Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: bittivirhe - 27.02.14 - klo:08:17
-
Noh, uhkailustani huolimatta harkitsen toisen Oilonin mlp:n hankkimista. Onko GT-sarja vastaavanlainen vaihtoventtiilikone kuin MH-sarja, mutta ilman varaajaa? Onko GT:ssäkin käytössä sama Siemensin logiikka? GT ei liene merkittävästi vanhempaa sukupolvea eli on vielä järkevä valinta?
Pieneen tekniseen tilaan ei tahdo mahtua reilua varaajaa, mutta 500-litraisella pärjännee muutaman suihkun ja kylpyammeenkin kanssa, jos pumppu on riittävän tehokas?
Niin, MH9 on vaihteeksi pelannut ongelmitta..
-
GT:n voi kytkeä joko vaihtoventtiilikoneena tai kiinteälle lauhdutukselle.Lisää vain VVn varaajan ja koneen väliin.Automatiikka on täysin sama.
-
Ilmeisesti vaihtoventtiilin avulla lattialämmityskohteessa saisi selvästi paremman hyötysuhteen, koska taloa lämmittäessä ei tarvitsisi tehdä 50-55-asteista vettä? COPissa melkein ykkösen ero?
-
Vaihtoventtiilikone soveltuu hyvin lattialämmitykseen.
Meillä on patterilämmitteisessä talossa käytössä tulistuspumppu, Oilon Geopro SH15.
Nyt, kun ulkona on noin +2 ..+4 astetta lämpötila, on patteriverkkoon menevän kiertoveden lämpötila noin +36C ja varaajan alemman osan lämpötila on korkeimmillaan noin +42C.
Tulistussäiliössä on kuitenkin +55 - +60C.
Tulistussäiliön vettä ei käytetä patteriverkoston lämmittämiseen.
Sillä vain loppukuumennetaan lämmin käyttövesi.
Tulistussäiliö kuumenee oheistuotteena patteriverkon kiertovettä kuumennettaessa.
Korkeammilla ulkolämpötiloilla ei patteriverkkoa lämmitetä ja silloin pumppu käy lämpimän käyttöveden kuumentamisen takia.
Mutta, silloinkaan ei alavaraajaa kuumenneta 50 asteiseksi, sen sijaan yläsäiliö tulistuu silloinkin yli 50 asteiseksi.
-
Onko GT:ssä sisäänrakennettu vaihtoventtiili, kun yksi tarjoaja uhkasi asentaa sellaisen pumpun ulkopuolelle ja toinen meinasi ettei tarvitse koko venttiiliä vaan otetaan lattialämmitysvesi käyttövesivaraajasta shuntilla?
-
Onko GT:ssä sisäänrakennettu vaihtoventtiili, kun yksi tarjoaja uhkasi asentaa sellaisen pumpun ulkopuolelle ja toinen meinasi ettei tarvitse koko venttiiliä vaan otetaan lattialämmitysvesi käyttövesivaraajasta shuntilla?
eli ilmeisesti nyt puhutaan kuparikierukallisesta käyttövesivaraajasta jossa siis käyttövesi vaeltaa kierukan läpi?
jos käyttövesivaraajasta (=kuuma) ottaa lattiavedet niin se lattialämpö tulee sillon tehtyä tosi huonolla coppeloisella!
taitaa GT:ssä olla vain maa@meno/paluu ja lämpö@meno/paluu, eli tulee vain 4 putkea ulos joten siten ei olisis vaihtovanaa sisällä.
tuo on kyllä semmonen pumppu että sitä ei oikein ole selostettu sen syvintä olemusta kun sitä joskus kaivoin oilonin sivuilta...tilanne lienee yhtä huono edelleen!?
-
VV pitää asentaa ulkopuolelle, automatiikka tunnistaa sen ilman eri konffausta.
Jos on lattialämmityskohde, voit ajaa suoraan lattiaan ilman varaajaa ja esim laittaa 500L kv-varaajan.
-
Eli hyötysuhteen takia vaihtoventtiili kannattaa olla (kuten arvelinkin). Jahka nyt saisi tarjouksen aikaan tuo putkimies..
-
Liikaa kun ajattelee, niin asioista tulee vaikeita. ::) Nyt on vaihtoehtoina GT vaihtoventtiilin ja varaajan kanssa tai sitten SH varaajalla. GT puskisi lämpöä vaihtoventtiilin kautta suoraan lattialämmityskiertoon eli hyötysuhde olisi paras mahdollinen, eikö? SH taas lämmittäisi aina varaajaa, jonka alaosasta otettaisiin lämpöä lattiaan. Mutta eikö pumppu tällöin joudu tekemään myös lämmityskäyttöön kuumaa (yli 50-asteista) vettä, jolloin hyötysuhde romahtaa verrattuna siihen, että lämmitysvesi voisi olla esim. 35-asteista? Vai onko tulistinpumpussa jokin oma kikka tuottaa yhtä hyvällä hyötysuhteella myös kuumempaa vettä? Oilon ainakin lupaa molemmille pumpuille samat COPit samoilla lämpötiloilla, mistä kuvittelen, että SH ja varaajan käyttö välissä olisi huonompi vaihtoehto. Nykyinen lämmitys pelaa kaukolämmöllä ja haluaisin saada hyötysuhteen "tappiin", jotta maalämpö maksaisi itsensä takaisin järjellisessä ajassa.
Toinen ongelma on pumpun teho: Riippuen lähtöarvoista huipputehoksi tulee 13 kW tai reilu 14 kW. Ottaisin mielelläni 16 kW pumpun, mutta putkimies pelottelee, ettei niin isoa tehoa saa hukattua lattiaan. Talo on osittain 2-kerroksinen, ala- ja välipohjat ovat betonivalua ja lattiaa vesikierrolla on yli 250 m2 eli betonia lienee 20-25 m3. Lattialämmitysputkea on paperien mukaan 1214 m ja vesitilavuus vaivaiset 103 litraa. Kakkosasunnolla betonilattiaa on 85 m2 ja yläkerran kevytrakenteista lattiaa 55 m2 ja 9 kW:n MH9 on kyllä toiminut, joten miksi 16 kW pumppu ei toimisi huomattavasti isommassa kohteessa? Molemmista näkyy muodostuvan 64 W/m2 teho, mutta tulevassa remonttiprojektissa koko pinta-ala on betonivalua eli keskimäärin massiivisempi kuin tuo pienempi kämppä.
Betonin lämmittämiseen kuluva lämpöenergia on E = 2670 kg/m3 * 20 m3 * 0.75 kJ/K*kg = 40050 kJ/K = 40050 kWs/K jos lasken oikein. Tunnissa 16 kW nostaa lämpötilaa dT = 16 kW * 3600 s / 40050 kWs/K = 1.44 K eli ei kuulosta hirveän nopealta, tätä vielä hidastaa lämmön "karkaaminen" ilmaan ja maaperään. Tietysti oma lukunsa, paljonko lämmönjohtumista haittaa muovinen putki - kiertoveden lämpötila nousee varmasti paljon nopeammin.
Laskinko oikein? Mielipiteitä pumppuvalinnasta? Varaajaksi tulee joko 500- tai 750-litrainen sen mukaan, mikä tuonne onnettomaan komeroon saadaan mahtumaan.
-
Nyt on vaihtoehtoina GT vaihtoventtiilin ja varaajan kanssa tai sitten SH varaajalla. GT puskisi lämpöä vaihtoventtiilin kautta suoraan lattialämmityskiertoon eli hyötysuhde olisi paras mahdollinen, eikö? SH taas lämmittäisi aina varaajaa, jonka alaosasta otettaisiin lämpöä lattiaan. Mutta eikö pumppu tällöin joudu tekemään myös lämmityskäyttöön kuumaa (yli 50-asteista) vettä, jolloin hyötysuhde romahtaa verrattuna siihen, että lämmitysvesi voisi olla esim. 35-asteista? Vai onko tulistinpumpussa jokin oma kikka tuottaa yhtä hyvällä hyötysuhteella myös kuumempaa vettä? Oilon ainakin lupaa molemmille pumpuille samat COPit samoilla lämpötiloilla, mistä kuvittelen, että SH ja varaajan käyttö välissä olisi huonompi vaihtoehto.
SH -pumpussa on se kikka.
Se on tulistusvaraajallinen pumppu.
Sen toimintaperiaate tässä kuvassa alimpana:
(http://kuva.termiitti.com/image/28978.jpg)
Tankin ylimmässä kolmanneksessa on tulistimesta tulevaa kuumaa kiertovettä, jota käytetään vain lämpimän käyttöveden loppukuumennukseen.
Tankin kaksi alinta kolmannesta sisältää lämmityksen kiertovettä, jonka lämpötila on vain lattiakiertoon tarvittava lämpötila +/- n. 2 astetta.
Lämmitys tehdään siis suunnilleen yhtä hyvällä hyötysuhteella, kuin vaihtoventtiilikoneellakin.
Käyttöveden tällainen laite tekee varsinkin lämmityskaudella huomattavasti paremmalla hyötysuhteella, kuin vaihtoventtiilikone.
Sehän tehdään käytännössä lämmityksen hyötysuhteella, koska käyttövettä ei tehdä erikseen. Tankin ylin osa kuumenee tulistimessa tapahtuvalla tulistuksen poistolla.
Kylmä käyttövesi menee ensin alatankkiin esilämpiämään ja se vain loppukuumennetaan yläosassa 55-70 asteiseksi.
-
SHnkin voi muuten kytkeä halutessaan VV- periaatteella.
-
Taidan nyt sitten kallistua SH:n kannalle ja ottaa 500 litran varaajan, 750-litraista tuonne ei oikein saa mahdutettua niin että voisi edes kuvitella pääsevänsä nykyisiin jakotukkeihin kiinni. Tolkuttoman kallis paketti vain minusta, siellä 25 tonnin paikkeilla porakaivoineen.
-
Monissa modulipumpuissa on vaihtoventtiili tai vaihtopumppu valmiina integroituna. Silloin saat käyttöveden ja lämmityspiirin
veden tehtyä muuttuvalla lauhdutuksella. 25 ke kuulostaa kalliilta, itsellä menossa pumppujen vertailukierros ja olen vähän tutkinut GT:äkin.
GT näyttäisi olevan peruspumppu ilman mitään extraa, ainakin pehmokäynnistin näyttäisi puuttuvan.
-
Monissa modulipumpuissa on vaihtoventtiili tai vaihtopumppu valmiina integroituna. Silloin saat käyttöveden ja lämmityspiirin
veden tehtyä muuttuvalla lauhdutuksella. 25 ke kuulostaa kalliilta, itsellä menossa pumppujen vertailukierros ja olen vähän tutkinut GT:äkin.
GT näyttäisi olevan peruspumppu ilman mitään extraa, ainakin pehmokäynnistin näyttäisi puuttuvan.
Oh yeah, vaihtoventtiili maksaa huimat 100€
Itse olen myös tutkinut noita pumppuja. Itse olen suositellut sukulaisille ja kavereille Oilonia, ja tyytyväisiä ovat olleet.
Tosin olen myös itse tehnyt niihin suunnitelmat ja mitoitukset.Oilonin selkeä vahvuus on sen monipuolisuus.
-
GT näyttäisi olevan peruspumppu ilman mitään extraa, ainakin pehmokäynnistin näyttäisi puuttuvan.
Kysyin joskus Oilonilta pehmokäynnistimistä, sanoivat että ovat käyttäneet "ABB PSR16" :ää. Sähkömies osannee valita oikean kokoisen (minä en noista tiedä enempää). Hintaa oli noissa sen verran että en pyytänyt tuollaista omaan GT20:een. Saahan sen jälkeenpäinkin. En vaan ole keksinyt perustetta tuon hankkimiseen, käynnistyksiä on meillä tyypillisesti kuitenkin alle 10 kpl lämmityskaudella / vrk joten tuskin tuolla pumpun käyttöikä pitenisi mitenkään havaittavasti.
-
No niin, pihalle asennettiin kaksi 160 m reikää vinottain porattuina (putkimiehen laskelma vaati 2 x 134 m). Toisen reiän asennuksessa runsas vedentuotto teki kiusaa, mutta homma onnistui kuin onnistuikin. Porausfirma oli etuajassa ja hoiti hommansa hyvin, seuraavana keruuputkien asennus ja ojankaivuu + peitto. Pumpuksi pitäisi ensi viikolla asentua SH16 500 litran varaajan kera (isompaa ei tuohon koppiin saa asiallisesti mahtumaan).
-
No niin, pihalle asennettiin kaksi 160 m reikää vinottain porattuina (putkimiehen laskelma vaati 2 x 134 m). Toisen reiän asennuksessa runsas vedentuotto teki kiusaa, mutta homma onnistui kuin onnistuikin. Porausfirma oli etuajassa ja hoiti hommansa hyvin, seuraavana keruuputkien asennus ja ojankaivuu + peitto. Pumpuksi pitäisi ensi viikolla asentua SH16 500 litran varaajan kera (isompaa ei tuohon koppiin saa asiallisesti mahtumaan).
Kannattaa tosiaan siihen samaan ottaa se vaihtoventtiili, niin saat koneen toimimaan hyvällä hyötysuhteella.
-
Kannattaa tosiaan siihen samaan ottaa se vaihtoventtiili, niin saat koneen toimimaan hyvällä hyötysuhteella.
Laskussa näkyy olevan ESBE-3-tieventtiili ja ESBE-toimilaite. Pehmokäynnistintä ei ole mainittu erikseen, hmmm...
-
No niin, pihalle asennettiin kaksi 160 m reikää vinottain porattuina (putkimiehen laskelma vaati 2 x 134 m). Toisen reiän asennuksessa runsas vedentuotto teki kiusaa, mutta homma onnistui kuin onnistuikin. Porausfirma oli etuajassa ja hoiti hommansa hyvin, seuraavana keruuputkien asennus ja ojankaivuu + peitto. Pumpuksi pitäisi ensi viikolla asentua SH16 500 litran varaajan kera (isompaa ei tuohon koppiin saa asiallisesti mahtumaan).
Kai ne porarit laskivat jo ne putket sinne kaivoihin?
Kannattaa tosiaan siihen samaan ottaa se vaihtoventtiili, niin saat koneen toimimaan hyvällä hyötysuhteella.
Mitä tuossa yhdessä 500L varaajassa tehdään vaihtovenalla, ei mitään?
Laskussa näkyy olevan ESBE-3-tieventtiili ja ESBE-toimilaite. Pehmokäynnistintä ei ole mainittu erikseen, hmmm...
Tuo lienee shuntti eikä vaihtovena?
-
No niin, pihalle asennettiin kaksi 160 m reikää vinottain porattuina (putkimiehen laskelma vaati 2 x 134 m). Toisen reiän asennuksessa runsas vedentuotto teki kiusaa, mutta homma onnistui kuin onnistuikin. Porausfirma oli etuajassa ja hoiti hommansa hyvin, seuraavana keruuputkien asennus ja ojankaivuu + peitto. Pumpuksi pitäisi ensi viikolla asentua SH16 500 litran varaajan kera (isompaa ei tuohon koppiin saa asiallisesti mahtumaan).
Kai ne porarit laskivat jo ne putket sinne kaivoihin?
Kannattaa tosiaan siihen samaan ottaa se vaihtoventtiili, niin saat koneen toimimaan hyvällä hyötysuhteella.
Mitä tuossa yhdessä 500L varaajassa tehdään vaihtovenalla, ei mitään?
Sitä vaan että lattialämmitystalossa voi laittaa sen ajamaan suoraan lattiaan niin hyötysuhde paranee.. ;D
Laskussa näkyy olevan ESBE-3-tieventtiili ja ESBE-toimilaite. Pehmokäynnistintä ei ole mainittu erikseen, hmmm...
Se on shuntti
Tuo lienee shuntti eikä vaihtovena?
-
No niin, pihalle asennettiin kaksi 160 m reikää vinottain porattuina (putkimiehen laskelma vaati 2 x 134 m). Toisen reiän asennuksessa runsas vedentuotto teki kiusaa, mutta homma onnistui kuin onnistuikin. Porausfirma oli etuajassa ja hoiti hommansa hyvin, seuraavana keruuputkien asennus ja ojankaivuu + peitto. Pumpuksi pitäisi ensi viikolla asentua SH16 500 litran varaajan kera (isompaa ei tuohon koppiin saa asiallisesti mahtumaan).
Kai ne porarit laskivat jo ne putket sinne kaivoihin?
Eipä ole putkia tullut. Toivottavasti vielä suostuvat menemään reikiin sitten kun tulevat.
-
Toivottavasti!
Onko sulla paljon kesällä lämmitettäviä lattioita siinä SH16:n kuormaksi vaihtovenaa ajatellen?
Onko sulle tullut siitä SH:sta joku kunnon manuaalit mukana vai onko ne samat vaatimattomat kun niiden netissä?
-
Ei ole torpassa termostaatteja eli käytännössä lämmitys on päällä kaikkialla. :(
En ole pumpusta vielä nähnyt muuta kuin laskun. Ei MH9:n manuaali ainakaan kovin perusteellinen ole.
-
Oliko kivilattiat kaikkialla?
Onko jakotukilla erotettu kosteat tilat muusta?
-
Kiveä ja parkettia, samoissa jakotukeissa on sekä märkiä että kuivia tiloja. Ei ole 90-luvulla muurari osannut ajatella asioita ihan loppuun asti.
Teoriassa langattomilla termostaateilla saattaisi saada viriteltyä kuiviin tiloihin säädön ja voisi pitää kierron 25 asteessa märkätiloja varten, mutta ei ainakaan tässä vaiheessa ole tarkoitus tuota yrittää.
-
Kannattaa tosiaan siihen samaan ottaa se vaihtoventtiili, niin saat koneen toimimaan hyvällä hyötysuhteella.
Kuulemma ei tulistinpumpun kaveriksi tule vaihtoventtiiliä. Lämmitysvesi otetaan varaajan alaosasta, johon lämpöä tuottaa yksi mlp:n lähtö (ei tulistinlähtö vaan viileämpi).
-
Saahan nähdä, energialaitos uhkasi että kaivavat kaukolämpöputket maasta ylös kun irtisanoin liittymän. Menee piha pilalle ja tuhlaavat siihen kaivuhommaan "palautettavan" liittymismaksun. Pahimmassa tapauksessa särkevät samalla vesijohdon/viemärin/sähkökaapelit. Yritän kerjätä, jos vain tulppaisivat putket, mutta minkäpä noille mahtaa jos haluavat kiusaa tehdä.
-
Kannattaa tosiaan siihen samaan ottaa se vaihtoventtiili, niin saat koneen toimimaan hyvällä hyötysuhteella.
Kuulemma ei tulistinpumpun kaveriksi tule vaihtoventtiiliä. Lämmitysvesi otetaan varaajan alaosasta, johon lämpöä tuottaa yksi mlp:n lähtö (ei tulistinlähtö vaan viileämpi).
Jos otit kytkennän kiinteällä lauhdutuksella, eli varaajan lämpötila tehdään käyttöveden pyynnillä, niin otit "tyhmimmän" kytkentä idean. Tällä kytkennällä pääset vajaaseen 3:n coppiin, kun vastaavasti DR.Fellin kertomalla vaihtoventtiilikytkennällä olisi päässyt lattialämmityskohteessa helposti yli 4:n copin. Stiebel mainostaa jopa yli 5:den coppia menoveteen 35 c. Lattialämmitys pärjää yleisesti n.32c:n menovedellä n. -20c ulkolämmöllä.
ps.monilla merkeillä vaihtoventtiili-idea ja pehmokäynnistin on vakiona eikä hintakaan taida olla sen suurempi. Tulistuspumppuunkin voi laittaa vaihtoventtiilin, jolloin sen saa kesäolosuhteissa sen toimimaan järkevämmin.
-
Jos otit kytkennän kiinteällä lauhdutuksella, eli varaajan lämpötila tehdään käyttöveden pyynnillä, niin otit "tyhmimmän" kytkentä idean. Tällä kytkennällä pääset vajaaseen 3:n coppiin, kun vastaavasti DR.Fellin kertomalla vaihtoventtiilikytkennällä olisi päässyt lattialämmityskohteessa helposti yli 4:n copin. Stiebel mainostaa jopa yli 5:den coppia menoveteen 35 c. Lattialämmitys pärjää yleisesti n.32c:n menovedellä n. -20c ulkolämmöllä.
ps.monilla merkeillä vaihtoventtiili-idea ja pehmokäynnistin on vakiona eikä hintakaan taida olla sen suurempi. Tulistuspumppuunkin voi laittaa vaihtoventtiilin, jolloin sen saa kesäolosuhteissa sen toimimaan järkevämmin.
Ei se kytkentä varmaankaan mikään kiinteälauhdutteinen ole, kyllä se 500l varaajan alaosa periaatteessa kelluu lattian mukana (vaikkakin SH:ssa monasti hiukan yläpainotteisesti)...tuommosta uskon bittivirheelle olevan tulossa...
Ja juurikin talvella se vaihtovena vois olla hyödyksi kun on lämmön kulutusta ja pumppu vois puskea suoraan lattiaan...kesällä se vaihtovena olis käsitykseni mukaan haitallinen kun ei ole lattiakuormaa, eli pumpusta tulis pätkätyöläinen, eli kesällä pitäis se varaaja olla lämmityspiirissä.
Elikkäs kesäajalla pitäis ajaa normaalia SH:n moodia ja talvella vois ajaa vaihtovenamoodia...tuohon ei taida SH taipua ainakaan ilman käsikopeloa, jos nyt taipuu fiksusti edes siihen vaihtovenaan pelkästään...ei ainakaan dokumentoidusti.
Vaihtovenapumput on yleensä halvempia kuin tulistuspumput...
-
Jos otit kytkennän kiinteällä lauhdutuksella, eli varaajan lämpötila tehdään käyttöveden pyynnillä, niin otit "tyhmimmän" kytkentä idean. Tällä kytkennällä pääset vajaaseen 3:n coppiin, kun vastaavasti DR.Fellin kertomalla vaihtoventtiilikytkennällä olisi päässyt lattialämmityskohteessa helposti yli 4:n copin. Stiebel mainostaa jopa yli 5:den coppia menoveteen 35 c. Lattialämmitys pärjää yleisesti n.32c:n menovedellä n. -20c ulkolämmöllä.
ps.monilla merkeillä vaihtoventtiili-idea ja pehmokäynnistin on vakiona eikä hintakaan taida olla sen suurempi. Tulistuspumppuunkin voi laittaa vaihtoventtiilin, jolloin sen saa kesäolosuhteissa sen toimimaan järkevämmin.
Ei se kytkentä varmaankaan mikään kiinteälauhdutteinen ole, kyllä se 500l varaajan alaosa periaatteessa kelluu lattian mukana (vaikkakin SH:ssa monasti hiukan yläpainotteisesti)...tuommosta uskon bittivirheelle olevan tulossa...
Ja juurikin talvella se vaihtovena vois olla hyödyksi kun on lämmön kulutusta ja pumppu vois puskea suoraan lattiaan...kesällä se vaihtovena olis käsitykseni mukaan haitallinen kun ei ole lattiakuormaa, eli pumpusta tulis pätkätyöläinen, eli kesällä pitäis se varaaja olla lämmityspiirissä.
Elikkäs kesäajalla pitäis ajaa normaalia SH:n moodia ja talvella vois ajaa vaihtovenamoodia...tuohon ei taida SH taipua ainakaan ilman käsikopeloa, jos nyt taipuu fiksusti edes siihen vaihtovenaan pelkästään...ei ainakaan dokumentoidusti.
Vaihtovenapumput on yleensä halvempia kuin tulistuspumput...
Väärin, juuri näin se kesällä toimii.
Bittivirheelle suositan että osta tosiaan se vaihtoventtiili vielä lisäki tuohon pakettiin, saat sen toimimaan todella järkevästi.Mikäli tarvitset kytkentävinkkiä, voit kysyä vaikka minulta yv:nä.
-
Jos otit kytkennän kiinteällä lauhdutuksella, eli varaajan lämpötila tehdään käyttöveden pyynnillä, niin otit "tyhmimmän" kytkentä idean. Tällä kytkennällä pääset vajaaseen 3:n coppiin, kun vastaavasti DR.Fellin kertomalla vaihtoventtiilikytkennällä olisi päässyt lattialämmityskohteessa helposti yli 4:n copin. Stiebel mainostaa jopa yli 5:den coppia menoveteen 35 c. Lattialämmitys pärjää yleisesti n.32c:n menovedellä n. -20c ulkolämmöllä.
ps.monilla merkeillä vaihtoventtiili-idea ja pehmokäynnistin on vakiona eikä hintakaan taida olla sen suurempi. Tulistuspumppuunkin voi laittaa vaihtoventtiilin, jolloin sen saa kesäolosuhteissa sen toimimaan järkevämmin.
Ei se kytkentä varmaankaan mikään kiinteälauhdutteinen ole, kyllä se 500l varaajan alaosa periaatteessa kelluu lattian mukana (vaikkakin SH:ssa monasti hiukan yläpainotteisesti)...tuommosta uskon bittivirheelle olevan tulossa...
Ja juurikin talvella se vaihtovena vois olla hyödyksi kun on lämmön kulutusta ja pumppu vois puskea suoraan lattiaan...kesällä se vaihtovena olis käsitykseni mukaan haitallinen kun ei ole lattiakuormaa, eli pumpusta tulis pätkätyöläinen, eli kesällä pitäis se varaaja olla lämmityspiirissä.
Elikkäs kesäajalla pitäis ajaa normaalia SH:n moodia ja talvella vois ajaa vaihtovenamoodia...tuohon ei taida SH taipua ainakaan ilman käsikopeloa, jos nyt taipuu fiksusti edes siihen vaihtovenaan pelkästään...ei ainakaan dokumentoidusti.
Vaihtovenapumput on yleensä halvempia kuin tulistuspumput...
Väärin, juuri näin se kesällä toimii.
Bittivirheelle suositan että osta tosiaan se vaihtoventtiili vielä lisäki tuohon pakettiin, saat sen toimimaan todella järkevästi.Mikäli tarvitset kytkentävinkkiä, voit kysyä vaikka minulta yv:nä.
häh...mikä tuo tommonen kommentti on "Väärin, juuri näin se kesällä toimii"...mikä siinä on väärin jos se noin toimii ???
En ole kyllä ollenkaan vakuuttunut tuon SH:n vaihtovena juohevuudesta vuoden jokaisena päivänä...
-
Jos otit kytkennän kiinteällä lauhdutuksella, eli varaajan lämpötila tehdään käyttöveden pyynnillä, niin otit "tyhmimmän" kytkentä idean. Tällä kytkennällä pääset vajaaseen 3:n coppiin, kun vastaavasti DR.Fellin kertomalla vaihtoventtiilikytkennällä olisi päässyt lattialämmityskohteessa helposti yli 4:n copin. Stiebel mainostaa jopa yli 5:den coppia menoveteen 35 c. Lattialämmitys pärjää yleisesti n.32c:n menovedellä n. -20c ulkolämmöllä.
ps.monilla merkeillä vaihtoventtiili-idea ja pehmokäynnistin on vakiona eikä hintakaan taida olla sen suurempi. Tulistuspumppuunkin voi laittaa vaihtoventtiilin, jolloin sen saa kesäolosuhteissa sen toimimaan järkevämmin.
Ei se kytkentä varmaankaan mikään kiinteälauhdutteinen ole, kyllä se 500l varaajan alaosa periaatteessa kelluu lattian mukana (vaikkakin SH:ssa monasti hiukan yläpainotteisesti)...tuommosta uskon bittivirheelle olevan tulossa...
Ja juurikin talvella se vaihtovena vois olla hyödyksi kun on lämmön kulutusta ja pumppu vois puskea suoraan lattiaan...kesällä se vaihtovena olis käsitykseni mukaan haitallinen kun ei ole lattiakuormaa, eli pumpusta tulis pätkätyöläinen, eli kesällä pitäis se varaaja olla lämmityspiirissä.
Elikkäs kesäajalla pitäis ajaa normaalia SH:n moodia ja talvella vois ajaa vaihtovenamoodia...tuohon ei taida SH taipua ainakaan ilman käsikopeloa, jos nyt taipuu fiksusti edes siihen vaihtovenaan pelkästään...ei ainakaan dokumentoidusti.
Vaihtovenapumput on yleensä halvempia kuin tulistuspumput...
Väärin, juuri näin se kesällä toimii.
Bittivirheelle suositan että osta tosiaan se vaihtoventtiili vielä lisäki tuohon pakettiin, saat sen toimimaan todella järkevästi.Mikäli tarvitset kytkentävinkkiä, voit kysyä vaikka minulta yv:nä.
häh...mikä tuo tommonen kommentti on "Väärin, juuri näin se kesällä toimii"...mikä siinä on väärin jos se noin toimii ???
En ole kyllä ollenkaan vakuuttunut tuon SH:n vaihtovena juohevuudesta vuoden jokaisena päivänä...
Toki sinulla on oikeus mielipiteeseesi ja se tämän foorumin tarkoitus kaiketi onkin. Mutta se ei silti muuta tosiasioita.
Satun vain TIETÄMÄÄN että SH toimii vaihtovenan kera mainiosti, ilman minkäänlaisia vippaskonsteja.
-
Väärin, juuri näin se kesällä toimii.
Mitä yrität tällä sanoa?
ensin on "väärin" ja sitten sama on "oikein"
Viittaamasi tosiasia on että SH:n vaihtovena kytkennöistä ei ole mitään dokumentoitua tietoa olemassa...
-
Jos otit kytkennän kiinteällä lauhdutuksella, eli varaajan lämpötila tehdään käyttöveden pyynnillä, niin otit "tyhmimmän" kytkentä idean. Tällä kytkennällä pääset vajaaseen 3:n coppiin, kun vastaavasti DR.Fellin kertomalla vaihtoventtiilikytkennällä olisi päässyt lattialämmityskohteessa helposti yli 4:n copin. Stiebel mainostaa jopa yli 5:den coppia menoveteen 35 c. Lattialämmitys pärjää yleisesti n.32c:n menovedellä n. -20c ulkolämmöllä.
ps.monilla merkeillä vaihtoventtiili-idea ja pehmokäynnistin on vakiona eikä hintakaan taida olla sen suurempi. Tulistuspumppuunkin voi laittaa vaihtoventtiilin, jolloin sen saa kesäolosuhteissa sen toimimaan järkevämmin.
Ei se kytkentä varmaankaan mikään kiinteälauhdutteinen ole, kyllä se 500l varaajan alaosa periaatteessa kelluu lattian mukana (vaikkakin SH:ssa monasti hiukan yläpainotteisesti)...tuommosta uskon bittivirheelle olevan tulossa...
Ja juurikin talvella se vaihtovena vois olla hyödyksi kun on lämmön kulutusta ja pumppu vois puskea suoraan lattiaan...kesällä se vaihtovena olis käsitykseni mukaan haitallinen kun ei ole lattiakuormaa, eli pumpusta tulis pätkätyöläinen, eli kesällä pitäis se varaaja olla lämmityspiirissä.
Elikkäs kesäajalla pitäis ajaa normaalia SH:n moodia ja talvella vois ajaa vaihtovenamoodia...tuohon ei taida SH taipua ainakaan ilman käsikopeloa, jos nyt taipuu fiksusti edes siihen vaihtovenaan pelkästään...ei ainakaan dokumentoidusti.
Vaihtovenapumput on yleensä halvempia kuin tulistuspumput...
Ohoh, tullut lukihärö. Tuo punaisella merkitty on siis virheellinen seikka.olin väärän lauseen vahventanut.
-
Hmm.. Tähän tuli Oilon Geo 500 -varaaja ja ymmärtääkseni SH:lta tulee varaajalle 3 putkea: paluu, ennen tulistinta ja tulistimen jälkeen. Ennen tulistinta otettu lähtö lämmittää kai varaajan alaosaa, josta lattiakierron vesi otetaan. Putkimiehen mukaan tämä on hyvä systeemi eikä vaihtoventtiiliä kannata laittaa.
-
Hmm.. Tähän tuli Oilon Geo 500 -varaaja ja ymmärtääkseni SH:lta tulee varaajalle 3 putkea: paluu, ennen tulistinta ja tulistimen jälkeen. Ennen tulistinta otettu lähtö lämmittää kai varaajan alaosaa, josta lattiakierron vesi otetaan. Putkimiehen mukaan tämä on hyvä systeemi eikä vaihtoventtiiliä kannata laittaa.
Jep noinha se SH laitellaan normisti, oliko se putkimies ymmärtävinään että se vaihtovena on SH:n kanssa Nykäsen sanoin säänssi ja mahdollisuus?
Tivaappas asennusmanuaalista tuota tiedonjyvää!
-
Eipä nyt yhdellä selaamisella sattunut asennusohjeissa silmiin mainintaa vaihtoventtiilistä. Putkimiehen mukaan vaihtoventtiili sotkisi SH16:n sisäisen toiminnan, koska pumppu säätää omaa 3-tieventtiiliään varaajan pyynnin mukaan. Ainakin tällä kytkennällä lämmityspiiriin menee koko ajan oikeanlämpöistä vettä (toisin kuin MH9:ssä, jossa vaihtoventtiilin asennon mukaan lämpötila heittää ainakin yli 10 C, luullakseni enemmänkin).
Mikähän se oli se uudempi ja fiksumpi palikka pumpun kytkemiseksi nettiin.. semmoinen unohtui hommata.
-
Juu tuo on totta että 'normaalilla' kytkyllä SH:lla saa lähtemään shuntin kanssa tasalämpövettä verkostoon, eikä tuo ole huono asia... :)
Eli putkarilla ei ole mitään tommosta vaihtovena-säänsi tietoa olemassa, ilmeisesti 'omalla 3-tievenalla' tarkoitat tulistuksen venttiiliä?
Kyllä se varmaan niitä asioita sotkeekin jos sitä SH:n ohjausta ei ole vaihtovena vaihtoehdolle rakennettu/ohjelmoitu...
Oliko se asennusmanuaali kuinka kattava?
Luulisi tuon nettipalikankin ohjeet löytyvän siitä asennusopuksesta, ainakin pitäisi...tai ainakin jostain koneen mukana tulleesta opuksesta...
itse en niin syvältä tunne, oliko se joku smart web tjms nimeltään, mitä haet?
-
Eipä nyt yhdellä selaamisella sattunut asennusohjeissa silmiin mainintaa vaihtoventtiilistä. Putkimiehen mukaan vaihtoventtiili sotkisi SH16:n sisäisen toiminnan, koska pumppu säätää omaa 3-tieventtiiliään varaajan pyynnin mukaan. Ainakin tällä kytkennällä lämmityspiiriin menee koko ajan oikeanlämpöistä vettä (toisin kuin MH9:ssä, jossa vaihtoventtiilin asennon mukaan lämpötila heittää ainakin yli 10 C, luullakseni enemmänkin).
Mikähän se oli se uudempi ja fiksumpi palikka pumpun kytkemiseksi nettiin.. semmoinen unohtui hommata.
No putkari taitaa olla aika pihalla ko laitteen toiminnasta jos kerran noin sanoo.
Ei se mitään laitteen toimintaa sotke.Tulistusventtiili on se jota säädetään.
Ei taida putkari vain tietää miten se kytketään.Yksi anturi KV-pönttöön (B3) ja ja toinen lämmityspiirin paluun (B4).
Ei tässä ole mitään erikoista.
-
Eipä nyt yhdellä selaamisella sattunut asennusohjeissa silmiin mainintaa vaihtoventtiilistä. Putkimiehen mukaan vaihtoventtiili sotkisi SH16:n sisäisen toiminnan, koska pumppu säätää omaa 3-tieventtiiliään varaajan pyynnin mukaan. Ainakin tällä kytkennällä lämmityspiiriin menee koko ajan oikeanlämpöistä vettä (toisin kuin MH9:ssä, jossa vaihtoventtiilin asennon mukaan lämpötila heittää ainakin yli 10 C, luullakseni enemmänkin).
Mikähän se oli se uudempi ja fiksumpi palikka pumpun kytkemiseksi nettiin.. semmoinen unohtui hommata.
No putkari taitaa olla aika pihalla ko laitteen toiminnasta jos kerran noin sanoo.
Ei se mitään laitteen toimintaa sotke.Tulistusventtiili on se jota säädetään.
Ei taida putkari vain tietää miten se kytketään.Yksi anturi KV-pönttöön (B3) ja ja toinen lämmityspiirin paluun (B4).
Ei tässä ole mitään erikoista.
taitaa vaan 99% SH:n kanssa toimijoista olla putkarin kanssa samassa joukkueessa, eli ei tunne vaihtovenaa SH:n kanssa, ja jos asennusmanuaalikaan ei kerro asiasta mitään
niin yksinkertaisesti tuota ei saa laitettua jollain tapaa fiksusti samalla lailla kuin Thermia/Dandoss tulistusvermeen...ajamaan suoraan lattiaan.
mutta mahtaako bittivirheellä olla edes niin paljon lattiakuormaa kesäksi, että tuo olis edes hänelle vaihtoehto 16kW konekokoluokassa, eli turvallisempi tapa lienee tämä putkarin tapa.
-
Asennusohjeessa on kuva kahden erilaisen varaajan liittämisestä, mutta vaihtoventtiiliä ei ole esitetty kummassakaan. Lämmityspiiri on aina piirretty lähtemään varaajasta 3- tai 4-tieventtiilin kautta.
Betonilattiaa on yli 250 m2.
-
Asennusohjeessa on kuva kahden erilaisen varaajan liittämisestä, mutta vaihtoventtiiliä ei ole esitetty kummassakaan. Lämmityspiiri on aina piirretty lähtemään varaajasta 3- tai 4-tieventtiilin kautta.
Betonilattiaa on yli 250 m2.
Mitäs eroa noilla varaajilla on?
-
Ei pumpun kannalta näköjään mitään.
-
Asennusohjeessa on kuva kahden erilaisen varaajan liittämisestä, mutta vaihtoventtiiliä ei ole esitetty kummassakaan. Lämmityspiiri on aina piirretty lähtemään varaajasta 3- tai 4-tieventtiilin kautta.
Betonilattiaa on yli 250 m2.
No tässä tapauksessa on aivan huoletta kaasutella suoraan lattiaan vaihtoventtiilin kera.
-
Joopajoo.. pumppu on siis SH16 (ei GT, kuten ketjun otsikossa) ja varaaja Oilonin 500-litrainen. Näyttää työntävän lokiin "Poiskytk.lämp. maks.rajoitus"-ilmoitusta niin tiheään, että 10 lokiriviä täyttyy muutamassa tunnissa. Pumppu saattaa käynnistyä ja sammua saman minuutin sisään. En näe lokista lämpötiloja, koska web-palikka ei ole vielä saapunut.
-
Mitkäs siellä on esim käyttöveden asetukset?
Missä kohdassa anturi(t) on tankissa?
-
Käyttövesi 58, antureita muistaakseni kolmella korkeudella. Kuulemma ongelma johtuu siitä, että varaajan alaosa lämpenee kesällä liikaa, kun talon lämmitystarvetta ei ole ja mlp:n paluuveden lämpötila nousee liikaa. Miten tämä muissa pumppumerkeissä toimii?
-
Käyttövesi 58, antureita muistaakseni kolmella korkeudella. Kuulemma ongelma johtuu siitä, että varaajan alaosa lämpenee kesällä liikaa, kun talon lämmitystarvetta ei ole ja mlp:n paluuveden lämpötila nousee liikaa. Miten tämä muissa pumppumerkeissä toimii?
Jos tuo on pumpun toimittajan/oilon lausunto, niin sitten vaan annat niille luvan tulla korjaamaan asia niin ettei se alaosa lämpene liikaa ja käyttövesinormit täyttyy...
Tuossa on se juttu kun se LKV tehdään tulistuksella "sivutuotteena", niin on pakko kuumentaa alapäätä että tulee tulistusta ja sitten kuulostaa että sun 250m2 lattialämmitys ei kuluta yhtikäs mitään näillä keleillä.
Vaihtoventtiili koneilla lämmitys ja LKV tehdään eri aikaisesti eli vain jompaa kumpaa duunataan tarpeen mukaan, samaten Thermian G3:n tulistusvehkeessä (/danfoss) on vaihtovena vaikka on tulistus.
-
Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin? Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee. Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.
Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).
-
Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin? Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee. Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.
Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).
Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.
-
Käyttövesi 58, antureita muistaakseni kolmella korkeudella. Kuulemma ongelma johtuu siitä, että varaajan alaosa lämpenee kesällä liikaa, kun talon lämmitystarvetta ei ole ja mlp:n paluuveden lämpötila nousee liikaa. Miten tämä muissa pumppumerkeissä toimii?
Käyttöveden asetusarvo pitää olla 55C.
Siitä se ongelma johtuu.
Kokeile vaikka ja hups, ongelma on poissa.
Eikä siinä tankissa tarvisi olla kuin yksi anturi keskivaiheilla.
Ja toimii VVn kanssa paremmin kuin tolla persukombinaatiolla.
-
Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin? Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee. Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.
Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).
Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.
Selitätkö, miten se toimisi paremmin? Nythän kone yrittää tehdä vain käyttövettä ja silti varaajan alaosa ja paluuvesi ovat liian lämpimiä. Eli käsittääkseni tasan sama tilanne kuin jos järjestelmässä olisi vaihtoventtiili ja se käyttövesiasennossa.
-
Käyttöveden asetusarvo pitää olla 55C.
Siitä se ongelma johtuu.
Kokeile vaikka ja hups, ongelma on poissa.
Eikä siinä tankissa tarvisi olla kuin yksi anturi keskivaiheilla.
Ja toimii VVn kanssa paremmin kuin tolla persukombinaatiolla.
Pitää kokeilla 55 astetta. Ihmettelen kyllä, kun kuulemma tuo pumppu pystyy tekemään yli 70-asteista vettä ja nyt 58 onkin jo ongelma? Välillä varaajan yläosan lämpötila on ollut alle 50 astetta ja silti käyntijakso katkeaa heti alkuunsa "liian kuuman paluuveden" takia. Tätä kun mietin, niin enpä usko, että yläosan 3 asteen pudotus juurikaan auttaa. Varaajan alaosakin on melkoisen kuuma (alin kierukka melkein polttaa kättä).
-
Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.
Tähän lisäisin että tulistinpumppu(tulistinvaihdin) tekee käyttövettä varaajan yläosaan n 20% teholla samaan aikaan lauhdutin lämmittää varaajan alaosaa 80% teholla ja nämä siis aina samanaikaisesti.
Lämmityskauden ulkopuolella,kesällä, ei varaajan alaosasta juurikaan käytetä lämpöä niin siksi varaajan alaosan ja sieltä palaavan veden lämpö nousee väistämättä ja saattaa ylittää hälytysrajan.
SH pumpussahan on tulistinvaihtimen virtauksen säätöä varten shuntti (3-tieventtiili) joka suurentaa tai pienentää tulistinvaihtimen läpi menevää virtausta.
Kun käyttöveden pyynti on korkea,esim +58C niin virtaus tulistinvaihtimen kautta on pieni mutta jos alennat käyttöveden pyyntilämpötilaa esim +50C:n paikkeille niin kesäaikaan sekin riittää koska varaajan alaosan lämpötila on korkeampi ja käyttöveden esilämmityskierukka varaajan alaosassa nostaa varaajan yläosan kierukalle menevän veden lämpöä korkeammaksi kuin lämmityskaudella.
Koetan ympätä liitekuvan SH pumpusta,jos katsot tulistuksen shuntin toimintaa niin huomioi että varaajasta on vain 1 paluu joten tulistin ja lauhdutinpaluu tulee samasta putkesta
-
Kiitos. Kyllä minä tuon rautakytkennän olin nähnytkin. Sitä en ehkä ollut älynnyt, että enimmilläänkin tulistuksen poiston kautta menee vain 20% kierrosta. Tiputin käyttöveden nyt 52 asteeseen, katsotaan mitä se vaikuttaa.
Jatkossa on tarkoitus laittaa käyttöveden kiertopumppu logiikan kellon ohjaamaksi, jolloin lämpöä ei karkaa varaajan yläosasta niin paljoa (keskimäärin), mikä sekin hiukan helpottanee tilannetta. (Pitäisi ottaa se käyttöveden kierto varaajan alaosasta.. ja heti kun joku avaa hanan, vaihtaa yläosaan.. köh.)
-
Jatkossa on tarkoitus laittaa käyttöveden kiertopumppu logiikan kellon ohjaamaksi, jolloin lämpöä ei karkaa varaajan yläosasta niin paljoa (keskimäärin), mikä sekin hiukan helpottanee tilannetta. (Pitäisi ottaa se käyttöveden kierto varaajan alaosasta.. ja heti kun joku avaa hanan, vaihtaa yläosaan.. köh.)
Kuuman käyttöveden kiertopumppu taitaa sotkea varaajan lämpökerrostumisen.
Tämä kiertopumppu pitäisi varustaa lämpimän käyttöveden paluuputkeen asennetulla termostaatilla, joka katkaisee käyttöveden kierron heti, kun käyttöveden kierron paluuputki tulee lämpöiseksi (esimerkiksi +38C).
Termostaatiksi pitää valita lämmöstä aukeavalla koskettimella varustettu tyyppi.
Näin estetään pumpun tarpeeton käynti ja säästetään sähkön kulutuksessakin.
Tämän termostaatin lisäksi järjestelmässä voi olla ajastinkytkinkin käytössä.
Termostaatti ei saa olla liian lähellä varaajaa, josta putkea pitkin siirtyvä lämpö aiheuttaa kiertopumpun sammuttamisen.
-
Sitä en ehkä ollut älynnyt, että enimmilläänkin tulistuksen poiston kautta menee vain 20% kierrosta. Tiputin käyttöveden nyt 52 asteeseen, katsotaan mitä se vaikuttaa.
Oikeastaan tuo n20% on tulistinvaihtimen lämpöteho ja n80% on lauhduttimen lämpöteho.
Eli 10kw:n tehoisella lämpöpumpulla tulistuslämpöä tulee n 2kw:n teholla ylävaraajaan ja lauhdutintehoa n 8kw:n teholla alavaraajaan aina kun lämpöpumppu käy.
Sen johdosta alavaraajan lämpötila nousee kesäajan käytöllä nopeammin kuin ylävaraajan ;)
-
Lainaan tähän Matiaksen kuvaa:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5366.0;attach=2428;image)
Tulistusvaraajallisessa pumpussa varsinainen lauhdutin lämmittää varaajatankin 2/3 -osaa.
Varaajan yläkolmannekseen menee tuota samaa ja siis yhtä lämmintä kiertovettä, kuin alavaraajaankin.
Näin tapahtuisikin, jos tulistin ei lämmittäisi ollenkaan, eli sen teho olisi 0 kW.
Yläsäiliössä olisi siis sama lämpötila, kuin alasäiliössäkin.
Kun tulistuslämmönvaihdin kuitenkin lämmittää alasäiliöltä yläsäiliölle menevää vettä jonkin verran lisää,
niin koetetaanpa laskea, minkä verran lämpötila nousee.
Oletetaan, että sinulla olisi 10 kW tehoinen pumppu ja 500 litrainen varaaja.
Lauhdutin oletetaan antavan noin 8 kW lämpötehoa ja tulistin noin 2 kW.
500 litraisessa varaajassa
- yläsäiliö on noin 500 / 3 = noin 170 litraa ja
- alasäiliö on noin 500 * 2 /3 = noin 330 litraa.
Pumpun käydessä.:
90 minuutin käyntijaksolla 330 litraa lämpenee noin +5 asteesta -> +40 C -asteeseen.
90 minuutin käyntijaksolla 170 litraa lämpenee noin +40 asteesta -> +55,3 C -asteeseen. (tässä siis pumppu korottaa alasäiliössä olevan veden lämpötilaa noin +15 C asteella.
Yläsäiliöön tulee aina liikaa tulistettua vettä ja säiliön alaosan vesi valuu välipellin pienistä aukoista alasäiliöön.
Kaiken muun lisäksi lämmin vesi nousee ylös ja vastaavasti kylmin vesi menee tankin pohjalle.
Lämpötila kerrostuu tulistuspumpun varaajasäiliössä.
Sama lämpökerrostuminen tuntuu kesällä järvessä uidessakin.
Pintavesi on mukavan lämmintä, syvemmällä on kylmempää.
-
Kuuman käyttöveden kiertopumppu taitaa sotkea varaajan lämpökerrostumisen.
Tämä kiertopumppu pitäisi varustaa lämpimän käyttöveden paluuputkeen asennetulla termostaatilla, joka katkaisee käyttöveden kierron heti, kun käyttöveden kierron paluuputki tulee lämpöiseksi (esimerkiksi +38C).
Termostaatiksi pitää valita lämmöstä aukeavalla koskettimella varustettu tyyppi.
Näin estetään pumpun tarpeeton käynti ja säästetään sähkön kulutuksessakin.
Tämän termostaatin lisäksi järjestelmässä voi olla ajastinkytkinkin käytössä.
Termostaatti ei saa olla liian lähellä varaajaa, josta putkea pitkin siirtyvä lämpö aiheuttaa kiertopumpun sammuttamisen.
Varaajassa on kolme kierukkaa, yksi alhaalla, yksi keskellä ja yksi ylhäällä. Käyttövesi kulkee kaikkien läpi alhaalta ylös. Käyttövesikierron paluu tulee keskimmäisen ja ylimmän kierukan väliin. Sen ei siis pitäisi sotkea kerrostumista, koska se ei "koske" kuin varaajan yläosaan.
Termostaatti olisi varmaan hyvä, mutta kiertopumppu on aika lähellä varaajaa ja varaajan lämpö saattaa sotkea, jos termostaatin ymppää tuohon väliin. Kupari johtaa hyvin lämpöä ja kun vettä ei käytetä, joka paikka tuntuu kuumalta... Täytyy jututtaa putkimiestä tuosta.
-
Jos lämmitysvesi otettaisiin vaihtoventiilillä niin eihän se tilannetta parantaisi, ennemminkin päinvastoin? Eihän silloinkaan varaajan alaosasta otettaisi lämpöä mihinkään, jolloin paluuveden lämpö nousisi kuten se nytkin tekee. Lämpimän käyttöveden kierto syö lämpöä varaajan yläosasta.
Ei varmaan näillä keleillä mene lattiaan lämpöä, kun ei kosteita tiloja pysty pitämään lämpimämpinä (ei erillisiä jakotukkeja niille).
Kyllä se muuttais koska lämmitysvettä ei tarvitsis tehdä ollenkaan vaihtovenakoneella...nyt tämä SH tekee sitä pakosta tavallaan sivutuotteena kun se yrittää tehdä LKV:tä...
Vaihtovenakoneella olisi sulla nyt kesällä vain yks homma, eli pitää LKV tarve katettuna.
Selitätkö, miten se toimisi paremmin? Nythän kone yrittää tehdä vain käyttövettä ja silti varaajan alaosa ja paluuvesi ovat liian lämpimiä. Eli käsittääkseni tasan sama tilanne kuin jos järjestelmässä olisi vaihtoventtiili ja se käyttövesiasennossa.
Tuo varmaan tuli jo selitettyäkin noissa viesteissä, mutta kumminkin...SH:ssasi 3kW menee LKV priimaukseen ja on siis maks tulistusteho joten se loppu 13kW menee sinne lämmmitys osastolle varaajaan ja siksi se paluu hurahtaa ylikuumaksi nopeasti ja yläosaan ei kumminkaan keräänny pyynnin mukaista lämpötilaa...eli jako on 20/80%...vaihtovenakoneessa 100% menee LKV:hen kun sitä duunataan ja 100% menee lämmitykseen kun on sen vuoro.
Thermia G3:ssa (tulistus vaihtovena kone) toimii vaihtovenamaisesti 100% LKV:hen jos tulee semmonen tarve, normaalisti sekin tulistaa vain osan LKV tarpeisiin, eli vois sanoo että se toimii tulistinvehkeenä joustavammin kuin SH.
Tavallaan taitaa kesähommat mennä nyt SH:n kyky-ympyrän ulottumattomiin ja siksi joutunet huijaamaan sen LKV pyynnön alemmas, voi onnistua noin mutta mutta minusta ei oikein viimosen päälle fixu tuommonen "korjauskonsti".
Oliskohan siinä SH:n ohjausksessa valmiuksia hoitaa se käyttövesikierto kello/kalenteri-pohjaisesti ja lisäksi lämpöanturin rajoittamana??
Ei varmaankaan löydy manuskasta uskoisin! 8)
-
Oliskohan siinä SH:n ohjausksessa valmiuksia hoitaa se käyttövesikierto kello/kalenteri-pohjaisesti ja lisäksi lämpöanturin rajoittamana??
Ei varmaankaan löydy manuskasta uskoisin! 8)
Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.
Olen kyllä "hiukan" yllättynyt, että tämäkin meni näin vaikeaksi. Jotenkin tuntuu, että MLP:t on jätetty jotenkin puolitiehen. Laboratorio-olosuhteissa toimivat, mutta käytäntö on vähän niin ja näin.
-
Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.
Siinä ei tarvitse sen kummempaa logiikkaohjausta,
kun vain laittaa kiertopumpun moottorin sähkönsyötön kulkemaan lämpimän veden kierron paluuputkessa olevan katkaisevan termostaatin kautta.
Kiertoa ei valvota, eikä siitä siksi tule mitään hälytyksiä.
-
Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.
Olen kyllä "hiukan" yllättynyt, että tämäkin meni näin vaikeaksi. Jotenkin tuntuu, että MLP:t on jätetty jotenkin puolitiehen. Laboratorio-olosuhteissa toimivat, mutta käytäntö on vähän niin ja näin.
Jos sen lämpötilaohjauksen saisi toiseen ohjaimen lähtöön ja kun tuon laittaa sarjaan kello-ohjauksen kanssa niin se olis sitten siinä 'lämpötila valvottu kello-ohjaus'...
No ei nämä kummallisuudet niin outoja ole koska tämä dokumentoinnin taso on suorastaan surkea näillä kotimaisilla toimijoilla...olsikohan lässä tällä osastolla 'paras' kotimaisista, mutta uskoisin että on silti siellä 'surkea' osastolla
vrt ulkomaan toimijoihin...
Jälkiviisautena tuohon tapaukseesi olisin itse laittanut vaihtovenakoneen, esmes Nibe 1255 lämmityspuskurilla (300-500L +LKV esikierukka), olis LKV ollut oma osastonsa ja puskurista esilämmitettynä, lattialämpö invertteri ohjatusti 4-16kW. Olis kokonaisCOP kohillaan ja ohjekirjat myös eikä tietoa pantata...ja aika iso toimija eli kai huoltovarmuuskin toimii.
-
Siinä ei tarvitse sen kummempaa logiikkaohjausta,
kun vain laittaa kiertopumpun moottorin sähkönsyötön kulkemaan lämpimän veden kierron paluuputkessa olevan katkaisevan termostaatin kautta.
Kiertoa ei valvota, eikä siitä siksi tule mitään hälytyksiä.
Miksi ei käyttäisi kello-ohjausta jos ohjaimesta semmonen löytyy, suurimmat häviöiden estot saa aikaiseksi kellolla kun ei sitä kiertoa tarvita kuin harvoin...pelkällä termarilla se laukkailee käyntiin aikasen taajaan...
-
Kello-ohjauksen saanee logiikalta (asennusohje puhuu tästä, mutta ei tietysti kerro ihan kaikkea vaan osa pitää arvata), lämpötilatiedon perusteella tapahtuva ohjaus tuskin onnistuu.
Olen kyllä "hiukan" yllättynyt, että tämäkin meni näin vaikeaksi. Jotenkin tuntuu, että MLP:t on jätetty jotenkin puolitiehen. Laboratorio-olosuhteissa toimivat, mutta käytäntö on vähän niin ja näin.
Jos sen lämpötilaohjauksen saisi toiseen ohjaimen lähtöön ja kun tuon laittaa sarjaan kello-ohjauksen kanssa niin se olis sitten siinä 'lämpötila valvottu kello-ohjaus'...
No ei nämä kummallisuudet niin outoja ole koska tämä dokumentoinnin taso on suorastaan surkea näillä kotimaisilla toimijoilla...olsikohan lässä tällä osastolla 'paras' kotimaisista, mutta uskoisin että on silti siellä 'surkea' osastolla
vrt ulkomaan toimijoihin...
Jälkiviisautena tuohon tapaukseesi olisin itse laittanut vaihtovenakoneen, esmes Nibe 1255 lämmityspuskurilla (300-500L +LKV esikierukka), olis LKV ollut oma osastonsa ja puskurista esilämmitettynä, lattialämpö invertteri ohjatusti 4-16kW. Olis kokonaisCOP kohillaan ja ohjekirjat myös eikä tietoa pantata...ja aika iso toimija eli kai huoltovarmuuskin toimii.
Nibellä huoltovarmuus toimii..give me a break.
-
Hei
itse asiassa lähes mikä tahansa tuontipumppu vaihtoventtiilikytkennällä antaisi paremman hyötysuhteen kuin Sh tuolla kytkennällä :(.
Sen lisäksi se iso hinta ja luotettavuus ero yksinkertaisemman kylmäaineputkiston ansiosta.
Jos sinulle on luvattu 70 c, niin kuluttaja suoja takaa sen sinulle kun reklamoit asiasta. Valistajan sivuilla on ollut lupaukset jopa korkeammistakin
käyttöveden lämpötiloista.
-
Noniin, nyt on SH16 kiinni OZS164.13:ssa (kun en paremmasta tiennyt, tämähän on huono vaihtoehto).
Ilmeisesti varaajassa on kaksi anturia ristissä:
8830 DHW temperature actual value top (B3) 49.1 °C
8980 Buffer temp actual value top (B4) 28.3 °C
8982 Buffer temp actual value bottom (B41) 44.7 °C
8410 Return temperatur heat pump 34.6 °C
Luulisi, että top (B4) pitäisi olla lämpimämpi kuin bottom (B41)? Näin on ollut alusta saakka ja systeemi on kyllä toiminut, mutta mitä sitten vaikuttanee väärät arvot pumpun toimintaan.
Eilen asennettiin myös pehmokäynnistin kompressorille. Kun kompuran käynnistyminen kuulosti ennen siltä kuin löisi lekalla seinään, niin nyt se muistuttaa puolen tusinan nyrkinkokoisten kiven pudottamista lattialle. ::)
-
Jep, ristissä ne kaksi anturia olivat. Asentaja oli vetänyt useamman anturin johdot samaan nippuun ja kiepille, niin piti purkaa kaikki auki että sai Aku Ankan kuukauden palkintotehtävän ratkaistua. En sitten tiedä, vaikuttavatko nuo anturit mitään mutta nyt on ylemmän lukema isompi kuin alemman.
Käyttöveden kiertopumpun ohjaus kytkettiin aikaohjelmaan 4. Tuntuu kyllä pumppu elävän ihan omaa elämäänsä - sen pitäisi olla päivisin pois päältä, mutta siellä se nytkin pyöriä sirisee. :(
-
Käyttöveden kiertopumpun ohjaus kytkettiin aikaohjelmaan 4. Tuntuu kyllä pumppu elävän ihan omaa elämäänsä - sen pitäisi olla päivisin pois päältä, mutta siellä se nytkin pyöriä sirisee. :(
Mihin liittimiin pumppu kytkettiin?
-
Enpä tullut katsoneeksi. Ilmeisesti oli joku konfiguraatio pielessä, vaihdoin sen ja nyt taitaa pumppu pyöriä silloin kuin on tarkoituskin.
EDIT: Kiertopumppu pyörii 10 min ja seisoo 20 min silloin, kun se on käsketty päälle esim. aikaohjelmalla 4. Tämän pätkimisen saa pois, jos haluaa, mutta lienee ihan fiksu noin.