 4 -putkista keräintä kaivossa, ei tätä ongelmaa synny.
Pumppu, joka jaksaa kierrättää maanestettä 2 -putkisella keräimellä 200 metrisessä kaivossa,
jaksaa 3 -putkikeräimellä 300 metriin saakka ja 4 -putkikeräimellä 400 metriin saakka.
Täällä on mielenkiintoinen ja pitkäkin keskustelu keräimistä ja kiertopumpuista. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4906.0)
Edelleenkin suositan yhden syvemmän kaivon tekemistä, kuin kahden matalemman.
Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että "liian syvästä" energiakaivosta ei ole muuta haittaa, kuin korkeampi hinta!
-
Saatan katua tätä kysymystä mutta koska olen laiska niin antaa mennä :)
Tämän eikä varmaan tomppelin tai muiden vastauksenkaan ole tarkoitus olla mikään provo kenenkään omaa pumppua tai suosimaa pumppunmerkkiä vastaan...
Eli kun viittaat tuossa tiettyihin saksalaisiin niin onko jossain faktaa/tietoa siitä, mitä keruupiirin pumppuja eri valmistajien vehkeet pitää sisällään?
Jussi
Ei tämä tomppeli mikään mestari ole.!
Olen lähes aina kertoessani syvän kaivon eduista, koettanut muistaa mainita maakiertopumpun tehon rajallisuudesta.
Muutamien valmistajien lämpöpumpuissa on sen verran heikkotehoinen kiertopumppu, että sen teho ei aina riitä edes 200 metriseen kaivoon.
On säästetty.
Keskieuroopassa on kallioperän lämpötila korkeampi, noin +10C, kun se meillä on +3 ... +7C alueella.
Keskisessä Euroopassa ei siis tarvita niin syviä lämpökaivoja omakotitaloihin, kuin meillä.
Siksi kaiketi useassa siellä valmistetussa maalämpöpumpussa on vähän heikkotehoisempi maakiertopumppu.
Kannattaa aina kysyä pumpputoimittajalta tätä asiaa, jos lämpökaivon syvyydeksi tulee yli 180 metriä, jotta ei tule ikävää yllätystä.
Kun käytetään 3 - tai 4 -putkista keräintä kaivossa, ei tätä ongelmaa synny.
Pumppu, joka jaksaa kierrättää maanestettä 2 -putkisella keräimellä 200 metrisessä kaivossa,
jaksaa 3 -putkikeräimellä 300 metriin saakka ja 4 -putkikeräimellä 400 metriin saakka.
Täällä on mielenkiintoinen ja pitkäkin keskustelu keräimistä ja kiertopumpuista. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4906.0)
Edelleenkin suositan yhden syvemmän kaivon tekemistä, kuin kahden matalemman.
Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että "liian syvästä" energiakaivosta ei ole muuta haittaa, kuin korkeampi hinta!
-
Tämän eikä varmaan tomppelin tai muiden vastauksenkaan ole tarkoitus olla mikään provo kenenkään omaa pumppua tai suosimaa pumppunmerkkiä vastaan...
Eli kun viittaat tuossa tiettyihin saksalaisiin niin onko jossain faktaa/tietoa siitä, mitä keruupiirin pumppuja eri valmistajien vehkeet pitää sisällään?
Jussi
Oletko ehkä jonkun pumppumerkin edustaja, sellaisiakin täällä foorumilla on useita.
Joku kertoo ihan reilusti olevansa kauppias, jotkut toiset ovat tuntemattomasti nimimerkkinsä takan mainostamassa omaa merkkiänsä.
Kauppiaille on myynnissä mainospalstatilaa foorumilla.
- Provohan se oli tämäkin!
...
Tässä joitakin linkkejä kysymääsi aiheeseen.
Muutamat foorumimme jäsenet ovat tehneet ansiokkaasti selvitystyötä maalämpöpumppujen ominaisuuksista.
Jos jaksat lukea noita kirjoituksia, niin saat vastauksia kysymääsi asiaan.:
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg63669#msg63669
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5158.msg63646#msg63646
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4677.msg60081#msg60081
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1167.msg57377#msg57377
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107
-
:D juu en ole. Olen puolilaiska softa/IT DI joka tykkää kaivellafaktoja jotta osaa perustaa päätöksensä omasta mielestään faktoihin ja vähemmn fiilikseen :)
Tsekkailen linkit, kiitos!
Tämän eikä varmaan tomppelin tai muiden vastauksenkaan ole tarkoitus olla mikään provo kenenkään omaa pumppua tai suosimaa pumppunmerkkiä vastaan...
Eli kun viittaat tuossa tiettyihin saksalaisiin niin onko jossain faktaa/tietoa siitä, mitä keruupiirin pumppuja eri valmistajien vehkeet pitää sisällään?
Jussi
Oletko ehkä jonkun pumppumerkin edustaja, sellaisiakin täällä foorumilla on useita.
Joku kertoo ihan reilusti olevansa kauppias, jotkut toiset ovat tuntemattomasti nimimerkkinsä takan mainostamassa omaa merkkiänsä.
Kauppiaille on myynnissä mainospalstatilaa foorumilla.
- Provohan se oli tämäkin!
...
Tässä joitakin linkkejä kysymääsi aiheeseen.
Muutamat foorumimme jäsenet ovat tehneet ansiokkaasti selvitystyötä maalämpöpumppujen ominaisuuksista.
Jos jaksat lukea noita kirjoituksia, niin saat vastauksia kysymääsi asiaan.:
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg63669#msg63669
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5158.msg63646#msg63646
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4677.msg60081#msg60081
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1167.msg57377#msg57377
- http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4935.msg57107#msg57107
-
Myyjältä sain tuon Stiebelin keruupiirin pumpun tyypin....näyttäisi olevan Wilo Stratos 30/1-8...mitenköhän tuo ompi...
Sent from my iPad using Tapatalk