Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: EK - 28.12.08 - klo:13:04
-
Terve!
Tässä nyt kolme kuukautta pyörinyt V9 kone ja nyt kun olisi taas vähän aikaa, niin tarkoitus olisi säätöjä tuohonkin etsiskellä.
Tuntuisi olevan samat ongelmat kuin muillakin, siis pätkäkäyntiä ja alavaraaja lämpenee lähelle ylävaraajan lämpöjä. Äsken tarkistetut arvot oli ylä 56 ja ala 50. Paljonkos näin syystalvella muilla tulee käyttötunteja? Onko tämä syystalven 640 tuntia kolmeen kuukauteen normaali?
Siis onko pumppu näillä säädöillä hyvä vai vieläkö pitäisi rukata huoltotilaa? Ei ole kyllä tunnuksia...
Hieman speksejä:
Paikka Hattulassa. Talo 140m2 rintsikka. Purueristeet ja "ei vanhat" 3-kerroslasit. Ullakolla urtsieristeet, mutta ei vielä lämmityksen piirissä. Kellarissa saunat sunmuut. Kaivo 140m.
Säädöt tällä hetkellä: Ja näillä kämpässä 21-22 lämmintä. Takkaa sillointällöin, muttakun tulee kuuma, siis pitäisi hommata sisäanturi.
Kiertovesipumput ykkösellä. (isommalle?)
Ylämin: 55 (laskin juuri 50:neen)
Alamin: 35
L1 (on kellari, kiitos putkarin tyrän)
Max 40
-20: 36
0: 30
+20: 21
L2 asuinkerros
Max 40
-20: 39
0: 31
+20: 21
Ja näihinkin varmaan löytyisi raktaisut kun jaksaisi vaan lukea muita ketjuja tarpeeksi, muttakun ei vaan mee perille...
-
Kiertovesipumput ykkösellä. (isommalle?)
Ylämin: 55 (laskin juuri 50:neen)
Alamin: 35
L1 (on kellari, kiitos putkarin tyrän)
Max 40
-20: 36
0: 30
+20: 21
L2 asuinkerros
Max 40
-20: 39
0: 31
+20: 21
Ja näihinkin varmaan löytyisi raktaisut kun jaksaisi vaan lukea muita ketjuja tarpeeksi, muttakun ei vaan mee perille...
Alaerotus maksimiin (huoltovalikosta 1324). Olikohan 9 maksimi. Alaminimiä pudotat 25 asteenseen...suojaus nostelee sitä sitten pakkasten kiristyessä itsestään (näet sen menovesi-infosta).
Ylämaksimia saa edelleen pudottaa...
Kun muutokset on tehty niin sitten odottelet ja seuraat pumpun käyntiä. Nostat alaminimiä jos lämpö ei riitä ja nostat ylämaksimia mikäli lämmintä vettä ei tule tarpeeksi. Käyttövesi otetaan uudessa mallissa kierukalla, joten bakteerivaaraa ei ole.
Pakkasilla kannattaa varsinkin näiden viritysten jälkeen laittaa kiertovesipumput täysille/väh. kakkoselle talon koosta riippuen.
Jani
-
Tuntuisi olevan samat ongelmat kuin muillakin, siis pätkäkäyntiä ja alavaraaja lämpenee lähelle ylävaraajan lämpöjä. Äsken tarkistetut arvot oli ylä 56 ja ala 50.
Kiertovesipumput ykkösellä. (isommalle?)
Ylämin: 55 (laskin juuri 50:neen)
Alamin: 35
Et kerro verkostoon menevän ja sieltä palaavan kiertoveden lämpötiloja.
Niiden erotus on luultavasti liian pieni.
Kun kerrostuminen on huonoa, on syynä turhan nopea lämmitysveden kierto jakoverkossa.
Älä vaan nosta kiertonopeutta; tarpeeksi suurella nopeudella on tankissa sekä ylä- että alaosassa sama lämpötila!
Kierron tulisi olla sen verran hidas, että tankin sisältö ei sekoitu.
Paluuveden pitäisi siis olla useita asteita viileämpää, kuin menoveden.
Järjestelmässänne on ilmeisesti omat kiertopumput sekä L1 että L2 piireille. Sekin jo tuplaa kiertonopeuden.
Alamin alemmaksi, 25 -30
-
Menovesi on tällä hetkellä siinä 32-33 astetta ja pakkasta -7.
Rukkasin tuossa pumppuja isommalle 1->2 ja tällä hetkellä 2 piirin lämmöt näyttää putkissa olevien mittarien mukaan olevan meno 25 ja paluu 21!!! Voiskohan olla ilmaa vaikkei lorise?
1-piiri näyttää n. 28c meno sekä paluu. Ennen pumppujen säätöä menojen ja paluiden ero oli n. 2c.
Nyt pumppu pyörinyt n. 30 min ja ala on jo 45c ja ylä 50 Ylä ei ole noussut kun asteella ja alaminimin käskystä lähti käymään.
Edit: Jahas nyt nosti 2 piirin 32->40. Pumpun mittarin mukaan.
Edit2: Ja palas siihen 32-33. Putkimittarien mukaan ei mee ku n. 24 ja palaa n.21. shitt mittarit kylläkin, mutta vähän suuntaa antavat.
Edit3: Pumppu pysähtyi
Lähti siis käyntiin klo 16:55 ala 37c ja ylä 50c.
Sammui 17:44 (käyntiä 49min) ala 49c ja ylä 53c
Yläasteet laski tuonne 48 tietämille alussa. Elikkäs tulistimen säätöäkö tässä vaaditaan? Mitenkäs se nyt tehtiin?
Nyt teen vielä ennen töihin lähtöä pieniä säätöjä. Ylä- ja alaminin pudotusta vieläkin ja pumput takasin ykköselle. Kun rupes kakkosella lattia vaan jäähtymään.
Toivottavasti pysyy perheellä talo lämpösenä edes yön yli. Meikä vaan lämmittelee Volvon hytissä. :) Ja ajan vielä lämmitysöljyä :D
-
Meilläkin on uusi V9 pöhissyt 3 viikkoa ja painiskelen saman ongelman parissa ylävaraajan suhteen. Käyntiaikasuhde on about 30-35 % vuorokaudessa pakkasten seilaillessa -1 ja -10 välillä täällä idässä. Asetukset nyt alaminimi 30 (uudessa säätimessa minimiasetus muuten... :( ), alaero 6 ja yläminimi 43, yläero 6. Käyttöveden tarvetta ei ole joten yläminimiä voisi tiputtaa mutta enempi kiinnostaisi saada tuo homma jo nyt pelittämään tulevia tarpeita ajatellen... eniwei homma menee nyt silleen että pumppu starttaa alaosan ohjaamana ja sammu yläosan ohjaamana s.e. alavaraajassa on 40-41 astetta. Käsikopelolla tulistinkierrossa on pumpun starttaillessa aika laimeet litkut, kuumenevat kyllä sittemmin (ei kuitenkaan tarkempaa kellotusta tästä/mittauksia mutta menee siinä vähän aikaa..). Kuristin sitä tulistinkierron palloventtiiliä "perstuntumalla" (oli tehtaan jäljiltä 100% auki) mutta muutaman päivän sessioiden jälkeen toiminta ei ole oleellisesti muuttunut. Latauspumpun heitin kakkoselle kolmoselta sillä sain aikaan sen että alavaraaja on 40 kun kompurasessio on päättynyt, latauspumpun 3 asennolla alavaraajassa tyypillisesti 41 astetta eli aika marginaaliset muutkokset tässäkin. Pumppu on 203:lla säätimellä (automaattisesti GT näissä V koneissa) eli 2 piirinen tsydeemi, molemmat kiertovesipumpu 3:lla vaikka lämmitys vasta n. 50% valmis (yläkerta kytkemättä). Pitää varmaan kokeilla puotella noiden lämmityksen kiertovesipumppujen nopeuksia 2:lle seuraavaksi tai jotain, mielessä on jo kyllä käynyt seppaantin metodit tulistinkierron uudelleen organisoinnille. Nythän tosiaan tulistuskierto näissä periaatteessa kärsii sitä enemmän mitä alemmas heitetään alaminimiä, etuna on toki että kyllä se alavaraajan lämpö tietysti nousee ihan kiitettävästi mutta siis kiistatta tuon ylävaraajan kustannuksella jopa ongelmiin asti kuten tässäkin tapauksessa perskeles, no katotaan ja kokeillaan ennenkuin putkitetaan...
EDIT: Lämmityksen litkut 0=25 ja -20=32, rojekti rakennusvaiheessa mutta aikalailla tukossa eristysten ja höyrynsulkujen suhteen, sisälämpö 21.
Muuten systeemi on pelittänyt hyvin ja lämmintä piisaa, käyntijaksot on kohdallaan jne. Oumannin systeemit vaikuttaa aika asiallisilta s.e. kaikkeen voi vaikuttaa millä on jotain tekemistä lämpötilojen hallinnan suhteen ja etävalvonta onnistuu jopa ihmeen helposti kännykällä wich was nice.
Make
-
Älä vaan nosta kiertonopeutta; tarpeeksi suurella nopeudella on tankissa sekä ylä- että alaosassa sama lämpötila!
Kierron tulisi olla sen verran hidas, että tankin sisältö ei sekoitu.
Paluuveden pitäisi siis olla useita asteita viileämpää, kuin menoveden.
Järjestelmässänne on ilmeisesti omat kiertopumput sekä L1 että L2 piireille. Sekin jo tuplaa kiertonopeuden.
Mites se lattiapiirin kiertovesipumppujen nopeus vaikuttaa varaajan kerrostumiseen? Ei ymmärrä.
Jani
-
Noniin nyt on säädetty kiertovesipumput ykköseltä kakkoselle ja latauspumppu (vai onko tulistinpumppu?) säädetty kolmoselta kakkoselle. Seuraillaan vaikutuksia. Kokeilin myös tuota tulistinkraanan säätöä, mutta ei juuri vaikutusta tuntunut olevan. Täysillä se oli ja kuristin et. n. 1/3 osaa oli auki. Nyt taas kokonaan auki.
Eli säädöt nyt:
Ylämin 47, yläero 6.
Alamin 30, alaero 10. (alaminimi on minimissään)
L1 ja L2 pumput: 2
Latauspumppu: 2
Tätä ennen lämmöt oli pumpun sammuessa ylä 50 ja ala 47. Ja pitkä käyntijakso. Vuorokaudessa pumppu oli nyt käynyt 10h. Kuinkas paljon teillä pumput käy tähän vuodenaikaan?
Ei toisaalta suurta haittaa näin lämmityskaudella, mut ma ihmetelen silti.
-
Noniin nyt on säädetty kiertovesipumput ykköseltä kakkoselle ja latauspumppu (vai onko tulistinpumppu?) säädetty kolmoselta kakkoselle. Seuraillaan vaikutuksia. Kokeilin myös tuota tulistinkraanan säätöä, mutta ei juuri vaikutusta tuntunut olevan. Täysillä se oli ja kuristin et. n. 1/3 osaa oli auki. Nyt taas kokonaan auki.
Eli säädöt nyt:
Ylämin 47, yläero 6.
Alamin 30, alaero 10. (alaminimi on minimissään)
L1 ja L2 pumput: 2
Latauspumppu: 2
Tätä ennen lämmöt oli pumpun sammuessa ylä 50 ja ala 47. Ja pitkä käyntijakso. Vuorokaudessa pumppu oli nyt käynyt 10h. Kuinkas paljon teillä pumput käy tähän vuodenaikaan?
Ei toisaalta suurta haittaa näin lämmityskaudella, mut ma ihmetelen silti.
Harmi kun tuo alaminimi on nostettu 30 asteeseen, tällöin lämpökäyrän alle menevää alaminimiä voi käyttää käyntijakson (ja tauon) pidentämiseen vasta kun menovesi-infon arvo ylittää tuon +30 astetta. Tämä raja tulee sinulla tosin jo aika aikaisessa vaiheessa (-3-5).
Käyntiaikaa saat pidennettyä vielä kun nostat pakkasilla sen L2-piirin (sinulla siis ei kosteidentilojen) kiertovesipumpun nopeuden kolmoselle. Siinähän sinulla oli vielä reipasta lämpötilaeroa tulevan ja palaavan lattiaveden osalta. Ajatushan tuossa on että shuntti on täysin auki kun pumppu lopulta käynnistyy, tällöin pumppu syöttää aluksi kaiken tuottonsa suoraan lattialämmitykseen, kunnes shuntti pikkuhiljaa raksuttaa kiinni ja jatketaan säiliön lämmitystä. Toimii ainakin vanhemmassa versiossa.
Shunttia voisi hidastaa vielä asetuksia muuttamalla, mutta siihen en mennyt kun meni yli hilseen 90% koko viestiketjusta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2020
Huomioi että nämä ovat wanhan mallin asetuksia ja uudessa v-mallissa saattaa joku asia olla toisin...
Jani
-
Lämpöässän säätämisestä
Jos sinulla on rintamamiestalo, niin siinä on todennäköisesti patterilämmitys?? Nuo käyrien arvot ja menoveden lämpötilat vaikuttavat varsin matalilta, tai sitten patterit on reilusti "ylimitoitetut".
Lämpöpumppusi käyntiaika-% osoittaa, että mitoitus on täysteho ja riittänee lähemmäksi -30C.
Säädön pääperiaateet:
Alaosa:
ALA-min pienimpään arvoonsa = 30C, tällöin lämmityskaudella käyrä ohjaa pumpun käyntiä ja lämpimämmillä ilmoilla pumpun käyntiä ohjaa ALA-min.
ALA-ero: Aloita arvolla 7C.
Pumppu pysähtyy kun alaosan lämpötila on ALA-min +5C tai käyrä + 5C
Käynnistyy kun alaosan lämpötila on pysähtymislämpötila miinus ALA-ero
Koska sinulla on näin matala menoveden lämpötila, pumpun käynnistää näillä ulkolämpötiloilla vielä ALA-min.
Ilmojen jäähtyessä siirtyy pumppu selkeämmin käyrän ohjaukseen. Otetaan esimerkki
Ulkoilma -10C
Menovesi +35C
Pumppu pysähtyy 35C+5C=40C (alaosan lämoötila)
Pumppu käynnistyy 40C-7C= 33C (alaosan lämpötila)
Huomaa pumppu käynnistyy vasta kun alaosan lämpötila on 2C menovettä kylmempää. Tämä onnistuu, koska alaosan mittausanturin yläpuolella on lämpimämpää vettä kuin mitä mittari näyttää.
Jos ALA-eroa kasvatetaan suuremmaksi tämä lämpöreservi ei riitäkään vaan nelitieventtiili alkaa ottamaan yläosan kuumaa vettä lämmön jakopiirin käyttöön. Normaalikäytössa tämä ei ole suotavaa. Jos sinulla on ongelmia yäosan lämpiämisen kanssa, niin silloin ei missään tapauksessa kannata käyttää yläosan vettä talon lämmittämiseen!!!!!
Minulla 7C:een ALA-ero:n kärsii mutta 8C on liikaa. 4-tieventtiilin asento on tällöin n. 70-80%. Tämä raja-arvo on tietenkin jossain määrin pumppukohtainen.
Tämä raja-arvo selviää ajamalla eri ALA-eron arvoilla ja seuraamalla 4-tieventtiilin asentoa ja putkien lämpötiloja.
Yläosa:
Pumppu käynnistyy YLÄ-min miinus puolet YLÄ-erosta
Pumppu pysähtyy YLÄ-min plus puolet YLÄ-erosta.
Esimerkki:
YLÄ-min 50C
YLÄ-ero 6C
Pumppu käynnistyy 50C - 3C = 47C (yläosan lämpötila)
Pumppu pysähtyy 50C + 3C = 53C (yläosan lämpötila)
Minulla on
YLÄ-min 50C
Ylä-ero 4C
Näin pieni YLÄ-ero jotta pumppu kävisi mahdollisimman vähän aikaa yläosan ohjaamana.
Pumpun käyntihän on usein ns. sekakäyntiä.
Pumppu käynnistyy siitä käynnistyskriteeristä, mikä ensimmäisenä tulee voimaan ja pysähtyy siitä pysähtymiskriteeristä, mikä viimeksi poistuu
Tämä tällä kertaa. Toivottavasti ei tullut pahoja lapsuksia joukkoon.
Tulistuksen säätämiseksi sinun tulee asentaa tulistimelta varaajaan menevään putkeen lämpömittari (ja mielellään myös varaajasta tulistimelle menevään putkeen) Tavallisen digitaalisen lämpömittarin anturi putkeen kiinni ja eristetään hyvin. Tulistuksen säätöventtiiliin pitää rakentaa jonkinlainen asteikko, jotta jäljestäpäinkin tietää missä asennossa venttiili on ollut ja voi palata takaisin hyväksi havaittuun venttiilin asentoon. Itse säätämisestä lähiaikoina lisää.
ATS
-
Noniin nyt on säädetty kiertovesipumput ykköseltä kakkoselle ja latauspumppu (vai onko tulistinpumppu?) säädetty kolmoselta kakkoselle. Seuraillaan vaikutuksia. Kokeilin myös tuota tulistinkraanan säätöä, mutta ei juuri vaikutusta tuntunut olevan. Täysillä se oli ja kuristin et. n. 1/3 osaa oli auki. Nyt taas kokonaan auki.
Eli säädöt nyt:
Ylämin 47, yläero 6.
Alamin 30, alaero 10. (alaminimi on minimissään)
L1 ja L2 pumput: 2
Latauspumppu: 2
Tätä ennen lämmöt oli pumpun sammuessa ylä 50 ja ala 47. Ja pitkä käyntijakso. Vuorokaudessa pumppu oli nyt käynyt 10h. Kuinkas paljon teillä pumput käy tähän vuodenaikaan?
Ei toisaalta suurta haittaa näin lämmityskaudella, mut ma ihmetelen silti.
Joo, siinä latauspumpussa voi nopeutta muuttaa, tulistimen pumpussa ei ole säätöä, säätö tapahtuu tosiaan kuristamalla sitä palloventtiiliä ylhäältä lukien toisesta putkesta, siitä voi näppituntumalla (tai vaikka mittarilla jos kerkee virittelemään) hiplata ylävaraajaan matkaavan veden lämpötilaa joka siis ongelmallisesti matkaa sen alavaraajan kautta jolloin sen lämpötila varsinkin käyntijakson alussa laskee liikaa (voi olla saapuessaan viileämpää kuin ylävaraajassa jo oleva vesi). Ainakin meidän pumpussa tuo tulistinkierron putken pinta polttelee näppiä (yli 60 astetta) vasta jonkin ajan kulutta startista, tämä aika pitäisi saada sillä palloventtiilillä minimiin s.e. tulistinkierron lämpötila ei ylitä 70 astetta pitkässäkään käynnissä?? (lainaus jostain seppaantin viestistä).
Jotenkin noin sen ilmeisesti saa pelaamaan sitten niin hyvin kuin mahdollista ilman muita patentteja. Eli tässä kun filosofoidaan niin pumpun toiminta lähtee siitä että sulla on kohtuullisen iso varaaja jossa on aina koko reservi lämmintä vettä ja säädöillä tätä on melkein mahdotonta tai ainakin hiton haastavaa muutta optimaalliseksi energian säästön suhteen, jossa tavoitellaan alhaista lauhtumislämpötilaa lämmitysenergian tuoton suhteen.
EDIT (seppaantin viesti tuli tuossa kirjoitellessa) ei taida olla ihan mahdotonta se säätö kuitenkaan...
Eli kunnon tulistukseen ja mataliin lauhdutuslämpöihin varaaja on pieni kun halutaan turvata REILU lämpimänveden reservi, jotenkin noin... Toisaalta pienellä tuotekehittelyllä tuon saisi oikeasti toimimaan juuri käyttäjän tarpeiden mukaisesti (vähempi lämmintä käyttövettä ja parempi COP). No kiva kuulla että kaikilla meillä pienempien V koneiden omistajilla on yhteinen harrastus ja haaste tässä hommassa. Itse ainakin voorumia lukeneena olin jo ostaessa LÄ V9:ää tietoinen että jotain tällaista saattaa olla odotettavissa. Jos saisin valita taas uudelleen niin valinta olisi edelleen sama kun tila johon laite tulee on rajallinen.
Make
-
Ai niin... missä korossa lie muuten se alavaraajan lämpötila-anturi. Onko kukaan mittaillut lauhduttimelle matkaavan veden lämpötilaa suhteessa oumannin näyttämään alavaraajan lukemaan? Ylavaraajassahan anturi on -400mm korossa ja sen päällä lämpimämpää vettä kun mitä ohjain antaa ymmärtää (ero taitaa olla jotain +10 astetta).
Make
-
Mittausteni mukaan V-7.0 varaajan mittoja:
Kokonaiskorkeus 1725 mm
Välipohja -585 mm (katosta mitattuna)
M09 yläosan anturi -330 mm
M10 alaosan anturi -560 mm välipohjasta (-1150mm katosta)
M10 +575 pohjasta ylöspäin. Eli mittaus on n. keskellä alavaraajaa.
Tilavuus 419 l -> 0,243 l/mm
Mittausten tarkkuus 10-20mm
. Onko kukaan mittaillut lauhduttimelle matkaavan veden lämpötilaa suhteessa oumannin näyttämään alavaraajan lukemaan?
1-Wire mittaa koko ajan n. 1min välein.
ATS
-
Tuollasen bongasin:http://www.munkuvat.org/kuvat/76272.jpeg
Eli taitaa olla jotain 3-4 astetta ero alavaraajan ouman-mittauksen ja lauhduttimelle palaavan veten välillä käyntijakson ehtoopuolella jolloin ero on siis pienimmillään.
Make
-
Lattialämmityksen meno- ja paluuveden ero on nyt pysynyt 1-2 asteessa, kun kvpumput kakkosella. Milläs nopeudella tuo latauspumppu olis hyvä pitää?
Täytyypi siis käydä ostaan parit lämpömittarit ja alkaa säätää tuota tulistusta. Meneekö ne putket seuraavassa järjestyksessä: Latauspumppu, tulistin paluu (jossa hana), tulistinpumppu, latauspaluu? Vähän vaan hämää tuo järjesteys.
-
Lattialämmityksen meno- ja paluuveden ero on nyt pysynyt 1-2 asteessa, kun kvpumput kakkosella. Milläs nopeudella tuo latauspumppu olis hyvä pitää?
Täytyypi siis käydä ostaan parit lämpömittarit ja alkaa säätää tuota tulistusta. Meneekö ne putket seuraavassa järjestyksessä: Latauspumppu, tulistin paluu (jossa hana), tulistinpumppu, latauspaluu? Vähän vaan hämää tuo järjesteys.
Latauspumppu kannattaa pitää ilmeisesti vähintään kakkosella. Tehtaan jäljiltä kolmosella. KimmoK:n kirjoitusten perusteella 700 litraisessa varaajassa toiminta ei ainakaan kärsinyt kun latauspumppua pienentää, tiedä sitten näistä, joku varmaan osaa filosofoida tarkemmin, paras lauhdutusteho saadaan kuitenkin periaatteessa 3 asennossa = paras COP mutta haittapuolena on se alaosan lämpökerrostumisen sotkeentuminen käsittääkseni jolloin lauhduttimelle ei virtaa enää välttämättä se viilein vesi (kehnontaa COPpia).
Minun mielestä järjestys on ylhäältä: lauhduttimelta varaajalle (pumppu säädöillä), tulistimelta varaajalle (jossa siis kuristus ja jota mitataan), varaajalta tulistimelle (pumppu ilman säätöjä), varaajalta lauhduttimelle. Saatoit varmaan tarkoittaakkin noin mutta onpahan sama asia sanottu nyt moneltappaa, joku voi varmaan oikaista jos meni väärin.
-
Putkista vielä, siis toinen ylhäältä lukien jota mitataan =tulistukselta varaajalle, tässä ei ole mitään kuristusventtiiliä toisin kun edellä sekoilen..., seuraava putki, kolmas ylhäältä on paluu varaajalta tulistukselle, jossa on se kuristusventtiili ja tulistuksen kiertopumppu.
Make
-
No kyllä meidän pumpusta löytyy punaiset venttiilit kolmesta alimmaisesta. Ylin putki ainoa mistä puuttuu. Nyt olen kuristanut sitä toiseksi ylintä putkea. Ja edelleenkin toi putkijärjestys hämää, kun tolleen pareittain tuossa näyttäisi olevan. Siis kaksi ylintä selvästi vierekkäin ja kaksi alinta vierekkäin.
-
Ja sitten pari sanaa tulistuksen säädöstä.
Vielä tähdennän sitä, että kakki toimenpiteet ja niiden vaikutukset pitää kirjoittaa muistiin, koska kohta ei muista mitä on tullut tehtyä.
Tulistuslämpötilan säädön pääperiaate on:
Varaajan yläosaan menevän veden lämpötila pitäisi olla parin minuutin kuluttua käynnistyksestä n. 5C korkeampi kuin mitä on yläosan pysäytysraja.
Perusteluita:
Jos yläosaan ajetaan kylmempää vettä kuin pysäytysraja niin eihän sitä silloin saavuteta. Tai saavutetaan vasta sitten kun alaosakin on lämmennyt lähelle yläosan pysäytysrajaa.
Tämä n.5C lämpötilaero pysäytysrajaan tulee siitä että putki kulkee varaajan ala- ja yläosan läpi yläosan yläosaan. Lämpötilatasoista riippuen tulistusvesi mittausteni mukaan jäähtyy jopa 5- 8C ennenkuin se pääsee varaajan yläosaan.
Lisäksi on otettava huomioon varaajan yläosan toiminnan pitkät aikaviiveet.
Tulistustehohan on n. 20% lämpöpumpun antotehosta.
V9:llä tulistusteho on siten n.1,8 kW.
Jos tulistimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilaero on esim 20C, on tulistusvirtaus 21 ml/s (=1,3l/min) !!!
Yläosan lämpötila-anturin yläpuolella on vettä 80 l. Kestää yhden tunnin kunnes tulistimelta lähtevä vesi saavuttaa lämpötilamittauksen. Koko yläosan veden (140 l) yhteen kierrokseen kuluu aikaa lähes kaksi tuntia.
Jos säätö on vähänkin kohdallaan pitäisi näillä pakkasilla pumpun käydä puhtaasti alaosan ohjaamana ja yläosan lämpötilan pysyä koko ajan pysäytysrajan yläpuolella. Lukuunottamatta tietenkin tilanteita milloin käytetään runsaasti kuumaa vettä.
ATS
-
"Jos säätö on vähänkin kohdallaan pitäisi näillä pakkasilla pumpun käydä puhtaasti alaosan ohjaamana ja yläosan lämpötilan pysyä koko ajan pysäytysrajan yläpuolella."
No minkä helv.... takia meillä alaosa sahaa suurinpiirtein alaosan käynnistysrajan ja yläosan pysäytysrajan välillä? Siis n. 30-47 kokoajan? Ja yläosa lähes kokoajan 2-3 astetta pysäytysrajan alapuolella (tippuu toki, jos vettä käytetään). Ja jos vettä käytetään yhtään pumpun käydessä, niin ei se meinaa sammua koskaan, koska ei pääse ikinä tuonne yläosan pysäytysrajalle silloin (50c).
-
Jos säätö on vähänkin kohdallaan pitäisi näillä pakkasilla pumpun käydä puhtaasti alaosan ohjaamana ja yläosan lämpötilan pysyä koko ajan pysäytysrajan yläpuolella. Lukuunottamatta tietenkin tilanteita milloin käytetään runsaasti kuumaa vettä.
ATS
Kun LÄ lämmittää taloa, niin mikä ohjaa yläosaan menevän veden lämpötilaa?
-
Vielä kerran nämä putket.
- Ylin: Lataupumppu vesi lauhduttimelta alavaraajaan
- Toinen ylhäältä: Tulistimelta ylävaraajaan. Tässä putkessa olevalla venttiilillä säädetään tulistuksen virtausta ja lämpötilaa.
-Kolmas ylhäältä: Tulistuspumppu, vesi ylävaraajalta tulistimeen
-Alin: Latauslinja, vesi alavaraajalta lauhduttimelle.
Joko sinulla on lämpömittarit tulistinputkissa? ja asennonosoitus tulistuksen säätöventtiilissä?
Kurista aluksi venttiili asentoon n. 40% ja seuraa tilannetta (useita käyntijaksoja).
Mitä enemmän venttiiliä suljetaan sitä lämpimämpää vettä menee ylävaraajaan, mutta vastaavasti virtaus pienenee ja aikaviiveet kasvavat.
Mitkä ovat tämänhetkiset asetusarvot?
-Yäminimi
-Yäero
-Alaminimi
-Alaero
-Käyrä
ATS
-
Höh, mulla on säätö vain tulistuksen paluupuolella, auttaakohan sen kuristaminen asiaa? Mulla on ylävaraajan pysäytysraja 49 ja alavaraaja kerkeää 40:n lukemiin tyypillisesti ennekuin tuo saavutetaan. Pitää ottaa foto huomenissa tuosta konstruktiosta ja pistää näytille...
Make
-
Höh, mulla on säätö vain tulistuksen paluupuolella, auttaakohan sen kuristaminen asiaa?
Mikä pumppu sinulla on??
L-Ässä V- ?? vanhempi vai uudempi malli??
ATS
-
Pumppu on uusi LÄ V9, kattelin sitä tänään tuossa rakennuksella, siinä tulistimelta varaajalle putkessa on semmonen kirkas Y-kappale jossa kierrehattu Y-haaran päässä, punallin sen hatun auki, niin siinä sisäputkessa Y haarassa näyttäs ilmeisesti olevan se tulistuksen säätö?? Y-kappaleen sisällä on ilmeisesti kierrettävä holkki (ainakin kuusikoloavaimelle paikka keskellä). En kokeillut kiertää vielä sitä..., paluupuolella tosiaan semmonen täälläkin esitelty rimpula punainen hanikka jota olen kuristanut näppituntumalla. Itteasiassa nyt kun pakkasta on reippaanlaisesti > 15 astetta niin tuo ylävaraaja tulistuu paremmin (käyntiaikasuhde yli 40%), eli ylävaraajassa katkaisu 49:ssä niin sammui äsken tuossa alavaraajan ohjaamana 38:ssa s.e. ylävaraajassa lämmintä 50.
-
Pumppu on uusi LÄ V9, kattelin sitä tänään tuossa rakennuksella, siinä tulistimelta varaajalle putkessa on semmonen kirkas Y-kappale jossa kierrehattu Y-haaran päässä, punallin sen hatun auki, niin siinä sisäputkessa Y haarassa näyttäs ilmeisesti olevan se tulistuksen säätö?? Y-kappaleen sisällä on ilmeisesti kierrettävä holkki (ainakin kuusikoloavaimelle paikka keskellä). En kokeillut kiertää vielä sitä...,
Olisikohan tässä jotain uutta kehitystä L-Ässältä tulistuksen säätöön???
Älä muuta asentoa enen kuin olet selvittänyt laitteen tarkoituksen ja toimintatavan !!!
Ellei selviä käyttöohjeesta niin kysy tehtaalta.
Minulle tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen kyseisestä Y-haarasta.
Onko muilla havaintoja vastaavasta ja tietoa tarkoituksesta?
ATS
-
V13:ssa tuo putkijärjestys näyttää tältä:
http://www.aijaa.com/v.php?i=3316453.jpg
Latauspumppu näyttäisi minulla olevan tehtaanjäljiltä asennossa 3. Mitä tapahtuu jos laitan latauspumpun arvoon 2? Tarkoittaako se silloin sitä että alaosa lämpeää sitten hitaammin kuin aiemmin?
-
Näppituntumalla olen myös koittanut säädellä. 1/3 auki on nyt ollut ja putki näppituntumalla kuuma, ei polttava. No enivei mitään vaikutusta tällä säädöllä ei ole ollut.
Kuinkas hyvin pitäisi lämpimän veden riittää kun ylämax on 47c ja yläero 6cm eli pysäytysraja 50c? Eilen alkoi hiipumaan kun saunottiin kahden aikuisen ja kahden lapsen voimin. Lapsille laskettiin ammeisiin 38c asteista vettä n. 50 litraa ja muuten ei kyllä ylimääräistä lutrattu. Luulisi noilla säädöillä vielä hieman pidemmälle riittävän? Ainakin arvon foorumilaisten puheiden perusteella.
Täytyypi varmaan ruveta kyselemään LÄ:ltä että voiko mahdollisesti olla jotain vikaa.
Mitenkäs tuon Ouman Trendin sai tuohon viriteltyä (203GT)? Saisi vähän parempaa käppyräfaktaa, "mutu"-arvojen lisäksi =)
-
Kuinkas hyvin pitäisi lämpimän veden riittää kun ylämax on 47c ja yläero 6cm eli pysäytysraja 50c? Eilen alkoi hiipumaan kun saunottiin kahden aikuisen ja kahden lapsen voimin. Lapsille laskettiin ammeisiin 38c asteista vettä n. 50 litraa ja muuten ei kyllä ylimääräistä lutrattu. Luulisi noilla säädöillä vielä hieman pidemmälle riittävän? Ainakin arvon foorumilaisten puheiden perusteella.
Meillä
ylämin 48 ja yläero 6
alamin 30 ja alaero 6
Näillä asetuksilla lämmintä vettä riittää ainakin näillä keleillä hyvin viidelle kylpijälle (2 + 3). Ja meillä myös ammeeseen menee 38-40c vettä tuo 50L. Pumppu on kylläkin V13, jossa isompi tankki.
Kesällä oli myös nuo samat asetukset ja silloin tuli muutaman kerran hieman haaleampaa vettä, koska kesällähän pumppu toimiikin enimmäkseen tuon ylämin:n ohjaamana ja tankin yläosa lämpötila pääsee enemmän putoamaan.
-
Kuinkas hyvin pitäisi lämpimän veden riittää kun ylämax on 47c ja yläero 6cm eli pysäytysraja 50c? Eilen alkoi hiipumaan kun saunottiin kahden aikuisen ja kahden lapsen voimin. Lapsille laskettiin ammeisiin 38c asteista vettä n. 50 litraa ja muuten ei kyllä ylimääräistä lutrattu. Luulisi noilla säädöillä vielä hieman pidemmälle riittävän?
Suuruusluokkatarkastelu:
Jos yläosan keskilämpötila on 50C, voidaan sitä jäähdyttää 10C ja sieltä saadaan energiaa 5880 kJ (1,6 kWh). Alaosan tilavuus on kaksi kertaa yläosan tilavuus. Jos oletetaan, että alaosasta saadaan kaksinkertainen määrä energiaa yläosaan verrattuna, on lämpimän veden tekoon käytettävissä 17640 kJ (4,9 kWh)
Kun tuolla energiamäärällä lämmitetään viisi asteista vettä lämpötilaan 38C , saadaan sitä 125 litraa.
Kahden aikuisen ja kahden lapsen saunareisulla kuluu helposti tuo määrä.
Niinkuin aiemmin on sanottu ellei ylä-min asetuksella 50C saada riittävästi lämmintä vettä, niin nosta sitä.
Mitkä ovat tämänhetkiset asetusarvot?
-Ylä-min
-Ylä-ero
-Ala-min
-Ala-ero
-Käyrät
Etenkin Ala-ero kiinnostaa, koska aiemmista viesteistä saattoi saada käsityksen, että se on 10C ?
ATS
-
Säädöt:
Ylämin: 47
Yläero: 6
Alamin: 30
Alaero: 7
KVPumput kakkosella
Latauspumppu kolmosella
"Tulistusventtiili" 1/3 auki
L1 (on kellari, kiitos putkarin tyrän)
Max 40
-20: 36
0: 30
+20: 21
L2 asuinkerros
Max 40
-20: 39
0: 31
+20: 21
Edit: Niin jos varaajan yläosa on 1/3 osaa eli 133 litraa, niin miten siitä saa alle 125 litraa n. 38 asteista vettä jos se on lämmitetty n. 50 asteiseksi?
Edit2: Hieman ollaan menty parempaan suuntaan:
Arvot viimesen käynnin jälkeen:
Ylä: 50c
Ala: 44c (aikasemmin ollut n. 47c)
Kuumakaasu: 88c
Onko tuo kuumakaasu normaali pitkän n. 45 min käynnin jälkeen?
-
Oletetaan, että teilläpäin on ollut pakkasta -15C.
L1-käyrä ohjaa lämpöpumpun alaosan toimintaa.
Yllämainituilla L1 käyrän arvoilla pumpun
- Käynnistyslämpötila on 32,5C (Alaosa)
- Pysähtymislämpötila on 39,5C (Alaosa)
Mutta koska pumppu pysähtyy vasta yläosan ohjaamana 50C:ssa (Yläosa) (47+1/2*6=50C) nousee alaosan lämpötilakin (44C) yli pysäytysrajan (39,5C).
Jostakin syystä pumppu ei kykene näillä asetusarvoilla tekemään riittävästi riittävän lämmintä vettä yläosaan tai sitten sitä kulutetaan myös lämmityspiirien käyttöön.
Yksi syy saattaa olla, että nelitieventtii ottaa vähän ennen pumpun käynnistymistä LJ1:n käyttöön myös yläosan vettä.
Minulla yläerona 7C on maksimi mitä voi käyttää, pumppukohtaisista mittausten tarkkuuksita johtuen voi olla, että 7C on sinulla liikaa.
Pudota ALA-ero varmuuden vuoksi lukemaan 5C
Minulla, jos latauspumppu on asennossa 3 , on virtaus niin suuri, että pumpun käynnistyessä sekoittuvat alaosan lämpötilakerrostumat lähes välittömästi. Lisäksi tämä jäähdyttää myös varaajan yläosan alinta osaa sekä jäähdyttää tulistimelle menevän veden lämpötilaa useilla asteilla. Minä olen havainnut kokonaisuuden kannalta parhaaksi latauspumpun tehoasetukseksi asennon 1. Tämä ei välttämättä päde malliin V-9.
V-7 ja V-9 kummassakin on samanlaiset varaajat mutta latauspumpuista en tiedä ovatko ne samat. Minulla on WILO Typ RS25/4-3 KU P
Kokeile latauspumppua asennossa 2 tai jopa asenossa 1
Kuumakaasu on minulla samalla alaosan lämpötilalla muutaman asteen korkeampi.
Tämä tällä kertaa, lämpimän veden riittävyydestä toisella kertaa lisää.
ATS
-
Meillä lämpöässä V 10,5 ollut käytössä reilun vuoden ja tuntuu että tämä
pumppu ei seuraa alalämpöä ollenkaan.
Säädöt:
Ylämin: 53
Yläero: 6
Alamin: 33
Alaero: 6
L1 (vain yksi piiri)
Max 40
-20: 32
0: 26
+20: 20
Tänä aamuna pumppu lähti käyntiin kun Ouman näytti tätä,
Varaaja ylä 50
Varaaja ala 43
kuumakaasu 41
Kun pumppu oli käynyt 34 min pysähtyi se näihin lukemiin,
Varaaja ylä 56
Varaaja ala 53
Kuumakaasu 117
Nyt haluaisin kysyä kokeneemmilta maalämmittäjiltä onko tällainen normaalia kun minua kans ihmetyttää tuo ylä ja alalämmön vähäinen ero
-
Edit: Niin jos varaajan yläosa on 1/3 osaa eli 133 litraa, niin miten siitä saa alle 125 litraa n. 38 asteista vettä jos se on lämmitetty n. 50 asteiseksi?
Jos sinulla on varaajan yläosan tilavuuden (140 l) verran 50C vettä saunan padassa, ja lisäät sinne 51 l 5C kraanavettä saat yhteensä 191 l 38C pesuvettä.
Ja sitten porukalla saunaan vettä lutraan.
Kun olette käyttääneet kaikki 191 l 38C vettä on pata tyhjä.
Jos lämpimän veden kierukka kulkisi vain varaajan yläosan (tilavuus 140l ja lämpötila 50C) kautta ja tehdään 5C kraanavedestä 50 l 38C pesuvettä, on varaajan lämpötila pudonnut arvoon 38C.
Tämän jälkeen suihkusta tulevan veden lämpötila on alle 38C ja sanotaan että lämmin vesi loppui.
Tosiasiassa varaajassa on edelleen 140 l 38C vettä mutta sitä ei voi hyödyntää.
Tämän johdosta käyttövesi esilämmitetään varaajan alosassa ja näin hyödynnetään koko varaajan lämpökapasiteettia lämpimän veden tekoon.
Lisäksi lämpötilojen kerrostuminen vaikuttaa saatavan lämpimän veden määrään.
ATS
-
Kuu-ukko kirjoitti
Tänä aamuna pumppu lähti käyntiin kun Ouman näytti tätä,
Varaaja ylä 50
Varaaja ala 43
kuumakaasu 41
Kun pumppu oli käynyt 34 min pysähtyi se näihin lukemiin,
Varaaja ylä 56
Varaaja ala 53
Kuumakaasu 117
Nyt haluaisin kysyä kokeneemmilta maalämmittäjiltä onko tällainen normaalia kun minua kans ihmetyttää tuo ylä ja alalämmön vähäinen ero
Ei tuo normaalilta näytä. Pumppu on käynyt puhtaasti yläosan ohjaamana ja alosa on lämminyt aivan tarpeettoman kuumaksi. Se hyvä puoli tässä on että lämmitä vettä riittää varmasti.
Kerrohan lisäksi mikä on:
- Ulkolämpötila
- Menoveden lämpötila
- Paluuveden lämpötila
- Lämmöjakopumpun tehoasento
- Latauspumpun tehoasento
- Tulistuslinjan venttiilin asento
- Onko lämpimän veden kierto
ATS
-
-Ulkolämpötila oli aamulla -12
-Menovesi 29
-Paluuvettä ei ole mitattu
-Tulistuslinjan venttiili 1/3 kiinni
-Lämmönjakopumpun tehoasento on kolmosella samoin kuin latauspumpun niitä ei ole muutettu koko aikana, ovat tehtaan jäljiltä.
-Täytyy tunnustaa että en tiedä onko lämpimän käyttöveden kiertoa,
mitenkäs sen saa selville :-/
Soitin lämpöässän tehtaalle tänään iltapäivällä ja selostin tilanteen. He suosittelivat seuraavanlaisia arvoja:
Varaaja ylämax 43
Varaaja alamin 45
Tulistuslinjan venttiili 1/2 kiinni
Mitäs olette tästä mieltä?
-
Tervehdys.
Mitäs ne "Lapualaaset" nyt oikeen hourii..? Noilla tehtaan suosittamilla asetuksilla sun pumppus lopettaa tulistuksen hyödyntämisen kokonaan. Kai sen pitää toimia kun kerran hintakin otetaan. Olikohan siellä joku tuuraaja puhelimessa???
Tuntuis että sun pitää saada enemmän tulistuskiertoa, eli venttiiliä enemmän auki mutta pudota samalla se latauspumppu asentoon 2 tai 1. Nyt siellä menee mömmöistä niin pieni osa ja niin hel*etin lujaa tulistuksen lämmönvaihtimen läpi että siirtovaihe jää välistä kokonaan.
Pudota ylä minimi niin että saat koneen käymään alapöntön arvoilla. Kun tämä on saavutettu niin lisäile pikkuhiljaa tulistuskiertoa kunnes löydät sen optimin. Aluksi voi käyttöveden kanssa tulla sanomista joten valitse testiajankohta huolella...
Lässästä en osaa sanoa, mutta meillä on Ekowell 1002 (360 L integroidulla varaaja) ja nyt kun lämmitys viimeinkin on tarpeen (ulkona - 9 astetta) niin kone jauhaa alalämmön mukaan välillä 31 --> 41 astetta, ja yläosassa on aamuisin lämmintä 85-87 astetta.
Kai Lässälläkin nyt pitäisi saada lämpöeroa ylä- ja alapöntön välille vähintääkin 10 astetta? Kommentteja, Lässän omaavat??
-
Tuossa Ekowellissä onkin "suora" tulistus ja lauhdutus eli parempi teho ja pari vikaherkkää ja sähköäkuluttavaa pumppua vähemmän, haittana on suurempi kylmäainemäärä jolloin vuositarkistus velvollisuus tulee vastaan pienemmällä laitteella kuin "epäsuorassa"systeemissä
-
Puhelimessa oli tehtaan huoltopäällikkö sanoi että näillä asetuksilla pumppu saadaan toimimaan alaosan ohjaamana ja paremmalla hyötysuhteella.
Säädin pumpun tehtaan suosittelemiin asetuksiin ja seurasin sen toimintaa tänä aamuna.
-Ulkoilman lämpötila -15
-Menovesi 30
-Paluuvesi 26 (teippasin ja eristin digitaalimittarinanturin paluupuolen putkeen)
Pumppu lähti käyntiin kun Ouman näytti tätä,
-Varaaja ylä 54
-Varaaja ala 45
Pumppu kävi puoli tuntia ja pysähtyi näihin lukemiin,
-Varaaja ylä 57
-Varaaja ala 51
Ylä ja ala ero edelleen tehtaan säädöissä (6)
-
Soitin lämpöässän tehtaalle tänään iltapäivällä ja selostin tilanteen. He suosittelivat seuraavanlaisia arvoja:
Varaaja ylämax 43
Varaaja alamin 45
Tulistuslinjan venttiili 1/2 kiinni
Mitäs olette tästä mieltä?
Samanlaiset arvot kuin wanhan V-mallin helleasetukset kun lämmitysvettä ei tarvita lainkaan. Eli pumpun käynnistyminen yläminimin ohjaamana estetään. Tämä (offtopic) sivuhuomautuksena.
Jani
P.S Täällä siitä juteltiin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2201
-
Kuu-ukko kirjoitti:
Soitin lämpöässän tehtaalle tänään iltapäivällä ja selostin tilanteen. He suosittelivat seuraavanlaisia arvoja:
Varaaja ylämax 43
Varaaja alamin 45
Puhelimessa oli tehtaan huoltopäällikkö sanoi että näillä asetuksilla pumppu saadaan toimimaan alaosan ohjaamana ja paremmalla hyötysuhteella.
PAREMPI ETTEN SANO MITÄÄN, MUUTEN TULISI PUHUTTUA RUMIA
ATS
-
Kuu-ukko kirjoitti:
Soitin lämpöässän tehtaalle tänään iltapäivällä ja selostin tilanteen. He suosittelivat seuraavanlaisia arvoja:
Varaaja ylämax 43
Varaaja alamin 45
Puhelimessa oli tehtaan huoltopäällikkö sanoi että näillä asetuksilla pumppu saadaan toimimaan alaosan ohjaamana ja paremmalla hyötysuhteella.
PAREMPI ETTEN SANO MITÄÄN, MUUTEN TULISI PUHUTTUA RUMIA
ATS
Sano vaan ja jos on muita ehdotuksia asetusarvoiksi niin olen pelkkänä korvana
-
Sailor kirjoitti eilen
P.S Täällä siitä juteltiin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2201
Tässä on keskusteltu vanhemman V-mallin säätämisestä ja käyttäytymisestä.
Samat säänöt eivät suoraan sovi uudelle V-mallille joka tuli markkinoille n. vuoden 2007 alusta.
Kuu-ukko
Lue huolella koko tämä viestiketju. Siellä olen kertonut oman näkemykseni uuden V-mallin säätämisestä perusteluineen.
Soitin lämpöässän tehtaalle tänään iltapäivällä ja selostin tilanteen. He suosittelivat seuraavanlaisia arvoja:
Varaaja ylämax 43
Varaaja alamin 45
Puhelimessa oli tehtaan huoltopäällikkö sanoi että näillä asetuksilla pumppu saadaan toimimaan alaosan ohjaamana ja paremmalla hyötysuhteella.
Onhan tuo totta, että näin saadaan pumppu käymään alaosan ohjaamana, kun laitetaan yläosan pyynti alaosan pyyntiä pienemmäksi.
Näillä asetusarvoilla saadaan todennäköisesti huonoin mahdollinen hyötysuhde.
Jos Kuu-ukolla -15C pakkasella riittää menoveden lämpötilaksi 30C. Onko mitään järkeä hyvän hyötysuhteen kannalta käyttää alavaraajaa 45-51C lämpötilassa kun 30-36C riittäisi ????????
Toivottavasti L-Ässän suunnitelupuolen kaverit lukevat tätä palstaa ja huomaavat kuinka paljon ongelmia on tulistuksen säädössä sekä ylävaraajan lämpötilan hallinnassa ja ryhtyvät korjaaviin toimenpiteisiin.
ATS
-
Onko kellään uusia ideoita saada tuota yläosaa nyt lämpenemään paremmin? Pumppu vaan raksuttaa ja raksuttaa. Tälläkin hetkellä pumppu on käynnissä. Ollut n. 30-45min. Veden kulutusta ei tuona aikana yhtään. Arvot ovat:
Ylälämpö 51c (katkeaa 53c:ssa)
Alalämpö 47c
Kuumakaasu 96c
Tulistin: 51c (digimittarilla, teipattu alumiini ja ilmastointiteipillä)
Ulkona: -3c
Öhöm... 28.12.08 jälkeen mittariin on muuten tullut 568 tuntia. Eli n. 380h/kk. Onko pahan kuuloinen? En nyt vielä panikoidu kun pahimmat pakkaset kuitenkin ovat osuneet tuolle kaudelle ja eikä tässä kovin hyvin eristetty talo ole kyseessä. Pumppu on käynyt elo-syyskuun vaihteesta asti, eli n. 5,5kk ja tunteja on yhteensä 1213.
Voi v**** kun tästä koneesta ei tajua enää yhtään mitään...
-
Onko kellään uusia ideoita saada tuota yläosaa nyt lämpenemään paremmin? Pumppu vaan raksuttaa ja raksuttaa. Tälläkin hetkellä pumppu on käynnissä. Ollut n. 30-45min. Veden kulutusta ei tuona aikana yhtään. Arvot ovat:
Ylälämpö 51c (katkeaa 53c:ssa)
Alalämpö 47c
Kuumakaasu 96c
Tulistin: 51c (digimittarilla, teipattu alumiini ja ilmastointiteipillä)
Ulkona: -3c
Öhöm... 28.12.08 jälkeen mittariin on muuten tullut 568 tuntia. Eli n. 380h/kk. Onko pahan kuuloinen? En nyt vielä panikoidu kun pahimmat pakkaset kuitenkin ovat osuneet tuolle kaudelle ja eikä tässä kovin hyvin eristetty (puru) talo ole kyseessä. Pumppu on käynyt elo-syyskuun vaihteesta asti, eli n. 5,5kk ja tunteja on yhteensä 1213.
Voi v**** kun tästä koneesta ei tajua enää yhtään mitään...
-
Tulistin: 51c (digimittarilla, teipattu alumiini ja ilmastointiteipillä)
Onko tämä tulistimelta varaajan yläosaan menevän veden lämpötila?
Jos on niin virtausta pitää kuristaa. Lämpötilan pitää olla kompressorin käynnistymisestä parin minuutin kuluttua n. 55-60C.
Teipin lisäksi pitää anturi ja putki mittauskohdalta lämpöeristää hyvin.
ATS[media][/media]
-
Öhöm... 28.12.08 jälkeen mittariin on muuten tullut 568 tuntia. Eli n. 380h/kk. Onko pahan kuuloinen? En nyt vielä panikoidu kun pahimmat pakkaset kuitenkin ovat osuneet tuolle kaudelle ja eikä tässä kovin hyvin eristetty talo ole kyseessä. Pumppu on käynyt elo-syyskuun vaihteesta asti, eli n. 5,5kk ja tunteja on yhteensä 1213
Meidän talot ovat suurinpiirtein yhtä suuria joten kulutuksenkin pitäisi olla samaa suuruusluokkaa.
Paljonko paloi öljyä? vuosittain?
Käyntiaika-% ATS EK
1.9. 2008-15.2. 2009 35% 30%
28.12.2008 -15.2.2009 48% 48%
Minulla on V-7 ja sinulla V-9. Ottaen huomioon epävarmuuden lähtöarvoissa, pumppujen tehoeron ja viimeaikojen kylmemmät ilmat Hämeessä verrattuna Itä-Uudenmaan rannikkoseutuun ovat sinun käyntiaikalukemat "normaalit", paniikkiin ei mitään syytä.
Mutta nollataanpas tilanne ja palataan lähtöruutuun.
Mitkä ovat tämänhetkiset asetusarvot?
- Käyrä -20C, 0C, +20C ?
-Ala min ?
-Ala ero ?
-Ylä min ?
-Ylä ero ?
-Latauspumpun tehoasetus l, ll, lll ?
-Tulistinpiirin venttiilien asennot ?
-Lämmönjakopumpun tehoasetus l, ll, lll ?
ATS
-
-Käyrät L1 ja L2:
-20: 38
0: 31
+20: 21
-Lämmönjakopumput (L1 ja L2) kakkosella.
-Ylämin: 49
-Yläero: 6
-Alamin 30
-Alaero: 5
-Latauspumppu: 1 (käänsin kakkoselta ykköselle pari päivää sitten, ei havaittavaa eroa)
-Tulistinpiirin venttiili max 1/3 auki. Arvaako vääntää melkein kiinni?!?
Nyt en ole kauheasti kytännyt konetta enkä luotettavia säätöjä voikaan tehdä koska kellarin lattia on nyt säädetty 22 asteeseen lattiantasoitustöiden takia.
Noita lämmönjakopumppuja ajattelin laittaa pienemmälle, koska vesi jäähtyy nyt matkalla vain pari astetta. Jos saisi veden kerrostumista näin paremmaksi.
Tuo tulisinpiirin lämpö ei kyllä parissa minuutissa nouse mihinkään. Vasta käynnin loppupuolella alkaa oleen n. 55C. Tätä hieman ihmettelen.
Joo eihän tässä suurta paniikkia vielä ole tuon kulutuksen suhteen jos n. 125€/kk kylmimpään vuodenaikaan menee lämmitykseen ja veteen. Kesällä kuitenkin roimasti tippuu tuo. Ja vielä kun on pari ovea vaihtamatta, joista tulee paljon vetoa. Mökissä myös vanha purueristys, mutta ei ainakaan vielä ruveta lisäeristystä tekemään. Jääpähän jotain säästämisen varaa tulevaisuuteenkin.
Mitään vanhoja kulutuksia ei ole mihin verrata, koska talo ollut asumattomana ennen meitä pari vuotta ja ennenvanhaan ollut suoralla sähköllä/tulisijoilla lämmitys. Laitettiin siis itse asennuttaen lattialämmitys.
Löytyiskös mistään tai osaisiko joku tehdä selkokielisiä kuvia/kaavioita miten tää pumppu nyt oikein toimii. Siis lähinnä mistä tulee ja menee kylmä/kuuma vesi varaajalta pumpulle ja takas varaajaan jne. Jos alkais vähän ymmärtämään tuota logiikkaa nyt paremmin.
Ja taas oon sekasin ton lämpimän käyttövedenkin kanssa. Jos siis kierukka kiertää alaosan ja yläosan kautta, niin eikö silloin sitä lämmintä vettä tuosta 400 litrasta n. 45-55 asteisesta vedestä pitäisi aika paljon tulla? Nyt kun tuo alaosa vielä lämpeneekin turhan paljon.
Vai joko ne on Lämpöässällä keksineet että lämmitettään koko helkkarin varaaja "täyteen" näin talvella? Suurta haittaahan siitä ei pitäisi olla, koska kaikki lämpö tulee melko hyvin käyttöön?
Kuinkas helppo homma tuo tietokoneseuranta nyt olikaan tehdä? Jonkin verran taitoa kyllä löytyy, kun datanomiksi joskus jopa yritin opiskella =)
-
Kuinkas helppo homma tuo tietokoneseuranta nyt olikaan tehdä? Jonkin verran taitoa kyllä löytyy, kun datanomiksi joskus jopa yritin opiskella =)
Tietokone, jossa sarjaportti ja sitten siihen piuha välille:
Piuhaa varten tarvitset:
1kpl D-9 liitin (tietokoneen sarjaporttiin käypä liitin)
3-johtiminen kaapeli
Juota johdot D-9 liittimen nastoihin 2,3 ja 5.
Johtimien kytkentä Oumaniin:
Johto D-9 liittimen nastasta nro. 2. kytketään oumanin riviliittimeen A
Johto D-9 liittimen nastasta nro. 5. kytketään oumanin riviliittimeen B
Johto D-9 liittimen nastasta nro. 3. kytketään oumanin riviliittimeen C
Jos tästä ei saanut selvää, niin Oumanin sivuilta löytyy PDF-ohje välikaapelista.
-
Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.
Soitin ja kysyin Lämpöässän neuvonnastakin miksi alaosa lämpeää niin helkkarin kuumaksi, niin on kuulemma ihan ominaisuus jota ei pysty muuttaan tai säätään. Kesällä saattaa kuulemma olla lämmöiltään tuolla 55 asteen tietämillä. Niinpä, ja tuon käyttövedenhän piti olla "sivutuote" näin talvella :D
-
Non niin tässä olisi nyt aidolla "Auto-Gatilla" piirretty L-Ässä V-mallin periaatteellinen virtauskaavio.
(http://xs136.xs.to/xs136/09085/l-_ss__pi-kaavio_02745.jpg)
Putkia ja laitteita ei ole aivan piirretty mittakaavaan, mutta korkeusasemat toistensa suhteen ovat kuitenkin oikein.
L-Ässän suunnittelijat ovat halunneet tehdä kompaktin paketin ja siinä onnistuneetkin hyvin. Tämän seurauksena varaajan rakenteeseen on tullut muutamia lämpöteknisesti epäedullisia ratkaisuja.
1) LJ1:n paluuputki kulkee ylävaraajan kautta jäähdyttäen sitä tehokkaasti. Sitä tehokkaammin mitä suuremmalla on LJ1 pumpun tehoasetus.
2)Ylävaraajasta tulistimelle menevä putki kulkee alavaraajan kautta. Tämän johdosta tulistimelle menevä vesi jäähtyy tarpeettomasti.
3)Tulistimelta ylävaraajan yläosaan menevä putki kulkee sekä ala- että ylävaraajan kautta. Vesi jäähtyy lämpötilatasoista riippuen jopa 5-8C enenkuin se pääsee ylävaraajan yläosaan.
4)Tulistimelta lähtevässä linjassa ei ole lämpötilan säädintä.
5)Lauhduttimelta alavaraajan yläosaan menevä putki on siten asennettu, että latauspumpun ollessa lll- tai ll-tehoilla sekottaa ja jäähdyttää virtaus tehokkaasti ylävaraajan alaosaa.
Kohdissa 1,2 ja 3 ei lämpö hukkaan mene se on vai väärässä paikassa.
Laitteiston kompaktius ei olisi oleellisesti kärsinyt vaikka nyt varaajan sisällä kulkevat putket olisi viety ulkokautta.
Nämä kommentit olen jo muutama kuukausi sitten esittänyt L-Ässän tehtaalle. Vastaus oli, että ei aiheuta toimenpiteitä.
ATS
-
Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.
USB-serial adapteri ei paljoa maksa ja pitäisi toimiakin miltei heittämällä.
-
Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.
USB-serial adapteri ei paljoa maksa ja pitäisi toimiakin miltei heittämällä.
Jos on pc-kone niin hyvinkin voi olla emolevyllä sarjaportti kaksirivisenä piikkien liittimenä valmiina. Emolevyn käsikirja kertoo tästä. Itselläni on miljoonalaatikossa useampiakin lattakaapeli + liitin hässäköitä, joita mieluusti lähetän hyviin koteihin ankaraan käyttöön postikulujen hinnalla. Sopii lähestyä yksityisviestillä.
-
Seppaant: Millaisella lpt erolla ovat tulistimen meno/varaajalle ja lauhduttimen paluu/varaajalta ja mitä eroja olet tavoitellut tulistimella ja lauhduttimella? Mietin vaan että varmaan se 8 asteen ero tulisi varmaankin olla nyt "päästä päähän" eikä tulistimen päissä.
-
Joo selvis tuo kaapeli ja trend ohjelmistokin jo. Eipä vaan ole tuota sarjaporttia koneessa, niin täytyypi joku kortti hommata.
USB-serial adapteri ei paljoa maksa ja pitäisi toimiakin miltei heittämällä.
Omalta kohalta voin kertoa että muo USB-Serial muuntimien "onnistumis" %/toimivuus läppärien kanssa on ollut 50-70%.
Toinen toimii ja toinen ei...eikä se vain ole meikäläisellä vaan on sitä muuallakin vietetty aikaa kunnes on heitetty pois.
Toisaalta ei ne paljoa maksa joten jos 2 ostaa niin melkovarmaan toinen toimii ;)
ATEN on toiminut aina, kopkop...
-
Linuxissa (NSLU2/Unslung) ainakin tollanen "ei-minkään-merkkinen" usb-serial adapteri asentui ihan itsestään, mitä nyt piti hakea kernelmoduuli pakettienhallinnan avulla ao.lisälaitetta varten. Mitään asetuksia ei tarvinnut tehdä.
Olin suorastaan yllättynyt.
-
Onko tuossa tulistinpiirin pumpussa joku automaattisäätö vai onko pelkkä on/off?
Onko koko hommassa suurin vika nyt siis se että tulistimella on vaan liian suuri kierto eikä vesi ehdi lämmetä tässä tarpeeksi? Vai eikö tulistimessa vaan riitä potku? Mutta eikö tuo venttiilin kuristaminen aiheuta taas suurempaa lämmön karkaamista alavaraajaan myös?
Onko mitään ideaa säätää alaminimiä johonkin 40c:n paikkeille ja pitää sen lämpövaihtelu tuossa 40c:n ja 50c:n välillä? Kun tuonne 50c:n tienoille joka tapauksessa nousee. Eli siis kumpi on edullisempaa, pitää min-max ero pienenä vai suurena? Vai onko eroa?
-
(http://xs136.xs.to/xs136/09085/l-_ss__pi-kaavio_02745.jpg)
Mistä tonne ylävaraajaan muuten tulee vettä? Kun näyttää L1:een menevän muttei mistään tule takasin?
Miksi vaan L1:ssä on nelitieventtiili ja L2:ssa ei? Ja onko mitään vaikutusta toimintaan?
-
Voiko muuten L1 ja L2 piirin "kääntää" toisinpäin vain pelkkiä johtoja vaihtamalla (mittarit, pumput ja venttiilit)? Tämä siis vain sen takia et saisi tuon kesäsulkeutumisen käyttöön.
-
Onko tuossa tulistinpiirin pumpussa joku automaattisäätö vai onko pelkkä on/off?
Onko koko hommassa suurin vika nyt siis se että tulistimella on vaan liian suuri kierto eikä vesi ehdi lämmetä tässä tarpeeksi? Vai eikö tulistimessa vaan riitä potku? Mutta eikö tuo venttiilin kuristaminen aiheuta taas suurempaa lämmön karkaamista alavaraajaan myös?
quote]
Jos tulistimen kautta on liian suuri kierto vesi ei ehdi lämmetä riittävästi.
Jos venttiiliä kuristaa liikaa, niin silloin osa kuumakaasun tulistusenergiasta menee lauhduttimelle ja sitä kautta alavaraajaan.
Vielä kun kuumakaasun tulistusenergia on riippuvainen lauhtumislämpötilasta eli alavaraajan lämpötilasta on tulistuksen säätö "nokka tarttuu -- pyrstö tartuu" hommaa. Optimaalisen säädön löytäminen on mahdotonta.
Säätimethän tätä työtä tekevät, mutta L-Ässä on tässä kohtaa säästänyt väärässä paikassa.
Mistä tonne ylävaraajaan muuten tulee vettä? Kun näyttää L1:een menevän muttei mistään tule takasin?
Miksi vaan L1:ssä on nelitieventtiili ja L2:ssa ei? Ja onko mitään vaikutusta toimintaan?
Nelitieventtiili on siksi, että vikatilanteissa saadaan sähkövastuksella lämmitettyä ylävaraajan vettä talon lämmitykseen ja on varmaankin katsottu,että alavaraajan kautta kiertävä LJ1:paluuvesi riittää LJ2:een.
Ylä- ja alavaraajan välinen välipohja ei ole mitenkään tiivis, joten vesi pääsee väljästi alavaraajasta ylävaraajaan ja päinvastoin.
Onko mitään ideaa säätää alaminimiä johonkin 40c:n paikkeille ja pitää sen lämpövaihtelu tuossa 40c:n ja 50c:n välillä? Kun tuonne 50c:n tienoille joka tapauksessa nousee. Eli siis kumpi on edullisempaa, pitää min-max ero pienenä vai suurena? Vai onko eroa?
Hyvän hyötysuhteen takia tulisi alavaraajaa ajaa mahdollisimman kylmänä, mutta tuolla aiemmin mainitsemastani huonosta suunnitteusta johtuen siihen ei päästä ja tätä että on ajettava korkeilla alaosan lämpötiloilla L-Ässän miehet sanovat ominaisuudeksi !!!!?????
ATS
-
Taas uusi kuva. Kuvassa on esitetty tekemäni muutokset sekä tyypillisen aamuyön käyntijakson lämpötilat käyntijakson keskivaiheilta. (päivän pitää olla 21.2.2009)
(http://xs136.xs.to/xs136/09086/l-_ss__pi-kaavio_ats_muutokset_pienennetty854.jpg)
Ylläolevassa kuvassa on esitetty ne muutokset, jotka olen tehnyt.
1) Tulistimelta lähtevään linjaan rakentelin tavallisesta termostaattisesta käyttövesisekottajasta säätimen. Lämpötila pysyy parin kolmen asteen tarkkuudella asetetussa arvossa. On riittävän tarkka tähän tarkoitukseen.
2) Tulistimelta ylävaraajan yläosaan menevän varaajien sisällä olevan putkiosuuden korvasin ulkopuolisella putkella. Kytketty varaajaan aurinkoyhteen kautta.
Välillä A--B vesi jäähtyi aiemmin 5-8C.
Samasta aurinkoyhteestä on lämpötilakerrostumien seuraamiseksi asennettu ylävaraajaan viisi lämpötilamittausta.
3) LJ1:n paluuputki on kytketty LJ2:n paluuyhteeseen. Tämä onnistui hyvin, koska minulla on vain LJ1 käytössä. Vaikka olisi molemmat lämmönjakopiirit käytössössä, niin todennäköisesti tämä kytkentä toimisi myös silloinkin.
Tämä muutos paransi radikaalisti ylävaraajan lämpötaloutta (eniten kaikista muutoksista)
Aiemmin pumppu kävi puhtaasti alaosan ohjaamana vasta, kun ulkolämpötila lähenteli -10C pakkasta.
Muutosten jälkeen käy puhtaasti alaosan ohjaamana vielä kun ulkolämpötila lähenee +10C.
Tälläiseen ominaisuuteen L-Ässänkin suunnitelijoiden tulisi pyrkiä.
Ylläolevat muutokset kerroin myös L-Ässän edustajille. Heidän mielestä ei aihetta muutoksiin.
ATS
-
Setä Lämpöässän puhelimessa selitteli vaan jotain näin: "Suurin osa pumpun lämmöntuotosta menee alaosaan ja siksi se lämpeää nopeammin/enemmän. Sähkövastuksen tarvisi jotta yläosan saa lämpeemään nopeammin, mutta se taas vie sähköä."
Heidän mielestään siis alaosa tosiaan saa lämmetä noin helkkaristi ja kesällä vielä enemmän. Pakko kyllä lähteä johonkin messuille kyselemään myyntipuheet uudestaan ja pyytää hieman täsmennystä tähän. Joka paikassa suurinpiirtein mainostettu että "käyttövesi lämpeää talvella ihan sivutuotteena". Nyt alkaa kyllä tuntea olonsa jo vähän höynäytetyksi tämän asian suhteen.
Eipä osaakaan sanoa enää onko tämä ollut oikea pumppuvalinta sittenkään. Kun ei mitään kunnon vertailuakaan ole olemassa...
Eli taidan siis lopettaa yrittämisen tuon säätämisen suhteen. Ei taida onnistua ikinä saamaan tuota alavaraajaa pysymään alle 40c:ssa? :'( >:( :'( >:(
-
Setä Lämpöässän puhelimessa selitteli vaan jotain näin: "Suurin osa pumpun lämmöntuotosta menee alaosaan ja siksi se lämpeää nopeammin/enemmän. Sähkövastuksen tarvisi jotta yläosan saa lämpeemään nopeammin, mutta se taas vie sähköä."
Heidän mielestään siis alaosa tosiaan saa lämmetä noin helkkaristi ja kesällä vielä enemmän. Pakko kyllä lähteä johonkin messuille kyselemään myyntipuheet uudestaan ja pyytää hieman täsmennystä tähän. Joka paikassa suurinpiirtein mainostettu että "käyttövesi lämpeää talvella ihan sivutuotteena". Nyt alkaa kyllä tuntea olonsa jo vähän höynäytetyksi tämän asian suhteen.
Eipä osaakaan sanoa enää onko tämä ollut oikea pumppuvalinta sittenkään. Kun ei mitään kunnon vertailuakaan ole olemassa...
Eli taidan siis lopettaa yrittämisen tuon säätämisen suhteen. Ei taida onnistua ikinä saamaan tuota alavaraajaa pysymään alle 40c:ssa? :'( >:( :'( >:(
Hmm... :-?
Täällä, kun taas saisi Karhun lämmittämään alaosaa nopeammin ja yläosaa hitaammin ja ehkä vähemmän niin... ;)
(http://img17.imageshack.us/img17/7410/daye.jpg) (http://imageshack.us)
(http://img17.imageshack.us/img17/daye.jpg/1/w800.png) (http://g.imageshack.us/img17/daye.jpg/1/)
-
Noniin, nyt alkoi käppyrät Trendille piirtymään. Laitan näkösälle kun pari kierrosta vedetty. Näin alkuun huomaa heti kuinka yläosan lämpö vaan tippuu alussa.
Nyt sain sisälämpöanturinkin laitettua, mutta menin laittamaan tuon TMR/P:n. Jännä homma vaan kun näyttää säätimen keskiasennossa koneella lämpötilaksi 16 ja minimiasennossa sen todellisen 20,5. Eikös tuon säätimen kompensoinnin pitänyt olla 21 asteen huonelämpötilassa +-0 säätimen ollessa keskiasennossa?
-
(http://lh4.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/SaRYnulJugI/AAAAAAAAACU/MkGCBX8MTRQ/s800/trendi1.jpg)
Tässä käppyrä, kun tulistinventtiili täysin auki.
(http://lh4.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/SaRZI2DIxlI/AAAAAAAAADg/ed--9YYWMPE/s800/trendi2.jpg)
Tässä käppyrä kun tulistinventtiili n. 1/3 auki.
Eihän tässä nyt ole mitään järkeä!!!
Tuntuisi siis että tulistinventtiilin kiristäminen olisi pidentänyt käyntiaikaa n. 10 min. Tuon ekan kuvan aikana käytettiin vielä pari kertaa lämmintä vettä. Toisella ei ollenkaan.
-Käyrät L1 ja L2:
-20: 38
0: 31
+20: 21
-L1 II
-L2 I
-Ylämin: 49
-Yläero: 6
-Alamin 30
-Alaero: 5
-Latauspumppu: I
Pitäiskös alkaa samoihin virittelyihin seppaantin kanssa? Saisinko sillä ton alaosan pysymään aisoissa?
Edit: Tuliko kuvat näkösälle? itselläni ainakin näkyy.
Edit: Täältä ainakin löytyy: http://picasaweb.google.fi/kallio.emil/LampoassaV9?feat=directlink
-
Tässä käppyrä, kun tulistinventtiili täysin auki.
Tässä käppyrä kun tulistinventtiili n. 1/3 auki.
Minun koneella ei näy mitään käppyröitä???? Missä vika?
ATS
-
Näistä asioista on lämpöässien jälleenmyyjät tienneet jo ajat sitten....
Aika kusetusta... alalämpö min. 45C :o
-
Eihän tässä nyt ole mitään järkeä!!!
Tuntuisi siis että tulistinventtiilin kiristäminen olisi pidentänyt käyntiaikaa n. 10 min. Tuon ekan kuvan aikana käytettiin vielä pari kertaa lämmintä vettä. Toisella ei ollenkaan.
Käyntiajoista ei voi kahden käyntijakson perusteella tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Vuorokausi lienee lyhin jakso miltä kannattaa tehdä johtopäätöksiä ja aamuyön hiljaiset tunnit ovat parhaat vertailuajankohdat, koska tällöin on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä.
Ensimmäisessä kuvassa näkyvä yläosan lämpötilan notkahdus käyntijakson alussa johtuu siitä kun venttiili on täysin auki ja tämän johdosta yläosaan menee aluksi pysäytyslämpötilaa kylmempää vettä.
Käynti on L-Ässälle tyypillinen (ominaisuus). Käynnistyy käyrän ohjaamana Ala-minimistä ja pysähtyy yläosan ohjaamana.
Laitahan näytille vähän pidempiä seurantajaksoja.
ATS
-
(http://xs536.xs.to/xs536/09093/ennen_ja_j_lkeen_pieni295.jpg)
Kuvan vasemmassa puoliskossa on V-7.0 käynti siinä vaiheessa, kun ainoastaan tulistinlinjaan oli asennettu lämpötilasäätäjä.
Oikeassa laidassa tilanne nyt, kun kaikki muutokset on tehty.
Tehdyt muutokset löytyvät aiempaa tästä viestiketjusta.
ATS
-
(http://lh5.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/SaWf2ZyycMI/AAAAAAAAAEA/AhAzpV7Q0r0/s800/trend3.jpg)
(http://lh6.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/SaWf7yw1QZI/AAAAAAAAAEI/qnMqGkUevFo/s800/trendi4.jpg)
Tässä nyt käppyrät viime yöltä ja tältä illalta.
Alaeron säädin aamulla 3 asteeseen, kun näytti tuo L1 -meno tippuvan 1-2C aina ennen starttia. Ennen oli alaero 5C. Hassu homma tuo tippuminenkin kun alavaraajassa kyllä lämpöä näyttäisi riittävän...
Toisessa kuvassa näkyy sitten vähän veden käyttöäkin. Klo 21.00 emäntä kävi 10 min suihkussa. Eipä näköjään näillä asetuksilla tarvitse isoja bileitä pidellä kun vettä saattaa riittää näköjään kahdelle tai kolmelle hengelle jopa. Lämmöt kuitenkin nousivat kohtuu nopeasti suihkun jälkeen. Miksei tavallisesti voi sitten nousta noin nopeasti? Kerrostuminenko syynä?
Olisiko mitään järkeä säätää alaminimikin johonkin 35-40 asteen paikkeille, niin voisi tuo yläosakin lämmetä nopeammin? Vai onko energian kulutukselta mitään etua tai haittaa? Saman virran taitaa viedä silti riippumatta sahaako lämpö 30c->50c vai 40->50c? Jälkimmäisessä vaan vähän useammin lyhyempiä käyntejä.
Jees näkyykö nää kuvat edes suoraan täällä foorumilla muilla kun itselläni? Suora linkki galleriaan: http://picasaweb.google.fi/kallio.emil/LampoassaV9?feat=directlink
-
(http://xs536.xs.to/xs536/09094/ek_02_pienennys156.jpg)
Käynti on tyypillistä L-Ässän käyntiä.
Laitahan näytille käyrä aamuyön tunneilta, missä olisi mahdollisimman matala ulkoilman lämpötila.
Palauta ALA-ero takaisin 5C:een. Helpompi verrata kun ei ole liian monta muuttujaa.
ATS
-
Ei tota nyt voi todeta "tyypilliseksi". Mielestäni se on suunnitteluvirhe.
Lähtököhtana kompakti rakenne ja liian pieni säiliö suppealla automatiikalla.
Olisiko Geopron "aktiivisuus ja Shift-matic" poikaa?
-
Olisiko Geopron "aktiivisuus ja Shift-matic" poikaa?
Ei olisi. Joku muu ratkaisu, jotta voi nukkua yönsä rauhassa.
Jani
-
Täytyypi odotella viikonloppua sitten. Sillon luvattu -10c yöpakkasia. Viime yönäkin oli, mut unohdin näköjään laittaa keräyksen päälle.
Pysyykö sulla seppaant ylälämmöt hyvänä lauhemmalla säällä, kun alavaraaja ja L1 pyörii 30c kieppeillä?
Miksi mun silmään näyttäisi siltä että kuumakaasu jää meikäläisen koneessa 10C vajaammaksi mitä muilla? Muilla nousee hetkessä 85C:een kun mulla jää 75C. Koneen tehoilla ei näyttäisi olevan vaikutusta.
-
Koneen nimellisteho ei vaikuta kuumakaasun lämpötilaan, mutta lauhtumislämpötila vaikuttaa, mitä kuumempi on lauhtuminen, sitä kuumempi kuumakaasu, sitä korkeampi painetasoa ja alhaisempi COP.
Eli:
Tulistusteho kasvaa
Lauhtumisteho laskee
.....ikävä kyllä ottoteho kasvaa samaan tahtiin.
Mitä täystehoisempi (lue: väärinmitoitetumpi) sitä kovemmalla pakkasella varaajan alalämmöt saadaan kuriin...
Täydellä teholla Lapualta.......
-
(http://xs136.xs.to/xs136/09095/kuumakaasu_f_ala_pieni564.jpg)
Ylläolevassa kuvassa on esitetty kuumakaasun lämpötila varaajan alaosan lämpötilan (M10) funktiona.
ATS toinen käyrä silloin kun latauspumppu oli asennossa 1 ja toinen pumpun ollessa asennossa 3.
EK:lla tosiaan on kuumakaasun lämpötila on 6 -8 C matalampi kuin muissa tapauksissa, mutta miksi?
Lauhtumislämpötila ei ole sama kuin alavaraajan lämpötila mutta se kuitenkin korreloi vakiopoikkeman verran lauhtumislämpötilaan nähden sen jälkeen kun varaaja vesi on tehnyt yhden kierroksen lauhduttimen kautta. Joten kuumakasulämpötilat ovat vertailukelpoisia.
ATS
-
[.
EK:lla tosiaan on kuumakaasun lämpötila on 6 -8 C matalampi kuin muissa tapauksissa, mutta miksi?
Lauhtumislämpötila ei ole sama kuin alavaraajan lämpötila mutta se kuitenkin korreloi vakiopoikkeman verran lauhtumislämpötilaan nähden sen jälkeen kun varaaja vesi on tehnyt yhden kierroksen lauhduttimen kautta. Joten kuumakasulämpötilat ovat vertailukelpoisia.
ATS
Veikkaanpa, jos olen oikein ymmärtänyt, niin EK:n tulistimella on isompi veden massavirta, joka jäähdyttää enemmän kaasua ja sen tullessa lauhduttimelle jossa on ehkä pienempi massavirta siitä saadaan saman asteista vettä kuin verrokeilla. mutta energiaa otetaan enempi talteen yläosaan.
Myös keruupiirin lämpötila, ym. ym vaikuttaa tähän ja varsinkin paisuntaventtiilin säätö.
-
Pysyykö sulla seppaant ylälämmöt hyvänä lauhemmalla säällä, kun alavaraaja ja L1 pyörii 30c kieppeillä?
Miksi mun silmään näyttäisi siltä että kuumakaasu jää meikäläisen koneessa 10C vajaammaksi mitä muilla? Muilla nousee hetkessä 85C:een kun mulla jää 75C. Koneen tehoilla ei näyttäisi olevan vaikutusta.
Kuumakaasusta edellisessä viestissä.
(http://xs136.xs.to/xs136/09095/ulkol_mp_tilan_mukaan_03576.jpg)
Oheisessa kuvassa on esitetty pumpun käyntiä ulkolämpötilan vaihdellessa välillä n. -15C -- +15C. Kuvassa on paljon tavaraa ja on siinä ja siinä saako siitä selvää.
Paksut viivat ovat ylä- sekä alavaraajan lämpötilat ja ulkoilman lämpötila.
+10C:ssa pumppu käy kylmimmillään ja vielä alaosan ohjaamana mutta jo +12C käynnistyy alamimimistä ja pysähtyy yläosan ohjaamana. Tietenkin jos käytetään lämmintä vettä käy yläosan ohjaamana jo matalammilla ulkolämpötiloilla.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin tehdä paremmankin kuvan selitysten kera.
ATS
-
Veikkaanpa, jos olen oikein ymmärtänyt, niin EK:n tulistimella on isompi veden massavirta, joka jäähdyttää enemmän kaasua ja sen tullessa lauhduttimelle jossa on ehkä pienempi massavirta siitä saadaan saman asteista vettä kuin verrokeilla. mutta energiaa otetaan enempi talteen yläosaan.
Myös keruupiirin lämpötila, ym. ym vaikuttaa tähän ja varsinkin paisuntaventtiilin säätö.
Okei, nyt alkaa meikäläinen sitten tippumaan kärryiltä. Tuosta massavirrasta en tajua mitään ja mikähän säätö paisuntaventtiililläkin on?
Mutta tuohon keruupiiriin kyllä voisin kyllä laittaa mittaria. Joskos hommaisin noita TMS-antureita keruupiirin, tulistimen ja lauhduttimen putkiin niin monta kun tohon Oumaniin nyt saa kinni?
-
(http://lh6.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/Sap-J3pE1BI/AAAAAAAAAEo/d0zQASley7w/s800/trendi6.jpg)
Tässä kuvaa viime aamuyöltä/aamulta kun vähän kylmempää ilmaa. Rupeaa tuleen hieman tuota pätkittäistäkin käyntiä. Joskos poijjaat Lapualta ovat sitten suunnitelleet uudemmat pumput oikeasti lataamaan tuota alavaraajaa enemmänkin, välttääkseen juuri tuota pätkäkäyntiä?
Joo mutta taidan asettaa tuon alaminin johonkin 35-40C, jos tuo käyttövesikin alkaisi riittää paremmin. Nyt kun lapsilta pesee kakkoja :D, niin ylävaraaja tipahtaa heti 5C... Suihkussa ehtii käymään yksi ihminen.
Onkos muuten yhtään mitään ideaa pitää alavaraajaakin vielä kuumempana eli käytännössä myös "käyttövesivaraajana" ja pistää pyykin- ja astianpesukoneet liittäen lämpimään veteen / sekoittajalla. Pakkasella saattaa tehdä tiukkaa lämmityksen kanssa kyllä, mutta pesee sitten vähän lauhemmilla ilmoilla.
Mutta tuo kuumakaasun "alhainen" lämpötila siltikin ihmetyttää. Voiskos joku vääntää rautalangasta senkin nyt meikäläiselle?
-
(http://xs137.xs.to/xs137/09090/mlp_kiertokaavio_8cm875.jpg)
Tässä rautalankaa
Ylläolevassa kuvassa on esitetty lämpöpumppuprosessin kierto kylmäaineen R407C lg p,h piirroksessa.
-Pisteestä 1 pisteeseen 2 kompressori nostaa paineen höyrystimen paineesta 4,5 bar lauhduttimen paineeseen 18 bar. Samalla kaasun lämpötila nousee lämpötilaan 90C.
- 2 --> 2'' kaasu luovuttaa energiaa tulistimessa ja samalla jäähtyy
- 2''--> 3 kaasu lauhtuu lauhduttimessa nesteeksi ja luovuttaa lauhtumislämmön sekä lauhtunut neste vielä hieman alijäähtyy.
- 3 --> 4 neste purkautuu paisuntaventtiilin kautta höyrystimeen ja osittain höyrystyy.
- 4 --> 1 Höyrystimessä loppukin kylmäaine höyrystyy ja lämpiää n. 5-8C tulistetulle alueelle (1'-->1).
Paisuntaventtiilin säädöllä voidaan vaikuttaa tähän höyrystimen jälkeiseen tulistuksen määrään. On tärkeää, että kaasu on muutaman asteen tulistettua, koska tällä estetään kompressorille haitalliset nestepisarat.
Jos sinulla "EK" ei höyrystimen jälkeen kaasu ole yhtään tulistunutta, pudottaa se kuumakaasun lämpötilaa ennen tulistinta suuruusluokkaa n. 5C eli saman verran kuin sinulla on lämpötila alakanttiin muihin verrattuna.
Siinä yksi mahdollinen syy matalampaan kuumakaasun lämpötilaan
Nyt -10C pakkasella pumppusi kävi joka toinen kerta alaosan ohjaamana.
Mitä kylmempänä saat pumppusi käymään sitä parempi on hyötysuhde mutta samalla lämpimän veden varanto pienenee. Näiden kahden toisilleen ristiriitaisten vaatimusten välille pitää vain löytää sopiva kompromissi.
ATS
-
No vaikea kuvitella että höyrystimessäkään voi olla varsinaista vikaa, niin saako tuota paisuntaventtiiliä säädettyä vai voiko siinä olla sitten vikaa?
Voiko vikaa olla sitten kompurassa tai kylmäaineen määrässä? Tällöinhän ei saada tarpeeksi painetta eli lämpöä? Tai vaan maapiiriltä tuleva liuos liian kylmää?
Niin onko tuokaan alaosan ohjaama "pätkä" sitten mitenkään hyödyllinen? Pitäisi olla alaero enenmmän kuin 5C, mutta lähteekö pumppu sitten käymään alle L1 menoveden lämpötilan? Vai tuliko käynnistyskäsky myös kun "Alavaraaja <= L1"?
-
ATS: Nimenomaan. Jos EK:lla tulee nesteiskuja se EI ole kivaa. Toisaalta mitä enemmän antaa paisarista syöttöä, niin lämmitysteho kasvaa.
Lisäksi kaivon lämpötilaa vaikuttaa.
Onko muuten uudessa V-mallissa imukaasun tulistinta? Muistaakseni T-mallissa on???
Kuka tuon kuvan on piirtänyt? On nimittäin alijäähtyminen aika reilua luokkaa ja tuo ilmaisteho häviää jollei sitä mihinkään voi käyttää... Näemmä luokkaa 10%.
-
(http://xs137.xs.to/xs137/09101/v_7_kierto_r407c936.jpg)
Minä itsehän tuon kiertokaavion siihen piirsin.
Kaavio on tarkoitettu periaatteelliseksi ei exaktin tarkaksi.
Uudessa V-mallissa on imukaasun esilämmitin mikä samalla toimii lauhteen alijäähdyttimenä.
Riippumatta siitä onko imukaasun esilämmitintä tai ei on paisuntaventtiili säädettävä siten, että kylmäaine on muutaman asteen tulistetulla alueella ennen kompressoria.
Paisuntaventtiilin säätö on ammattilaisen työtä.
ATS
-
Elikäs täytyypi siis soitella Lämpöässälle ja kysellä heidän mielipidettään. Varmaan sanovat ettei mitään hätää ja heitä ei kiinnosta. No täähän menee hyvin, kun ei autokaan lähde enää käyntiin...
-
ATS: niin ajattelin, että jos EK:n koneessa on mahdollista että paisari on liikaa auki, niin imukaasun tulistus pelastaa että nestepisaroita ei kompuralle pääse.
-
Sain joitain viikkoja sitten itsekin viriteltyä Oumanin Trend -softan LÄ V13:een. Nyt on sitten säätöjä koitettu saada optimoitua ja tällaiselta näyttää käppyrät viime yöltä:
(http://www.aijaa.com/img/b/00559/3966163.jpg)
Nyt on ylä- ja alavaraajaan saatu sitä lämpötilaeroa ja pumppu käy jo lähes alavaraajan ohjaamana (silloin kun on pakkasta). Alaero on tällähetkellä maksimissa eli 10, joten alavaraajan vaihteluväli pitäisi näillä keleillä olla 30-40c. Ei varmaankaan toimi tuolla alaero 10 asetuksella silloin kun menovesi on luokkaa 33c, mutta senhän näkee sitten ehkä vasta ensitalvena kun/jos saadaan alla -20c pakkasta.
Sitä tuossa olen vain miettinyt, että onko nuo lyhyet käyntijaksot kuitenkaan loppupeleissä hyvä ratkaisu pumpun kannalta? Esim. tuossa klo 1:30-2:00 käyntijakso puolituntia ja sitten sellainen reilu puolitunita lepoa. Tuohonko sitä sitten pitäisi pyrkiä, että puolituntia käyntiä ja reilu puolituntia lepoa?
-
Sitä tuossa olen vain miettinyt, että onko nuo lyhyet käyntijaksot kuitenkaan loppupeleissä hyvä ratkaisu pumpun kannalta? Esim. tuossa klo 1:30-2:00 käyntijakso puolituntia ja sitten sellainen reilu puolitunita lepoa. Tuohonko sitä sitten pitäisi pyrkiä, että puolituntia käyntiä ja reilu puolituntia lepoa?
Eikö kenellänään ole minkäänlaista mielipedättä näistä? :-?
Mille mallille EK sai viriteltyä oman pumppunsa?
-
Sitä tuossa olen vain miettinyt, että onko nuo lyhyet käyntijaksot kuitenkaan loppupeleissä hyvä ratkaisu pumpun kannalta? Esim. tuossa klo 1:30-2:00 käyntijakso puolituntia ja sitten sellainen reilu puolitunita lepoa. Tuohonko sitä sitten pitäisi pyrkiä, että puolituntia käyntiä ja reilu puolituntia lepoa?
Eikö kenellänään ole minkäänlaista mielipedättä näistä? :-?
Mille mallille EK sai viriteltyä oman pumppunsa?
Katselin tuossa muutama päivä siten käppyröitäsi. Eivät käyntijaksosi mitenkään erityisen lyhyitä/tiiiviitä ole. Itselläni pumppu käy näillä keleillä yöaikaan (http://maalampo.dy.fi) n. 1h ja lepää n. 1h. Varaajakoneissa pumpun käynti on kiinni sekä varaajan koosta että varaajan kylmenemisen nopeudesta: kulutuksen ollessa suurempaa (lämmitystarve) kompura käy pidempään ja lepää lyhyemmän aikaa. Sinun tapauksessasi n. -8h pakkasella käyntijaksojen ja lepojaksojen suhde on ollut 1:1. Mitään erityisempää syytä huoleen ei ole.
Foorumilta löydät helposti viestejä, joissa keskustellaan katkokäynnistä ym. Puolen tunnin käyntijakso ei ole katkokäyntiä.
Jos haluat pidentää lepoaikaa (ja vastaavasti käyntiaikaa) voit Oumannista näpelöidä pumppusi rajoja ja eroja. Foorumi on pullollaan myös aiheesta käytyä keskustelua.
-
Kiitos vastauksesta Larux!
Sitä olen myös pohtinut että onko hyötysuhteen kannalta merkitystä, että lämmitetäänkö alavaraajaa välillä 30C -> 40C kuin esim. välillä 30C -> 45C? Tuossa jälkimmäisessä tapauksessahan saataisiin aikaan pidemmät käynti- ja lepojaksot.
-
Laitetaas oma kyssäri tähän ketjuun. Kyseessä V9 kone, joka otettu käyttöön tänä keväänä.
Mistä mahtaa johtua, kun L1 puolen menovesi on käyrän arvoihin suhteutettuna liian kuumaa. Käyrän arvot ovat:
-20: 35
0: 25
+20: 18
Tuota -20 arvoa en nyt ulkoa muista, mutta jotain tollasta kuitenkin. Näistä arvoista huolimatta nyt L1 menovesi on 26. Pitäisi olla käyrän mukaan lähellä tuota 18 astetta.
-
Laitetaas oma kyssäri tähän ketjuun. Kyseessä V9 kone, joka otettu käyttöön tänä keväänä.
Mistä mahtaa johtua, kun L1 puolen menovesi on käyrän arvoihin suhteutettuna liian kuumaa. Käyrän arvot ovat:
-20: 35
0: 25
+20: 18
Tuota -20 arvoa en nyt ulkoa muista, mutta jotain tollasta kuitenkin. Näistä arvoista huolimatta nyt L1 menovesi on 26. Pitäisi olla käyrän mukaan lähellä tuota 18 astetta.
Onko shuntti käsiajolla? Tai sitten lämpötila-anturi rikki? Oletko mitannut lähtevää vettä "käsipelillä"?
Jani
-
Jos shuntti on kiinni, ja lämmöt siitä huolimatta korkealla niin todennäköisesti talosi rakenteet ovat itsessään tässä helteiden aikana lämmenneet niin että kiertovesi ei jäähdy ton 26:n asteen alle.
-
Perusnäytössä lukee L1 Autom.säätö, joten eikö silloin automatiikalla ajeta?
Kyllä menovesi sen 26 astetta on. Putkissa on ulkoiset lämpömittarit (ykkös ja kakkospiireissä) ja kyllä ne oikein näyttävät. Lisäksi torpassa on tuskaisen kuuma vaikka lattialämmitys termostaatit on säädetty n. 20 kohdalle.
Katsoin koneesta menovesi-infoa ykköspiiristä, niin se sanoo jotain "kesäventtiili on ajettu kiinni" tms.
Se minua ihmetyttää, et miksi kone ei yritä ajaa menovettä kylmemmäksi vaikka käyrän mukaan sen pitäisi? Kertaakaan aikaisemmin ei ykköspiirissä ole menovesi tainnut olla yli 23 ennen näitä helteitä.
-
Jeps, eli suntti on kiinni --> kone ei yritäkään lämmittää kiertovettä eli logiikan kannalta kaikki on ok.
Pumppu ei pysty "jäähdyttämään" kiertovettä, koska varaajassa on lämpimämpää kuin tuo 26 astetta.
Nyt lattiassa kiertää koko ajan sama vesi joka siis pysyy 26:ssa asteessa koska rakenteet ovat sen lämpöiset (betonilaatta jne.)
Oletko kokeillut talon jäähdytystä ilmanvaihdon ja yöviileän avulla? Kesäpelti kiinni (jos kennokone) tai pyörivässä kenno seis ja yöksi puhaltimet isommalle.
-
Perusnäytössä lukee L1 Autom.säätö, joten eikö silloin automatiikalla ajeta?
Kyllä menovesi sen 26 astetta on. Putkissa on ulkoiset lämpömittarit (ykkös ja kakkospiireissä) ja kyllä ne oikein näyttävät. Lisäksi torpassa on tuskaisen kuuma vaikka lattialämmitys termostaatit on säädetty n. 20 kohdalle.
Katsoin koneesta menovesi-infoa ykköspiiristä, niin se sanoo jotain "kesäventtiili on ajettu kiinni" tms.
Se minua ihmetyttää, et miksi kone ei yritä ajaa menovettä kylmemmäksi vaikka käyrän mukaan sen pitäisi? Kertaakaan aikaisemmin ei ykköspiirissä ole menovesi tainnut olla yli 23 ennen näitä helteitä.
Tee seuraavat muutokset/tarkistukset:
1. Termostaatit täysille, tällöin piireissä kiertää oikeasti vesi
2. Kesäventtiilin asetus +5 asteeseen / tai lämpökäyrä 20/20/20 asteeseen, jolloin ei vahingossakaan mene lämmintä vettä kiertoon, vaikka yöllä lämpötila käy +10 asteessa
3. Toissijaisesta tilasta ovi/ikkunat auki yöksi, esim. autotalli/varasto/vast. jossa kiertää L1 vesi
4. L2 piirin pumppu seis
Jos näillä ohjeilla ei viilene niin sitten ILP kehiin. Nythän sulla on termostattit kiinni ja viileä(kään) vesi ei kierrä missään. Meillä on kaikki termostaatit selällään ja kesäsulku +5 asteessa, kun pienemmälle ei saanut. Huomasin nimittäin että muutamana yönä tuli hiki, ja se johtui siitä että kesäsulku aukesi kun ulkona oli "kylmä".
Samoin L2 piiri lämmittää uskomattoman paljon taloa näillä keleillä, joten sen kv-pumppu kannattaa pysäyttää pahimpien hellejaksojen ajaksi, tai säätää lämpökäyrä 20/20/20 asetukseen.
Meillä pysyy L1/L2 veden lämmöt hyvin kurissa, koska rinnetalossa alakerrassa on paljon viileämpää. Katsoin mittaukset klo 21:40: L1=22 astetta L2=20 astetta ja yläkerran lämpö 23,7 astetta, IV-koneen jäteilma talteenoton jälkeen +21 astetta, ulkolämpötila vielä 19,7 astetta.
Ilpillä viilennän yöksi yläkerran 22 asteeseen niin on parempi nukkua.
Jani
-
V13 pumppu on pyörinyt kaksi viikkoa. Tyytyväinen olen ollut ja kaikki tuntuu pelaavan.
Mutta ylä- ja alalämpö on liian lähellä toisiaan. Kun pumppu on käynyt, niin molemmat on n. 54C (en oo sattunu vielä paikalle kun pumppu on juuri pysähtynyt, käyntiä kokonaiset 13h). Lämmöt tippuu aika tasatahtia, alalämpö ehkä hieman nopeemmin. Asetusarvoissa oli ylämin. 53 ja alamin. 45c. Muutin äsken alaminimin 35C:n.
Asetusarvoissa ei löytynyt noita aiemmissa viesteissä olevia alaero ja yläero -säätökohtia. Ainoastaan "Sähköv.yläero", tms. joka on 10C tällä hetkellä. Miten ne ala-/yläero valikot saa esiin?
KV ja L1-piiri on tällä hetkellä käytössä ja vasta parissa patterissa kierto päällä (kiertopumppu 1:llä). L2-piirissä sulut kiinni ja pumppu ei päällä. L2-piiri tulee käyttöön sitten kun öljy loppuu tankista ja lopullisessa versiossa L2-piiri on lattialämmityspiiri (kunhan aikanaan saa rempan valmiiksi).
Täytyykö L2-piiri "poistaa" käytöstä jostain valikosta, vai riittääkö tuo pelkän kiertopumpun johdon irrotus?
Aattelin kun se L2-säätöventtiili yrittää välillä "säädellä, mutta eihän siellä vesi vaihdu ja menovesikin on n. 30C:n paikkeilla.
-
Asetusarvoissa ei löytynyt noita aiemmissa viesteissä olevia alaero ja yläero -säätökohtia. Ainoastaan "Sähköv.yläero", tms. joka on 10C tällä hetkellä. Miten ne ala-/yläero valikot saa esiin?
Minulla on pari vuotta vanha V.7, mutta olettaisin, että V.13:ta ylä- ja alaerot löytyvät samasta paikkaa.
Ne ovat huoltotilavalikossa, jonne pääsemiseksi tarvitaan salasana, joka todennäköisesti on 1324 ellei ole niin se on kirjoitettu jonnekin Oumanin panelin taakse.
-Valinta
-Huoltotila
-Maalämmitys
-Täysteho maaläm.
ATS
-
Kiitos. Siellähän ne oli.
Aamulla ylä- ja alalämmössä oli selvä ero. Mutta kun pumppu lähti käymään, niin alaosan lämpö nousee nopeammin. Latauspumppu on 2:lla ja kuumakaasu näytti 10min käynnin jälkeen n. 90C.
-
Anteeksi kun en ole käynyt kertomassa tapahtumiani vähään aikaan. Kerrottakoon nyt kokemukset vuoden varrelta, joista varmasti hyötyä monelle. Tämän threadin aloitin vuosi sitten ja nyt alkaisivat pikkuhiljaa säädöt olemaan kohdillaan.
Vuosi sitten tilanne oli se että alalämmät nousivat ylälämpöjen tasolle käyntijakson lopussa. Tähän ongelmaan nyt lääkkeet ovat löytyneet, mutta eihän se sairaus ole mihinkään loppujenlopuksi poistunut.
Eli laitoin mittarin tuohon tulistuspiirin putkeen ja säätelin kuristusventtiiliä. Säätä nyt "klo 11" kohdilla, eli lähes kiinni. Mittari antaa lämmöt 55c ja kone käy pakkasilla nätisti alaosan ohjaamana (siis jos ei käyttöveden tarvetta). Kesällähän kone kävi miten sattuu, mutta eipä sille mahda mitään.
Lämpimän veden riittoisuus yläminin ollessa 50 ja eron 6 on loppujen lopuksi huonohko. Nelihenkinen perhe käy saunomassa juuri ja juuri näillä lämmöillä ja pumppu huutaa n. 1-2 tuntia riippuen ulkolämpötilasta. Isännän saunailtoihin on hyvä korotella asetusta tuonne 55 asteeseen 8-) ja pumppu huutaa niin kauan juomaa (=saunojia) riittää. Lämpöä pirttiin riittää yllinkyllin. Alaosa ei paljon laske yläosan ollessa "käytössä".
Käyntijaksot ovat olleen nyt -20c asteen pakkasilla n. 45min ja lepo 30min. Käyttötunnit tasan vuoden ajalta n. 2300 tuntia. Näihin arvoihin olen kohtuutyytyväinen. Talo kuitenkin vanha rintamamiestalo, jossa purueristys seinissä, kolmikerrosikkunat ja vintillä/katossa uretaani. En siis varmastikaan ala lisäeristystä tekemään tai puruja vaihtamaan seiniin. Rahallinen säästö jäisi varmasti aika huonoksi.
Lämpöjen kanssa ei olla ensimmäisen vuoden aikana paljon kitsasteltu. Takkaa ja puuhellaa lämmitelty satunnaisesti. Koitetaan tänä talvena tehostaa tätä puolta. Säästöt näkyvät heti, ainakin mittareissa.
Olen ohjelmoinut 2-3 asteen pudotuksen joka päivälle kumpaankin piiriin alkamaan aamulla klo 9 ja loppumaan illalla kello kahdeksan. Myös säädettävä sisäanturi (TMR/P) asennettu asuinkerrokseen. Näillä kolmella asialla (takka, "päiväpudotus" ja sisäanturi) olen saanut pudotettua L1 -piirin veden lämpötilaa 5-6 astetta päivisin näillä -20c asteen pakkasilla! Ja ei todellakaan ole ollut edes kylmä sisällä! Yölläkin anturi pudottaa L1:n lämpöä 2-3 asteella, jos takkaa lämmitetty. Vielä kaipaisin "lämpötilan pudotus" -katkaisijaa, mutta ei taida olla mahdollista asentaa. Tuo säädettävä anturi (TMR/P) onneksi toimii aika hyvin sellaisena. Näyttää vain koneella aivan vääriä lämpötiloja, mitä todellisuudessa, mutta säädönhän voi tehdä mille asteelle vain. Nyt koneen mukaan 16c vaikka todellisuudessa 21c sisälämpö. Ja tuota siis voi säädellä sen +-5c.
Noita seppaantin virityksiä olen kanssa harkinnut tekeväni. Siis L1 ja L2 paluut vain L2:seen ja tulistuskierto aurinkokeräimen tuloon. Osaisiko seppaant arvioida, paljonko kunnon putkari tällaisesta työstä velottaisi? Ja löytyisikö kunnon valokuvia tekemistästi virityksistä? Ja haluatko tulla tänne Hämeeseen tekemään? ;)
Mikähän tuota kompessorin suojakytkimen laukeamista aiheuttaa? Oli näköjään juuri tänään lauennut kun kävin noita arvoja katselemassa. Eipä tätä ole vuoden aikana käynyt kuin 4 kertaa, mutta aina kun pumppu on kovalla käytöllä. 2 kertaa kovilla pakkasilla, kerran kovalla lämpimän veden käytöllä ja kerran kunnon saunomisella lauennut. Trendin käppyröissä ei mitään poikkeavaa ole ollut.
Koitan saada vielä kunnon kuvat nykyisestä käyrästä, kunhan saan tuolta kannettavalt siirrettyä. Ja kaikki arvot nykyisistä säädöistä vielä tänne. Mutta nyt täytyypi lähteä töihin. Lämmitysöljyä ajelemaan :D
-
Meikäläisen kaksipiirinen V9 kävi 1900h ensimmäisenä vuotenaan ilman ropleemoja. Kuristelin tulistuskiertoa minäkin, mulla on semmonen evoluutio Y-kappale huipputarkkaan kuristukseen. Lopputulema kuitenkin se, että koska meillä kiertelee niin viileät vedet lattioissa/käynti melko harvaa (11h/vrk 20 asteen pakkasessa)niin ylävaraaja jäähtyy auttamatta ilman putkimuutosta L1/L2. Tässä laitteessa pitäs olla patterimalli ja lattiamalli erikseen mun mielestä...kannattaa varmaan lattiataloissa tilausnumeron saatuaan soitella tehtaalle että tekisivät muutoksen valmiiksi... Vesi on suihkuttelussa riittänyt neljälle asetuksilla ylä min 50 yläero 3 ja alamin 31- alaero 10 (=MAX) - tosin suihkut on vesipihit hansgrohen raindance x 2kpl (huippumukavat käytössä muuten).
TMP:tä (sisälämpötilan asetus Oumannista) ilman en LÄ menisi asentelemaan, aika kivasti tekee duunia säädellessä käyrää millon miinukseen ja lussaan sisälämpötilan heitellessä juuri ollenkaan. Ehdottomasti hintansa arvoinen hankinta.
Talossa 233 lämmintä neliötä, huonekorkeutta 60% 280 40%250, 2010 normeilla toteutettu A-energialuokkainen. Sisälämmöt 22-23 (makuu-oleskelu), peusosasto KHH 25 astetta.
Make
-
Meikäläisen kaksipiirinen V9 kävi 1900h ensimmäisenä vuotenaan ilman ropleemoja. Kuristelin tulistuskiertoa minäkin, mulla on semmonen evoluutio Y-kappale huipputarkkaan kuristukseen.
Talossa 233 lämmintä neliötä, huonekorkeutta 60% 280 40%250, 2010 normeilla toteutettu A-energialuokkainen. Sisälämmöt 22-23 (makuu-oleskelu), peusosasto KHH 25 astetta.
Make
Eli siis mikä Y-kappale?
Ja hieman nämä rakennustavat kehittyvät. Mulla tosiaan 100 neliötä vähemmän ja 400 tuntia käynyt pumppu enemmän. Energialuokitus tällä talolla varmaan jotain Ö-luokkaa. Makella varmaan löytyy myös ilmanvaihdot LTO:lla sunmuut? Meikäläisellä vaan painovoimainen. Jostakinhan niitten harakoittenkin pitää pakkasilla lämpöä sääda =)
Mutta summasummarum: Kannattaa maalämpö mielestäni laittaa näin vanhaankin ja suht pieneenkin taloon. Ei tule tuon lisäeristämisen kanssa niin paljon töitä ja ongelmia eteen (kosteus->ilmanvaihto yms). Väitän että tulee maalämpö täten halvemmaksi.
Nyt toivotaan vaan, jos/kun valtio pientaloille lätkäisee jotain "päästöveroja", että huomioidaan myös sähkön todellinen kulutus eli tuo maalämpö eikä pelkästään talon eristystä. Sehän olisikin "hauskaa" kun saisi sakkoveroa vaikka käyttää maalämpöä.
-
Eli tuommonen kappale: http://www.putkikauppa.com/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Putkikauppa/Products/403410/SubProducts/4034102
IV on pyöriväkennoisella enerventtiilin pelicanilla, lämmöntalteenotto lienee jossain 75% tasolla, vaihdetaan ilmaa about 90-100l/s 24/7. Seinät on puurakenteiset 250mm villa + 12mm HKL, alapohja 230mm EPS+XPS maanvarainen, yläpohjassa villa 100mm + 500mm puhallus. Ikkunoissa U =1.1, ovissa U=0,6-0,7 molempia runsaasti. Eristepaksuuden kasvaessa höyrynsulun merkitys rakenteen kosteusteknisessä toimivuudessa kasvaa - oltava nimenomaan höyrynsulku ja asennuksessa oltava huolellinen. Edellisen rakentelin vielä nk. 2009 normeilla 200mm seinillä - riittävän lämpimät on nekin rakenteet, paras tapa on säästää lämpöpumpulla ja jättää nämä rakenteiden toppaukset tähän 2010 tasoon - näähän on vielä aika hyvin tutkittuja ja tunnettuja (löysin 250 mm villaseinän kosteuskäyttäytymistutkimuksen jossa aineistoa kasattu jo 1976 lähtien).
Ihme hommalta tuntuu tää passiivihömpötys parissakin mielessä - tutkimatta ja ihan kerpeleen hankalia ja kalliita ja hitaita toteuttaa. Rakentamisen energiansäästöistä luodaan mielestäni liian auvoisia kuvia. Muistelen lukeneeni jostain raportista, että matalaenergiatalossa (jossa nyt siis asustelen) riittää lattialämmityksessä parin kolmen asteen lämpötilaero huonelämpöön kovimmillakin pakkasilla, todellisuudessa kuitenkin eroa pitää olla ainakin 5 astetta ja jos ei olla läsnä niin puhutaan jo 7 asteesta. No mentiin vähän metsään tästä säätämisestä....
Edit 25.12. : Lämmitin takassa (2500 kg Nunna) pari pesällistä raksajätteellä ja oltiin paikalla koko päivä sisätiloissa, kävin kurkkaamassa lämpöpumppua, sisäanturissa 24 astetta, Oumanni työnsi lattioihin 27 asteista vettä ulkolämpötilassa -25 astetta (2 astetta alle käyräasetuksen- sisälämpötila-anturin asetus 23). Eli lukemani potaska matalaenergiatalosta toteutuu mutta vaatii sen läsnäolon ja takan lämmitystä (mutta vain hieman).
Make
-
Nonii, sitä on koitettu pumpun asetuksia säätää ja viritellä mahdollisimman optimiksi ja ainakin minun mielestä asetukset ovat nyt sellaiset, jotka ovat meille parhaita.
Tästä tilanteesta lähdettiin virityksiä tekemään:
Ylämin: 49, yläero 4, Alamin 30, alaero 6, tulistinpumppu asennossa 3, tulistuksen kiertoa ei kuristettu
(http://xs.to/image-A37B_4B4337D8.jpg)
Pumppu kävi yläosan ohjaamana ja käyntijaksot sen mukaisia. Lisäksi käyntijakson alussa yläosan lämpötila tippui n. 3 astetta.
Ja tällainen tilanne tällähetkellä:
Ylämin: 48, yläero 4, Alamin 30, alaero 10, tulistinpumppu asennossa 1, tulistuskiertoa kuristettu n. 60%.
(http://xs.to/image-17DC_4B4339FA.jpg)
Pumppu käy nyt alaosan ohjaamana (paitsi jos käytetään paljon käyttövettä) eikä yläosan lämpötilan pudotusta ole havaittavissa, käynti/lepojaksot lyhyempiä (optimaalisempia?), kuumakaasun max lämpötila pudonnut n. 8 astetta. Käynnistysten lukumäärä on kyllä kasvanut huomattavasti, mutta ei tuota kyllä voi pätkäkäynniksikään sanoa.
Vielä nollakelilläkin näyttäisi juuri ja juuri käyvän alaosan ohjaamana (jos ei ole käyttöveden kulutusta):
(http://xs.to/image-78D2_4B4339BF.jpg)
Kommentteja?
-
Olen lukenut tämän (ja monta muutakin Lässään säätöön liittyvää) viestiketjun muutaman kerran läpi ja yrittänyt sisäistää laitteen kokoonpanoa ja toimintaa.
Mullakin on koneessa vakiona sellainen Y-kuristin, kuten MaNe:n koneessa, muista viesteistä poiketen myös tulistuspiirin kiertovesipumppu on säädettävä, joten kai se Lässäkin harrastaa tuotekehitystä :)
Muuten kaikki menee jakeluun, mutta sitä en ymmärrä, että miksi varaajan alaosan lämpötila pitäisi päästää alle käyrän määrämän lämpötilan??? Muuten siinä on paljonkin järkeä, mutta kun tuo L1-piirin 4-tieventtiili nappaa puuttuvat asteet varaajan yläosasta, niin mielestäni järki loppuu siihen. Mulla ne säätimet on ainakin niin nopeita, ettei lämmityspiirien menolämpötilat pahemmin vaihtele, vaikka näin laatanlämmityksen alkuvaiheessa varaajan lämpötila muuttuu melko nopeastikin.
-
Muuten siinä on paljonkin järkeä, mutta kun tuo L1-piirin 4-tieventtiili nappaa puuttuvat asteet varaajan yläosasta, niin mielestäni järki loppuu siihen.
Hyvinhän sinun järki pelaa.
Jos puuttuvat asteet otetaan yläosasta, on tällöin alaero liian suuri.
Hae sellainen alaeron arvo, millä yläosasta ei enää oteta.
Minulla se on 7 C.
ATS
-
Muuten siinä on paljonkin järkeä, mutta kun tuo L1-piirin 4-tieventtiili nappaa puuttuvat asteet varaajan yläosasta, niin mielestäni järki loppuu siihen.
Hyvinhän sinun järki pelaa.
Jos puuttuvat asteet otetaan yläosasta, on tällöin alaero liian suuri.
Hae sellainen alaeron arvo, millä yläosasta ei enää oteta.
Minulla se on 7 C.
ATS
Mulla on näköjään mennyt puurot ja vellit sekaisin. Jos olen nyt ymmärtänyt oikein, niin vanhemmissa malleissa GL-ohjauksella (L1:ssä 3-tieventtiili?) lämmityspiireihin saadaan menemään käyrää vilpoisempaa vettä alakerrasta, mutta nykyisellä GT-säätimellä varustetuissa se ei enää onnistu L1-piirissä olevan 4-tieventtiilin takia.
Pitänee vissiin jatkossa lukea tarkemmin, että hoksaa onko kyseessä GT vai GL...
-
Koittelinpas tuossa hakea kanssa parempia hyötysuhteita vielä, mutta menee koneessa kyllä puurot ja vellit sekaisin.
Säädin siis alamin 35c -> 30c.
Alaero 10c -> 5-8c (säätelyä)
Ylämin 50c -> 49c
Yläero 6c
Tulos menikin sitten hieman päinvastaisesti. Alaosa kävi ennen 35-45c väliä. Nyt käy n. 30-50c väliä. Nyt haukkaa välillä tuolta yläosasta lämpöä, riippuen alaerosta. Tällä ei kuitenkaan tuntuisi olevan vaikutusta tuohon käyntiin. Tuon haukkaamisen sain eliminoitua (alaero=6-7c), mutta silti alaosa lämpiää (taas) tuonne yläosan hujakoille.
Mitähän sitä siis sitten kokeilis? Tuntuu että pumppu ei "kestäisi" yli 10c:n alavaraajan ja ylävaraajan lämpötilaeroa. Muilla käyttäjillä kyllä eroja näkee käyrissä.
Yläminiä voisi ihan kokeilumielessä koittaa pudottaa ja selvittää koska tuo alavaraaja alkaa toimimaan kunnolla. Ratkaisu ei vaan ole kovin toimiva kahden pikkulapsen taloudessa. Voisi myös testata tuota yläminiä hieman korkeammilla (60c) säädöillä ja ihmetellä mitä se sitten tekee.
Perusongelmahan tässä tuntuu olevan vieläkin tuo ylävaraajaan lämpeneminen, eli sen hitaus.
Osaakos kukaan kertoa "paljonko maksaa" ylimääräinen lämpö alavaraajassa? Eli onkos tämä nyt kuinka turhaa koittaa saada tuota alavaraajan lämpöä saada putoomaan n. 5-10c?
-
Mulla on alamin 33 ja ylämin 40, alaero 8 ja yläero 6. Muuten en ole vielä piirejä kuristellut, mutta pudotin alavaraajan latauspumpun kolmoselta kakkoselle. Sillä sain yläosan lämmöt pysymään kurissa. Meillä ei ole vielä kuuman veden käyttöä ja laatan lämmitys alkuvaiheessa, mutta saa nuostakin jo jotain osviittaa pumpun toiminnasta.
Ennen nopeuden pudotusta yläosan lämmöt vaihtelivat 40-52 välillä, nyt 55-59 välillä. Luultavasti ylävaraajan lämpötila romahti sen takia, että alavaraajan latauspumppu nosti käynnistyksessä kylmää vettä varaajien väliin ja ylävaraajan latauspumppu nosti sen sitten yläosaan.
Käynnin loppuvaiheessa alavaraaja on 41 astetta ja ylävaraaja 58-59 astetta. Käynnin alussa alavaraaja on 33 astetta ja ylävaraaja 55-56 astetta. Mielestäni noin 20 asteen ero alaosan ja yläosan välillä on Lässältä jo ihan hyvä saavutus ;)
-
Huomenta kaikille! Vapun jälkeistä elämää ilmeisesti kuitenkin ON olemassa?
Olemme aika uusia asukkeja tässä pirtissä ja V9:n säätö on vielä aika hukassa. Mielelläni täältä kommentteja V9-pro-säätäjiltä kuuntelisin :)
Laitetaan ensin hieman faktoja millä rensseleillä ollaan matkassa:
- Lämpöässä V9
Sarjanumero 52
Valm.numero264868
Valm.vuosi 2004
Eli onko ns. uusi vai vanha versio V9:stä?
- Lämmönsäädin Ouman EH-201/GL
- Pirtti rakennettu 2004 lämmitettyä alaa 139,5 yhdessä kerroksessa.
Poreallas, tosin ainakin toistaiseksi ollut aika vähällä käytöllä.
Erillinen autotalli, toistaiseksi kylmänä mutta eristetty. Se on eri tarina, suunnitelmissa mahdollisesti ilmalämpöpumppu tms. Ei todennäköisesti tulla sotkemaan maalämmityksen kanssa millään tavalla.
- Kyselkää tarkemmin jos on merkitystä!
V9 tällä hetkellä seuraavanlaisessa säädöissä:
- Lämpökäyrä -20: 31astetta, 0: 29astetta, +20: 18astetta
- Ylämin: 45astetta, alamin: 32astetta, Yläohj.raja:70astetta
Esim. toissapäivänä kun ei juurikaan ollut vähään aikaan veden käyttöä yläosan lämpötila oli 45 ja alaosan 34 astetta. Kuumakaasu 31. Vähän aikaa kun laskee lämmintä vettä niin kuumakaasu kyllä pomppaa yli 70 asteesen.
Tällä mallilla talo pysyy aivan kohtuu mukavan lämpöisenä. Ainoastaan pesuhuoneen ja saunan lattiaa olisi tarpeen saada hieman lämpimämmäksi nopeamman kuivumisen takia. Shuntti jakotukissa on täysin auki.
Lämpökäyrää en haluaisi ainakaan näiden kelien (~0) kohdalta mennä muuttamaan ylöspäin, koska edellisten asukkaiden jäljiltä pesuhuoneen lattia oli todella lämmin (talossa yleensäkin oli lämmintä 24-25) ja lämpökäyrä on meillä nyt 0 ja 20 plusasteen osalta samalla asetuksella.
Osaako ammatti-Lämpöässäläiset näillä tiedoilla antaa vinkkejä miten asetuksia kannattaisi muuttaa pesuhuoneen ja saunan lattian lämpötilan nostamiseksi? Ja mitä kannattaa kokeilla muuttaa energiankulutuksen minimoimiseksi ja toisaalta koneen käyttöiän maksimoimiseksi?
Käyntiajoista ei ole toistaiseksi sen tieteellisempää tutkimusta, kuin että tällaisella suunnilleen nollakelillä tai muutaman asteen lämpöasteilla kone käy noin 6h/vrk tai allekin. Miltä kuulostaa?
Kuten varmaan kaikki huomaa, on maalämpökoneen kanssa eläminen vielä todella UUTTA, joten kiitos ja anteeks! :)
Pystyykö näillä tiedoilla antamaan mitään vinkkejä vai onko seuraava askel touhuta piuha PC ja Oumanin välille?
-
Huomenta! Vähän asian vierestä, mutta paljonko on ollut sähkönkulutus vuositasolla pumpulle ja kokonaisuudessaan? Millainen keruupuoli teillä on?
-
Huomenta! Vähän asian vierestä, mutta paljonko on ollut sähkönkulutus vuositasolla pumpulle ja kokonaisuudessaan? Millainen keruupuoli teillä on?
Edellisten asukkaiden kulutuksen mukaan arviolasku tuli 12700kWh. Pirtti oli selvästi lämpimämpi kuin mitä meillä on ollut. Toisaalta olivat varmaan jonkun verran ahkerampia puilla lämmittäjiä. (meillä ostopuut) Miltä kulutus kuulostaa? Talo on Torniossa.
Keruuputkisto on tuolla pellolla. Kaksi eri piiriä. Mun mielestä kumpikin jotain 250m.
-
Huomenta kaikille! Vapun jälkeistä elämää ilmeisesti kuitenkin ON olemassa?
Olemme aika uusia asukkeja tässä pirtissä ja V9:n säätö on vielä aika hukassa. Mielelläni täältä kommentteja V9-pro-säätäjiltä kuuntelisin :)
Laitetaan ensin hieman faktoja millä rensseleillä ollaan matkassa:
- Lämpöässä V9
Sarjanumero 52
Valm.numero264868
Valm.vuosi 2004
Eli onko ns. uusi vai vanha versio V9:stä?
On wanha malli.
- Lämmönsäädin Ouman EH-201/GL
Eli vain yhdellä piirillä
- Pirtti rakennettu 2004 lämmitettyä alaa 139,5 yhdessä kerroksessa.
Poreallas, tosin ainakin toistaiseksi ollut aika vähällä käytöllä.
Erillinen autotalli, toistaiseksi kylmänä mutta eristetty. Se on eri tarina, suunnitelmissa mahdollisesti ilmalämpöpumppu tms. Ei todennäköisesti tulla sotkemaan maalämmityksen kanssa millään tavalla.
Kannattaisi sotkea, sillä pumpun kapasiteetti ja maapiiri riittäisi senkin lämmittämiseen
- Kyselkää tarkemmin jos on merkitystä!
V9 tällä hetkellä seuraavanlaisessa säädöissä:
- Lämpökäyrä -20: 31astetta, 0: 29astetta, +20: 18astetta
- Ylämin: 45astetta, alamin: 32astetta, Yläohj.raja:70astetta
Esim. toissapäivänä kun ei juurikaan ollut vähään aikaan veden käyttöä yläosan lämpötila oli 45 ja alaosan 34 astetta. Kuumakaasu 31. Vähän aikaa kun laskee lämmintä vettä niin kuumakaasu kyllä pomppaa yli 70 asteesen.
Tällä mallilla talo pysyy aivan kohtuu mukavan lämpöisenä. Ainoastaan pesuhuoneen ja saunan lattiaa olisi tarpeen saada hieman lämpimämmäksi nopeamman kuivumisen takia. Shuntti jakotukissa on täysin auki.
Ei ole muuta mahdollisuutta kuin nostaa nollakohtaa
Lämpökäyrää en haluaisi ainakaan näiden kelien (~0) kohdalta mennä muuttamaan ylöspäin, koska edellisten asukkaiden jäljiltä pesuhuoneen lattia oli todella lämmin (talossa yleensäkin oli lämmintä 24-25) ja lämpökäyrä on meillä nyt 0 ja 20 plusasteen osalta samalla asetuksella.
Väännä ei kosteiden tilojen jakotukilta virtausta pienemmäksi kompensoidaksesi veden lämmön nousu
Osaako ammatti-Lämpöässäläiset näillä tiedoilla antaa vinkkejä miten asetuksia kannattaisi muuttaa pesuhuoneen ja saunan lattian lämpötilan nostamiseksi? Ja mitä kannattaa kokeilla muuttaa energiankulutuksen minimoimiseksi ja toisaalta koneen käyttöiän maksimoimiseksi?
Samat ohjeet pätee: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227
Käyntiajoista ei ole toistaiseksi sen tieteellisempää tutkimusta, kuin että tällaisella suunnilleen nollakelillä tai muutaman asteen lämpöasteilla kone käy noin 6h/vrk tai allekin. Miltä kuulostaa?
Oumanin trend kannattaa laittaa toimintaan, jos pumpun sielunelämä kiinnostaa laajemmalti. Ihan normi käyntiä.
Pystyykö näillä tiedoilla antamaan mitään vinkkejä vai onko seuraava askel touhuta piuha PC ja Oumanin välille?
Alaminimi alas, alaerotus maksimiin, trendillä katsot ettei kone käynnisty yläosan ohjaamana. Itse pidän yläminimin 39 asteessa ja kylpypäivinä nostan 55 asteeseen (toimii samalla legionellatappona)
Jani
-
Alaminimi alas, alaerotus maksimiin, trendillä katsot ettei kone käynnisty yläosan ohjaamana. Itse pidän yläminimin 39 asteessa ja kylpypäivinä nostan 55 asteeseen (toimii samalla legionellatappona)
Nyt näyttää siltä, että käynnistyy yläosan ohjaamana... Ainakin tällaisella kelillä kun on muutama aste lämmintä.
Mikäs on viisain liikku noille asetuksille mitä tuossa ylempänä on?
Ja toinen asia: Mistä pääsen muuttamaan "alaerotusta"? Huoltokoodilla pääsin huoltovalikkoon, mutta ei löydy!
Ja vieläkin semmonen, että onko vanhan V9:n maapiirin kiertovesipumpussa nopeuden säätöä? Missä? Löysin pumpun, mutta en säätöä...
Meno- ja paluuneste on putkissa olevien viisarimittareiden perusteella aika lailla just saman lämpöisiä. (silloinkin kun kompura käy)
Oli mielessä kokeilla, että tuleeko eroa jos laskisi pumpun kierroksia.
-
Tällä hetkellä ei voi muuta, kuin suositella muita merkkejä. Ei ainakaan Lämpöässän markkinamiesten myyntipuheet kohtaa käytäntöä lähimainkaan. Tuntuupi että tuo tulistus ei toimisi ollenkaan.
Omasta vehkeestäni en ole asetuksia saanut kuntoon ollenkaan. Näillä nyt sitten mennään ja ihmetellään. Seuraavaksi kwh -mittari pumppuun kiinni niin saa "huvikseen" tuon hyötysuhteen laskettua. Saapi nähdä onko lähelläkään LÄ:n ilmoittamaa arvoa.
-
Nyt meni wanhat ja uudet V-mallit tässä ketjussa sekaisin :-[
Wanhaa V-mallia kannattaa ajaa kesällä "helleasetuksilla", jolloin kone käy vaikka alaminimi 43 ja alaerotus 7 astetta ja yläminimi asetettu 40 asteeseen. Kesällä ei mistään koneista saada tulistuslämpöä pihalle, koska lämmitystarvetta ei vain ole.
Jani
-
Niin no, eipä tunnu tulevan tulistuslämpöä, tai juuri mitään lämpöä tonne yläosaan. Kokeillut nyt ajella 30 yläminillä tota ja lämpötilaero ylä ja alaosan välillä pari astetta. Eipä juuri ulkolämpötiloilla eroa.
Kyselin kerran LÄ:n esittelijältä näistä, niin hänen saamiensa opetusten mukaan käyttövesi (=ylävaraaja) lämpenisi tulistuksen avulla "ilmaiseksi". Siis verrattuna ainakin muihin pumppuihin. No kävipä meillä LÄ:n huoltomieskin sitten ja käänsi vain tota tulistuskraanaa.
No muutenhan pumppu on ihan OK. Kyllä sillä nyt aina pirtti on pysynyt lämpöisenä ja lämmintä vettäkin on tullut. Mutta kauhistuttaa vain noi myyntimiesten puheet, esitteet ja hyötykertoimet. Eli toimiiko monikaan pumppu "niin kuin pitäisi"? Eli hyvillä hyötysuhteilla ja pitkällä kompuran käyttöiällä? Vai ollaanko kaikki jonottamassa uusia kompuroita kaupasta parin vuoden päästä?
Ja ihme että LÄ ei tunnu ottavan mitään kantaa tämänkään foorumin jorinoihin ja yhtään onkeensa tuotekehittelyssään. Ilmeisesti asiakkaita riittää tarpeeksi, joten kaikkia "valittajia" voidaan pitää vain tyhminä :-?
-
Periaatteessa tulistinpumput toimii kesäaikana niin että käyttöveden lämmitys on n 80% lauhdutinlämpöä ja 20% tulistinlämpöä.
Koska keruuliuoksen lämpötila on kesällä korkeampi niin myös lämpöpumpun hyötysuhde ja antoteho paranee.
Eli yhdellä kw:lla sähköä saa 3-4 kw:n teholla lämmintä käyttövettä.(COP 3-4).
-
Periaatteessa tulistinpumput toimii kesäaikana niin että käyttöveden lämmitys on n 80% lauhdutinlämpöä ja 20% tulistinlämpöä.
Koska keruuliuoksen lämpötila on kesällä korkeampi niin myös lämpöpumpun hyötysuhde ja antoteho paranee.
Eli yhdellä kw:lla sähköä saa 3-4 kw:n teholla lämmintä käyttövettä.(COP 3-4).
Nyt kyllä meni meikäläiseltä ohi. :o Tämähän juttu nimenomaan tässä markkinoinnissa mielestäni haisee. Näin minäkin asian olen käsittänyt, mutta käytännön kokemus osoittaa hieman toista.
Tai no varmaan se näin meneekin, mutta tulistuslämpö on hukattu todennäköisesti väärään paikkaan, eli matkalla ylävaraajaan lämpö hukkuu alavaraajaan. Mielestäni LÄ:n pumppu olisi aivan loistava, jos tässä hieman matkittaisiin ruåtsalaistyyliä ja laitettaisiin vaihtoventtiili ohjaamaan lämpöä sinne missä suurin tarve (ylävaraaja/alavaraaja). Näin uskoakseni saataisiin ylä- ja alavaraajn lämmöt pysymään halutuissa rajoissa. Samalla pumpun käyntijaksot pysyisivät ihanteellisina ja kompuran käyttöikä pitkänä.
-
Pääsin huoltokoodilla huoltovalikkoon, mutta en löydä mistään "alaerotuksen" asetusta??? Missähän mahtaa olla?
(Ouman EH 201/GL)
-
Kertokaas gurut näyttääkös tää käyrä ihan normaalilta?
(http://i36.tinypic.com/344uzgi.jpg)
Asetukset;
Ylämax 50
Yläero 5
Alamin 28
Alaero 10
L1&L2
-20 30
0 24
+20 20
Pumppu V10/Ouman 203G/L
-Teukka
-
Kannattaisi ajaa kesäasetuksilla niin jäisi tuo toinen käynnistysjakso tekemättä. Nyt on tosin jo kohta välikausi, jolloin nuo nykyisetkin toimii.
Esim:
Ylämax 40
Yläero 5
Alamin 42
Alaero 10
Itse ajelen edelleen kesäasetuksilla.
Jani
-
Kiitos Sailor!
Nyt on dataa saatavilla pidemmältä aikajaksolta, ilmeisesti nyt yläosa ohjaa pumppua!?
Mikäli oikein olen ymmärtänyt juurikin alaosan olisi hyvä ohjata kompuran käynnistymistä? Eli kun alaosan lämmöt laskee tarpeeksi alas niin pumppu käynnistyy ja samalla lattia kiertojen venttiili on täysin auki ja sielä kiertävä vesi lämpenee ensinnä minkä jälkeen varaajan vesi lämmitetään huudettuun lämpöön... Taikka sitten olen ihan hakoteillä :-/
Kuinkahan noita ala- ja ylälämöjä nyt pitäisi muutella, rupiaa sormi menemään suuhun, kellään hyviä ideoita? :) Kyseessähän oli vanhemman malli v10 (Lämmöt olisi ilmeisesti hyvä käydä yli +55, että legionella bakteerin mahdollisuus jää pois?)
Kuvat käyrästä:
(http://i34.tinypic.com/4vofab.jpg)
kiitos,
Teukka
-
Moi,
Enpä ihmettele että meni sormi suuhun!
Mikäli käppyrää oikein tulkitsin on tuo alalämpö oikeasti kuumakaasun lämpö, muuten en osaa selittää tuota lämmön nopeaa nousua ja käyttäytymistä kuumakaasun tavoin.
Tuossa sun käyrässä ei siis oikeasti ole ollenkaan alalämpöä käyränä.
Joku hämminki siis datan keruussa...
Muutoin kommenttina että melkoista pätkäkäyntiä, itseäni huolestuttaisi pätkäkäynnissä eniten laitteen mekaaninen kestävyys.
Eli kun kompura päröhtää käymään tulee vääntömomenttia ja se voi ajankuluessa repiä itsensä irti kannakkkeistaan, kun näihin ei ole sitä pehmoa laitettu
Mulla pörähtää käymään n 8-14 h välein näillä keleillä.
Eli mulla molemmat ylä ja ala ero 10'C
-
Sinulla on näytteenottoväli liian pitkä, siksi alalämpöjen nousu näyttää "rakettimaiselta". Laita näytteenottoväli vaikka 5 sekunniksi.
Jani
-
Sinulla on näytteenottoväli liian pitkä, siksi alalämpöjen nousu näyttää "rakettimaiselta". Laita näytteenottoväli vaikka 5 sekunniksi.
Jani
Näytteen väli on kylläkin 5s, kaappauksessa näkyy 24h aktivitteetit, ohessa kuva 12h aikajaksolta...
(http://i53.tinypic.com/1z65pbm.jpg)
-
Mielenkiintoisesti tuntuu nousevan alalämpö yli ylälämmön arvon????
Alalämpöluovuttaa nopeasti energian johonkin, kunnes tasaantuu?
Voitko ottaa kuumakaasun tähän samaan käyrästöön.
Alalämpö tuo ei ole, ainakaan varaajasta, jopa 17 'C alalämmön nousu 10 min käynnillä V9 teholla enpä usko!
Olikos se varaaja 420 litranen, jos arvotaan alavaraajaksi 300 litraa, 17'C: nousu tarkoittaa 5,9 kW 10 min aikana kun max tuotto on 9kW/h
-
Mielenkiintoisesti tuntuu nousevan alalämpö yli ylälämmön arvon????
Alalämpöluovuttaa nopeasti energian johonkin, kunnes tasaantuu?
Voitko ottaa kuumakaasun tähän samaan käyrästöön.
Alalämpö tuo ei ole, ainakaan varaajasta, jopa 17 'C alalämmön nousu 10 min käynnillä V9 teholla enpä usko!
Olikos se varaaja 420 litranen, jos arvotaan alavaraajaksi 300 litraa, 17'C: nousu tarkoittaa 5,9 kW 10 min aikana kun max tuotto on 9kW/h
Pumppu on V10, jostakin syystä ei suostu piirtämään kuumakaasun käyrää vaikka sen valkkasin aikoinaan että siitä kerätään myös näytettä, missä lie sitten vika.
Varaaja on muistaakseni 430l!?
-
Moi,
Sulla on joku Ouman datasiirto ongelma, joka on vissiin suht ominaisuus tälle?
Ratkaisuksi ehdotan että istahda pumpun viereen ja seuraa sitä Oumannin paneelin kuumakaasun ja alalämmön muutoksia, niin huomaat että tuo alalämpö ei voi pitää paikkaansa.
Kirjaa kaikki ylös ja kerro meille, niin mietitään
-
Moi,
Sulla on joku Ouman datasiirto ongelma, joka on vissiin suht ominaisuus tälle?
Ratkaisuksi ehdotan että istahda pumpun viereen ja seuraa sitä Oumannin paneelin kuumakaasun ja alalämmön muutoksia, niin huomaat että tuo alalämpö ei voi pitää paikkaansa.
Kirjaa kaikki ylös ja kerro meille, niin mietitään
Öö, mistäs Oumanin näytöstä voi seurata kuumakaasua?
-
Valikko->mittaukset
ja siinä alalämmön alapuolella on kuumakaasun lämpö, eli on helppo seurata molempia yhtäaikaa, kaffia ryystäen 10 min
-
Valikko->mittaukset
ja siinä alalämmön alapuolella on kuumakaasun lämpö, eli on helppo seurata molempia yhtäaikaa, kaffia ryystäen 10 min
Kyllä se on alalämpö varaajan mikä sielä kiitää ylöspäin raketinlailla...
Niin näyttää myös Seilorilla menevän; http://www.elisanet.fi/sailor/trend.jpg
-
Kyllä se on alalämpö varaajan mikä sielä kiitää ylöspäin raketinlailla...
Niin näyttää myös Seilorilla menevän; http://www.elisanet.fi/sailor/trend.jpg
Kun tuota käppyrää kattoo niin täytyy kyllä sanoa ettei tuo lässän "kesäajomoodi" näytä kovin taloudelliselta...
Lämmityspiirien pyynnöt (L1+L2) 20C luokkaa, taitavat olla pois päältä, ja silti alasäiliön lämpöjä pitää pitää 43C korkeampina, eli pumppu hörähtääpi käyntiin ja saa tommosta vettä sisuksiinssa, ei hyvä COP:n kannalta. Eikästä tuo olis helppo fixata yhdellä mankkuventtiilillä tulistinpiirissä joka nostais tulistuksen osuutta kalenterin mukaan. Eli vähän isompaa vaihdetta pesään tulistukselle kesällä.
Silloin yläpää pysyis kuumenpana, ja alapäätä vois pitää kylmempänä jolloin käyttöveden otto-osuus alaosasta kasvais ja alalämpötila laskis.
Ei liene vaikeaa oumanilta?
Jaa mutta joo oliko lässässä vain 1 lämminvesikierukka ja käyttöveden menosekottaja laittaa raakaa/kylmää vettä sekaan.
Sittenhän tuosta ei ole mitään apua, pitäis olla vielä ulosotto alaosan kierukasta...ja homma palautuu suunnitelupöydälle. :-?
-
Valikko->mittaukset
ja siinä alalämmön alapuolella on kuumakaasun lämpö, eli on helppo seurata molempia yhtäaikaa, kaffia ryystäen 10 min
Kyllä se on alalämpö varaajan mikä sielä kiitää ylöspäin raketinlailla...
Niin näyttää myös Seilorilla menevän; http://www.elisanet.fi/sailor/trend.jpg
Nouseehan se kesällä raketin lailla kun ei ole 16-20kW:n pumpulla muuta tekemistä kuin lämmittää muutamaa sataa litraa vettä hieman kuumemmaksi. Eiköhän ne KAIKKI pumput lämmitä käyttövettä aivan yhtä nopeasti antotehoonsa suhteutettuna.
Kun tuota käppyrää kattoo niin täytyy kyllä sanoa ettei tuo lässän "kesäajomoodi" näytä kovin taloudelliselta...
Lämmityspiirien pyynnöt (L1+L2) 20C luokkaa, taitavat olla pois päältä, ja silti alasäiliön lämpöjä pitää pitää 43C korkeampina, eli pumppu hörähtääpi käyntiin ja saa tommosta vettä sisuksiinssa, ei hyvä COP:n kannalta. Eikästä tuo olis helppo fixata yhdellä mankkuventtiilillä tulistinpiirissä joka nostais tulistuksen osuutta kalenterin mukaan. Eli vähän isompaa vaihdetta pesään tulistukselle kesällä.
Silloin yläpää pysyis kuumenpana, ja alapäätä vois pitää kylmempänä jolloin käyttöveden otto-osuus alaosasta kasvais ja alalämpötila laskis.
Ei liene vaikeaa oumanilta?
Jaa mutta joo oliko lässässä vain 1 lämminvesikierukka ja käyttöveden menosekottaja laittaa raakaa/kylmää vettä sekaan.
Sittenhän tuosta ei ole mitään apua, pitäis olla vielä ulosotto alaosan kierukasta...ja homma palautuu suunnitelupöydälle. :-?
Ei tässä ole mitään kierukoita ;D Ei näitä lämpöjä ole pakko pitää missään 43 astetta plus. Voi tämän laittaa vaikka 37 asteiseksi, mutta sitten täytyy hyväksyä että pumppu käynnistelee itseään useammin.
Moni patteritalo jyskyttää samoilla lämmöillä vuorokausitolkulla kun on kunnon pakkaset. Näillä 5-10 x 5min käynnistyssykleillä käyttöveden tekoon ei ole mitään tekemistä COPpien kanssa. Tulistuslämmöstä nyt on edes turha puhua...
Jani
-
Terve!
Muutama TYHMÄ kysymys joihin en foorumia enkä ohjeita selatessani löytänyt varmaa vastausta: Poika teknisessä tilassa on "vanhempi" V9 ja lämmönsäädin Ouman EH 201 GL
Ja asiaan: Onko homma niin päin, että varaajan alaosan lämpötila on laattaan menevää "menovettä" ja yläosa käyttövettä?
Ja toinen Ouman Trendistä: Mitäs vehkeitä pitää hommata (ja varsinkin mitä maksaa) että saan tietokoneelle (Trendillä) piirrettyä käppyrää LÄssän toiminnasta?
Olenko ymmärtänyt oikein että joku törkyhintainen modeemi lämmönsäätimen yhteyteen?
Kiitos ja anteeksi!
-
Ja asiaan: Onko homma niin päin, että varaajan alaosan lämpötila on laattaan menevää "menovettä" ja yläosa käyttövettä?
jep
Ja toinen Ouman Trendistä: Mitäs vehkeitä pitää hommata (ja varsinkin mitä maksaa) että saan tietokoneelle (Trendillä) piirrettyä käppyrää LÄssän toiminnasta?
Tarvitset rs-232 kaapelin ja sen verran vanhan läppärin/tietokoneen että siinä on moinen liitin (tai sitten rs kaapeli ja usb-sovitin tjms.) Mutta noita läppäreitä, joissa win 2000 pyörii saa 50-100 eurolla.
Olenko ymmärtänyt oikein että joku törkyhintainen modeemi lämmönsäätimen yhteyteen?
Olet ymmärtänyt väärin. Pelkkä kaapeli ja muutaman johdon kiinnittäminen säätimen taakse riittää ja tietty ouman trend ohjelman lataus oumannin kotisivulta.
Tällä ohjeella itse onnistuin (eka yrittämällä): http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2120.0
Jani
-
Mulla on V13 vm. 2009 (uusi malli) ja aloin vuoden asumisen jälkeen kiinostuun optimoimaan pumpun käyntiä. En ole laittanut trendejä tai mtn.lisäantureita. Ouman 203 ohjain, siis käytössä. Talossa 680 kuutiota lämmintä tilaa ja 152 neliöä asuintilaa ja ralli 63 neliöö tallissa lämpimänä.
L1 tällä hetkellä talli ja asuintila lattialämpö siis käytössä.
20=21
0=30
-20=34
L2 kosteat tilat
20=22
0=26
-20=30
asetusarvot ylämin 48 ja alamin 30 ylä ja alaerot kai 6 (tehtaanarvot?) Huoltovalikkoon,en ole uskaltanut vielä mennä tarkistaakseni tasian. (pelkään,että munin jonkun asetuksen sieltä :-[ :-[ :-[)
Kun ulkona oli -10 astetta seurasin koneen käyntiä kellolla ja tulos oli 2h lepo ja vartti hurinaa. Porakaivoja siis 1 kpl 230m
Kone sammui, kun varajaan ylälämpö oli 51 ja ala 46 kuumakaasu 97
Lähinnä ihmettelen, että miksi kone käynnistyi ymmärtääkseni yläarvon mukaan, kun ylälämpö oli 45 koskaan ei lähtenyt käyntiin vaikka alalämpö oli 30. Eli viimein se kysymys: eikö koneen olisi pitänyt jo käynnistyä alaosan ohjaamana aikaisemmin, vai estääkö säätökäyrät tjsp. tämän?
Edit. Täysteholla tjsp. siis mennään.
edit 2 suihkussa ei seurannan aikana käyty.
-
Minkä takia muuten L1 piiri ei saisi päästä ottamaan tehoa ylävaraajasta?
Säädöt tällä hetkellä sellaiset että ylävaraaja hieman "kyykkää" jakson lopussa (ennen käynnistystä). Pumppu käy täysin alaosan ohjaamana nykyään. Näillä asetuksilla saanut nyt käyntijaksot pisimmilleen ja alavaraajan "kylmimmilleen".
Oleellisimmat asetukset:
Alamin 32c
Alaero 10c
Ylämin 40
Yläero 2c
L1max 35c
Sähkövastus 2c
Pumppu säädetty myöskin osatehoiseksi, eli jos saunoessa pääsee ylävaraaja lopahtamaan, niin saa hieman turboboostia 8-) vastuksella. Tähän asti ei kyllä ole vielä käynyt kertaakaan vastus päällä. Ylävaraajassa n. 45c lämpöjä nyt.
Säätöruljanssi alkoi nyt tänä syksynä uudestaan, kun pienen tulipalon vuoksi löi ryhmäkeskus hieman oikaria ja Ouman hajosi pumpusta. Samoin läppäri jossa trendi pyöri ennen. Myöskin jakotukki meni uusiksi yläkerran lämmityksestä ja on sekin vielä sekaisin, koska säätöpaperit hukassa :-/
Täytyypi palailla vielä kuvien ja datan kera, kunhan niitä saa hieman tuolta keräiltyä ja asennettua kwh-mittarin ässän taakse. Autuus kuitenkin tuntui löytyvän, kun tiputti ylävaraajan "pelistä pois" (=ylämin 40c), kokonaan ja ajelee pelkällä alaosan säädöllä.
Vaikuttaisi muuten olevan liikkeellä aika paljon ylimitoitettuja pumppuja talouksissa. Lueskelin pitkästä aikaa tätä foorumia ja muitakin keskusteluja, niin näyttäisi tuota pätkäkäyntiä monella tulevan jo liian ison pumpun/pienen varaajan takia.
Mutta hyviä jouluja kaikille, jos en nyt sitä ennen ehdi tänne kirjoittelemaan. Koetan kuitenkin jakaa kaiken kokemukseni ja datan mitä tästä saan irti. Jos niistä muutkin jotain hyötyisivät!
-
Olen seuraillut tätä viestiketjua suurella mielenkiinnolla ja yrittänyt täältä saaduilla vinkeillä kokeilla pumppuuni erilaisia säätöjä, jotta käyntijaksot olisivat mahdollisimman pitkiä. Pätkäkäynti taitaa kuitenkin olla tämän vanhan pumppumallin ominaisuus. Pumpuni on siis V10, käyttöönotto 2007. Tällä hetkellä pumppuni pyörii seuraaville asetuksilla:
Ylämin 49
Alamin 27
alaero 10
Näillä asetuksilla pumppuni käynnistyy sekä ylä- että alamin ohjaamana. Riippuen tietenkin ulkolämpötilasta. Koska näilläkiin asetuksilla käynti ja huilausaika jää aika lyhyeksi, niin ajattelin kokeilla ohjata pumppuani kello-ohjelman avulla, näin aluksi päivisin ja L1 piirissä (kosteat L2). Eli kello 7 "yöalennuksella" pudotan menoveden lämpötilaa 3 asteella, kello 10 alkaa tunnin esikorotus 2 asteella jolla varataan lattiaan ylimääräistä lämpöä ja tämän jälkeen taas kahden asteen yöalennus. Suurin piirtein tällä kaavalla jatketaan ilta yhdeksään, jonka jälkeen palataan normaaliin automaatti ohjaukseen.
Sanokaas viisaammat onko tässä mitään järkeä. Onko kukaan muu kokeillut tätä kellotoimitoa ja minkälaisilla asetuksilla? Kokeilujaksoni ei varmaankaan ajoitu oikein hyvään aikaan, kun näitä pakkasia tuntuu vain riittävävän, talomme sijaitsee Jyväskylän seudulla. Muutaman viikon kokeilujakson aikana en ole huomannuta mitään muutosta asuinviihtyvyydessä, sisälämpö 21-22, mutta äkkiseltään näyttäisi että käyntiajat ovat pidentyneet ja samoin huilausajat.
-
Olen seuraillut tätä viestiketjua suurella mielenkiinnolla ja yrittänyt täältä saaduilla vinkeillä kokeilla pumppuuni erilaisia säätöjä, jotta käyntijaksot olisivat mahdollisimman pitkiä. Pätkäkäynti taitaa kuitenkin olla tämän vanhan pumppumallin ominaisuus. Pumpuni on siis V10, käyttöönotto 2007. Tällä hetkellä pumppuni pyörii seuraaville asetuksilla:
Ylämin 49
Alamin 27
alaero 10
Näillä asetuksilla pumppuni käynnistyy sekä ylä- että alamin ohjaamana. Riippuen tietenkin ulkolämpötilasta. Koska näilläkiin asetuksilla käynti ja huilausaika jää aika lyhyeksi, niin ajattelin kokeilla ohjata pumppuani kello-ohjelman avulla, näin aluksi päivisin ja L1 piirissä (kosteat L2). Eli kello 7 "yöalennuksella" pudotan menoveden lämpötilaa 3 asteella, kello 10 alkaa tunnin esikorotus 2 asteella jolla varataan lattiaan ylimääräistä lämpöä ja tämän jälkeen taas kahden asteen yöalennus. Suurin piirtein tällä kaavalla jatketaan ilta yhdeksään, jonka jälkeen palataan normaaliin automaatti ohjaukseen.
Sanokaas viisaammat onko tässä mitään järkeä. Onko kukaan muu kokeillut tätä kellotoimitoa ja minkälaisilla asetuksilla? Kokeilujaksoni ei varmaankaan ajoitu oikein hyvään aikaan, kun näitä pakkasia tuntuu vain riittävävän, talomme sijaitsee Jyväskylän seudulla. Muutaman viikon kokeilujakson aikana en ole huomannuta mitään muutosta asuinviihtyvyydessä, sisälämpö 21-22, mutta äkkiseltään näyttäisi että käyntiajat ovat pidentyneet ja samoin huilausajat.
Sulla taitaa olla juuri samanlainen pumppu kuin minulla (vm. 2007 V10, käyttöönotettu 2008).
En ole kokeillut noita kellotoimintoja, eli en tiedä sen vaikutusta. Tietystihän se aina vähemmän energiaa kuluttaa mitä alhaisempana menoveden lämpötilan pitää, eli todennäköisesti käyntijaksot lyhenevät yöaikana jos tiputat 3 astetta.
Et kertonut mitä sinulla käynti-/lepoajat ovat. Minulla on kutakuinkin samat asetukset kuin sinulla ja käynti-/lepoaika oli syksyllä n. 0...-5C ulkolämpötilalla n. 15min/40min ja nyt -28C pakkasella n. 45min/50min. Mielestäni tämä ei ole enää pätkäkäyntiä.
Aikaisemmin minullakin pätkäkäynti oli ongelma mutta sain täältä foorumilta "Sailorilta" vanhan mallisen V:n viritys ohjeet ja pätkäkäynti loppu siihen.
Tosin sinullakin näyttää olevan asetukset sellaiset, että sen ei pitäisi käydä pätkäkäyntiä. Vai onko syy siinä että meillä on erillaiset käsitykset siitä mikä on pätkäkäyntiä ?!
P.S. Onhan sinulla Ouman Trend käytössä jos aiot kokeilla tuota yöalennusta ? Meinaan että muuten et kyllä saa sen vaikutuksesta tolkkua.
-
Pumppuun (uus tai vanha) tarvisi varmaan laittaa joku 2000 litran varaaja, jotta loppuisi puheet pätkäkäynnistä. Karu totuushan nyt vain on että tuosta 400 litrasta ei vaan voi riittää energiaa kuin tietyksi ajaksi.
Itse kokeilin tuota yöpudotusta joskus ja kokemukset olivat ihan hyvät. Ohjelmointi oli vaan "väärinpäin" eli parin asteen alennus oli päällä päivisin. Sisälämmöt pysyivät ihan sopivina pakkasesta riippumatta. Mutta tuollaista lattiaanvarausta en ole kokeillut, kun ei kovin varaavat lattiat edes ole.
-
Terve!
Tässä hieman lupaamaani tilannekatsausta. Kommentteja otetaan vastaan ja toivottavasti nämä kokemukseni hieman edes auttavat muita käyttäjiä.
Pumpun kanssa ähkäilty ja pähkäilty. Ehkä jotain tulostakin on tullut. Varmaankin rahaa mennyt enemmän näihin mittareihin kuin tuosta ikinä säästöä tulisi kertymään :P
Pistetään tästä nyt copy/pastena suoraan pitämäni pienimuotoinen päiväkirjani. Kaikki kuvat ei varmaan näy, mutta koitan saada linkiteltyä niitä tuonne väliin.
6.12.2010 klo 22:00 Kompr.aika: 769h
-tallennettu 24h kuva "16.bmp"
-tallennettu 6h kuva "16ip.bmp"
-säädetty alaero 10c:n (oli 7c)
-säädetty alamin 30c:n (oli 36c)
-pumppu kävi käytännössä alaosan ohjaamana 36c ja 43c väliä
-nyt pitäisi käydä 30-40c väliä tai "L1-5c" - "L1+5c"/40c väliä
- eli käytännössä 30c tai "L1-5" ja 40c väliä (L1 max 35c)
-yläosa käy melko sopivana
17.12.2010 klo 21:06 Kompr.aika: 779
-alamin nostettu 2c ylöspäin 32c:n
-otti ylhäältä L1:een liikaa kiertoa, kun L1 lämpö nousi
-yläosa jäähtyi hieman liikaa muutenkin
(http://lh6.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TRixGzf27zI/AAAAAAAAANg/BSZ4sHUWBi0/s640/kuvatrend17ip.jpg)
19.12.2010 klo 21:30 Kompr.aika: 804h
-säädetty LV -kiertopumppu 1-> 2.
-alavaraaja jäähtyy ehkä hieman liikaa L1:lle. Ottaa edelleenkin L1:een ylhäältä liikaa?
(http://lh5.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TRixHDUg-2I/AAAAAAAAANk/O5AVhI0Lnoo/s640/kuvatrend_19ilta.jpg)
20.12.2010 klo 18:00
-L1 jakotukki säädetty ohjearvoihin
20.12.2010 klo 19:20
-L1 huoneanturi asennettu
(http://lh5.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TRiprslKzjI/AAAAAAAAANI/hfsAV4OiItI/s640/kuvatrend_%232010-12-20.jpg)
21.12.2010 klo 00:30 Kompr. aika: 818 kWh 0
- kWh mittari asennettu!
- pumpun tunnit 818
- kWh 0
21.12.2010 klo 20:43 Kompr: 829 kWh 31.6 2,87 kW/h
- alamin säädetty 30c:n
- alaero säädetty 7c:n
- huonekompensointi 1,5 c
(http://lh4.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TRiprqrxt0I/AAAAAAAAANE/PNImqnHlJtI/s640/kuvatrend_%232010-12-21.jpg)
22.12.2010 klo 20:50 Kompr: 840 kWh 63.5 2,9 kW/h
- alamin säädetty 35c:n
- alaero pysyi 7c
- saunaa lämmitetään ja ei 30c/7c ala-asetukset riittäneet kuin enää yhdelle ihmiselle suihkuun
(http://lh6.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TRiprprT-VI/AAAAAAAAANA/p3rN7rrJO40/s640/kuvatrend_%232010-12-22.jpg)
23.12.2010 klo 21:15 Kompr: 853 kWh: 104 3,1 kW/h
- alamin 35c
- alaero säädetty 10 c:n
(http://lh6.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TRipqbsUYoI/AAAAAAAAAM4/kXDT9jidi8I/s640/kuvatrend_%232010-12-23.jpg)
(http://lh5.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TRiprNJEtsI/AAAAAAAAAM8/vblXRLXmlrk/s640/kuvatrend_%232010-12-24.jpg)
27.12.2010 klo 15.53 Kompr: 904 kWh: 255,7 2,96 kW/h
tiedostojen kopiointi toiselle koneelle
kulutuksen yms. tarkastelua
Pumpun "ottotehon" (kW/h) olen laskenut pyöreesti pumpun kokonaistunnit jaettuna kompressorin käyttötunneilla. 3kW:n luokkaa näyttäisi pyörivän. Odotin vievän enemmän, kun nyt on laskettuna 24h kv-pumput mukaan.
Asetukset nyt:
Ylämin: 43c
Yläero: 3c
Sähkövastusyläero: 2c
Alamin: 35c
Alaero: 10c
Var.yläkomp: 0c
L1 -20c: 36c
L1 0c: 30c
L1 +20c: 23c
L1 maxraja 37c
L1 minraja 20c
L1 huonelämpö 20c
Huonekompensointi: 1,5c
L2 -20c: 37c
L2 0c: 30c
L2 +20c: 25c
L2 maxraja 37c
L2 minraja 27c
Näitä saa kommentoija, jos kiinnostaa/huvittaa/haluaa. Toivottavasti nyt ei mennyt koko sivu tukkoon näin monesta kuvasta.
Alavaraaja varmasti eniten näissä huomiota/kiinnostusta herättää. Pari astetta tuota alaminia "ehkä" voisi laskea, mutta sitten alkaa teho loppumaan kovemmilla pakkasilla. Alaero tuntuisi käynnin kannalta tuossa 10c:ssa paremmalta, kuin esim. 7c. Ei sahaa niin paljoa, ja näillä virityksillä ylävaraajassakin piisaa lämpöä. Kesäksi tuota yläminiä varmaankin täytyy hieman nostaa, mutta nyt näin jottei pumppu vahingossakaan käy ylävaraajan ohjaamana.
Pumppu tosiaankin asetettu osatehoiseksi, jotta vastus saa käydä kompressorin kanssa yhtäaikaa. Näin tosin on käynyt vain kerran, kun alamin oli 30c:ssä. Täten koitetaan turvata lämmin käyttövesi saunaan ja välttää hellasärön muodotumista ;D
Joku muuten voisi opettaa kuinka hitossa astepäivälukua oikein käytetään/lasketaan. Riittääkö omaan vertailuun ihan oletettu kWh per aste?
-
Loogisestihan tuo näyttää käyttäytyvän.
Käy suurinpiirtein alaminimin ohjaamana.
Mieluummin pitäisi käydä käyrän ohjaamana. Mutta näillä asetusarvoilla yläosa on liian kylmä ja siitä johtuu lämpimän veden vajetta.
Kokeile seuraavaa:
- Alamin 30C
- Alaero 7C jotta LJ1 ei ottaisi yläosasta.
- Kurista tulistimelta yläosaan menevää venttiiliä, jotta yläosaan saataisiin kuumempaa vettä.
Astepäiväluvusta (lämmitystarveluku) huomenna lisää
ATS
-
Loogisestihan tuo näyttää käyttäytyvän.
Käy suurinpiirtein alaminimin ohjaamana.
Mieluummin pitäisi käydä käyrän ohjaamana. Mutta näillä asetusarvoilla yläosa on liian kylmä ja siitä johtuu lämpimän veden vajetta.
Kokeile seuraavaa:
- Alamin 30C
- Alaero 7C jotta LJ1 ei ottaisi yläosasta.
- Kurista tulistimelta yläosaan menevää venttiiliä, jotta yläosaan saataisiin kuumempaa vettä.
Astepäiväluvusta (lämmitystarveluku) huomenna lisää
ATS
Nämä on jo kaikki kokeiltu. Yläosaan ei vaan irtoa kuumempaa vettä. Joten alamin on pidettävä 35c:ssa. Alaero 10c:lla antaa taas pidemmän käyntijakson, kuin 7c.
-
Millainen talo tässä oli kyseessä? Jos uudehko lattialämmitystalo, niin aika korkeita ovat nuo LJ1/LJ2 säätökäyrien asetukset. Onko kiertovesipumput nyt täysillä? Voisi ajella lattiaan vähän viileämpää vettä, jos olisi kv-pumput suuremmalla nopeudella.
-
Kyseessä on 60 -luvulla rakennettu rintamamiestalo.
Yläkerrassa uretaanieristys, muuten puru. Ikkunat uusittu koko taloon n. 2000. Merkkiä ja mallia en tiedä. Välipohjaan lisätty ekovillaa lattian uusinnan ja lattialämmityksen teon yhteydessä. Kellarissa eristetty lattia uusiks ja salaojat eristeineen.
Elikkäs ei mikään kauhian moderni talo ole kyseessä. L1:n pumppu 3:lla ja L2:n 2:lla. Nuo käyrät nyt on kyllä hieman korkeat, mutta huonetermari kompensoi. Varsinkin kun melkein joka päivä hellassa/takassa tuli. Täytyypi käydä kääntämässä toi L2 pumppu kolmoselle (vai olikohan se jo...).
-
Joku muuten voisi opettaa kuinka hitossa astepäivälukua oikein käytetään/lasketaan. Riittääkö omaan vertailuun ihan oletettu kWh per aste?
Astepäiväluvusta käytetään nykyään nimitystä "lämmitystarveluku"
Lämmitystarveluku on yksinkertaisesti sisä ja ulkolämpötilan ero
Sisälämpötilana käytetään lämpötilaa 17C. Oletetaan, että lämmitysenergia lämmittää talon 17C:een ja loppu tulee kodinkoneiden, ihmisten yms. hukkalämmöstä.
Ulkolämpötilana käytetään vuorokauden keskilämpötilaa. Kotioloihin riittävän tarkan arvon saa kun laskee vuorokauden min ja max lämpötilojen keskiarvon.
- Vuorokauden lämmitystarveluku on 17C - ulkolämpötilan vrk. keskiarvo.
- Kuukauden luku on kuukauden eri päivien lukujen summa
- Vuoden luku on eri kuukausien lukujen summa.
Kesällä lämmitystarveluku on nolla kun ulkolämpötila ylittää 10 - 12C
Koska lämmitystarve on lähes suoraan verrannolinen sisä- ja ulkolämpötilojen eroon = lämmitysarvelukuun, käytetään sitä mm.
- Suuniteltaessa taloja, tarvittavan lämmitystehon laskemiseen.
- Olemassaolevan talon energiatehokkuuden määrittämiseen.
- Eri paikkakunnille laskettuja lämmitystarvelukuja saa netistä ilmaiseksi tai maksua vastaan Ilmatieteen laitokselta.
- Meille tavallisille tossunkuluttajille riittää, kun selvitämme oman talomme ominais energiankulutuksen (OEK)
OEK = Lämmitysenergiankulutus/saman ajan lämmitystarveluku/talon lämmin pinta-ala laskettuna seinien ulkopinnan mukaan
= kWh/C/m2
Lämmityskaudella tämä OEK on lähes vakio riippumatta ulkolämpötilasta. Kesän arvoissa ei ole mitään tolkkua, koska tässä ei erotella erikseen lämmpimään käyttöveteen kuluvaa energiaa.
Seuraavassa joitakin tyypillisiä OEK arvoja
- Udet talot, MLP, latialämmitys -> 0,005
- Keski-ikäiset talot, MLP, patterilämmitys ->0,010
- Keski-ikäiset täystiilitalot, MPL, Patterilämmitys -> 0.015
Nämä ovat tähänasti saamieni tietojen pohjalta laskettuja noin-arvoja.
EK:lle laskin joulunajan arvoista, että OEK = 0,0083, Mikä on kyseiseen kohteeseen mielestäni oikea arvo.
ATS
-
Kiitoksia seppaantille selityksistä! Yhden ketjun jo kerkesinkin löytämään, mistä aloin jotain tolkkua saamaan. Motivan sivuilta (+muualta) olen koittanut tietoa kaivella, mutta yllättävän vaikeaksi ovat asian siellä saaneet ajatellen näin tavallista kuluttajaa. Ja eipä missään oltu juurikaan mainittu tuota OEK:ta.
OEK:ta voidaan ilmeisesti käyttää myös kulutuksen ennustamisessa, jos tiedetään lämmitystarvelukuennuste? OEK:ta voinee ilmeisesti verrata myös muiden kohteiden kesken, mutta eikö tällöin tulisi olla tiedossa vertailupaikkakunnat ja käyttää oikeita korjauskertoimia?
Minkähän takia tosta OEK:sta ei juuri ole missään sen enempää kerrottu? Olisi ehkä hieman helpompaa vertailla erilaisia kulutuksia ja säästöjä eri talojen ja lämmitysmuotojen (sähkö,ilp,vilp,mlp,yms.) kesken.
Ja kahtotaan tuota meikäläisen OEK:ta sitten kun saa hieman enemmän vertailupäiviä tuohon kWh -mittariin.
Sen verran sain tuossa myös laskeltua, että omalla kohdallani, jos alaminin tuonne 30+7 asetukseen, niin säästö olisi ehkä vain muutaman kympin vuodessa verrattuna 35+10 asetukseen. Pumpun käynnistymiskerratkin 35+10 asetuksessa harvemmat ja lämmin käyttövesi piisaa. Samalla säädöllä pitäisi pärjätä ympärivuoden. Tyrmätkää nyt, jos aivan metsään on ajatukset taas menneet ::)
-
Ja eipä missään oltu juurikaan mainittu tuota OEK:ta.
Eipä sitä tietenkään muualla ole mainittu, koska se on meitin itsemme keksimä ::)
Tämä on yksinkertainen ja antaa mielestäni riittävän tarkan arvon vertailla omaa ja muiden lämmitysenerkian kulutusta.
Ns. viralliset ET (energiatehokkuusluvut) ovat liian teoreettisia ja vaikeakäyttöisiä, että niistä ei tavalliselle käyttäjälle ole mitään hyötyä.
ATS
-
Jaa että Maalämpöfoorumin oma vertailuluku 8-) Perskuta toi pitäis saada kyllä laajemmallekin leviämään! Tuollahan saa aivan loistavasti laskettua erilaisten lämmitysmuotojen hyödyn, tai ainakin ennen/jälkeen.
Onko nyt muuten uutta tietoa, millä asetuksella toi pumpunkierto pitääs olla? Tällä hetkellä mulla on se kakkosella. Voisihan tuota kokeilla ykköselle muutamaksi päiväksi ja katsoa vaikutus.
Nyt kyllä menin säätelemään tulistusventtiliä (taas) ja täytynee seurata sen vaikutusta ainakin huomisiltaan. Sain sen kyllä nostettua tonne liki 60c tienoille, mutta suattaapi olla että virtaus jo liian pieni. Olenpahan saanut asennettua siihen kunnon (testatun) yleismittarinkin anturoimaan sitä, joten mittausarvo pitäisi olla luotettava.
-
Moro,
Ompas monimutkaista koettaa päästä kärryille Lämpöässän (tai ylipäätään mlp:n) sielunelämästä.
esitietoja:
Kohde Kajaanissa, 1,5 krs talo rakennettu 2010, pumppu Lämpöässä V9.0, porakaivo 170m, huoneistom2 168, kuutiot 630m3. Vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa kerroksissa, iv-kone Pingvin Eco-EDW (vesipatterilla). Talo (ainakin laskelmien mukaan) energiankulutukseltaan A-luokassa.
Pumpun asetukset:
Säätökäyrä:
-20 35c
0 29c
20 21c
Yöalennus 0
Minimiraja 18c
Maksimiraja 38c
Syyskuivaus 1
Venttiilin kesäsulku 23c
Varaajan ylämin 48
Varaajan alamin 30
Sähkövastuksen yläero 10
Ulkol. hidastus 0
Esikorotus 0
MLP-täysteho:
Yläero 6
Alaero8
Ouman trend dataa vasta parilta päivältä, ohessa eilisen kuva: -> eipä onnistukaan vielä linkittää kuvaa, pitää olla pari viestiä postattuna ennen sitä. Laitan tämän hieman myöhemmin.
EDIT:http://www.aijaa.com/v.php?i=7235364.jpg
Mennäänköhän aivan metsässä? Onko käyrässä jotain, johon kokeneempi lämmittäjä kiinnitttää huomiota?
Muutamassa viestiketjussa on ohimennen keskusteltu legionella-bakteerista käyttöveden lämmittämisen kohdalla. Jotkut ovat ilmeisesti ohjelmoineet (tai tekevät säädön käsin) pumppunsa lämmittämään käyttöveden normaalilämpöä kuumemmaksi, eli >50c esim. viikon tai kahden välein. Osa ei ainakaan säätöjään kuvatessaan kerro näin tekevänsä. Lämpöässä käsittääkseni ottaa käyttöveden verkostoon kierukan avulla ja tällöin vesi kiertää myös varaajan yläosassa. Mutta jos yläminimi on reippaasti alle 50c, niin riittääkö se? Vai onko tuo yläero se kohta, jossa tuohon vaikutetaan? Eli onko niin että ylämin+yläero= 50c tai suurempi, niin no problem? Mikä lienee totuus tällaisen uudemman v9.0 -pumpun kohdalla? Tarvitseeko legionella huomioida jotenkin säätöjä tehdessä?
Kiitokset jo etukäteen!
-tomi-
-
Moro,
Pumpun asetukset:
Säätökäyrä:
-20 35c
0 29c
20 21c
Varaajan ylämin 48
Varaajan alamin 30
Sähkövastuksen yläero 10
MLP-täysteho:
Yläero 6
Alaero8
Mennäänköhän aivan metsässä? Onko käyrässä jotain, johon kokeneempi lämmittäjä kiinnitttää huomiota?
Muutamassa viestiketjussa on ohimennen keskusteltu legionella-bakteerista käyttöveden lämmittämisen kohdalla.
Käyrän asetukset ovat aika korkealla. Sinulla ilmeisesti termostaatit rajoittavat virtausta.
Koitappa laskea vaikka seuraavan mukaisesti ja avaat kaikki termostaatit täysille.
-21 31
0 27
10 21
Metsässä mennään siinä mielessä että pumppusi käy yläosan ohjaamana, eli huonolla hyötysuhteella. Kuvasta näet kuinka ylälämpö tippuu lepojakson lopussa jyrkästi ja käynnistää pumpun.
Ohjeet tämän korjaamiseksi saa antaa joku uuden V-mallin omistaja.
V-keskustelua sekoittaa se että wanha ja uusi V-malli ovat aivan eri koneita. Uuden V-mallin kanssa ei tarvitse leginellasta huolehtia, koska käyttövesi tuotetaan kierukalla. Voihan sen tietty kerran kuussa kuumentaa milenrauhan säilyttämiseksi 55 asteeseen ja laskea hanoista vettä.
Jani
P.S Laita trendi suoraan nettiin (kuten sigussani), ohjeet: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2120.0
-
Jakotukit ja termarit juu ensiksi kuntoon. Jos jossakin huoneessa kylmä/kuuma niin säätö jakotukin virtausventtiilistä. Termarit melkein saisi lailla kieltää.
Vaikuttaisi myös että L1 -venttiili ottaa jakson lopussa ylävaraajasta vettä kiertoon. Eli alaeroa täytyis laskea 6-7c kieppeille.
Ja onkohan tulistuspiirin venttiili minkälaisessa asennossa? Näyttäisi että ei tahdo tulistus kunnolla toimivan, koska alavaraaja lämpenee ylävaraajan lukemiin. Saman asian kanssa itse tuskastellut aikanaan.
Voisit kokeilla säätämällä yläminimin johonkin 40c:een vuorokaudeksi ja laittamalla siitä trendikäppyrän tänne. Ei kävisi ainakaan ylävaraajan ohjaamana ja näkisi tuon ala- ja ylävaraajan todellisen lämpötilaeron.
Tästä ketjusta löytyy aika paljon tietoa juuri tuosta tulistusventtiilin säädöstä joka kannattaa lukea läpi.
Edit: Niin ja missä asennoissa pumput ovat?!?
-
Joo laskin hieman noita pakkaskelin asteita. Termostaatit tosiaan rajoittavat piirien virtausta asuintiloissa. Kosteat tilat ohjataan pumpun käyrän mukaan. Kosteiden tilojen lattiaa olen pitänytkin tarkoituksella aika lämpimänä, jotta pyykit, kengät, ulkovaatteet kuivaisivat suht nopeasti. Lapset kun jostain syystä saavat jatkuvasti vaatteensa märiksi/likaisiksi, joten pesukone laulaa joskus monta kertaa päivässä. Pitänee harkita kuivausrumpua...
Kiitos vinkistä tuon trendin suhteen.
Osaisiko tosiaan joku uudemman pumpun käyttäjä jeesata vielä, jotta saisin pumpustani paremman hyötysuhteen?
-tomi-
-
Pudotin tuon yläminimin toistaiseksi tuohon 40c. Lämmityksen kiertovesipumppu on asennossa 2, missähän tuo tulistuspiirin venttiili on? Voisin tietty lukaista vielä ajatuksella tämän ketjun läpi...
Laitoin (ainakin yritin) trendi-kuvan päivittymään 15 min välein, http://koti.kainuu.com/lb/trend.jpg
Käyrä siis nyt:
-21 32
0 28
10 21
-tomi-
-
Täsä kertauksena aiemmin kirjoittamani ohjeet uuden V:n säätämisestä
Säädön pääperiaateet:
Alaosa:
ALA-min pienimpään arvoonsa = 30C, tällöin lämmityskaudella käyrä ohjaa pumpun käyntiä ja lämpimämmillä ilmoilla pumpun käyntiä ohjaa ALA-min.
ALA-ero: Aloita arvolla 7C.
Pumppu pysähtyy kun alaosan lämpötila on ALA-min +alaero ja käyrä + 5C
Käynnistyy kun alaosan lämpötila on pysähtymislämpötila miinus ALA-ero tai ALA-min
Koska sinulla on näin matala menoveden lämpötila, pumpun käynnistää näillä ulkolämpötiloilla vielä ALA-min.
Ilmojen jäähtyessä siirtyy pumppu selkeämmin käyrän ohjaukseen. Otetaan esimerkki
Ulkoilma -10C
Menovesi +35C
Pumppu pysähtyy 35C+5C=40C (alaosan lämoötila)
Pumppu käynnistyy 40C-7C= 33C (alaosan lämpötila)
Huomaa pumppu käynnistyy vasta kun alaosan lämpötila on 2C menovettä kylmempää. Tämä onnistuu, koska alaosan mittausanturin yläpuolella on lämpimämpää vettä kuin mitä mittari näyttää.
Jos ALA-eroa kasvatetaan suuremmaksi tämä lämpöreservi ei riitäkään vaan nelitieventtiili alkaa ottamaan yläosan kuumaa vettä lämmön jakopiirin käyttöön. Normaalikäytössa tämä ei ole suotavaa. Jos sinulla on ongelmia yäosan lämpiämisen kanssa, niin silloin ei missään tapauksessa kannata käyttää yläosan vettä talon lämmittämiseen!!!!!
Minulla 7C:een ALA-ero:n kärsii mutta 8C on liikaa. 4-tieventtiilin asento on tällöin n. 70-80%. Tämä raja-arvo on tietenkin jossain määrin pumppukohtainen.
Tämä raja-arvo selviää ajamalla eri ALA-eron arvoilla ja seuraamalla 4-tieventtiilin asentoa ja putkien lämpötiloja.
Yläosa:
Pumppu käynnistyy YLÄ-min miinus puolet YLÄ-erosta
Pumppu pysähtyy YLÄ-min plus puolet YLÄ-erosta.
Esimerkki:
YLÄ-min 50C
YLÄ-ero 6C
Pumppu käynnistyy 50C - 3C = 47C (yläosan lämpötila)
Pumppu pysähtyy 50C + 3C = 53C (yläosan lämpötila)
Minulla on
YLÄ-min 50C
Ylä-ero 4C
Näin pieni YLÄ-ero jotta pumppu kävisi mahdollisimman vähän aikaa yläosan ohjaamana.
Pumpun käyntihän on usein ns. sekakäyntiä.
Pumppu käynnistyy siitä käynnistyskriteeristä, mikä ensimmäisenä tulee voimaan ja pysähtyy siitä pysähtymiskriteeristä, mikä viimeksi poistuu
Tämä tällä kertaa. Toivottavasti ei tullut pahoja lapsuksia joukkoon.
Tulistuksen säätämiseksi sinun tulee asentaa tulistimelta varaajaan menevään putkeen lämpömittari (ja mielellään myös varaajasta tulistimelle menevään putkeen) Tavallisen digitaalisen lämpömittarin anturi putkeen kiinni ja eristetään hyvin. Tulistuksen säätöventtiiliin pitää rakentaa jonkinlainen asteikko, jotta jäljestäpäinkin tietää missä asennossa venttiili on ollut ja voi palata takaisin hyväksi havaittuun venttiilin asentoon. Itse säätämisestä lähiaikoina lisää.
Ja sitten pari sanaa tulistuksen säädöstä.
Vielä tähdennän sitä, että kakki toimenpiteet ja niiden vaikutukset pitää kirjoittaa muistiin, koska kohta ei muista mitä on tullut tehtyä.
Lainaus:
Tulistuslämpötilan säädön pääperiaate on:
Varaajan yläosaan menevän veden lämpötila pitäisi olla parin minuutin kuluttua käynnistyksestä n. 5C korkeampi kuin mitä on yläosan pysäytysraja.
Perusteluita:
Jos yläosaan ajetaan kylmempää vettä kuin pysäytysraja niin eihän sitä silloin saavuteta. Tai saavutetaan vasta sitten kun alaosakin on lämmennyt lähelle yläosan pysäytysrajaa.
Tämä n.5C lämpötilaero pysäytysrajaan tulee siitä että putki kulkee varaajan ala- ja yläosan läpi yläosan yläosaan. Lämpötilatasoista riippuen tulistusvesi mittausteni mukaan jäähtyy jopa 5- 8C ennenkuin se pääsee varaajan yläosaan.
Lisäksi on otettava huomioon varaajan yläosan toiminnan pitkät aikaviiveet.
Tulistustehohan on n. 20% lämpöpumpun antotehosta.
V9:llä tulistusteho on siten n.1,8 kW.
Jos tulistimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilaero on esim 20C, on tulistusvirtaus 21 ml/s (=1,3l/min) !!!
Yläosan lämpötila-anturin yläpuolella on vettä 80 l. Kestää yhden tunnin kunnes tulistimelta lähtevä vesi saavuttaa lämpötilamittauksen. Koko yläosan veden (140 l) yhteen kierrokseen kuluu aikaa lähes kaksi tuntia.
Jos säätö on vähänkin kohdallaan pitäisi näillä pakkasilla pumpun käydä puhtaasti alaosan ohjaamana ja yläosan lämpötilan pysyä koko ajan pysäytysrajan yläpuolella. Lukuunottamatta tietenkin tilanteita milloin käytetään runsaasti kuumaa vettä.
ATS
-
Yläosan lämpötila-anturin yläpuolella on vettä 80 l. Kestää yhden tunnin kunnes tulistimelta lähtevä vesi saavuttaa lämpötilamittauksen. Koko yläosan veden (140 l) yhteen kierrokseen kuluu aikaa lähes kaksi tuntia.
Kaksi tuntia tarkoittanee kahta pumpun käyntituntia. Eli saa ainakin yhden yön yli odottaa että yläosan parempi (tai huonompi) lämpeneminen näkyy trend-käyrässä!!!
Eli tee muutokset mielellään illalla, kun ei enää lämpimän käyttöveden kulutusta ja tarkista tulos trend-käppyröistä aamulla. Samana iltana voit vielä tarkastella lämpimän käyttöveden käytön vaikutukset päivän ajalta. Esim. riittääkö suihkutteluvedet yms. Tällaisen käytännön ainakin itse olen oppinut parhaaksi.
ps. jos on lattiassa/talossa hyvin varaavuutta (=paksu laatta), niin vaikutukset saattavat näkyä/tuntua vasta parin vuorokauden kuluttua.
-
Jees, laitoin nyt seppaantin ohjeiden mukaiset konffit. Nyt ne saavat olla ainakin huomiseen saakka noin, jotta käyrästä saa sitten jotain tolkkua.
Eli nyt:
alamin 30c
ala-ero 7c
ylämin 50c
yläero 4c
Tuohon tulistusasiaan pitänee antaa aivoille vielä hieman aikaa totutella.
-tomi-
-
Pumppu pysähtyy kun alaosan lämpötila on ALA-min +alaero tai käyrä + 5C
Saivartelua, mutta: Oumannin manuaali sanoo että molemmat ylläolevat ehdot pitää toteutua että pumppu pysähtyy.
-
Noin suuri ylämin (50c) ei välttämättä meillä tavan tallajilla toteudu, verrattuna alaminiin, kuten seppaantilla. Seppaant on tehnyt hieman muitakin teknisiä virityksiä pumppuunsa, joilla on saanut ylä- ja alavaraajan välistä lämpötilaeroa kasvatettua. Itse olen päässyt vain n. 10c:n ylä- ja alavaraajan eroihin.
Eli luulen (ja melkein toivon::) että joudut tota yläminiä tiputtamaan ainakin muutaman asteen, jotta pumppusi alkaa käymään alavaraajan ohjaamana. Ja hittovie jos se sulla alkaa "tostanoinvaan" toimimaan kunnolla, niin mulla kyllä palaa käpy >:( Omaa pumppua kun tässä on ainakin vuosi viritelty sinnesuntänne enkä ole vieläkään tyytyväinen :-?
-
Okei, olen uusi täällä, joten tuo seikka ei ollut tiedossa ;). Palataampa vielä sitten "tavallisten kuolevaisten tasolle" ja pudotetaan hieman tuota alaminimiä suosiolla. 50c->47c
Mites tuo yläero? Millä lähdetään liikkeelle mielestänne?
-tomi-
-
Yläero mielestäni minimillä eli 4c. Täten pumppu kävisi mahdollisimman vähän yläosan ohjaamana. Mutta pidä nyt noi asetukset ainakin huomiseen asti, niin ehtii hieman näkemään käppyröistä noita muutoksia kunnolla.
-
Sorry että tuikkaan vielä täältä sivusta ajatuksella, mutta eikö säätöjen hakemisessa kannattaisi aloittaa ylämini vaikka 37 asteessa? Tällöin yläminimin ohjaamia käynnistyskertoja ei tulisi yhtään ja tulistuksen sekä alaminimin erot saisi optimoitua mahdollisimman hyvin.
Kun nuo optimoinnit on tehty niin sitten katsotaan mihin ylälämmöt (=lämmin käyttövesi) riittää, ja jos ei riitä niin sitten nostetaan joko alaminimiä, muutetaan alaerotusta tai viimeisessä hädässä nostetaan yläminimiä ja hyväksytään satunnaiset ylälämpöjen ohjaamat käyntisyklit ja huonompi hyötysuhde.
Noin sen itse tekisin ja ammeentäyttöpäivänä sitten paria tuntia ennen alaminimiä 5 astetta ylöspäin tai nopeasti haluattaessa vain yläminimi 50 asteeseen.
Jani
P.S Olen nyt jo valmis nimeämään Seppaantin vuoden foorumilaiseksi :)
-
Allekirjoitan sailorin ajatukset täysin!
Ylämin mielestäni kannattaa säätää siten missä lämmöissä yläosa voidaan minimissään pitää ennen kuin lämmin vesi loppuu. Eli n. 40-45 miten nyt tykkää ja alavaraajan kanssa toimii. Pumppu kuitenkin tuottaa lämpöä aika nopeesti, esim. suihkujen välillä, joten ylämin voidaan pitää melko alhaisena ja kun tuota legionellavaaraakaan ei oikeasti ole. Ainoastaan altaat tarvitsevat suurempaa "latausta" varaajaan, kuten sailor hyvin tietää.
Alaminin säätö on nyt vielä itsellänikin tosiaan hakusessa ja jaan täällä dataa näistä säädöistä sitä mukaan kuin tulosta syntynee.
Niin joko seppaant valitaan kerralla jo 2011 vuodenkin foorumilaiseksi? ;)
-
Jahas, kohta lähestytään jo Kummelin "Apinaa koijataan" vaihetta ;) no ei oikeesti, melko monimutkaisesta asiasta taitaa olla kyse. Kävin kuitenkin tänään vielä kerran tuolla teknisessä tilassa naputtelemassa, enää en sinne tänään mene, ehkä.
Nyt ajossa
ylämin 37c
yläero 4c
alamin 30c
alaero 7c
Katsotaan mihin suuntaan käyrä alkaa menemään. Tänään on tosin saunomista luvassa, joten käyttöveden tarve on huipussaan.
-tomi-
-
Jahas, kohta lähestytään jo Kummelin "Apinaa koijataan" vaihetta ;) no ei oikeesti, melko monimutkaisesta asiasta taitaa olla kyse. Kävin kuitenkin tänään vielä kerran tuolla teknisessä tilassa naputtelemassa, enää en sinne tänään mene, ehkä.
Nyt ajossa
ylämin 37c
yläero 4c
alamin 30c
alaero 7c
Katsotaan mihin suuntaan käyrä alkaa menemään. Tänään on tosin saunomista luvassa, joten käyttöveden tarve on huipussaan.
-tomi-
Voin luvata, että näillä arvoilla ei lämmin vesi riitä kun yhdelle suihkuttelijalle...
-
Tikma kirjoitti
Voin luvata, että näillä arvoilla ei lämmin vesi riitä kun yhdelle suihkuttelijalle...
Sitten vain kovemmat löylyt.... kyllä se siitä....
Laitetaanpa tähän uuden V-mallin putkisto ja virtauskaavio, jos siitä olisi apua säätöjä tehtäessä.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7237470.jpg][IMG]http://i6.aijaa.com/b/00672/7237470.jpg[/IMG][/url]
ATS
-
Nyt tuo ei kyllä tulista minun mielestäni yhtään mitään: http://koti.kainuu.com/lb/trend.jpg
Ylälämpö nousee vasta kun alalämpö nousee ylälämmön tasolle >:(
Mutta onneksi on trendi mistä tuon nyt edes näkee.
-
Alkoi yöllä tulla yläkerrassa jo hieman kylmä, joten kävin säätämässä käyrää hieman isommalle, eilenhän sitä tuli rukattuakin. Yläkerrassa muutoksen huomaa nopeammin, koska siellä lämpö ei varaudu kuten alakerrassa.
-20 33c
0 29c
+20 21
Mitähän tuolle tulistusongelmalle pitäisi tehdä?
-tomi-
-
Mitähän tuolle tulistusongelmalle pitäisi tehdä?
Varmaan tulistuksen säätöventtiili on liikaa auki ja virtaus liian suuri,ks seppaantin kuva
Lisäksi on otettava huomioon varaajan yläosan toiminnan pitkät aikaviiveet.
Tulistustehohan on n. 20% lämpöpumpun antotehosta.
V9:llä tulistusteho on siten n.1,8 kW.
Jos tulistimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilaero on esim 20C, on tulistusvirtaus 21 ml/s (=1,3l/min) !!!
Yläosan lämpötila-anturin yläpuolella on vettä 80 l. Kestää yhden tunnin kunnes tulistimelta lähtevä vesi saavuttaa lämpötilamittauksen. Koko yläosan veden (140 l) yhteen kierrokseen kuluu aikaa lähes kaksi tuntia.
Jos säätö on vähänkin kohdallaan pitäisi näillä pakkasilla pumpun käydä puhtaasti alaosan ohjaamana ja yläosan lämpötilan pysyä koko ajan pysäytysrajan yläpuolella. Lukuunottamatta tietenkin tilanteita milloin käytetään runsaasti kuumaa vettä.
ATS
-
Tulistuksen säätämiseen on monta eri konstia ja mielipidettä. Itse tein päinvastoin mitä muut, mutta tuntuu toimivan.
-elikkä varaajan latauspumput pienimmälle nopeudelle
-kuristin sitä alavaraajan kiertoa punaisella sulkuventtiilillä noin kolmasosan
-yläosan kiertoa avasin puoli kierrosta (se hienosäätökurisitin on tehtaan jäljiltä auki yhden kierroksen, mulla nyt 1,5 kierrosta)
Tuo alavaraajan kierron kuristaminen auttoi siihen, ettei ylävaraajan lämpötila enää notkahda pumpun startatessa
Ylävaraajan kierron lisääminen vaikutti siihen, että nyt se pumppu siirtää enemmän lämpöä varaajan yläosaan. Ei ihan niin kuumaa kun ennemmin, mutta enemmän energiaa siltikin. Ennemmin se kuuma vesi oli ihan varaajan yläosassa eikä se edes lämmittäny käyttövettä, koska kierukka ei näköjään kierrä ihan ylähällä. Nyt "vähemmänkuuma" vesi laskeutuu alemmas ja kuumentaa kuuman käyttöveden. Hanasta saa nyt 5-10 astetta kuumempaa vettä, mitä varaajan yläosan lämpötila näyttää.
-
Mitähän tuolle tulistusongelmalle pitäisi tehdä?
Sinun pitäisi kuristaa kuvassa merkittyä venttiiliä.
Nyt en tiedä minkälainen se venttiili nykyään on, onko parantunut vanhemmista "uusista" V-pumpuista.
Mikä asento on nyt?
Kurista asentoon n. 60%
Kirjaa muistiin kaikki toimenpiteet kellonaikoineen, muuten et kohta muista mitä olet tehnyt.
ATS
-
Se venttiili on nykyään tämmönen http://www.putkikauppa.com/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Putkikauppa/Products/403410/SubProducts/4034102
Normaalisti vain yhden kierroksen auki, eli tähän ei käy enää "vanhan punakahvaisen sulkuventtiilin" säätöohjeet. Maksimi tais olla jotain 4 kierrosta tjsp.
-
Käyttövesi ei riittänyt oikeastaan edes yhdelle suihkukerralle, joten nostin ylämin 37c->43c.
Kävin myös kääntämässsä tuota tulistusventtiiliä, se on tosiaan vain yhden kierroksen auki tehtaan jälijiltä, käänsin sen nyt vajaa puoli kierrosta kiinni. Mahtaakohan tuo olla silloin lähellä tuota 60% eli onkohan tehdasasetus (yksi kierros) tuon 100%?
Pumput ovat molemmat asennossa 3, kirtovesipumppu asennossa 2.
-tomi-
-
Olettaisin, että kuristusventtiilin säätö on melko lineaarinen. Nyt puoli kierrosta auki = 12.5% auki. Vakiona kierroksen eli 25% auki.
-
Tikmalle pari kysymystä
elikkä varaajan latauspumput pienimmälle nopeudelle
-kuristin sitä alavaraajan kiertoa punaisella sulkuventtiilillä noin kolmasosan
-yläosan kiertoa avasin puoli kierrosta (se hienosäätökurisitin on tehtaan jäljiltä auki yhden kierroksen, mulla nyt 1,5 kierrosta)
Tiedätkö mikä on nykyisellä virityksellä latauspiirin lämpötilaero?
Onko myös tulistuspumpussa kolme tehoporrasta?
ATS
-
Ei oo tullu lämpötilaeroja mitattua (ne putket on teipattu eristyksen alle, niin ei oikein saa mitattua), mutta kylmemmillä keleillä alaosan heiluessa 38-46 välillä, yläosa nousee maksimissaan 65:een asteeseen kuumakaasun ollessa noin 85 astetta.
Kummassakin varaajan latauspumpussa 3 asentoa.
-
Tulistuksen säätöön tarvitset jonkunsortin lämpömittarin, joka kiinnitetään tavalla tai toisella tuohon putkeen venttiilin oikealle puolelle. Suosittelen tähän yleismittaria, koska tarkkuus on ehkä vähän parempi kuin jossain tavallisessa, sekä anturin päätä ei ole laitettu minkään mötikän sisälle. Kuvissani "vanhauusi" V9, jossa on vielä toi punainen venttiili.
(http://lh6.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TSBBiHcl5aI/AAAAAAAAAN4/AM0JaBUqKms/s640/Valokuva0474.jpg)
(http://lh5.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TSBBiqRmjcI/AAAAAAAAAN8/yt6Ht4gMM00/s640/Valokuva0475.jpg)
Lämpötila tässä putkessa tulisi saada n. 6-7 c yli halutun yläminimin. Virtaava vesi jäähtyy alavaarajassa matkalla ylävaraajan n. 5c. Tällöin ylävaraajaan päätyvä vesi on n. 1-2 astetta päälle halutun yläminimin.
Latauspumput tulisi pitää 1-asennossa! Tällöin vesi kerrostuu oikein, eikä alavaraaja pääse jäähdyttämään ylävaraajaa liiallisen sekoittumisen vuoksi.
Tulistuksen pumppu ykkösasennossa, jotta vesi ehtii lauhduttimella lämpeämään tarpeeksi. Tämän takia myös putkea joudutaan kuristamaan.
-
Noniin nyt näyttäisi siltä että alkais meikäläisen pumppu oleen säädöissään tai ainakin melko liki. Mitään hienoa taikaa ei tullut keksittyä, miten tämän saa toimimaan, muuta kuin kiroisti säätöä ja tarkkailua sekä pähkäilyä.
Tulistuksen säätö osottautui hankalimmaksi mutta myöskin tärkeimmäksi seikaksi tässä. Venttiilin on saanut kääntää melko kiinni, jotta tota "kuumaa" on alkanut muodostumaan ylävaraajaankin. Mittaus tässä(kin) hommassa oli tarkka puuha. Siitä hieman lisää.
Itse "rakensin" mittauksen tulistusputkelle yleismittarista, jossa lämpöanturi. Lämpöanturin ja putken väliin laitoin hieman piitahnaa ja lämpöteipillä teippasin anturin kunnolla putkeen kiinni. Säätöjä hain ensin suuremmalla alaminimillä (35+10), jolloin ylävaraajaan alkoi muodostumaan n. 50-55c lämpö. Tällöin "tulistusmittari" alkoi näyttää 60-62 asteen lämpötiloja käynnin loppuvaiheilla. Tulistuksen säätöön vaan menee äkkiä useampikin päivä, koska oikeat tulokset, mm. Trendissä näkyy vasta, kun ylävaraajassa on vesi kertaalleen kokonaan kiertänyt, joka vie n. 2 pumpun käyntituntia.
Sitten, kun tuloksia alkoi tulemaan sain säädettyä alaminin 30+7 asetuksiin ja nyt ylävaraaja on 45-47c kieppeillä. Eli ylä- ja alavaraajan eroa ei saa yli 10c:n!. En ainakaan minä. Täten jos halutaan kuumempaa käyttövettä, täytyy myös alavaraajan lämpöä nostaa vastaavasti. Sääto tulisikin siis tapahtua pelkästään alaminiä nostamalla. Ylämin kannattaa säätää niin pienelle kuin mahdollista. Eli n. "paniikkirajoihin". Itselläni 42 ja yläero 3. Täten pumppu hörähtää yläosan ohjaamana käyntiin kun laskee 40,5c:een. Eli juuri ja juuri riittää suihkussa vielä lämpöä. Pumppu kyllä tuottaa päälle 40c vettä todella nopeasti, joten suihkussa riittää lämpöä melko hyvin, kuhan ei aivan yhtäsoittoa loroteta.
Olen säätänyt pumpun myös osatehoiseksi. Sähkövastuksen yläero on 2c. Tällöin sähkövastus kytkeytyy kompuran kanssa samanaikaisesti päälle kun ylävaraaja on "ylämin-(yläero/2)-sähkv.ero". Eli minulla 38,5c. Tämä antaa "turboboostia" jos käyttöveden tarve pääsee yllättämään. Pumpun säätöjä hakiessa sähkövastus kytkeytyi vain kerran päälle, joten melko tarpeeton juttu loppujenlopuksi. Onhan vain lisäturvana, jos "hellasärö" alkaa lutraamaan ;D
L2 piirin vaikutus säätöihin on vielä tutkimatta. Seuraillaan nyt kylppärin lämpötiloja. Tällä hetkellähän L2-meno pääsee putoamaan aika paljon alle pyydetyn, koska pumppu käy L1:n säätöjen mukaan. Toisaalta L2 -piiri vaikuttaisi toimivan jollakin tapaa myös "lisävaraajana" näillä pakkasilla/säädöillä. Taloudellisuudesta nyt ei vielä mitään hajuakaan. Joku voisi oikaista taas onko täysin idioottimaista vai ei? Käyristä näkyy nyt tämä ilmiö, kun sain L2 mittauksen trendiin mukaan.
Muistakaahan säädellessänne myös ne lämmönjakoverkkojen säädöt kuntoon!!! Voin sanoa ettei tule pumpun säätämisestä hevon shitakaan, jos esim. lattian jakotukit päin peetä. Juu on kokeiltu juttu. :P
No mutta laitetaan tähän vähän trendikäppyrääkin. Kertoo varmasti enemmän kuin selitykseni. Selitellään sitten taas lisää joskus...
(http://lh5.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TSBBi39tG7I/AAAAAAAAAOA/h5N0I2s4U8I/s640/1-2_1_2011.jpg)
(http://lh6.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TSBBjC1tZgI/AAAAAAAAAOE/Smz2pPrztAs/s640/kuvatrend_%232011-01-01-2200.jpg)
-
Nyt on pumpun toiminta muuttunut paljon
Mitä teit klo 09--10 välillä?
Kertauksen vuoksi kertoisitko tämänhetkiset asetusarvot
- Käyrä
- Ylä-min
- Ylä-ero
- Ala-min
- Ala-ero
- Tulistusventtiilin asento
- Latauspumpun (ylempi) tehoasetus
- Tulistuspumpun (alempi) tehoasetus
- Lämmönjakopumpun tehoasetus
- Muita sekkoja
ATS
-
Jahas, nyt tultu takaisin sisälle, eli klo 9 jälkeen oli käyttöveden kulutusta reippaasti kun useampikin hlö kävi suihkussa. Kymmenen aikoihin säädin tosiaan tuota tulistusventtiiliä puolisen kierrosta (arvioin 60% jos täysi kierros on 100%), sittemmin todettiinkin ettei uuden mallisen pumpun säätö välttämättä mene noin. Noin 11:30 säädin tulistusta takaisn kohti alkuperäistä asetusta ja äsken käänsin sen prikulleen takaisin alkuperäiseen, koska pumppu vaan käy ja käy...ja käy.
Pitänee harkita tuolllaisen lämpömittauksen tekemistä tuohon tulistusputkeen, jotta pääsisi tarkemmin säätämään tuota.
Tällää hetkellä asetukset ovat siis:
-20 33c
0 29c
+20 21c
ylämin 43c
yläero 4c
alamin 30c
alaero 7c
Latauspumppu 3
Tulistuspumppu 3
Kiertovesipumppu 2
Muita seikkoja, pää pyörällä.
-tomi
-
Latauspumppu ja tulistuspumppu heti ykköselle! Näyttäisivät nyt sekoittavan koko varaajan mössöksi!
Ja pumppusi käy ja käy kunnes ylävaraaja saavuttaa 45c:n pysäytyskäskyn. "ylämin+(yläero/2)"
-
Joo, tulistuspumppu ja latauspumppu nyt ykkösellä. Pitänee yrittää tuota tulistusventtiilin säätämistä uudemman kerran jossain vaiheessa.
-tomi-
-
Joo, tulistuspumppu ja latauspumppu nyt ykkösellä. Pitänee yrittää tuota tulistusventtiilin säätämistä uudemman kerran jossain vaiheessa.
-tomi-
Näyttäisi käyrässäsi 8-) heti näkyvän parannusta. Ei, ainakaan vielä, näyttänyt tuo ylävaraajan lämpö tipahtavan alavaraajan tasolle. Mutta olipa se melko kuumaksi päässyt välissä lämpeämäänkin. No katsotaan nyt hetki vaikutuksia. Hyvällä tuurilla tuota tulistusta ei joudu edes säätämään.
Saisi Lämpöässä kyllä vaihtaa näihin "vanhoihin uusiin" noi venttiilit ihan takuutyönä!!!
-
Ainakin startin jälkeinen ylävaraajan romahdus katosi välittömästi, kun muutit pumput ykköselle.
-
Joo, käyrä näyttää jo selvästi paremmalta, jos siitä nyt vielä paljoa ymmärränkään. Oltiin tuossa muutama tunti pois, joten käyttövettä ei käytetty lainkaan tuona aikana. Kohtapuoliin vuorossa taas muksujen läträäminen+saunominen, joten kohta nähdään miten vesi riittää ja millä lailla pumppu käyttäytyy tuossa tilanteessa.
-tomi-
-
Nythän se toimii kuin "junan vessa" ::)
ATS
-
Suuret onnittelut lb:lle kun sait pumppusi noinkin helposti toimimaan! 8-) Ilmeisesti Lämpöässällä on kehitystä tapahtunut. Ihmetyttää vain miksi tehdasasetuksissa latauspumput olivat 3-asetuksella?!?
Ja näyttäisi että Lämpöässällä saakin tuon ylä- ja alavaraajan eron melko suureksi.
Onkohan tämä sitten meikäläisellä ominaisuus vai onko joku säätö vielä pielessä, että ylävaraajaan en enempää lämpöä saa?
-
Onko toi latauspumpun I asento varmasti se ainoa oikea.
Minulla vaikuttas toimivan niin että I asennossa koko alavaraaja ei lämpene = käyntijakson loputtua "luovutus jaksolla" lepoaika ei ole niin pitkä kuin esim. silloin kun latauspumppu on III asennossa.
Mistähän tämä voisi johtua?
-
I-asennolla lämpö kerrostuu paremmin. III-asennolla lämpenee koko varaaja, valitettavasti se on sitten vain ylähältä alas asti tasalämpöinen.
Jos tästä oikein hyvän haluaas, niin pitääs laittaa taajuusmuuttaja ohjaamaan latauspumpun nopeutta lämpötilan mukaan. Käyntijakson alussa hiljaa ja lopussa vähän nopeampaa.
-
LB:lle onnittelut säädön onnistumisesta. Nythän siihen alaminimi-anturiin voi laittaa sen vastusmodifikaation ja saisi koneen käyntiä edelleen taloudellisemmaksi:
http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-203_kasikirja.pdf
s.9 vastustaulukko
Eli kun alaminimiasetus on 30 astetta, niin se onkin todellisuudessa vaikka 25 astetta. Lisävastuksia voisi tietysti kytkeä nappuloiden taakse parikin kappaletta.
- Yksi napsautetaan ennen saunomista (vastus kytkeytyy irti ja alaminimi nousee-->enemmän lämmintä vettä)
- yksi napasautetaan päälle kun kevät tulee - alaminimin reipas pudotus
- yksi napsautetaan päälle kun alkaa kesä (LÄ:n helleasetukset, alaminimi reippaasti koholle)
- syksyvastus = sama kuin kevät vastus
- kotona/poissa vastus laskisi alaminimiä vain asteen/kaksi
- Extreme pakkaset = sama kuin saunomisasetus
Tai sitten vain ihan yksi vastus nappulan taakse ;)
-
Joo nyt tosiaan näyttää paljon paremmalta kuin vielä eilen aamulla ;)
Tutkailin eilen illalla saunomisen jälkeen tuota pumpun käytöstä, alalämpö alkoi nousta roiman käyttöveden käyttämisen jälkeen lähes kuten eilen aamullakin (kun lämpötilat ylä- ja alaosassa alkoivat mennä yhdeksi mössöksi), joten aloin miettimään mitä tikma kertoi omasta kokemuksestaan. Se alkoi kuulostaa itsenikin mielestä järkevästi perustellulta. Seurasin vielä hieman aikaa tuota varaajan alapuolen lämmön nousua lähelle yläosan lämpöjä ja käänsin tulistusventtiiliä olemaan 1,5 kierrosta auki (tehdasastus siis 1 kierros) ja kuristin myös tuota varaaja alaosan venttiliä arviolta tuon 30%. Tämä tapahtui noin klo 20.30. Tämä toimenpide vaikuttaisi olevan latauspumppujen nopeuden säädön kanssa yhteisvaikutukseltaan hyvä keino saada tuo tulistus toimimaan paremmin tässä uudessa v-mallissa. Tänä aamuna normaalit aamupesuttelut ja yhden henkilön suihkusessio ei ainakaan sotkenut tuota toimintaa vaan käyrä näyttää vieläkin hyvältä.
Nyt pakkanen kiristyy ainakin täällä, joten kohta nähdään myös kylmemmältä keliltä käyrää.
Suurkiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille, jotta pääsin näin nopeasti/vaivattomasti lähemmäs optimaalista setuppia! Putkimies oli melko lähelle onnistunut lattialämmityspiirien säädössä, eikä virtauksia ole juurikaan tarvinnut säätää, tästä on luullakseni ollut aikamoinen etu omassa "säätöprojektissani"
-tomi-
-
Ei tuo vastushomma ole ihan nuon helppoa. Varaajaan saa kuumemmaksi, kun kytkee anturin kanssa vastuksen sarjaan (näyttää kylmempää mitä todellisuudessa on). Mutta toiste päin vastus pitäisi lisätä anturin rinnalle. Muuten sekin kyllä onnistuu, mutta lämpötilan muuttuessa arvot heittelee aika raakasti rinnankytketyn vastuksen kanssa.
-
Jääpäs melko lyhyeksi nyt tuo pumpun lepoaika, jolloin luovuttaa lämmön lämmitysjärjestelmään. Johtuuko tuo nyt siitä kun alavaraajan kiertoa on kuristettu? Pitäisiköhän tuota kuristusta hieman höllätä, testailitko tikma romahtaako ylävaraajan lämpö pahastikin jos noin tekee? Pitänee testata. Tosin pakkanen lähentelee -20c, joten lämmitykselle on varmaan tarvistakin. Nostin myös aamulla käyrästä -20 arvoa 33c->34c kun tuntui yöllä hieman viileältä.
Voisi tietty kokeeksi nostaa lämmityksen kiertovesipumpun asentoa 2->3, jotta vesi ei ehtisi jäähtyä niin paljoa, mitä mieltä?
Varmaankin yksi muutos kerrallaan olisi hyvä edetä, jotta tietäisi mikä muutos vaikuttaa mihinkin...
-tomi-
-
Avaa sitä alavaraajan kuristusta pikkuhiljaa niin kauan, että alkaa taas näkyä ylävaraajan lämpötilan romahtaminen. Kyllä se sopiva kohta siitä hakemalla löytyy. Jos se on liikaa kuristettu, niin kiertovesipumppu hotii sinne vaihtimeen tyhjiön tai ilmaa. En tiedä, että kumpaako, mutta omani ainakin lorisi, jos se oli liikaa kuristettu. Kun on liian vähän kuristettu, niin ylävaraajan lämpötila romahtaa muutama minuutti startin jälkeen.
Alaminimi taitaa olla pikkasen liian matalalla. Jos oikein tulkitten, niin lämmityspiirin lämpötila romahtaa hivenen juuri ennen starttia ja se taitaa ottaa kiertoon kuumaa vettä jo yläosastakin. Ylävaraajan lämpötilan ei pitäisi pahemmin laskea yöaikaan, kun ei ole kuumanveden kulutusta.
-
Seurasin vielä hieman aikaa tuota varaajan alapuolen lämmön nousua lähelle yläosan lämpöjä ja käänsin tulistusventtiiliä olemaan 1,5 kierrosta auki (tehdasastus siis 1 kierros) ja kuristin myös tuota varaaja alaosan venttiliä arviolta tuon 30%.
EI HYVÄ >:(
Jos lähdet sorkkiin latauspiirin virtausta vielä latauspumpun 1-asentoa pienemmäksi, pitää ehdottomasti tietää latauspiirin lämpötilaero.
Lauhdutin toimii optimaalisesti, kun lämpötilaero latauspiirissä (lauhduttimen yli) on n.6C
Yöllisellä virityksellä oli latauspiirin virtaus niin pieni ja lähtölämpötila suuri, että vain alavaraajan yläosa lämpeni.
Tämän näki alaosan nopeasta lämpenemisestä ja yhtä nopeasta jäähtymisestä.
Teit eilen illalla liian hätiköityjä johtopäätöksiä. Pitää seurata vähintään pari käyntijaksoa!!!
Palauta
-Latauspumppu -> asento 1, venttiilit auki
-Tulistuspumppu-> asento 1, säätö 1 kierros
Jos haluat tehdä vielä lataus- tai tulistuspiirin säätöjä, et voi tehdä niitä ellet tiedä myös niiden lämpötiloja!!!!
ATS
-
Ok, mennäämpä sitten askel kerrallaan. Näyttikin jo liian hyvältä/helpolta tuo säätäminen
Eli onko näin että kumpaankin piiriin (latauspiiri ja tulistuspiiri) pitää saada meno ja paluuputkien välille n. 6c erotus, jotta homma toimisi kunnolla, ymmärsinkö oikein? Vai riittääkö että latauspiirin kierron antaa olla ilman kuristusta ja pumppu asennossa 1 ja tulistuspiirin putkien välille tuo n.6c lämpötilaero?
Ja kun noita säätää, niin odotellaan vähintään muutamia tunteja (tai 1 vrk), jotta nähdään vaikutus?
-tomi-
-
Väännetäänpäs taas kerran"rautalangasta", sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin epäselvä selostus.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7248028.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00993/7248028.jpg[/IMG][/url]
Kuvassa on L-Ässä uuden V-mallin putkistokaavio. Putkien paikat vastaavat n. todellisuutta.
Eli onko näin että kumpaankin piiriin (latauspiiri ja tulistuspiiri) pitää saada meno ja paluuputkien välille n. 6c erotus, jotta homma toimisi kunnolla, ymmärsinkö oikein? Vai riittääkö että latauspiirin kierron antaa olla ilman kuristusta ja pumppu asennossa 1 ja tulistuspiirin putkien välille tuo n.6c lämpötilaero?
Latauspiirin lämpötilaero n.6C on optimi.
Tulistimelta ylävaraajan yläosaan menevä vesi n. 60-70C
Koska eilisillä arvoilla pumppu kävi hyvin, niin ennen kuin lähdet hienosäätämään lataus- tai tulistinpiiriä, tulee sinun tietää kuvaan merkityt lämpötilat.
Minä tekisin näin, mutta itse saat päättää mitä sinä näistä meidän ristiriitaisistakin ohjeista uskot.
"Mitä enemmän kokkeja sitä enemmän soppaa"
ATS
-
Ei tuo mielestäni pahaa tee, jos ottaakin ylävaraajasta vähän lämpöä kiertoon. Varsinkin kun lb:llä ylävaraaja lämpenee hyvin. Pääasia että lämmin vesi riittää ja pumppu ei kovin paljoa pääsisi ajamaan ylävaraajan ohjaamana.
Lb:n pumppu kävi 20-22 välillä ylävaraajan ohjaamana. Pumppu lämmitti ylävaraajan 45c:een, joka on Lb:llä pysäytysraja "ylämin+(yläero/2). Siksi alavaraajakin lämpeni niin paljon. Ja tämä on mielestäni täysin normaalia käyntiä pumpulle!!! Tätä nyt ei kovin usein edes pääse tapahtumaan.
Mielestäni Lb:n asetukset ovat nyt vallan loistavasti, eikä niitä tarvitsisi nyt säätää toistaiseksi enempää.
Tässä vielä oma käppyräni viime yöltä/aamulta. Ei ihan niin loistavasti mene, mutta alan tyytymään. Jos kokeilisi vielä latauspumppua 2-asentoon...
(http://lh3.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TSHYqAY993I/AAAAAAAAAOQ/0FhOCsYAYA0/s640/kuvatrend2_Copy.jpg)
-
Onko teillä tulistuspumpussakin nopeus- säätö I II III?
-
Onko teillä tulistuspumpussakin nopeus- säätö I II III?
Minulla ei ole.
Ilmeisesti uudemmissa uusissa V-malleissa on.
Muistaakseni jäsen "LP Freak" kertoi joskus, että hänen tulistuspumpussa on tehosäätö, mutta se ei ole käytössä.
Kotelossa oleva säätökiekon reikä on tulpattu, mutta kotelon sisältä löytyy säätö.
ATS
-
Mikä olisi asetus millä lähdetään tulistusta säätämään jos ko. nopeudet löytyy (pitää tarkastaa pumppu).
Vai mennäänkö "vain" tuolla tulistusputken pintamittauksella ~5'C yli ylämin + yläero/2 pärin min kompurakäynnin jälkeen??
-
"LB"
Pumppusi näyttää nyt toimivan hyvin.
Viime yön -20C pakkasella käyntiaikasuhde oli n. 65%. Tämä tietää sitä, että teho loppuu vasta jossain -40C pakkasella -> täystehomitoitus :)
Kunka paljon käytettiin aamulla lämmintä vettä?
Lämpimän veden reservi kävi aika pienenä, mutta palautui parissa tunnissa ennalleen.
Näillä kovilla pakkasilla näyttää, että lämmin vesi riittää hyvin, mutta ilmojen lämmetessä tulistuslämmön vähetessä kannattaa tarkastella uudestaan.
Tällöin pitäisi lataus- ja tulistinpiireissä olla lämpömittaukset.
Mitkä olivat viime yön asetusarvot ja pumppujen tehoasetukset?
ATS
-
Aamulla kävi kaksi henkilöä suihkussa+normaalit hampaiden ja käsien pesut, joten kohtalaisen reippaasti lämmintä vettä meni.
Eilen en juurikaan koskenut asetusarvoihin, joten ne olivat samat kuin aiemmin (ainoa muutos tuon latauspiirin kuristuksen hienoinen höllääminen):
-20 33c
0 29c
+20 22 (muistaakseni näin ne olivat)
ylämin 43c
yläero 4c
alamin 30c
alaero 7c
Tulistus- ja latauspumppu asento 1, hienoinen kuristus latauspiirin venttiilissä, arviolta 10% kuristus. Tulistusventtiilin säätö se 1,5 kierrosta.
Tänä aamuna -20 asteen kohdalla muutos säätökäyrään 33c->34c ja lämmityksen kiertovesipumppu asento 2->3, koska yöllä oli hieman liian viileää, yläkerrassa nimenomaan. Alakerrassa lämpö oli aamullakin ok. Yläkerrassa minulla siis myös vesikiertoinen lattialämmitys, lämmönluovutuslevyillä. Ei siis varaudu mihinkään lämpö, joten arvelen tuon kiertovesipumpun nopeuden noston auttavan tähän yläkerran viileyteen. Jos ei auta, niin pitänee säätää jakotukista kiertoa hieman isommalle makuuhuoneiden piireissä.
Millä nopeudella te muut muuten ajatte iv-konettanne kovilla pakkasilla? Itse pudotin eilen kierrokset kokeeksi 50% -> 35%? Koneena siis tuo pingviini, jossa vesikiertoinen jälkilämmitin (käyttää lämmitykseen samaa vettä kuin mikä kiertää lattiassa). Yleensä pidän iv-koneen lämpötilasäädön 21 asteessa.
-tomi-
-
Miten laskette käntiaika prosentin?
-
Miten laskette käntiaika prosentin?
"käyntiaika/(käyntiaika+taukoaika)x100"
Esim: (kuvasta katsottu, ei tarkka laskelma)
Käyntiaikani 14.40-15.20 = 40 min
Lepoaika 15.20-16.00 = 40 min
Aika yhteensä 14.40-16.00 = 80 min
40/80x100 = 50%
ja pakkasta oli n. 15c ja pientä lämpimän veden kulutusta.
-
V9:ää nyt säädelty... Viime aikoina ollut myös Trend leikissä mukana. Käyntiaika yhteensä ei ole minusta mahdoton, mutta melkoista pätkäkäyntiä? Yläero ja alaero kumpikin ovat maksimissa. (10)
Eli gurut: Mitäs tuolle voisi koittaa tehdä käyntiaikojen pidentämiseksi?
Tuomosta käppyrää Trends piirtää:
http://kuvablogi.com/nayta/2902292/
-
Enpä ossaa sanoa tuota varaajapumpun säätöä 1->2, että oliko sitten positiivinen vai negatiivinen vaikutus. Laskipa toi pakkanen samaan aikaan niin paljon, että sotkee hieman arviointia.
Säätö tehty 3.1 n. klo 16:30
(http://lh5.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TSMwHpW3uDI/AAAAAAAAAOY/XNdtZMElmro/s640/2-3_1_2011.jpg)
(http://lh3.ggpht.com/_uqBJtR6c6TA/TSMwHkBpdZI/AAAAAAAAAOc/LnkB7BbVKsc/s640/3-4_1_2011.JPG)
-
Risto:
Aika luonnollista näillä pakkasilla. Varaajaa kun ei saa jäähtymään "hitaampaa", paitsi laskemalla sisälämpöä :D
Alaero kannattaisi säätää 7c:n, jottei L1 -meno "kyykähtelisi". Nyt alavaaraja pääsee jäähtymään alle L1 -pyynnin liikaa. Muista käyntikäsky: "Alavaraaja=L1-5c+alaero".
2c:n alituksen pitäisi kestää. Eli alaero asetus 7c.
Paljonkos ylämin on?
-
LB pientä säätöä kannattaisi tehdä.
- Lämminvesivarannon lisäämiseksi paluta tulistuksen säätö asentoon 1 kierros auki. Säätöventtiilin kuristaminen pienentää veden virtausta tulistimessa ja samalla ylävaraajaan menevän veden lämpötila nousee.
- Menoveden ja ylävaraajan lämpötilan notkahtamisen estämiseksi muuta Ala-Ero 7C->6C
- Latauspiirin venttiilit täysin auki.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7255028.jpg][IMG]http://i8.aijaa.com/b/00830/7255028.jpg[/IMG][/url]
ATS
-
Risto:
Aika luonnollista näillä pakkasilla. Varaajaa kun ei saa jäähtymään "hitaampaa", paitsi laskemalla sisälämpöä :D
Alaero kannattaisi säätää 7c:n, jottei L1 -meno "kyykähtelisi". Nyt alavaaraja pääsee jäähtymään alle L1 -pyynnin liikaa. Muista käyntikäsky: "Alavaraaja=L1-5c+alaero".
2c:n alituksen pitäisi kestää. Eli alaero asetus 7c.
Paljonkos ylämin on?
Ylämin on nyt 39c. Lämminvesi kyllä riittää ainakin näillä keleillä... Kun alkaa lämpöasteille menemään niin alkaa tekemään tiukempaa.
Entäs jos laskee esim. asteen alaminiä (nyt 31c) ja vastaavasti käyrää ylemmäksi? Onko sitten mahdollisuus vastaavasti pitää alaeroa isommalla?
No, kattellaan...
Prhn! Ei tietenkään alaminiä enää tuosta alemmaksi! Onko ainoa mahdollisuus alaeroa virittelemällä koittaa saada pätkäkäyntiä vähemmäksi?
-
Jos tulistuksen kuristusta lisää, niin se kyllä lykkää kuumempaa vettä ylävaraajaan, mutta energiaa sinne menee entistä vähemmän (tulistuspiirin kuristaminen ei siis lisää lämpöenergiaa ylävaraajassa). Tämän lisäksi pienemmällä virtauksella vesi kerkiää jäähtyä alavaraajan puolella enemmän ja siirtää entistä enemmän energiaa tulistuksesta alavaraajaan (varaaja on niin typerästi tehty, että tulistusvaihtimen putket kulkevat alavaraan läpi). Kun varaajaan tekee samat putkitusmuutokset kun seppaant, niin tilanne on taas ihan toinen.
Tässä lisää ajateltavaa tähän soppaan :)
-
Miten laskette käntiaika prosentin?
Sen saa suoraan trendin mittausarvoista kun katsoo keskiarvon. 1 päällä 0 pois, keskiarvo esim. 0,43=43 prosenttia päällä. Saman keskiarvon saa ulkolämpötilasta, jolloin saa suoraan käyntiaikaprosentin suhteessa ulkolämpötilaan.
Onko LB:llä ulkolämpötilan hidastusta päällä? Jos ei ole, niin siitä olen huomannut olevan ainakin sellainen hyöty ettei pumppu rynnistä turhaa jokaiseen ulkolämpötilan muutokseen. Itselläni taitaa olla 6h.
-
Olen tuossa vähän aktivoitunut oman pumpun tulistuksen säätämisessä. Meidän pumpussa tulistuksen säätöventtiilin säätöalue menee kello kolmesta jonnekin kello viiteen. Kuuluuko sen olla noin? Muut venttiilit menevät käytännössä pystysuoraan kello kuuden asentoon. Onko tuo venttiili viallinen vai onko siinä tehty jokin temppu jolla venttiili ei mene täysin kiinni?
Kyseessä siis vajaa kolmevuotta vanha uudenmallin v13 jossa punapäiset vipuventtiilit.
-
Ne venttiilit on sen takia, että putket saisi suljettua tarpeen vaatiessa (kiertovesipumpun vaihto yms), joten tuskin on mitään tempputemppua tehty. Luultavasti venttiili on viallinen tai se punainen vipu on pantu väärässä asennossa karaan kiinni.
-
tikma kirjoitteli
Jos tulistuksen kuristusta lisää, niin se kyllä lykkää kuumempaa vettä ylävaraajaan, mutta energiaa sinne menee entistä vähemmän (tulistuspiirin kuristaminen ei siis lisää lämpöenergiaa ylävaraajassa)
Energian määrä on suurinpiirtein sama. Energiahan on lämpötilaxvirtausxaika, jos virtaus pienenee ja lämpötila nousee on lopputulos sama.
Tällä saadaan ylävaraaja kuumemmaksi ja tällöin sinne on varastoitunut enemmän energiaa.
ATS
-
tikma kirjoitteli
Jos tulistuksen kuristusta lisää, niin se kyllä lykkää kuumempaa vettä ylävaraajaan, mutta energiaa sinne menee entistä vähemmän (tulistuspiirin kuristaminen ei siis lisää lämpöenergiaa ylävaraajassa)
Energian määrä on suurinpiirtein sama. Energiahan on lämpötilaxvirtausxaika, jos virtaus pienenee ja lämpötila nousee on lopputulos sama.
Tällä saadaan ylävaraaja kuumemmaksi ja tällöin sinne on varastoitunut enemmän energiaa.
ATS
Pienemmällä virtaamalla lämmönvaihdin ei taida pystyä luovuttamaan energiaa veteen yhtä paljon mitä suuremmalla virtaamalla. Täten myös kuumakaasu siirtyy lämpöisempänä alavaraajan lämmönvaihtimelle. Ja taas siirtyy enemmän energiaa alavaraajaan...
Tää olis kyllä kiva päästä testaamaan johonkin labraan :-/
-
Laitoin nyt nuo seppaantin ehdottamat asetukset, katsotaan miten käyrä reagoi...
-tomi-
-
Pienemmällä virtaamalla lämmönvaihdin ei taida pystyä luovuttamaan energiaa veteen yhtä paljon mitä suuremmalla virtaamalla. Täten myös kuumakaasu siirtyy lämpöisempänä alavaraajan lämmönvaihtimelle.
Trendissä näkyy hyvin kun käyttövettä otetaan reilummin ylävaraajasta niin pumpun käyntijakso pitenee huomattavasti.Uskoisin tämän johtuvan siitä kun ylävaraajan vesi on jäähtynyt ja tulee kylmempänä tulistinvaihtimelle jossa taas kuumakaasu jäähtyy enemmän ja lauhduttimelle menevän kaasun lämpötila on alhaisempi.Alentunut lauhdutinteho pidentää käyntijaksoa kunnes ylävaraajan lämpö on palautunut.Jos ylävaraajan veden lämpötilan saa yli +70 asteen niin edelläkuvattua ilmiötä ei ihan pienellä vedenkäytöllä tapahdu.Yksi konsti tulistinvaraajan lämpötilan nostamiseksi on kuristaa virtausta niin paljon että trendissä jokaisella käyntijaksolla tulistinvaraajan käyrä nousee 3-5 astetta kun vettä ei käytetä.Silloin pääsee siihen että esim yöaikaan tulistinvaraajan lämpö nousee yli +70 asteen kun ei ole vedelle käyttöä.Se on muuten uskomattoman pienellä oltava virtauksensäätöventtiili että saa tuollaiset lämpötilat tulistinvaraajaan.
-
Tutkailin tuossa LÄ T/P - mallin asennusohjetta ja siinä puhuttiin tulistuksen säätöventtiilistä joka on tehtaan jäljiltä täysin auki => punotaan kiinni ja pienemmissä malleissa (10-15) yksi kierros auki ja suuremmissa kaksi kierrosta. Kuulostaa persmerkkisäädöltä mutta antanee osviittaa että meillä v9 koneissa se saa olla korkeintaan 1 kierrosta auki olettamalla että puhutaan samasta venttiilistä (erittäin suurella todennäköiosyydellä). Eniveis, innostuin itekkin mittailusta, mittarit 3:ssä putkessa (lauhduttimelle-lauhduttimelta ja tulistimelta), säätelin lauhduttimen virtausta s.e ero about 6 astetta (lähimmäksi s.e. 2 nopeus ja hanikkaa hintsusti kiinni) sekä tulistusta s.e. käyntijakson loppurutistuksessa about 65 astetta. Käyttövesilutrauksen jälkeen ei olennaista parannusta prosessissa eli ylävaraajan romahdettua ylävaraaja nousee alavaraajan tahtiin mut peruslämmitysjaksoissa huomasin mielenkiintoisen seikan - maapiirin deltaT oli 0.1 astetta suurempi kun normisti ja ero pysyi kunnes lauhduttimelta alkoi lähteä yli +41 asteista vettä jolloin ero kutistui 0.2 astetta (antanee viitteitä COPin liikkeistä). Tuo kutistuma tulee siis normisti koska maasta palaava liuos on käyntijakson ehtoopuolella 0.3-0.4 astetta viileämpää ja lauhtumislämpötila alkaa olla patteritalolukemissa. No tää oli tämmöstä persmerkkitarinaa koska trendiä ei ole vielä saanut askarteltua...
Pitäs putkimiestä vielä käyttää varoventtiilin purkuputkiasennuksella (väliaikaisesti muovilla kun pitäs olla methallia), josko sitä varustas haulit tuohon tulistinputken kääntöön samalla, liekkö seppaantilla heittee fotoa asiasta...
Make
-
Onko tuosta jotain tieteellistä näyttöä, että 6 asteen deltaT olis optimaalisin lauhduttimen yli kaikissa tapauksissa? Musta vähän tuntuu, että se koskee vain vaihtoventtiilikoneita sen tekniikasta johtuen.
Tulistuskoneissa pitäis mun käsityksen mukaan saada lauhduttimelle mahdollisimman kylmää vettä, että kylmäaine menis mahdollisimman kylmänä lauhduttimelta maapiirin lämmönvaihtimelle riippumatta siitä, että paljonko se vesi lämpenee lauhduttimessa.
Ainakin mun lässässä kuumakaasun lämpötila vaihtelee sen mukaan, että kuinka kylmää vettä varaajan alaosasta lämmönvaihtimelle saadaan. Ja mitä kylmempänä kuumakaasu pysyy, sen vähemmän kompura tekee töitä ja sitä pienempi ottoteho on.
-
Tulistuskoneissa pitäis mun käsityksen mukaan saada lauhduttimelle mahdollisimman kylmää vettä, että kylmäaine menis mahdollisimman kylmänä lauhduttimelta maapiirin lämmönvaihtimelle riippumatta siitä, että paljonko se vesi lämpenee lauhduttimessa.
Lauhduttimelta lähtevä vesi ja nesteytynyt kylmäaine (kaasu) on aina suht samanlämpöistä.Alijäähdyttimellä voi nestelinjasta saada hieman lisätehoa ja jäähdytettyä lisää höyrystimelle menevää kylmäainetta.
Ainakin kiinteillä nopeuksilla pyörivissä lämpöpumpuissa.
-
Alijäähdyttimen toiminta perustuu siihen, että sillä lämmitetään kylmempää lämmitysvettä mitä normaalissa lämmityspiirissä käytetään. Esim tuvassa +30 ja tallissa vain +20. Kun tulistuspumpun varaajan alaosasta saadaan mahdollisimman kylmää vettä normaali lauhduttimelle, se toimii kuten alijäähdytin.
Vaihtoventtiilikoneella tuo ei ole mahdollista ilman alijäähdytintä, kun lauhduttimelle palaava vesi tulee suoraan lämpöisestä lattiasta (ellei kikkaile esim erillistä varaajaa paluupuolelle, jossa esilämmitetään kuuma käyttövesi).
-
No voi ny kukkuluuruu mihin hifistelyyn tämä keskustelu taas kääntyikään.
No hyvä hommahan sinänsä, mutta saatteko te viisaat nyt kolisteltua päitänne yhteen ja kerrottua myös meille tavallisille kuolevaisille miten tuo pumppu sitten pitäisi säätää ja perustelut myös?
-
Onko LB:llä ulkolämpötilan hidastusta päällä? Jos ei ole, niin siitä olen huomannut olevan ainakin sellainen hyöty ettei pumppu rynnistä turhaa jokaiseen ulkolämpötilan muutokseen. Itselläni taitaa olla 6h.
Ei ollut aikaisemmin, nyt laitoin myös tuon 6h.
-tomi-
-
LB
Eihän sinulla vaan ole käyttöveden kierrätystä?
ATS
-
Ei ole.
-
Onko tuosta jotain tieteellistä näyttöä, että 6 asteen deltaT olis optimaalisin lauhduttimen yli kaikissa tapauksissa? Musta vähän tuntuu, että se koskee vain vaihtoventtiilikoneita sen tekniikasta johtuen.
Tulistuskoneissa pitäis mun käsityksen mukaan saada lauhduttimelle mahdollisimman kylmää vettä, että kylmäaine menis mahdollisimman kylmänä lauhduttimelta maapiirin lämmönvaihtimelle riippumatta siitä, että paljonko se vesi lämpenee lauhduttimessa.
Ainakin mun lässässä kuumakaasun lämpötila vaihtelee sen mukaan, että kuinka kylmää vettä varaajan alaosasta lämmönvaihtimelle saadaan. Ja mitä kylmempänä kuumakaasu pysyy, sen vähemmän kompura tekee töitä ja sitä pienempi ottoteho on.
Joo, kaiketi se liittyy kylmäaineen R407C ominaisuuksiin tuo deltaT 6-7 astetta lauhduttimen yli?? Tuossa V-koneessa (siis ei mitään alatyylin slangia) jos nostaa latauspumpun kierroksia niin tulee tilanne jossa lauhduttimelle saapuu lämpimämpää ja lauhduttimelta poistuvan veden deltaT suhteessa saapuvaan kutistuu. Vastaavasti jos laskee kierroksia niin lauhduttimelle tulee viileämpää (koska varaaja ei "sotkeennu") ja lähtevän veden deltaT kasvaa - lauhtumisteho lienee siis aika vakio mutta suosinee siis tuota 6-7 asteen eroa....tiedä sitten... onko joukossa kylmätekniikasta väitelleitä jne? Ongelma olisi varmaan sitten toinen jos lauhduttimelle saapuisi aina saman lämpöinen vesi latauspumpun asetuksista riippumatta...tuolla varaajakoolla/latauspumpun koolla siihen ei päästä...
Make
-
Joo, kaiketi se liittyy kylmäaineen R407C ominaisuuksiin tuo deltaT 6-7 astetta lauhduttimen yli??
Perustunee siihen, että R407C on useamman kylmäaineen seos, joilla on erilaiset lauhtumis- ja höyrystymis lämpötilat = liukuma.
Esim. paineella 15,4 bar tapahtuu lauhtuminen lämpötila-alueella 40,0->34,9C. Liukuma on 5,1C
Tästä eteenpäin asian käsittely menee jo pitkälle termodynamiikan puolelle.
ATS
-
Joo, kaiketi se liittyy kylmäaineen R407C ominaisuuksiin tuo deltaT 6-7 astetta lauhduttimen yli??
Perustunee siihen, että R407C on useamman kylmäaineen seos, joilla on erilaiset lauhtumis- ja höyrystymis lämpötilat = liukuma.
Esim. paineella 15,4 bar tapahtuu lauhtuminen lämpötila-alueella 40,0->34,9C. Liukuma on 5,1C
Tästä eteenpäin asian käsittely menee jo pitkälle termodynamiikan puolelle.
ATS
Eikös tää suomeksi sanottuna tarkoita sitä, että deltaT pitää olla vähintään 6 astetta, että kuumakaasu saadaan lauhtumaan nesteeksi?
Mutta mikä sen kieltää, ettei se saisi olla enempää? Sitähän varten vv-koneisiin laitetaan niitä alijäähdyttimiä, että saadaan siitä nesteestä ne viimeisetkin energian rippeet pois. Miksi se deltaT ei saisi olla yhdessä lauhduttimessa enempää kun tuon 6-7 astetta, jos se kerran on kahdella perättäisellä ihan OK?
-
LB
Riittikö eilen illalla viimeiselle suihkuttelijalle vielä lämmintä vettä?
Nyt yöllä kun pakkasta oli enää -15C nousi ylävaraaja maksimissaan n. 48C:een
ATS
-
Riitti vielä. Käyrän mukaan tosiaan ylävaraajan lämpö laski reilusti. Mitähän tuolle pitäisi tehdä? Kuristaa (vai löysätä) tulistusventtiliä (kunhan lämpötilamittaus on järjestetty)?
-tomi-
-
Luotettavin keino saada kuuma vesi riittämään, on alaminimin nosto. Se vaan valitettavasti huonontaa COP-arvoa...
Kannattaa yrittää säätää pummppua niin paljon kun vain viittii. Ja kannattaa myös kokeilla eri vaihtoehtoja, kuristaa lisää (seppaantin metodi) ja vastaavasti koittaa löysätä meikäläisen mallin mukaan. Kyllä se kultainen keskitie joskus löytyy :)
Kannattaa sitten odottaa useampi käyntijakso säädön jälkeen, että näkee todellisen vaikutuksen.
-
Säädin tosiaan latauspumpun 1-->2:lle. Vaikutukset näkyvät trendin kuvista mitä laittelin aikaisemmin. Suurin vaikutus vaikuttaisi olevan kuitenkin pumpun ottotehon laskeminen n. 3,1 kWh --> 2,8 kWh:iin!!! Mittaustulos kahdelta vuorokaudelta ja melko suurta lämpötilan vaihtelua, jotenka hieman pidempää testivaihetta täytyy ajella tässä vaiheessa, jotta tulos tarkentuu.
Säädin eilen myös tulistusventtiiliä ihan inasen pienemmälle. Mittaus pompsahti n. 10c (50-->60c), mutta ylävaraaja ei alkanut kuumentumaan. Liekö meni jo liian pienelle?
Täytynee vielä kumminkin kokeilla tuota latauspumppua ykkösellä, jos ylävaraaja alkaisi lämpeämään enemmän tällä "kuristusasetuksella".
Latauspumpulla vaikutti vain olevan melko suuri vaikutus tuohon ottotehoon. Tekee n. 600kWh vuodessa, jos pumpun tunnit n. 2000h/vuodessa. Mutta nämähän ovat näitä kompromissiratkaisuja kuitenkin. Jos tosiaan ykkösasetuksella saan tulemaan kuumempaa käyttövettä, niin ehkä tuon 600kWh vuodessa siitä maksaakin (=60€). Lukemat tietenkin voivat olla joillakin pienemmät tai suuremmat, jotenka tuskin aivan mitättömästä asiasta puhutaan. Ja sittenkun jotkut vielä manaavat sähkönhinnan tuplaantumista ja kaikkea, mutta se onkin eri tarina...
Laitan käppyröitä ja lukemia liitteeksi, kun tästä kotiin ehtinee.
-
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7266986.jpg][IMG]http://i10.aijaa.com/b/00898/7266986.jpg[/IMG][/url]
Kiinnitti huomiota ylävaraajan lämpötilan laskeminen kompressorin seis-jakson aikana.
Yöaikaan tuskin on lämpimän veden käyttöä ja ei ole lämpimän veden kiertoa.
Tämä johtunee siitä että LJ1:n paluuputki kulkee ylävaraajan kautta jäähdyttäen ylävaraajaa.
Minulla ylävaraajan lämpötilan notkahdus väheni kun pienensi LJ-pumpun tehoasetusta.
Lopullinen korjaus oli kun vaihdoin LJ1 paluuputken LJ2:n paluuyhteeseen. Minulla tämä onnistui helposti kun on vain yksi lämmönjakopiiri ja ja kakkospiirin paluuyhde oli vapaana. LJ2:n paluu kulkee koko matkan alavaraajassa.
Asiaa voit testata kääntämällä LJ-pumpun tehon 1-asentoon.
Paremman tuloksen antaa kun ajat säätöventtiilin kiinni, vesi kiertää ainoastaan lattiassa. Huonelämpötila tuskin laskee vaikka näin ajaisi parin käyntijakson ajan.
Nyt kun on luvassa lämpöisempiä ilmoja, kannattaa seurata lämpimän veden riittävyyttä, eikä tehdä toistaiseksi säätöjä. Yritä saada se lämpömittari tulistinputkeen.
ATS
-
Asiaa voit testata kääntämällä LJ-pumpun tehon 1-asentoon.
Paremman tuloksen antaa kun ajat säätöventtiilin kiinni, vesi kiertää ainoastaan lattiassa. Huonelämpötila tuskin laskee vaikka näin ajaisi parin käyntijakson ajan.
Mitä säätöventtiiliä tarkoitat tuossa edellä? Nyt LJ pumppu on asennossa 1.
-tomi-
-
Mitä säätöventtiiliä tarkoitat tuossa edellä? Nyt LJ pumppu on asennossa 1.
Sitä 4-tieventtiiliä millä Ouman säätää lattiaan menevän veden lämpötilaa.
LJ pumppuhan oli asennossa 3?
ATS
-
Kyseinen venttiilli lienee tuossa LJ-pumpun vieressä ja venttiilin päällä on oranssi murkula? Ei tuntunut kevyesti liikkuvan, joten jätin asian sikseen etten hajota sitä. Vai lieneekö tuossa jokin jippo, jolla se suljetaan?
LJ-pumppu oli tosiaan asennossa 3 aikaisemmin, nyt siis asennossa 1.
-tomi-
-
Kyseinen venttiilli lienee tuossa LJ-pumpun vieressä ja venttiilin päällä on oranssi murkula? Ei tuntunut kevyesti liikkuvan, joten jätin asian sikseen etten hajota sitä. Vai lieneekö tuossa jokin jippo, jolla se suljetaan?
LJ-pumppu oli tosiaan asennossa 3 aikaisemmin, nyt siis asennossa 1.
-tomi-
Saat ajettua sen suoraan Oumannin huoltotilasta kiinni. Kts. Oumannin manuaalista ohjeet.
-
Minä olen ajanut säätöventtiiliä seuraavasti
Päävalikko (se valikko mikä on normaalisti näkyvissä)
- Valinta
- Ohjaustavat
- Käsiajo sähköinen
- Ohjaus -
Kun lopetat kokeen palauta "Automaattisäätö" päälle
Tee tämä venttiilin sulkeminen sitten vasta kun on nähnyt kiertovesipumpun tehomuutoksen vaikutuksen.
ATS
-
Hitsi, kävi äsken sähköt poikki joten trendi-pc kävi virrattomana -> käyrä alkaa alusta...
-tomi-
-
Säädin tosiaan latauspumpun 1-->2:lle. Vaikutukset näkyvät trendin kuvista mitä laittelin aikaisemmin. Suurin vaikutus vaikuttaisi olevan kuitenkin pumpun ottotehon laskeminen n. 3,1 kWh --> 2,8 kWh:iin!!! Mittaustulos kahdelta vuorokaudelta ja melko suurta lämpötilan vaihtelua, jotenka hieman pidempää testivaihetta täytyy ajella tässä vaiheessa, jotta tulos tarkentuu.
Säädin eilen myös tulistusventtiiliä ihan inasen pienemmälle. Mittaus pompsahti n. 10c (50-->60c), mutta ylävaraaja ei alkanut kuumentumaan. Liekö meni jo liian pienelle?
Täytynee vielä kumminkin kokeilla tuota latauspumppua ykkösellä, jos ylävaraaja alkaisi lämpeämään enemmän tällä "kuristusasetuksella".
Latauspumpulla vaikutti vain olevan melko suuri vaikutus tuohon ottotehoon. Tekee n. 600kWh vuodessa, jos pumpun tunnit n. 2000h/vuodessa. Mutta nämähän ovat näitä kompromissiratkaisuja kuitenkin. Jos tosiaan ykkösasetuksella saan tulemaan kuumempaa käyttövettä, niin ehkä tuon 600kWh vuodessa siitä maksaakin (=60€). Lukemat tietenkin voivat olla joillakin pienemmät tai suuremmat, jotenka tuskin aivan mitättömästä asiasta puhutaan. Ja sittenkun jotkut vielä manaavat sähkönhinnan tuplaantumista ja kaikkea, mutta se onkin eri tarina...
Laitan käppyröitä ja lukemia liitteeksi, kun tästä kotiin ehtinee.
Ihan kurillaan testaatko latauspumpun asetusta kolmosella suhteessa ottotehoon kun sulla kerta mittaus tuosta on. Omissa operaatioissani huomasin latauspumpun asennolla 1 lauhduttimen yli veden lämpenevän n. 8 astetta. 2:lla vesi lämpeni n. 5.5 - 6 astetta => hintsusti kuristusta ja lämpenemä 6-6.5 asteeseen. Ei tuo veden kerrostuma mielestäni tuossa 2:lla ajellessa vielä heikkene vaan lauhduttimelle saapuvan veden lämpötilan nousu on maltillisen lineaarista (mulla alamin 30 => käyntijakson alussa about 27-28 asetetta).
Make
-
Kertokaahan aloittelijalle mistä tulistimen virtausta voi pienentää? 4kk asuttu uudessa kodissa ja nyt pitäisi alkaa etsimään säätöjä kohdalleen.
Kone V9 ja tehtaan arvoja muutettu lukemiin
Alamin 30
alaero 7
Ylämin 47
Yläero 4
Käyrä +20-25C 0-31C -20-35C
Kun kone sammuu alamin on 45 ja ylämin 49, Eli käynee ylävaraajan ohjaamana.
Epäilen tuon tulistusvirtauksen olevan liian isolla, koska alavaraaja lämpenee hetkessä yli 40. Ylävaraajan lämpö nousee todella hitaasti. 45C-->49C n. puoli tuntia. Läpötila ulkona -1C
Käyntijakson lopussa kuumakaasut 108C
Kertokaahan kokeneemmat mitä kannattaisi tehdä?
-
Tämän ketjun sivulla 5 on kuva putkista ja kiertovesipumpuista. Keskimmäiset putket kuuluvat tulistinpiiriin.
-
Ehkä tuota käyrää voisi säätää vähän. Riippuu tietenkin talosta ja asukkaista mikä on hyvä, mutta tuo -20 35 kuulostaa aika korkealta. Meillä mennään LJ1 käyrällä +20/22, 0/26, -20/30.
-
Kyseessä uusi syksyllä 2010 valmistunut 113m2 omakotitalo. Ensi talveksi valmistuu talli, johon tulee n.70m2 lämmintä tilaa.
L1 käyrää on pakko pitää melko korkeana. Pumpussa vain 1 piiri ja sen takia kosteat tilat jäähtyy liikaa jos käyrää pudottaa.
Rakennusvaiheessa jäi kosteiden tilojen kohdilta hiekkatäyttö vähän vajaaksi, joten putkien päälle tuli reilu 10cm betonia. Olisi pitänyt laittaa pitemmät korotuslätkät raudoitusverkon alle, jolloin lämpöputketkin olisi tullut ylemmäs, mutta eipä sitä silloin hoksannut.
0 Kelillä ei käyrää kärsi laskea alle 31c, koska pesutilojen lattia alkaa tuntua epämukavalta, ja lämpötila laskee 21-22c paikkeille.
Pesutiloissa pidämme n. 23-24c lämpöjä.
Pumppu kävi viimeksi n 50min ja sitä ennen huilasi vajaa 2 tuntia.
Jakotukista kuristettu huoneistokohtaisia virtauksia jottei termostaatti katko jatkuvasti. Kosteisiin tiloihin menee kokoajan täydellä höyryllä. Kiertovesipumppu 1 asennolla ja näyttää jakotukilta menevän koko ajan 3-4L/min
-
Jos oikein ymmärsin niin lattiarajasta 3 putki on se mistä mitataan tulistuslämpö ja jossa on se säätöventiili.
Ainakaan minulla ei ollut siinä putkessa mitään venttiileitä. Kahdesta alimmasta löytyy kyllä palloventtiilin tyyppiset vipukäyttöiset vimpstaakit.
Onko lapualaiset jättäneet sen tästä pois vai mistä sitä kannattaisi etsiä?
-
Sielä pitäis olla tämmönen säätöventtiili http://www.putkikauppa.com/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Putkikauppa/Products/403410/SubProducts/4034102
-
Epäilen tuon tulistusvirtauksen olevan liian isolla, koska alavaraaja lämpenee hetkessä yli 40. Ylävaraajan lämpö nousee todella hitaasti. 45C-->49C n. puoli tuntia. Läpötila ulkona -1C
Käyntijakson lopussa kuumakaasut 108C
Kertokaahan kokeneemmat mitä kannattaisi tehdä?
Olet oikeilla jäljillä mutta
Lue tämä koko viestiketju huolella läpi.
Kyllä se asiakin sieltä löytyy, vaikkakin keskustelu välillä eksyy vähän sivuraiteille.
Kun olet lukenut, niin kysy rohkeasti
ATS
-
Kiitos tikma että väänsit rautalangasta. Nämä venttiilit on puusepälle vähän vieras asia... :) Kyllä siellä tuon näköinen säätöventtiili on. Ajattelin ensin että siinä on vain paikka jollekkin lisäputkilähdölle/mittarille tai jotain sellaista.
-
Säädä venttiiliä tosi varovasti vähän kerrallaan ja mittaa lämmöt uudestaan. Säädin itse viime viikolla tulistuslämpötilaa ja venttilin hyvin pieni kääntö nosti lämpöä 6 astetta. Olikohan se 70 astetta maksimi, jonka uskaltaa ajaa varaajaan. V13 oli kyseessä.
-
Tervehdys foorumilaisille täältä Hämeestä.
Ensinnäkin kiitokset kaikille jotka ovat antaneet panoksensa tähän ketjuun V9 koneen säätämisessä, varsinkin seppaant ja sailor ansaitsevat pullakahvit jos tulevat joskus Hämeeseen.
Meillä on uusi vasta valmistunut talo, lämmitettävää alaa noin 185m2 ja 500m3. Kaivon syvyys 160m josta aktiivista pitäisi olla 150m. Kone on hyrskyttänyt nyt kuukauden verran ja konehan on Lässä V9 uutta mallia.
Tästä ketjusta olen saanut hyvät ohjeet V9 koneen sielunelämän tutkimiseen ja säätämiseen.
Allekirjoituksen osoitteesta voivat halukkaat katsella Trendin käppyröitä, päivitysväli verkkoon on 30min. Itsellä on teknisessä tilassa läppäri logittamassa, johon saan etäyhteyden mistä vain. Tällä etäyhteydellähän voi säätää Trendin kautta konetta SMS-emulaattorilla.
Ouman kansiosta löytyvät myös päiväkohtaiset logi-kuvat.
Maapiiripumppu on itselläni 3 asennossa ja lattialämmityspiirin pumppu asennossa 3 samoiten.
Lähinnä olen säätänyt tulistin ja latauspumppuja, välillä 1-3 ja ihmetellyt mitä ne vaikuttavat.
Suurimman osan ajasta nuo ovat olleet latauspumppu 1 ja tulistinpumppu 1 asennoissa, nyt käänsin latauspumpun 3 asentoon ja logitetaan sillä hetki.
Tulistuksen säätöruuviin en ole koskennut koska ei ole vielä erillisiä antureita mittaamaan tuota tulistinpuolta, katsellaan sitä sitten joskus syksymmällä.
Alamin 32, alaero 8
Ylämin 37, yläero 6
Lämmin vesi no riittänyt noilla asetuksilla, tunti ennen saunaa on tullut nostettua alaminimiä varmuuden vuoksi, että saa lotrata vedellä kunnolla.
Säätökäyrä -20 33, 0 29, +20 23 ja tiedän että käyrä saisi olla matalampi, mutta en ole siihen vielä jaksanut puuttua, eli huonetermostaatit rajoittavat vielä lämpötilaa, katsellaan sitäkin syksymmällä.
Tässähän sitä oli asiaa jo, palataan asiaan ja hyvää kevättä kaikille säätäjille.
--R--
-
Lähinnä olen säätänyt tulistin ja latauspumppuja, välillä 1-3 ja ihmetellyt mitä ne vaikuttavat.
Suurimman osan ajasta nuo ovat olleet latauspumppu 1 ja tulistinpumppu 1 asennoissa, nyt käänsin latauspumpun 3 asentoon ja logitetaan sillä hetki.
Trendit näyttävät varsin hyviltä.
Kun ilmat vielä lämpenevät ja pumpun lepojaksot pitenevät saattaa tulla ongelmia lämpimän veden riittävyydessä.
Miksi alamin 32C? Voisi olla 30C parantaisi hieman hyötysuhdetta. Tosin lämpimän veden riittävyyden kustannuksella.
Pisti silmään ylävaraajan lämpötilan nopeahko laskeminen lepojakson aikana. Kun vaihdat latauspumpun asentoon 1 niin katso pieneneekö ylävaraajan lämpötilan laskunopeus lepojakson aikana.
PS lähden ensi viikonlopuksi mökille Hämeeseen. Jos tuot pullaa, niin minä kyllä keitän kahvit.
ATS
-
Lähinnä olen säätänyt tulistin ja latauspumppuja, välillä 1-3 ja ihmetellyt mitä ne vaikuttavat.
Suurimman osan ajasta nuo ovat olleet latauspumppu 1 ja tulistinpumppu 1 asennoissa, nyt käänsin latauspumpun 3 asentoon ja logitetaan sillä hetki.
Trendit näyttävät varsin hyviltä.
Kun ilmat vielä lämpenevät ja pumpun lepojaksot pitenevät saattaa tulla ongelmia lämpimän veden riittävyydessä.
Miksi alamin 32C? Voisi olla 30C parantaisi hieman hyötysuhdetta. Tosin lämpimän veden riittävyyden kustannuksella.
Pisti silmään ylävaraajan lämpötilan nopeahko laskeminen lepojakson aikana. Kun vaihdat latauspumpun asentoon 1 niin katso pieneneekö ylävaraajan lämpötilan laskunopeus lepojakson aikana.
PS lähden ensi viikonlopuksi mökille Hämeeseen. Jos tuot pullaa, niin minä kyllä keitän kahvit.
ATS
Saman huomion olen minä tehnyt, ylävaraajan lämmöt laskevat lepojakson aikana selvästi enemmän mitä isommalla latauspumppu on.
Lämmin käyttövesi on vähän niukka jos tuon alaminin laskee 30 asteeseen, oma huomio on ollut että kone tulistaa paremmin jos tuota alaminiä ei pidä ihan pohjassa.
Selvähän se, että kun kevät tulee niin täytyy rukata alaminiä vielä isommalle että saa tuon käyttöveden riittämään, varsinkin jos haluaa käynnin olevan alaosan mukaan.
-
Terve!
Täällä tuntuu olevan kovasti tietoa saatavilla. Laitoin V9 Lämpöässän pari kk sitten ja nyt ihmettelen säätöjen kanssa. Laite on V9 203GT Ver. 3.01 kahdella lähdollä L1 ja L2. Täällä puhutaan ja ohjekirjassakin, alaero/yläero säädöistä joita ei koneestani löydy mistään?? Onkohan säätimessä ohjelmavika vai onko jokin asia mitä en kässää? Olen käynyt valikot läpi tosi monta kertaa. Vai onko se niin "automaattinen".... Laitoin myös PC:n kiinni koneeseen jotta voin seurata käppyröitä. Pitäiskö siellä näkyä myös L2? Eikö säädin osaa lähettää tietoa L2 vai onko se Ouman Trendin ohjelmassa oleva puute? Kiitos jo etukäteen, pääsee sitten säätään....
V9
-
Jos tätä tarkoitat niin:
Varaajan yläeroa ja alaeroa pääsee muuttamaan seuraavasti:
- säätimeltä valitaan
VALINTA
-> HUOLTOTILA
-> MAALÄMMITYS
-> TÄYSTEHO MAALÄM: (meillä käytössä)
Tämän alta löytyvät Yläero ja Alaero
Nämä arvot ovat käsittääkseni samat sekä L1:lle ja L2:lle.
Huoltotilassa kannataa olla TOSI varovainen ja miettiä kaksi kertaa mitä tekee (huoltomiehen varoitus).
Trendissä minulla näkyvät L1-menovesi ja L2 menovesi. Muu info taitaa olla "yhteistä".
Onhan lattialämmitys rakennettu kahdella lämmityspiirillä (L1 ja L2)?
-
Kiitos olavi62. Löytyihän kaikki "erot" sieltä. Tuo minun L2 näkymättömyys vielä askarruttaa?? Minulla L1 on patterilämmitys ja L2 on lattialämmitys. Mulla on ala/ylä lämpö usein sama, jopa alalämpö käväisee käyrän mukaan yläpuolella? Mitään pumppujen ja muille säädöille en ole tehnyt vielä mitään, johtuen vasta valmistuneesta loppuasennuksesta ja tuo L2 näkymättömyys Trendissä.
V9
-
Osaako kukaan sanoa mistä voisi johtua kuvan mukainen pieni romahdus kuumakaasun lämmöissä kun kompura hörähtää käyntiin. Tätä ei tule jos kompuran lepojakso on lyhyt, nyt kun lämmitys tarvetta ei ole ja lepo on useita tunteja niin kuumakaasu ensin ousee normaalisti ja vähän lähdöstä laskee kunnes taas aloittaa normaalin nousun.
(http://www.sarvi.fi/ouman/kuumakaasu.jpg)
-
Jäsenellä "LPfreak" oli samanlainen ongelma pari vuotta sitten.
Muistaakseni asia korjaantui paisuntaventtiilin säädöllä.
Toivottavasti LPfreak näkee tämän ja vastaa itse.
Tarkista joka tapauksessa paisuntaventtiiliä ohjaavan lämpötila-anturin kiinnitys. Onko hyvä kosketus putkeen ja hyvin lämpöeristetty.
Anturi on höyrystimeltä lähtevässä kylmäaineputkessa.
Saatko trendiin näkyviin samanaikaisesti kuumakaasun kanssa tulevan keruuliuoksen lämpötilan.
Onko kaivo vai vaakakeruupiiri?
ATS
-
Jäsenellä "LPfreak" oli samanlainen ongelma pari vuotta sitten.
Muistaakseni asia korjaantui paisuntaventtiilin säädöllä.
Toivottavasti LPfreak näkee tämän ja vastaa itse.
Tarkista joka tapauksessa paisuntaventtiiliä ohjaavan lämpötila-anturin kiinnitys. Onko hyvä kosketus putkeen ja hyvin lämpöeristetty.
Anturi on höyrystimeltä lähtevässä kylmäaineputkessa.
Saatko trendiin näkyviin samanaikaisesti kuumakaasun kanssa tulevan keruuliuoksen lämpötilan.
Onko kaivo vai vaakakeruupiiri?
ATS
Kaivo, keruuliuksen lämpötilaa en kerää, joten sitä ei saa samaan.
Täytyy yrittää tarkistaa tuo anturi.
-
Iltaa joka torppaan!
Löytyykös mistään vanhempaan V9:iin päteviä säätöohjeita?
Uudempaan versioon seppaantin tekemät oli tuolla aiemmin...
Vastaavia yhtä yhtä ymmärrettäviä jossain?
Ja toinen asia: Mitä herrat tarkoittaa aiemmin tässä ketjussa latauspumpulla? Menovettä pumppaava 3-asentoinen pumppu?
Kiitos!
-
Ja toinen asia: Mitä herrat tarkoittaa aiemmin tässä ketjussa latauspumpulla? Menovettä pumppaava 3-asentoinen pumppu?
Nämä vanhempi V ja uudempi V ovat rakenteeltaa täysin erilaisia.
Uudemmassa on erilliset lämmönvaihtimet tulistuksenpoistolle ja lauhtumiselle.
Erilliset pumput kierrättävät vettä näiden kautta
-Tulistinpumppu tulistuksenpoistolämmönvaihtimen kautta.
-Latauspumppu lauhduttimen kautta
Vanhemmassa V:ssä konstruktiosta johtuen näitä pumppuja ei tarvita.
ATS
-
Taas on luullakseni opittu (toivottavasti!) vähän lisää...Meneekö aivan metsään jos olen tullut semmoiseen tulokseen että VANHAN V9:n kohdalla kesällä kun lämmitystarve on vähäinen pitäisi pitää alamin:iä aika korkealla. Ts. pumppu ei käynnistyisi yläosan ohjaamana?
Taas talvella kun lämmitystarvetta on, alamin saisi olla aika matalalla. Menoveden lämpötilan luokkaa?
Kummassakin tapauksessa ylämin aika korkealla. Mulla nyt 55C ja yläero minimissä. Ja alaero aina maksimissa. (10C) Tällä mallilla näyttää että käynnistyskerrat saa kaikkein vähimmäksi. Ainakin tällaisella 0-kelillä tai muutaman asteen pakkasella.
Korjatkaa jos menee päin... Tai muuten vaan kommenttia!
-
Taas on luullakseni opittu (toivottavasti!) vähän lisää...Meneekö aivan metsään jos olen tullut semmoiseen tulokseen että VANHAN V9:n kohdalla kesällä kun lämmitystarve on vähäinen pitäisi pitää alamin:iä aika korkealla. Ts. pumppu ei käynnistyisi yläosan ohjaamana?
Taas talvella kun lämmitystarvetta on, alamin saisi olla aika matalalla. Menoveden lämpötilan luokkaa?
Kummassakin tapauksessa ylämin aika korkealla. Mulla nyt 55C ja yläero minimissä. Ja alaero aina maksimissa. (10C) Tällä mallilla näyttää että käynnistyskerrat saa kaikkein vähimmäksi. Ainakin tällaisella 0-kelillä tai muutaman asteen pakkasella.
Korjatkaa jos menee päin... Tai muuten vaan kommenttia!
Tätä samaa vanhojen V-mallien juttua on nyt monen otsikon alla...
Kesällä pidän alaminimiä korkeammalla siksi, että se vesitilavuus mikä on tuon ylämittauksen lämpöistä on aika pieni ja käytännössä 5 minuutin normaalilämpöinen suihku tai ämpärillinen niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee riittää tiputtamaan varaajan lämmön lähelle alavaraajan mittausta. Eli jos kesällä olisi alaminimi esim. 30 astetta niin kohtuullisen haaleita suihkuja olisi luvassa. Yleensä pumppu käy tällöin alalämmön ohjaamana, koska ylä- ja alalämmön ero on pieni, lyhyinä käyntijaksoina n. 5 minuuttia kerralla riippuen vähän lämpimän veden käytöstä. Tuossa katsoin yhden kesäkuun päivän kun kukaan ei ollut kotona ja silloin pumppu käynnistyi 5 kertaa vuorokaudessa kun alaminimi oli +40. Käytännössä ainoa säästö alaminimin laskusta tulee vaippahäviöiden pienemisestä, muuten alalämpöä voisi pitää enemmänkin.
Kunnon pakkasilla pumppu käy joka tapauksessa niin paljon, että ylälämpö heiluu 60-65 asteen tietämillä ja lämmin vesi riittää paremmin. Jos on paljon suihkuttelijoita tiedossa niin silloinkin nostan alalämpöä. Kelluvalla alalämmöllä käyntiajat saa kohtuullisen pitkiksi.
Siinä välissä, syksyllä, keväällä ja talvella suojakelillä pudotin nyt hiljattain alalämmön kesän asetuksista viileämmäksi ja annan pumpun käydä ylälämmön ohjaamana. Sillä saa näköjään kohtuullisen pitkät käyntiajat. Ainut ero on että alalämmöllä ohjattuna pumppu käy 4-5 minuuttia kerrallaan 2-3 kertaa tunnissa kun ylälämmöllä ohjattuna rytmi on 15-20 minuuttia kerran kahdessa tunnissa.
Hyötysuhteen kanssa alalämmöllä ohjaaminen voisi kuitenkin olla parempi, sillä tuon 20 minuutin käyntijakson aikana alalämpö nousee yli 50 asteeseen ja se ei välttämättä ole hyväksi COP:lle. Siksi nuo 5 minuutin käyntijaksot voisivat olla tehokkaampia kun vaippavaraajan lämpö ehtii tasaantua aina lepojakson aikana. Tämä siis sillä oletuksella, että alalämmön mittaus on oikein ja alalämmön nopea nousu käyntijakson aikana johtuu vaippavaraajasta. Täällä joku konkareista tosin kirjoitteli, että käyntijakson alussa hyötysuhde ei myöskään ole ideaalinen.
-
Taas on luullakseni opittu (toivottavasti!) vähän lisää...Meneekö aivan metsään jos olen tullut semmoiseen tulokseen että VANHAN V9:n kohdalla kesällä kun lämmitystarve on vähäinen pitäisi pitää alamin:iä aika korkealla. Ts. pumppu ei käynnistyisi yläosan ohjaamana?
Taas talvella kun lämmitystarvetta on, alamin saisi olla aika matalalla. Menoveden lämpötilan luokkaa?
Kummassakin tapauksessa ylämin aika korkealla. Mulla nyt 55C ja yläero minimissä. Ja alaero aina maksimissa. (10C) Tällä mallilla näyttää että käynnistyskerrat saa kaikkein vähimmäksi. Ainakin tällaisella 0-kelillä tai muutaman asteen pakkasella.
Korjatkaa jos menee päin... Tai muuten vaan kommenttia!
Lueskele tuosta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2227.0
Vaikka tuossa ketjussa onkin vähän ylimääräistä sälää, niin wanhan V-mallin asetusten periaatteet pitävät paikkansa.
-
Nonniin!
Nyt menee intterveppiin että vilahtaa tuo vanha läppäri (Win XP) tuolla Lä:n vieressä! Koetan tässä selvitellä, että pitäis varmaan tämän nettiliittymän mukana olla tullut joku kotisivu. Tai siis tilaa "omalle kotisivulle".
Homman nimi on nyt vissiin semmonen, että Trend käyrän saamiseksi nettiin näkösälle pitää sen mlp:n vieressä olevan koneen lähettää kuva siitä trend-käyrästä määräajoin sinne ns. kotisivulle? Ja siihen temppuun tarvii jonkuin ohjelman? Olikohan sailorilla tämä fling just tässä tehtävässä... Minun ammattitaito näissä hommissa alkaa olevaan aika vähissä, mutta taistellaan!
Ja sitten toinen homma: Onkos kukaan laittanu jälkikäteen pehmokäynnistintä Lämpöässään? Peräti V9:ään?
Kertokaahan mielipiteitä ja kommentteja, onko aivan hukkaan heitettyä rahaa.
Ainoastaan pehmon hankintahinta on oleellinen, asennus onnistuu "talkoilla"
Kompressori on Copeland Scroll, mistähän löytäisi oikean pehmon?
-
Ja siihen temppuun tarvii jonkuin ohjelman?
Jos sulla on Logtemp niin homma hoituu :Asetukset--->FTP--> rasti "siirrä tiedostot FTP palvelimelle"---> Osoite kohtaan kotisivun osoitet (meillä ftp.saunalahti.fi) ---->käyttäjätunnus/salasana (löytyy ainakin nettioperaattorin sopimuksesta).
Sitten pitää määrittää "Hakemisto" kohtaan "Kuvat" kohdehakemisto(meillä public_html/talo)
Sitten kohdasta "Valitse tiedostot" rastit joka ruutuun (day.jpg-----MYYYYMM.jpg)
Lämpöässän pehmokäynnistimistä on foorumilla ollut juttua ja ilmeisesti tuohon olisi viisainta käyttää valmistajan suosittamaa pehmoa.
Ainakin käynnistysramppi on erikoisen lyhyt eikä ole säädettävissä.
Muutenhan tuo on melko simppeli asennettava.
Soft start parameters not adjustable. Start-up max. 0.6 sec
http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Literature/Manuals/04/PIC50P151.pdf
-
Ja siihen temppuun tarvii jonkuin ohjelman?
Jos sulla on Logtemp niin homma hoituu :Asetukset--->FTP--> rasti "siirrä tiedostot FTP palvelimelle"---> Osoite kohtaan kotisivun osoitet (meillä ftp.saunalahti.fi) ---->käyttäjätunnus/salasana (löytyy ainakin nettioperaattorin sopimuksesta).
Sitten pitää määrittää "Hakemisto" kohtaan "Kuvat" kohdehakemisto(meillä public_html/talo)
Sitten kohdasta "Valitse tiedostot" rastit joka ruutuun (day.jpg-----MYYYYMM.jpg)
Lämpöässän pehmokäynnistimistä on foorumilla ollut juttua ja ilmeisesti tuohon olisi viisainta käyttää valmistajan suosittamaa pehmoa.
Ainakin käynnistysramppi on erikoisen lyhyt eikä ole säädettävissä.
Muutenhan tuo on melko simppeli asennettava.
Soft start parameters not adjustable. Start-up max. 0.6 sec
http://www.ra.danfoss.com/TechnicalInfo/Literature/Manuals/04/PIC50P151.pdf
Lässäkö suosittelee tuota Danfoss MCI 15C tai 25C? Mitä eroa noilla on? :-[
Onko hintahaarukasta jotain arvausta? Koko hommassa järkeä vai ei?
Eipäs ole Logtempiä... On Ouman Trend. Onko Logtemp jollain perusteella parempi/huonompi?
-
Pehmokäynnistimestä juttua
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2148.0
Ouman trendistä ei ole tuntemusta.
-
Näyttää, että meidän pumppuun valmistajan suosittelema pehmo olisi tuo Danfossin MCI 15C.
Joku laittanut vanhempaan V9:ään? Kommentteja sievenikö kompuran käyntiinlähtö, vähenikö valojen himmeneminen? Siis nimenomaan tällä pumppu-pehmo yhdistelmällä. Tuossa näkyy olevan tuo käynnistysrampin pituus 0,6s, eikä ole säädettävissä. Kuulostaa aika järkevältä?
Mistä tiukimmalla hinnalla kyselemään?
Prhn kun ei tahdo saada jostain syystä luotua tuota kotisivua...
Onnistuuko tuon trend-käyrän lataaminen määrävälein johonkin netin kuvapalveluun? Vaikka kuvablogi.com? Sailor tuntui ainakin olevan perillä tästä hommasta! Monen muun maalämpö-virtuoosin lisäksi...
-
Näyttää, että meidän pumppuun valmistajan suosittelema pehmo olisi tuo Danfossin MCI 15C.
Joku laittanut vanhempaan V9:ään? Kommentteja sievenikö kompuran käyntiinlähtö, vähenikö valojen himmeneminen? Siis nimenomaan tällä pumppu-pehmo yhdistelmällä. Tuossa näkyy olevan tuo käynnistysrampin pituus 0,6s, eikä ole säädettävissä. Kuulostaa aika järkevältä?
Mistä tiukimmalla hinnalla kyselemään?
Prhn kun ei tahdo saada jostain syystä luotua tuota kotisivua...
Onnistuuko tuon trend-käyrän lataaminen määrävälein johonkin netin kuvapalveluun? Vaikka kuvablogi.com? Sailor tuntui ainakin olevan perillä tästä hommasta! Monen muun maalämpö-virtuoosin lisäksi...
Löytyykös jostain YKSITYISKOHTAISET ja yksinkertaiset ohjeet ternd-käyrän lataamiseksi esim. tänne? Nyt on sillä mallilla, että käyriä piirtävällä koneella pääsee nettiin. Ja sitten?
Loppuu "vähän" kesken tietokone-asiantuntemus...
Kiitos ja anteeks! :-[
-
No? Mihinkäs täältä on hävinny kaikki ammattimiehet? :-?
-
Tarkoitatko Trend-kuvien liittämistä näihin viesteihin?
1) Talleta Trend-kuva koneelle
2) Mene www.aijaa.com
3) lataa kuva sinne
4) Näet listan eritarkkuisista kuvista. Copy-Paste haluamasi Kuva x: viereisestä laatikosta teksti osaksi tänne kirjoittamaasi viestiä
5) Tallenna viestisi ja kuvan pitäisi ilmestyä ketjuun
-
Niinpä, helppoa se on kun osaa :) Joku joka osaa tuon kuvan siirron on parempi olla ainakin alussa neuvomassa. Etä ohjauksellakin tuo kyllä onnistuisi.
-
Olisiko tästä hyötyä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2120.msg21695#msg21695
Jos löytyy trend-tietokoneesta wlan/netti ja netin tarjoajalta kotisivutilaa niin aika yksinkertaista tuo on saada toimimaan.
-
Taas rupiaa oikean talven tuntoa olemaan :) Minkäs moisilla talviasetuksilla (Ylä/Alarajat) olette ajelleet Veeysiänne, hokasin juuri että me ollaan menty kesäasetuksilla edelleen :o
-
Taas rupiaa oikean talven tuntoa olemaan :) Minkäs moisilla talviasetuksilla (Ylä/Alarajat) olette ajelleet Veeysiänne, hokasin juuri että me ollaan menty kesäasetuksilla edelleen :o
Ei tommosia saa edes olla joita kutsutaan "kesä/talvi asetukset", ne pitää hoitua automatic...se on järjestelmän heikkoutta se, selvä vika+puute.
Voi vain arvailla kuinka moni muistaa noita vaihdella tosielämässä, maaliskuussa voi tulla mieleen:
"ai perskules pitäs vaihtaa talviasetukset päälle...ei taida enää kannattaa...kohta on kesä"
Tommosen asia päättämiseen on kumminkin niin yksinkertaiset säännöt: kalenteri+keskilämpötila/aika. Varaajastakin sen voi päätellä: tulistuksen osuus nousussa=talvi tulossa.
-
Taas rupiaa oikean talven tuntoa olemaan :) Minkäs moisilla talviasetuksilla (Ylä/Alarajat) olette ajelleet Veeysiänne, hokasin juuri että me ollaan menty kesäasetuksilla edelleen :o
Alamin 30 ja alaero 8
Ylämin 38 ja yläero 4 (pieni ylämin arvo ettei pumppu vahingossakaan käy yläminin mukaan :).
-
Taas rupiaa oikean talven tuntoa olemaan :) Minkäs moisilla talviasetuksilla (Ylä/Alarajat) olette ajelleet Veeysiänne, hokasin juuri että me ollaan menty kesäasetuksilla edelleen :o
Alamin 30 ja alaero 8
Ylämin 38 ja yläero 4 (pieni ylämin arvo ettei pumppu vahingossakaan käy yläminin mukaan :).
Tämmöistä käyrää se nyt tykkää antaa
(http://i4.aijaa.com/t/00484/9349267.t.jpg) (http://aijaa.com/004849349267)
Seuraavilla asetuksilla:
Alamin 25
Ero 10
Ylämin 42
Ero 5
Käyntijaksot on suht lyhyitä ja usein - mahtanneeko olla kovin tervettä pitää noin, käykö pumpun päälle?
Toinen mikä asia mikä pientä mieltä askarruttaa on L1 ja L2:n käyrät kun kummaltakin pyydetään:
-20 32
0 26
+20 21
Ja kiertovesipumput pyörii kolmosella niin käyrätkin poikkeavat toisistaan noinkin paljon...
-
Käyntijaksot on suht lyhyitä ja usein - mahtanneeko olla kovin tervettä pitää noin, käykö pumpun päälle?
Oma pumppuni täyttää syksyllä 10 vuotta ja se on käynyt alusta asti pätkäkäyntiä (pakkasella 4-5 käyntijaksoa tunnissa) ilman ongelmia, joten ainakaan sen perusteella se ei oikeasti ole pumpulle niin kuolettavan vaarallista kuin jossakin pelotellaan. Nyt pitää varmaan koputtaa puuta.
-
Meillä V10 kesti aikatarkalleen 10 vuotta pätkäkäyntiä, nyt vuosi uudella kompuralla ja päivitetyllä oumannilla takana. Foorumin ohjeilla säädettynä n.400e säästöt vuodessa.
-
Eilen tuli kuluneeksi 100 päivää siitä kun vs 8.0 tuli taloon ja nyt olis kiinnostusta saada selville että kuinka metsässä säädöt on.
Kohteen tiedot löytyy tuolta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46531#msg46531
Olen lukenut tämän ketjun pariin kertaan läpi ja selannut Oumanin manuaalia, joten alkaa tässä jonkinnäköinen käsitys tulla miten tuo toimii, mutta osa menee edelleen yli hilseen. :-[
Paljon olisi kysymyksiä, toivottavasti jaksatte vastailla:
Eilen tuli siis 100 päivää täyteen, ja kompura on käynyt 940h, eli 39% ajasta vaikka suhteellisen lämmintä on ollut. Kuulostaako normaalilta?
Lämpökäyrä on nyt
-20 53
0 44
20 26
,tuolla kämppä on nyt näillä +5 - -15 keleillä pysynyt melko tasaisesti +21C. En sitten tiedä että jos tulee pitkäksi aikaa -20, että riittääkö tuo 53C sittenkään, toivottavasti.
Onko se niin että 55C on maksimi mitä saa ilman vastuksia?
Muut asetukset on vielä putkarin laittamia, sen verran olen minäkin tajunnut ettei ne ainakaan optimit ole, eli:
Ylämin 55
Alamin 45
Ala- ja yläero 6
Eilen seurasin toimintaa, niin lähti käymään kun:
Varaaja ylä 56
Varaaja ala 45
Kuumakaasu 48
ja pysähtyi 26min myöhemmin arvoihin:
Varaaja ylä 58
Varaaja ala 52
Kuumakaasu 94
Menoveden pyynti oli käynnistyessä 44.4C, eli käykö tuo nyt -1C ja sitä kylmemmällä sentään käyrän ohjaamana?
Alaminimiä kannattaisi varmaan kuitenkin tiputtaa, ja vähän yläminimiäkin?
Sitten kyselen vielä lisää tyhmiä:
Putkari laittoi kiertovesipumpun silloin kakkoselle ja melkoista kohinaa tulee pattereista, kannattaisiko koittaa ykkösellä?
L2 ei ole vielä käytössä (alakertaan tulossa lattialämmitys) niin laitoin sen menovesianturin paluupuolelle, ja huomasin että paluuvesi on yleensä kolme astetta kylmempää kuin meno, paitsi -15 oli ainakin hetken 4 astetta. Kuulostaako järkevältä vai kiertääkö liian nopeasti?
(pihalla oleva autotalli kuuluu samaan patteriverkkoon, eli vesi menee lopuksi maan alla vielä 10m/suunta)
Patteriverkon paine on n. 0,8bar, lisäänkö?
Kiitoksia vastauksista etukäteen!
-
...
Lämpökäyrä on nyt
-20 53
0 44
20 26
,tuolla kämppä on nyt näillä +5 - -15 keleillä pysynyt melko tasaisesti +21C. En sitten tiedä että jos tulee pitkäksi aikaa -20, että riittääkö tuo 53C sittenkään, toivottavasti.
Onko se niin että 55C on maksimi mitä saa ilman vastuksia?
Muut asetukset on vielä putkarin laittamia, sen verran olen minäkin tajunnut ettei ne ainakaan optimit ole, eli:
Ylämin 55
Alamin 45
Ala- ja yläero 6
Eilen seurasin toimintaa, niin lähti käymään kun:
Varaaja ylä 56
Varaaja ala 45
Kuumakaasu 48
ja pysähtyi 26min myöhemmin arvoihin:
Varaaja ylä 58
Varaaja ala 52
Kuumakaasu 94
Menoveden pyynti oli käynnistyessä 44.4C, eli käykö tuo nyt -1C ja sitä kylmemmällä sentään käyrän ohjaamana?
Alaminimiä kannattaisi varmaan kuitenkin tiputtaa, ja vähän yläminimiäkin?
...
Yläminimiä voi laskea, kokeilemalla selviää milloin suihkusta loppuu lämmin vesi :) Itse aloittaisin ehkä 48C
Alaminimikin voi laskea. Käyrän ohjaamana käy seuraavan kaavan mukaan L1+5C-6C(alaero)
-
Eilen tuli siis 100 päivää täyteen, ja kompura on käynyt 940h, eli 39% ajasta vaikka suhteellisen lämmintä on ollut. Kuulostaako normaalilta?
39% tuolla 100 päivän jaksolla kuulostaisi lähes täystehoiseksi mitoitetulta pumpulta.
Todennäköisesti pumppu riittää täystehoiseksi ainakin -20 C pakkasiin.
Luultavasti vähän vieläkin kylmempään.
Turussa ei niin hirveitä pakkasia yleensä olekaan, että aika osuvasti on mitoittaminen mennyt.
...
Seuraava vuodatukseni ei koske JaniB:n pumppua.
Olen vain noin muutoin huolissani tästä asiasta:
Jostain syystä joidenkin pumppumerkkien myyjät edelleenkin tarjoavat vajaatehoisiksi mitoitettuja lämpöpumppuja.
Jos kaikki suomalaiset maalämmittäjät hankkisivat vajaatehoisen lämpöpumpun, aiheutuisi siitä Suomen sähköverkolle varsin paha kuormituksen nousu.
Oletetaan, että joskus Suomessa olisi 100.000 maalämpöpumppua.
Normaalikäynnillä yksi pumppu ottaa tehoa verkosta noin 3kW.
Jos ne kaikki käyvät -20C lämpötilassa jatkuvasti, eli 100% ajasta, ottavat ne verkosta tehoa:
100.000 pumppua x 3kW = 300.000 kW, joka on yhtä kuin 300 MW (MW = MegaWattia)
Se on vähän vähemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan teho (488 MW).
Oletetaan, että pakkanen kiristyykin tuosta vielä reippaasti, joka on Suomessa aika tavallista, käy niin, että noiden vajaatehoisiksi mitoitettujen pumppujen sähkövastukset kytkeytyvät päälle. Kompressori jatkaa käyntiä, kuin ennekin, mutta nyt tuleekin kompressorin lisäksi 3 – 9 kW lämmitysvastuksen aiheuttama lisäkuorma sähköverkkoon.
Oletetaan, että keskimääräinen lisäkuorma on 6 kW.
Kompressorit ottavat nytkin sen saman:
100.000 x 3 kW = 300.000 kW = 300 MW.
Mutta lisäksi tulee ne vastukset, 100.000 kpl á 6 kW:
100.000 x 6 KW = 600.000 kW = 600 MW.
Joka on jo vähän enemmän, kuin yhden Loviisan ydinvoimalan 488MW teho.
Entä sitten, kun Suomessa on 300.000 kpl maalämpöpumppuja?
Silloin lisätehon tarve kovilla pakkasilla on jo enemmän, kuin rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n teho (1600MW).
Ja, kaiken lisäksi tämä tapahtuu juuri silloin, kun maamme sähköverkko jo muutoinkin toimii kapasiteettinsa äärirajoilla!
Alitehoisten maalämpöpumppujen hankintaa olisi kovasti syytä kyseenalaistaa pelkästään tästä syystä.
Edit.korjailin vähän tekstiäni..
-
Olen eri mieltä Tomppelin laskelmista, mutta koska asia ei oikein sovi tämän ketjun aihepiiriin niin vastasin tuolla teknisten kysymysten yleistä osiossa.
ATS
-
Olen tässä pari päivää testaillut ja säädellyt, pitäisi hommata joku läppäri tuonne että saisi kunnon dataa.
Laitoin seuraavat asetukset:
Ylämin 48
Yläero 4
Alamin 30
Alaero 6
Näillä asetuksilla ja 3-5 asteen pakkasilla pumppu käy melko tarkkaan 20 min ja huilaa saman verran.
Kokeilin alamin 7, niin lepo oli 28 min ja käynti 38 min, tämän testasin tosin vain yhden kerran.
Koitin myös alamin 5, jolloin käynti oli n. 15min/15min.
Palasin asetukseen alamin 6.
Tuohon edelliseen viestiin palatakseni:
L2 ei ole vielä käytössä (alakertaan tulossa lattialämmitys) niin laitoin sen menovesianturin paluupuolelle, ja huomasin että paluuvesi on yleensä kolme astetta kylmempää kuin meno, paitsi -15 oli ainakin hetken 4 astetta. Kuulostaako järkevältä vai kiertääkö liian nopeasti?
Koitin pahisttaan laittaa vuorokaudeksi ykköselle, meno/paluuveden ero edelleen 3 astetta, kämpässä yhtä lämmin, ja pumppu käy saman verran. Outoa?
Kohina kyllä pieneni. Tuolta toisesta ketjusta löysinkin jo että ainakin Seppaantilla ollut ero 2,7C eli tuo ~3C on siis ok.
Patteriverkon paine on n. 0,8bar, lisäänkö?
Nyt huomasin LÄ:n ohjeissa että siellä neuvotaan 1-1,2 bar, pitää käydä päästämässä lisää vettä, ihme että asentaja laittoi noin vähän.
Tällaisella 3-5 asteen pakkasella pumppu käy siis n. 50% ajasta, kun vertaa muiden kulutuksiin ja kuutioihin se tuntuu aika paljolta.
Talo on kuitenkin ihan ok eristetty, mistään ei puhalla kylmää eikä katolta tule jääpuikkoja.
Tuntuu myös tuo lämpökäyrä oudolta että pitää 0-kelillä ajaa niin lämmintä vettä että sisälämpö pysyy 21C.
Tuossa kun muutaman päivän oli 10-15 pakkasta niin hyvin piisasi se 48-50 asteinen menovesi. Onko käyrä oudon loiva pakkaskeleillä?
Onko muuten niin että tässä vs8 ei ole (eikä tarvita) mitään käyttöveden lämmönsäätöä erikseen vaikka manuaali niin väittää?
Vielä virrankulutuksesta, manuaali sanoo ottotehoksi 2,7kW@55C, olen laskenut kulutuksia 2,8kW:n mukaan. Kuinka paljon nuo oheislaitteet vie sähköä?
Edit: lisäilin kysymyksen
-
Koitin pahisttaan laittaa vuorokaudeksi ykköselle, meno/paluuveden ero edelleen 3 astetta, kämpässä yhtä lämmin, ja pumppu käy saman verran. Outoa?
Tuntuu myös tuo lämpökäyrä oudolta että pitää 0-kelillä ajaa niin lämmintä vettä että sisälämpö pysyy 21C.
Tuossa kun muutaman päivän oli 10-15 pakkasta niin hyvin piisasi se 48-50 asteinen menovesi. Onko käyrä oudon loiva pakkaskeleillä?
Onkohan sinulla pattereissa termostaattiventtiilit?
Lämpökäyrä on nyt
-20 53
-0 44
Jos pattereissa on termostaativenttiilit ja ne toimii niin saattaa tulla sellainen tilanne että lauhemmalla ilmalla ne kuristaa patterien virtausta ja menoveden lämpö nousee sentakia.Tässä pitäisi dt:n suurentua jos termostaattiventtiilit alkaa kuristaa virtausta.
Pakkasella patteritermostaatit avautuu enemmän,virtaus kasvaa ja menoveden lämpöä ei tartte nostaa niin paljoa.Tässä pitäisi dt:n pienentyä jos termostaatit avautuu enemmän
-
Moro, tuollaiset Oraksen venttiilit täällä on
(https://www.netrauta.fi/ap-pics/productPictures/Netrauta_Kuvakoko2/ONNABB075-2.jpg)
Esisäädöt pitäisi olla kaikissa myös täysillä.
Kuuluuko patterin 45C menovedellä olla kokonaan kuuma vai vain yläosastaan. Alaosa on haalea, ei kylmä. Eli kiertääkö vesi oikein/tarpeeksi?
-
Kuuluuko patterin 45C menovedellä olla kokonaan kuuma vai vain yläosastaan. Alaosa on haalea, ei kylmä. Eli kiertääkö vesi oikein/tarpeeksi?
Oliskohan lähellä oikeata jos patterin meno-ja paluuputkien lämpötilaero on likimain sama kuin lämpöpumpulta mitattu koko patteriverkon lämpötilaero (dT).
Jos meno on +45 niin patterin alaosankin pitäisi olla +40 tai hieman yli.
Mitä hitaampaa veden kierto on patterissa niin sitä enemmän lämpötilaeroa patterin ylä- ja alaosan välille tulee.
Tuohon patterikohtaiseen veden kiertoon vaikuttaa esi (linja)säätö ja patteritermostaatti,kummallakin kuristetaan virtausta
Jos saat mitattua asteina dt:n ja tuo dt on selvästi suurempi kuin koko patteriverkon dt (3C) niin lisää hiukan virtausta joko esi- tai linjasäädöstä kunnes patteri on suht tasalämpöinen ylhäältä alas.
Varo kuitenkin avaamasta esi (linja)säätöä liikaa,se kun vaikuttaa kaikkien pattereiden virtaukseen
-
Jos pattereissa on termostaativenttiilit ja ne toimii niin saattaa tulla sellainen tilanne että lauhemmalla ilmalla ne kuristaa patterien virtausta ja menoveden lämpö nousee sentakia.Tässä pitäisi dt:n suurentua jos termostaattiventtiilit alkaa kuristaa virtausta.
Pakkasella patteritermostaatit avautuu enemmän,virtaus kasvaa ja menoveden lämpöä ei tartte nostaa niin paljoa.Tässä pitäisi dt:n pienentyä jos termostaatit avautuu enemmän
En ehkä vain tajua, mutta mistä patteritermostaatit tietää onko ulkona lauha ilma? Ja mistä pumppu tietäisi nostaa menoveden lämpöä?
-
En ehkä vain tajua, mutta mistä patteritermostaatit tietää onko ulkona lauha ilma?
Ajattelin että sisälämpötila saattaa nousta lauhemmalla säällä sille alueelle että patteritermostaatti alkaa pienentää huonelämpötilaa kuristamalla patterin virtausta
Ja mistä pumppu tietäisi nostaa menoveden lämpöä?
Jos virtaus hidastuu pattereilla niin se hidastuu myös lauhduttimella.
Kun lauhduttimen virtaus hidastuu dt lauhduttimen yli suurenee.
edit: eihän se Lämpöässän V9 olekaan näin yksinkertaista,lämpöpumpun lauhdutin lämmittää varaajan alaosaa ja sieltä lähtee patteriverkon kierto omalla kiertopumpulla ja shuntin säätämänä.......sorry :-/
-
Iltapäivää kaikille!
Pitkän aikaa on näyttänyt LÄ:n käppyrät mun mielestä aivan hyviltä. Mutta nyt tuli ensimmäistä kertaa vähän talven tuntua tännekin päin. Pakkanen kävi yöllä tuolla 24-24 asteessa.
Ennen pakkasten kiristymistä on mennyt mielestäni aivan mukavan näköisellä mallilla. Alamin27 ylämin47 alaero10(max) yläero3(min)
Siitä esimerkki seuraavassa kuvassa puolesta välistä lähtien. Sattuuko siinä silmään jotain mitä voisi viilata?
http://kuvablogi.com/nayta/3409633/
Sitten kun keli vähän jähtyi, niin meni tälle mallille. Illalla kun huomasin, että alkoi käynnistyksiä tulemaan, niin muutin seuraavasti; apua ei tod.näk. ollut! alamin31 ylämin51 alaero8 yläero3
Alaeron pudottamisella kuvittelin että koneen ollessa käyräohjauksella lähtisi vähän aiemmin käymään... Alaeron ollessa 10 kone lähtee käymään vasta kun varaajan lämpö on 5 astetta alle menoveden lämmön... Mutta tällaisesta tilanteesta kuva seuraavassa. Kuvassa näkyvän pätkän alkupää varsinkin...
Vinkkejä mitä voisi yrittää, kun seuraavan kerran painutaan tuonne alle 20 pakkasasteen?
http://kuvablogi.com/nayta/3409632/
Sittenpä vielä kaupanpäälle olisi yksi ihmettelyn aihe. Meillä tahtoo olla yksi makuuhuone (toisessa päässä taloa kuin LÄ) koko ajan kelistä riippumatta vähän turhan kolea. Ei toki ole kyse kuin suurimmillaan 1-2 asteesta. Ko. huoneessa on patteritermostaatti selällään auki, mutta säätökäyrää nostamallakaan ei tahdo saada huonelämpötilaa juuri nostettua.
Kun tuota trendin käyrää katsoo, niin voisiko ongelma liittyä tuohon menoveden lämötilan heittelyyn? Kun kone lähtee käyntiin, lämpötila hyppää 4-5 astetta. Onko merkitystä yrittää tasoittaa menoveden lämpöjä alamin:iä nostamalla vai alaero:a pienentämällä?
Kiitos kaikille talkoisiin osallistuneille tai muuten vain kiinnostuneille tasapuolisesti!
-
Ekassa kuvassa (ylämin47 alamin 28 yläero3 alaero10) kone alkaa käymään yläminimin ohjaamana.
Tokassa kuvassa (ylämin51 alamin30 yläero3 alaero8) huomaa että sulla on kohtuu korkealla käyrä, koska vasta klo 04:30 se "laskeutuu" 30 asteeseen.
Kun pakkanen kiristyy niin mlp alkaa tietysti käymään tiheämmin ja pitempiä jaksoja, kunnes saadaan talo lämpimäksi, jolloin käynti hieman laantuu. Tapahtumaa voi hieman tasoittaa laittamalla ulkolämpötilan hidastusta vaikka kolme-kuusi tuntia, tällöin kone ei ala heti pumppaamaan alaminimiä korkealle kun lämppötila painuu.
Kaikki termostaatit ja lämmönjaot yms. täysille, alaminimi vaikka 25 asteeseen (automatiikka sitä sieltä nostaa) ja tietty KV-pumput täysille.
Minulla on alaminimi nyt ollut pitemmän aikaa 24 asteessa ja kuten trendikäyrästä näkee niin suojaus on nostanut sen 25 asteeseen näillä pakkasilla. Yläminimi on 38 asteessa. Just lisäsin molempii L1 ja L2 piireihin 3h ulkolämpötilahidastuksen.
Nyt on ollut koeluontoisesti L2-piirin aurinkokierto päällä, joten siitä johtuu että ylälämpö pysyy noin suorana, eikä aaltoile. Ihme kyllä ei varaajan kerrostumat sekoitu juuri yhtään, vaikka aluksi muuta luulin.
Samoin maapiirin kierrätyspumppu puksuttelee 10W:n teholla, siksi maapiirin lämpötilakin on "luotisuoraa".
Näytti olevan Trendin keskilämpämpötilat:
- miinus 13,5 keskilämpötila
- 35% käyntiaika
- L1 lattiavesi keskimäärin 28.1 astetta
- L2 lattiavesi keskimäärin 28.2 astetta
- maaliuos +1.2
Lämpökäyrät:
L1 21, 27, 31
L2 23, 27, 32
Alaerotus 9 astetta
Yläerotus 3
Meillä oli kanssa toinen nurkkahuone yläkerrassa aika kylmä, mutta se lämpeni huomattavasti kun korjasin alapuolella olevan autotallin oven yläreunan eristeitä. Kannattaa ottaa lattialämmityssuunnitelma käteen ja etsiä verkoston lyhyimmät piirit. Niitä pitää kuristaa, samalla kun kylmimpiä piirejä avaa. Se vesi haluaa aina kiertää siellä pienimmän vastuksen (=lyhyimmässä) putkilenkissä.
Tuo lattiaveden heittely liittyy juurikin tähän lämpökäyrän alittavalla alaminimillä ajeluun. Jos haluat nähdä kuinka valmistaja on halunnut koneen käyvän, niin laitappa joskus kone seuraaviin tehdasasetuksiin:
- alaminimi 35, alaero 6
- yläminimi 55 astetta
Että nuin :D
-
Juu pitää koittaa tonkia tuota lattialämmityssuunnitelmaa... Ei vaan tule mieleen, että olisin semmosta paperia nähny! Prkl!
Olen kyllä noita tehdasasetuksiakin kokeillu, eikä ainakaan parempaan suuntaan nykyisestä taida mennä. :)
Mutta onko tuosta mitään haittaa tai merkitystä että tuo menovesi heittelee? Ja mistähän se mahtaa johtua, että menoveden kämpötila menee selvästi alle alamin ennen kuin kone alkaa töihin?
Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...
-
Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...
Minun mielestä noiden esimerkkien mukaan ei ole pätkäkäyntiä.
Harvemmasta käynnistä tulee huonompi hyötysuhde, nythän harvassa pöntön alaosa nousee turhan kuumaksi josta seuraa hyötysuhteen lasku koska kompura joutuu tekemään kuumempaa vettä.
-
Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...
Minun mielestä noiden esimerkkien mukaan ei ole pätkäkäyntiä.
Harvemmasta käynnistä tulee huonompi hyötysuhde, nythän harvassa pöntön alaosa nousee turhan kuumaksi josta seuraa hyötysuhteen lasku koska kompura joutuu tekemään kuumempaa vettä.
Mutta harvemmalla käynnillä tuo mylly pitäis kestää pitempään... Kukas kertois että mikä on se hyvä kompromissi hyötysuhteen ja kestoiän välillä? :)
-
Mutta onko tuosta mitään haittaa tai merkitystä että tuo menovesi heittelee? Ja mistähän se mahtaa johtua, että menoveden kämpötila menee selvästi alle alamin ennen kuin kone alkaa töihin?
Mitäs tuolle olis viisainta kokeilla kun ilma jähtyy seuraavan kerran ja menee tuollaiseksi pätkäkäynniksi? Tai onko se edes pätkäkäyntiä, tuollainen edes vähän harvempi käppyrä olis vaan mieleisempää katseltavaa...
Ei tuossa minunkaan mielestäni ole ollut mitään pätkäkäyntiä. Menoveden heittely johtuu siitä että ennen kuin kone käynnistyy niin lattiapiirin suntti on täysin auki ja ennen kuin se ehtii sulkeutumaan niin vähän aikaa se päästää lämpimämpää vettä kiertoon.
Tämä taas on toivottu ominaisuus, koska silloin se samalla lataa lattiaa. Huomaa että se mittaus tapahtuu siitä heti suntin jälkeen (sininen anturi), joten ei se lämmin vesi taida koskaan tavoittaa edes koko taloa. Samanlaisia lämpöpurskeita lähettää kymmenet tuhannet vaihtoventtiilipumput.
Jos olisi pienempi kokoinen pumppu, tai patterikohde niin kokeilisin vaihtaa suntin anturin mittaamaan lämmityskierron paluuvettä. Tällöin suntti olisi auki kunnes paluuvesi olisi lämmennyt tarpeeksi.
Mutta 21kW:n pumpulla voi tulla vähän liian jännää :-[
-
Lisää ihmettelyä:
Nyt vasta huomasin tuosta ohjeesta tuon alaosan maksimirajan 55C.
Miksi alamin asettelualue on sitten 55 saakka jos se on samalla maksimiraja. Sittenhän pumppu sahaa vain väliä 52-55C?
Eli mitä tapahtuu -25 pakkasella jos menoveden pitäisi olla käyränmukaan esim. 58C? Kompura jurraa väliä 52-55C jatkuvasti?
Eikä tuo sähkövastuksenkaan toiminta täysitehoisessa oikein auennut, kun eri sivuilla on ihan eri tietoa:
Sivu8: Sähkövastus kytkeytyy päälle jos kompressoriohjaus on ollut tunnin päällä eikä varaajan alaosan lämpötila ole noussut 1C
Sivu 25: Sähkövastus kytkeytyy päälle jos kompressoriohjaus on ollut 12 tuntia, eikä varaajan alaosan lämpötila ole noussut 0,5C.
Vielä lisää: Sähkövastus kytkeytyy pois päältä jos varaajan yläosan lämpötila on yli [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila]
Miksi menoveden lämpötilaa verrataan yhtäkkiä YLÄvaraajan lämpötilaan?
Olenko nyt ihan metsässä tässä ajatusketjussa; jos tämä kämppä vaatii -25 pakkasella esim. 60 asteista menovettä säilyttääkseen +21C sisällä, on ihan sama vaikka pannuhuoneessa olisi vs12 ym. , koska yli 55 asteista vettä ei kuitenkaan kyetä tuottamaan??
-
Olenko nyt ihan metsässä tässä ajatusketjussa; jos tämä kämppä vaatii -25 pakkasella esim. 60 asteista menovettä säilyttääkseen +21C sisällä, on ihan sama vaikka pannuhuoneessa olisi vs12 ym. , koska yli 55 asteista vettä ei kuitenkaan kyetä tuottamaan??
Olet ihan oikeassa. Tosin lämmönluovutus tulee suunnitella minun mielestäni niin ettei koskaan mennä yli 50 asteen, joten koko kysymys on tavallaan turha. Jos mennään yli 50 asteen niin silloin lisätään joko pattereiden lämmönluovutuspinta-alaa tai lisätään olemassaoleviin pari puhallinta (tai vaihdetaan ne puhallinkonvektoreiksi).
-
Ok, no tähän on onneksi tulossa parannusta ensi talveksi kun saadaan tuo alakerta valmiiksi ja sinne tulee lattialämmitys. (Tällä hetkellä siis alakerrasta n. 40m2 kylmillään, vain pesutiloissa ja autotallissa lämmitys.)
Ajaa sinne sitten vaikka pari astetta "liian lämmintä" että saisi patteriverkon lämpöjä alas.
Eikö lattialämmitys tällaisessa ratkaisussa tule puoli-ilmaiseksi "siinä sivussa" kun kuitenkin pattereihin joudutaan tekemään kuumaa vettä?
-
Eli mitä tapahtuu -25 pakkasella jos menoveden pitäisi olla käyränmukaan esim. 58C? Kompura jurraa väliä 52-55C jatkuvasti?
Miksi menoveden lämpötilaa verrataan yhtäkkiä YLÄvaraajan lämpötilaan?
Shuntissa on nelitieventtiili joka alkaa ottaa ylävaraajasta kuumempaa vettä jos menoveden pyynti ylittää alavaraajan lämpötilan.
-
Väännetäänpäs taas kerran"rautalangasta", sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin epäselvä selostus.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7248028.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00993/7248028.jpg[/IMG][/url]
Kuvassa on L-Ässä uuden V-mallin putkistokaavio. Putkien paikat vastaavat n. todellisuutta.
Eli onko näin että kumpaankin piiriin (latauspiiri ja tulistuspiiri) pitää saada meno ja paluuputkien välille n. 6c erotus, jotta homma toimisi kunnolla, ymmärsinkö oikein? Vai riittääkö että latauspiirin kierron antaa olla ilman kuristusta ja pumppu asennossa 1 ja tulistuspiirin putkien välille tuo n.6c lämpötilaero?
Latauspiirin lämpötilaero n.6C on optimi.
Tulistimelta ylävaraajan yläosaan menevä vesi n. 60-70C
Koska eilisillä arvoilla pumppu kävi hyvin, niin ennen kuin lähdet hienosäätämään lataus- tai tulistinpiiriä, tulee sinun tietää kuvaan merkityt lämpötilat.
Minä tekisin näin, mutta itse saat päättää mitä sinä näistä meidän ristiriitaisistakin ohjeista uskot.
"Mitä enemmän kokkeja sitä enemmän soppaa"
ATS
Mites vs8:n pumput ja putket, päteekö tämä kaavio sijaintien puolesta?
Meillä ylä- ja alavaraaja nousee samaan lämpöön. Lataus- ja tulistuspumput pienemmälle ja tulistusventtiiliä kääntelemään jos pumppujen säätö ei auta?
-
Meillä on Lässä VS8. Ongelma on se, että ylävaraajan lämmöt nousee todella hitaasti. Tällöin myös alavaraaja lämpenee turhan paljon.
Pumppu siis pysähtyy ylävaraajan ohjaamana. Tässä tietoja:
- alamin 30
- alaero 6
- ylämin 45
- yläero 4
-20=35
0=28
+20=24
Pakkasta -20, menovesi 35, paluu 30.
Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 68. (seppantin kuvan mukaisesti)
Lauhduttimen lämpötilaero 5.
Kuumakaasun lämpö ei juuri nouse yli 80.
Käyriä ei valitettavasti ole saatavilla.
Mitä pitäisi tehdä?
-
Mitä pitäisi tehdä?
Meillä on Vs6, olen saanut sen toimimaan alavaraajan ohjaamana näillä kovilla pakkasilla. Kuristin alavaraajan kiertoa lauhduttimelle niin että lämpötilaero on käyntijakson lopussa 6-6,5 astetta. Tehdassäädöillä liian voimakas kierto sekoittaa ylä- ja alavaraajan kerrostumat.
Käppyrää: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg
-
Meillä on Vs6, olen saanut sen toimimaan alavaraajan ohjaamana näillä kovilla pakkasilla. Kuristin alavaraajan kiertoa lauhduttimelle niin että lämpötilaero on käyntijakson lopussa 6-6,5 astetta. Tehdassäädöillä liian voimakas kierto sekoittaa ylä- ja alavaraajan kerrostumat.
Käppyrää: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg
Ok, millä ventiilillä kuristit? Äkkiseltään en sieltä löytänyt muita kuin tulistimen venan ja sitten niitä punakahvaisia.
-
Meillä on Vs6, olen saanut sen toimimaan alavaraajan ohjaamana näillä kovilla pakkasilla. Kuristin alavaraajan kiertoa lauhduttimelle niin että lämpötilaero on käyntijakson lopussa 6-6,5 astetta. Tehdassäädöillä liian voimakas kierto sekoittaa ylä- ja alavaraajan kerrostumat.
Käppyrää: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg
Ok, millä ventiilillä kuristit? Äkkiseltään en sieltä löytänyt muita kuin tulistimen venan ja sitten niitä punakahvaisia.
Vasemmassa reunassa lähempänä ovea oleva punakahvainen venttiili.
-
Ok, millä ventiilillä kuristit? Äkkiseltään en sieltä löytänyt muita kuin tulistimen venan ja sitten niitä punakahvaisia.
Vasemmassa reunassa lähempänä ovea oleva punakahvainen venttiili.
Jeespoks, pitää illalla testata ja mittailla. Kiitos tästä!
-
Testasin että mitä pumppu sanoo kun tulee reilusti yli 20 pakkasta, ja säädin käyrää niin että pyynti oli 56 astetta.
Ylä- ja alavaraajan lämmöt nousee tasaisesti kimpassa 55C saakka, käy siinä vielä n. 10 min ja sitten lopettaa ilmeisesti alaosan maksimirajan takia.
Molemmat myös jäähtyy samaa tahtia 49C saakka, kunnes käynnistyy uudelleen. Nyt ei oikein aukea että miksi käynnistyy vasta tuolloin, eikä jo 52 asteessa kun kompressorin käynnin esto poistuu??
Nyt menovesi ehtii tippua siihen samaan 49C ennekuin nousee taas hiljalleen 54C.
Ja säädöt oli siis:
Ylämin 48
Yläero 4
Alamin 30
Alaero 6
-
Tervehdys,
Tuli ostettua viime vuoden lopulla maalämpötalo, tiedot löytyvät tiedonkeruuketjusta sivulta 6, vastaus #208
Muuta ymmärrystä aiheesta ei alunperin ollut kuin että sähkönkulutuksen pitäisi pysyä hyvinkin kurissa. Nyt sähkömittaria ja pumpun käyntiä seuranneena ainakin tuntuu siltä että näin ei ole. Ihmetystä on herättänyt täälläkin paljon keskusteltu pätkäkäynti, n. 7-15min käynnissä ja n 5-10min taukoa. Mielestäni näin oli myös kevyemmillä pakkasilla (-5). Trendin laitoin pari päivää sitten kiinni, joten jonkinlaista käppyrääkin tulee.
Kysyisinkin nyt viisaammilta vaikuttaako tämä ollenkaan siltä miltä pitäisi ja mitä olisi syytä tehdä? Kiitos jo etukäteen!
Asetukset ovat edellisten asukkaiden jäljiltä.
Sähköä on mennyt viimeisen 3 kuukauden aikana 350-500 MWh viikossa ja vettä vajaa 2m3 viikossa.
Ymmärtääkseni kyseessä on täystehoinen maalämpö, sillä ylä- ja alalämmön asetuksia en säätimestä löydä (Ouman 201L).
Säätökäyrän asetukset: -20:38, 0:29, 20:17
Huonelämpö:21,5 Yöalennus:0 Minimiraja:20 Maksimiraja:40 Venttiilin kesäsulku:17 Syyskuivaus:2 MaalämVaraaja:43
Kiertovesipumppu (pienenemmän oven takana paluuputkessa)? kolmosella.
Alta löytyy parin vuorokauden Trend käppyrät
img85.imageshack.us/img85/3906/test1pm.jpg
img576.imageshack.us/img576/5781/test2z.jpg
-
leppis:
ylä- ja alalämmön asetuksia en säätimestä löydä (Ouman 201L)
Oliskohan säätöyksikkö Ouman 201GL?
Jos on niin tuosta linkistä "Käyttöohje lämmönsäädin 201GL" kohdasta löytyy ohjeet ja kuva lämpöpumpusta.
Talon rakennusvuoden 2003 perusteella saattaisi olla tuo LämpöÄssän vanhempi malli?
http://www.lampoassa.fi/ladattavat_tiedostot.html
leppiksen trendi
http://img576.imageshack.us/img576/5781/test2z.jpg
-
leppis:
ylä- ja alalämmön asetuksia en säätimestä löydä (Ouman 201L)
Oliskohan säätöyksikkö Ouman 201GL?
Jos on niin tuosta linkistä "Käyttöohje lämmönsäädin 201GL" kohdasta löytyy ohjeet ja kuva lämpöpumpusta.
Talon rakennusvuoden 2003 perusteella saattaisi olla tuo LämpöÄssän vanhempi malli?
http://www.lampoassa.fi/ladattavat_tiedostot.html
leppiksen trendi
http://img576.imageshack.us/img576/5781/test2z.jpg
Säätöyksikössä kyllä lukee Ouman EH-201/L
Pumpun tyyppi on kilven mukaan 9V ja valmistusvuosi 2003 > varmaankin vanhempi malli
-
Säätöyksikössä kyllä lukee Ouman EH-201/L
Pumpun tyyppi on kilven mukaan 9V ja valmistusvuosi 2003 > varmaankin vanhempi malli
Ohjeita 201/L säätimestä
http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-201l_kasikirja.pdf
Lueppa tuosta linkistä jäsen ´sailorin´ohjeita vanhan V-mallin asetuksista.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2185.msg22783#msg22783
edit: Infoa ja säätökokeiluja vanhemmasta V-mallista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2132.0
-
Ohjeita 201/L säätimestä
http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-201l_kasikirja.pdf
Lueppa tuosta linkistä jäsen ´sailorin´ohjeita vanhan V-mallin asetuksista.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2185.msg22783#msg22783
edit: Infoa ja säätökokeiluja vanhemmasta V-mallista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2132.0
Kiitokset vastailusta. Manuaalia on kovasti tavattu ja ymmärrykseni mukaan minulla on täystehoinen maalämpö valittuna jolloin noita ylämin ja alamin säätöjä ei kuulukkaan olla. Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).
Ilmeisesti säätökäyrän -20 asetusta voisin tiputtaa jonkin verran, nyt 38 > ehkä 35 tai alle?
Lisäksi mietin tuota varaajan lämpötilaa (43 astetta) ja käyrää katsoen eroalue olisi 7. Pitäisikö näille tehdä jotain, jos menoveden maksimiraja on 40 astetta, miksi varaajan lämpö on kuitenkin 43?
-
Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).
Koska huonekompensoinnille pitää olla oma anturi(10k ntc), vakiona sitä ei ole.
Lähtisin siitä että ensin laitetaan lämpökäyrä kohilleen, ja huonekompensointi on sitä varten jos on lämmitetty takkaa.
Voit siellä huoltovalikossa muuttaa laitteen "osatehoseksi", niin saat ylä/ala minimit käyttöön.
-
Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).
Jos huoneanturia TM/P ei ole niin huonelämpötila säädettävä lämpökäyrällä.Onko huoneanturia?
Tee kuitenkin vain yksi säätömuutos kerrallaan ja jos tulos on toivottu niin sen jälkeen muita muutoksia.
Jos säätötulos ei ole mihin pyrit niin pystyt palaamaan "lähtöruutuun" palauttamalla alkuperäisen säädön.
Ilmeisesti säätökäyrän -20 asetusta voisin tiputtaa jonkin verran, nyt 38 > ehkä 35 tai alle?
Kannattaa kokeilla,on kuitenkin säädön muutoksen jälkeen seurailtava päivä-pari ennenkuin säädön vaikutuksen näkee.
Jos talo jäähtyy liikaa niin palauta käyrän -20 asetusta alkuperäissäätöön päin.
minulla on täystehoinen maalämpö valittuna jolloin noita ylämin ja alamin säätöjä ei kuulukkaan olla.
Joo,niinhän tuossa manuaalissa kerrotaan.Tuo on kyllä jotenkin outo säätötapa täysteho asetuksissa,varsinkin alamin säädön puuttuminen vähän ihmetyttää.
Toisaalta nykyisillä asetuksilla -17 asteen pakkasella näyttää menoveden lämpö nousevan muutaman asteen käynnityslämpötilan yläpuolelle niin ainakin näillä pakkasilla se on aika kohillaan.
Lisäksi mietin tuota varaajan lämpötilaa (43 astetta) ja käyrää katsoen eroalue olisi 7. Pitäisikö näille tehdä jotain, jos menoveden maksimiraja on 40 astetta, miksi varaajan lämpö on kuitenkin 43?
Tuossa on sellainen tilanne että käyntijakson aikana varaajan lämpötilaa nostetaan pysäytysrajaan (43C) saakka ja taukojakson aikana varaajaan varastoitunutta lämpöenergia käytetään talon lämmitykseen.Kun varaajan lämpötila on laskenut käynnistysrajalla( 36C) niin lämpöpumppu käynnistyy uudestaan.
Tämä vaikuttaa suoraan käynti- ja taukojakson pituuteen
Jos pelkästään pysäytysrajaa (43) lasketaan niin käynti- ja taukojaksot lyhenee koska varaajaan varastoituu vähemmän lämpöä ja se jäähtyy nopeammin.
Aika lyhyitä nykyisilläkin asetuksilla käynti- ja taukojaksot.
Tuo Ouman EH -201/L säätimenä on ainakin mulle tällä foorumilla "outo lintu" varsinkin täysteho moodissa.Siinä kun lämpöpumppu näyttäisi toimivan ns kiinteällä lauhdutuksella (käynnistys ja pysäytys lämpötilat kiinteät) ja trendissä näyttää siltä että lämpökäyrä ohjaa ainoastaan menoveden lämpötilaa shuntilla,ei siis lämpöpumpun käyntiä.
Ehkä tässä olisi syytä harkita lämmitystavan vaihtamista osateho moodiin niin silloin ainakin alamin ja alaero( jos on ) säädöt vaikuttaisi lämpöpumpun käynnityslämpötilaan.
Toivottavasti kokeneemmat Lämpöässän tuntijat kommentoisi leppiksen tapausta. :)
-
Ja kun pätkäkäynnistä halutaan eroon
--> Oumannin päivitys, koska vanhalla versiolla alaminimiä ei voi säätää alle 30C.
-
Ohjeita 201/L säätimestä
http://www.ouman.fi/files/kayttoohjeet/eh-201l_kasikirja.pdf
Lueppa tuosta linkistä jäsen ´sailorin´ohjeita vanhan V-mallin asetuksista.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2185.msg22783#msg22783
edit: Infoa ja säätökokeiluja vanhemmasta V-mallista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2132.0
Kiitokset vastailusta. Manuaalia on kovasti tavattu ja ymmärrykseni mukaan minulla on täystehoinen maalämpö valittuna jolloin noita ylämin ja alamin säätöjä ei kuulukkaan olla. Sitä en tosin ymmärrä miksen Asetusarvot valikosta löydä Huonelämpö -arvoa ollenkaan, kun se kuitenkin näyttäisi olevan ~22 astetta (voisin tiputtaa 21:een jos tietäisin mistä).
Ilmeisesti säätökäyrän -20 asetusta voisin tiputtaa jonkin verran, nyt 38 > ehkä 35 tai alle?
Lisäksi mietin tuota varaajan lämpötilaa (43 astetta) ja käyrää katsoen eroalue olisi 7. Pitäisikö näille tehdä jotain, jos menoveden maksimiraja on 40 astetta, miksi varaajan lämpö on kuitenkin 43?
Nyt pitää huomata että vanhasta V-mallista on myös vielä wanhempi versio, jossa ohjausominaisuudet ovat todella vajavaiset. Eli jos ei löydy valikoista samoja asetuksia kuin minulla, niin silloin vaihtoehdoksi jää Oumanin päivittäminen.
Foorumilaisella W10 oli ennen päivitystä samanlainen versio. Tässä hänen kirjoituksensa: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=1779
Oumaninpäivitys kannattaa, koska pumpun saa käymään paljon siivommin ja kompuran kestämään pitempään (kop kop).
Laita nyt alaminimi sinne minimiin (30 astetta)..jos ei jo ole.
Edit: silmät vielä puoliummessa...siinähän se W10 ilmoittautuikin ;D
@ W10
Oliko Oumanin päivitys kovakin homma? Löytyikö anturit valmiina - vai riittikö pelkän lutikan vaihto?
-
Koska huonekompensoinnille pitää olla oma anturi(10k ntc), vakiona sitä ei ole.
Lähtisin siitä että ensin laitetaan lämpökäyrä kohilleen, ja huonekompensointi on sitä varten jos on lämmitetty takkaa.
Voit siellä huoltovalikossa muuttaa laitteen "osatehoseksi", niin saat ylä/ala minimit käyttöön.
Joo ei taida olla mitään huoneanturia > eli ei huonekompensointiasetustakaan. Mutta onko tuo nyt sama kuin Huonelämpö asetus? Tai onko silläkään merkitystä kun ei anturia ole...
Huoltovalikkoon en pääse kun en tiedä koodia. Ja manuaalia tulkiten pelkkä säätimestä osatehoiseksi muuttaminen ei kai riitä, vaan jotain muutakin pitää tehdä?
Kannattaa kokeilla,on kuitenkin säädön muutoksen jälkeen seurailtava päivä-pari ennenkuin säädön vaikutuksen näkee.
Jos talo jäähtyy liikaa niin palauta käyrän -20 asetusta alkuperäissäätöön päin.
Tuossa on sellainen tilanne että käyntijakson aikana varaajan lämpötilaa nostetaan pysäytysrajaan (43C) saakka ja taukojakson aikana varaajaan varastoitunutta lämpöenergia käytetään talon lämmitykseen.Kun varaajan lämpötila on laskenut käynnistysrajalla( 36C) niin lämpöpumppu käynnistyy uudestaan.
Tämä vaikuttaa suoraan käynti- ja taukojakson pituuteen
Jos pelkästään pysäytysrajaa (43) lasketaan niin käynti- ja taukojaksot lyhenee koska varaajaan varastoituu vähemmän lämpöä ja se jäähtyy nopeammin.
Aika lyhyitä nykyisilläkin asetuksilla käynti- ja taukojaksot.
Täytynee testailla aluksi tuolla käyrän säätelyllä.
Ajattelinkin että jos nostaisi tuota pysäytysrajaa vaikka 45C ja käynnistysraja niin alas kuin saa... Vai aiheuttaako enemmän ongelmia?
Ja kun pätkäkäynnistä halutaan eroon
--> Oumannin päivitys, koska vanhalla versiolla alaminimiä ei voi säätää alle 30C.
Nyt pitää huomata että vanhasta V-mallista on myös vielä wanhempi versio, jossa ohjausominaisuudet ovat todella vajavaiset. Eli jos ei löydy valikoista samoja asetuksia kuin minulla, niin silloin vaihtoehdoksi jää Oumanin päivittäminen.
Oumaninpäivitys kannattaa, koska pumpun saa käymään paljon siivommin ja kompuran kestämään pitempään (kop kop).
Laita nyt alaminimi sinne minimiin (30 astetta)..jos ei jo ole.
Olisikohan minulla sitten tosiaan se vanhin versio, saako sitä jostain tarkistettua?
Alaminimiasetustahan minulla ei löydy, käsittääkseni johtuen täystehoasetuksesta. Lieneekö silloin säätimen päivityksestä apuja jos ei samalla vaihda pummpua toimimaan osatehotilassa? Vai löytyykö uudemmasta säätimestä alaminimi myös täystehotilassa?
-
Koodilla 1324 pääsee muuttamaan pumpun osatehoiseksi ja saat alaminimin pudotettua sinne 30 asteeseen.
-
Oliko Oumanin päivitys kovakin homma? Löytyikö anturit valmiina - vai riittikö pelkän lutikan vaihto?
Anturit on valmiina, mutta sähkövastuksen tilatietoa varten tarvitaan kytkintieto Oumannille. Mutta kannattaa pyytää Lässän huollosta tarjous päivityksestä. Ja uutta Oumannia ei kannata hätäpäissä hommata rautakaupasta, koska niissä on väärä softaversio.
Vanha ohjelmaversio oli 1.44
Olisikohan minulla sitten tosiaan se vanhin versio, saako sitä jostain tarkistettua?
Alaminimiasetustahan minulla ei löydy, käsittääkseni johtuen täystehoasetuksesta. Lieneekö silloin säätimen päivityksestä apuja jos ei samalla vaihda pummpua toimimaan osatehotilassa? Vai löytyykö uudemmasta säätimestä alaminimi myös täystehotilassa?
Ohjelmaversion pitäisi näkyä Oumannin näytössä kun siihen kytkee virrat. Uudemmassa ohjelmaversiossa on täysteho asetuksissa ylä/ala minimit.
-
Anturit on valmiina, mutta sähkövastuksen tilatietoa varten tarvitaan kytkintieto Oumannille. Mutta kannattaa pyytää Lässän huollosta tarjous päivityksestä. Ja uutta Oumannia ei kannata hätäpäissä hommata rautakaupasta, koska niissä on väärä softaversio.
Vanha ohjelmaversio oli 1.44
Uutta softaa ei tosiaan pysty heittämään vanhaan pumppuun suoraan sillä kytkentä on muuttunut jossakin vaiheessa ja vaatii johdotusmuutoksia ja uusi kontaktorikin oli muistaakseni laskuerittelyssä. Hinta oli vuosi sitten parin satkua.
-
Anturit on valmiina, mutta sähkövastuksen tilatietoa varten tarvitaan kytkintieto Oumannille. Mutta kannattaa pyytää Lässän huollosta tarjous päivityksestä. Ja uutta Oumannia ei kannata hätäpäissä hommata rautakaupasta, koska niissä on väärä softaversio.
Vanha ohjelmaversio oli 1.44
Uutta softaa ei tosiaan pysty heittämään vanhaan pumppuun suoraan sillä kytkentä on muuttunut jossakin vaiheessa ja vaatii johdotusmuutoksia ja uusi kontaktorikin oli muistaakseni laskuerittelyssä. Hinta oli vuosi sitten parin satkua.
Jos päivitys on muutaman satkun (vs tonnin) investointi, niin ei kuulosta kauhean pahalta. Ilmeisesti kuitenkin kannattaa teettää, eli maksaa itsensä takaisinkin kun pääsee noita ylä/ala -min säätöjä ropaamaan?
Pitää käydä lähimmältä jälleenmyyjältä kyselemässä...
-
Meillä on Lässä VS8. Ongelma on se, että ylävaraajan lämmöt nousee todella hitaasti. Tällöin myös alavaraaja lämpenee turhan paljon.
Pumppu siis pysähtyy ylävaraajan ohjaamana. Tässä tietoja:
- alamin 30
- alaero 6
- ylämin 45
- yläero 4
-20=35
0=28
+20=24
Pakkasta -20, menovesi 35, paluu 30.
Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 68. (seppantin kuvan mukaisesti)
Lauhduttimen lämpötilaero 5.
Kuumakaasun lämpö ei juuri nouse yli 80.
Käyriä ei valitettavasti ole saatavilla.
Mitä pitäisi tehdä?
Päivitystä:
Alavaraajan kiertoa kuristamalla lämpötilaero lauhduttimella käyntijakson lopussa n. 7 astetta. Tulistusta en säätänyt tuosta edellisestä viestistä. Hienosti alkoi vedet kerrostumaan!
Käynti- ja lepoajat menivät vain melkoisen pieniksi: pakkasta -20, käy 20min, lepoa 9min. Nostin alaeroa 6->7: käy 38min, lepoa 20min. Parempi näin!
-30 pakkasessa toimi hyvin myös alaerolla 8, pienemmällä pakkasella alavaraaja nousee nopeammin, kun taas ylävaraaja pikkusen putoaa eikä ehdi nousta pysäytysrajaansa ennen kuin alavaraaja valmis.
Vaikuttaa ihan hyvältä? Trendin saan ehkä huomenna tulille.
-
Aikamoista säätöä ollut viikon ajan, mutta ylävaraajan lämmöt vaan nousee sairaan hitaasti. Monenlaista kokeiltu, tällä hetkellä säädöt:
- alamin 30
- alaero 8
- ylämin 45
- yläero 4
-20=37
0=30
+20=24
Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 68.
Lauhduttimen lämpötilaero 7,5.
Trend helpotti säätöä huomattavasti!
Ylävaraaja ei notkahda juurikaan, mutta ei se kyllä hirveästi lämpene ns. ylimääräistä (vertaa Lässän markkinointipuheisiin). Notkahdus saatiin kuriin alavaraajan kiertoa supistamalla.
Tulistimen kuristin vedetty todella pienelle, auki 1/4kierrosta (alkup vajaa kierros). 1/2 kierrosta jos on auki, ei ylävaraaja hirveästi "herää".
Pieni epäilys hiipinyt mieleen ettei tulistinpiiri toimi kunnolla. Joku kirjoitteli foorumilla tulistinpiirin ilmauksesta? Mites se homma toimii?
Alaero 8 on ihan kinthaalla, ettei ylävaraaja romahda nelitieventtilin kautta, mutta tällä saatiin käynti- ja lepoaikaa pidemmäksi.
Katsotaan kuinka käyttäytyy kun kelit lämpenee.
-
Alaero 8 on ihan kinthaalla, ettei ylävaraaja romahda nelitieventtilin kautta, mutta tällä saatiin käynti- ja lepoaikaa pidemmäksi
Voisitko seurata käynnistyksen jälkeen 10-15minuuttia alavaraajan ja L1 menoveden lämpötiloja.
Lähinnä sitä että onko menoveden lämpötila korkeampi kuin alavaraajan?
Jos on niin 4-tieventtiili ottaa käyntijakson alussa ylävaraajasta lämpöä.
Kerro tänne miten meni :)
-
Voisitko seurata käynnistyksen jälkeen 10-15minuuttia alavaraajan ja L1 menoveden lämpötiloja.
Lähinnä sitä että onko menoveden lämpötila korkeampi kuin alavaraajan?
Jos on niin 4-tieventtiili ottaa käyntijakson alussa ylävaraajasta lämpöä.
Kerro tänne miten meni :)
Seurasin jo eilen. L1 38, alavaraaja kävi 35. Tästä huolimatta ylävaraajassa pysyi 46, käynnin alussa 48.
Aiemmin ylävaraaja kyykkäsi huolella jo alaerolla 6 vastaavissa olosuhteissa.
-
Jackie:
Trendin saan ehkä huomenna tulille.
L1 38, alavaraaja kävi 35. Tästä huolimatta ylävaraajassa pysyi 46, käynnin alussa 48.
Trendistä varmaan näkyisi paremmin ja selkeämmin miten paljon ja kuinka kauan alavaraajan lämpö menee L1 menoveden lämpötilan alapuolelle mutta kyllä noista lukemistakin voi päätellä että jos käynnistyksen jälkeen alavaraaja laskee 3 astetta alle L1 menoveden niin siitä se ylävaraajan jäähtyminen taitaa johtua.
Siis 4-tieventtiili ottaa ylävaraajasta käynnityksen jälkeen lisälämpöä ja alavaraajasta tulee vettä ylävaraajaan.
Todennäköisesti ylävaraaja jäähtyy M9 mittausanturin alapuolelta huomattavasti enemmän koska alavaraajasta tulee samanverran alavaraajan lämpöistä vettä tilalle minkä 4-tie venttiili vie lattialämmitykseen.
Anturin kohdalla ylävaraaja näyttäisi jäähtyvän 3 astetta ja anturi M9 on ylävaraajan yläosassa.
Tuolle ilmiölle ei taida suoranaista korjaussäätöä olla,alaeron pienentäminen ja alavaraajan virtauksen kuristaminen lauhdutinkierron osalta auttaa mutta ei ilmeisesti tarpeeksi?
-
Jackie:Trendin saan ehkä huomenna tulille.
L1 38, alavaraaja kävi 35. Tästä huolimatta ylävaraajassa pysyi 46, käynnin alussa 48.
Trendistä varmaan näkyisi paremmin ja selkeämmin miten paljon ja kuinka kauan alavaraajan lämpö menee L1 menoveden lämpötilan alapuolelle mutta kyllä noista lukemistakin voi päätellä että jos käynnistyksen jälkeen alavaraaja laskee 3 astetta alle L1 menoveden niin siitä se ylävaraajan jäähtyminen taitaa johtua.
Siis 4-tieventtiili ottaa ylävaraajasta käynnityksen jälkeen lisälämpöä ja alavaraajasta tulee vettä ylävaraajaan.
Todennäköisesti ylävaraaja jäähtyy M9 mittausanturin alapuolelta huomattavasti enemmän koska alavaraajasta tulee samanverran alavaraajan lämpöistä vettä tilalle minkä 4-tie venttiili vie lattialämmitykseen.
Anturin kohdalla ylävaraaja näyttäisi jäähtyvän 3 astetta ja anturi M9 on ylävaraajan yläosassa.
Tuolle ilmiölle ei taida suoranaista korjaussäätöä olla,alaeron pienentäminen ja alavaraajan virtauksen kuristaminen lauhdutinkierron osalta auttaa mutta ei ilmeisesti tarpeeksi?
Jos nostaisi kokeeksi ala_min arvoa sen verran, että alavaraajassa on riittävän lämpöistä vettä käyrään verrattuna, esim. ala_min 35 niin notkahdustahan ei pitäisi tapahtua.
-
Jos nostaisi kokeeksi ala_min arvoa sen verran, että alavaraajassa on riittävän lämpöistä vettä käyrään verrattuna, esim. ala_min 35 niin notkahdustahan ei pitäisi tapahtua.
Joo,tuollahan tosiaan voisi testata,eli alamin nosto siihen lämpötilaan tai vähän yli mikä on käyrän pyytämä L1 menoveden lämpö.
edit: jotain tuollaista ilmiötä tarkoitan
(http://i7.aijaa.com/t/00981/9539006.t.jpg) (http://aijaa.com/009819539006)
-
Tuolle ilmiölle ei taida suoranaista korjaussäätöä olla,alaeron pienentäminen ja alavaraajan virtauksen kuristaminen lauhdutinkierron osalta auttaa mutta ei ilmeisesti tarpeeksi?
Pienemmällä alaerolla (taisi olla jo seiskalla) ei tapahdu ylävaraajan notkahdusta. Alaero 8 on sen takia, että käynti- ja lepoaikoja sai pidemmäksi (vähemmän käynnistyksiä). Nyt on ollut aika kovat pakkaset, joten odottelen miten pumppu käyttäytyy kun menovesi on hieman viileämpää (käyntiajat lyhyempiä).
Eilen illalla pakkasta -22; pumppu kävi n. 40min, lepo 10min.
-
Tein tuossa omalla V9:llä testin.
Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.
Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.
Näissä ongelmissahan tuo ylävaraajan notkahdus tapahtuu vasta kun kompura on ollut käynnissä jonkun aikaan.
Itsellä on nyt lataus ja tulistinpumppu asennossa 2. Tulistin putkesta tulee noin 55 asteen lämpöjä.
(http://www.sarvi.fi/ouman/testi.jpg)
-
Renoo:
Tein tuossa omalla V9:llä testin.
Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.
Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.
Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta. :)
-
Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta. :)
Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?
Käyrän mukaan:
meno 38+5= pumppu seis 43
alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin
Mitä merkitystä on tällöin jos alamin on 30 tai 35?
-
Renoo:Tein tuossa omalla V9:llä testin.
Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.
Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.
Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta. :)
Niin tai siis minähän yritin saada sitä notkahdusta aikaan onnistumatta siinä. Minulla on ala_min edelleen 30, tosin tuo lähti nyt käyntiin käyrän ohjaamana 32 asteessa, joten tuo pyynnin ja alavaraajan ero oli vain 2 astetta.
-
Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta. :)
Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?
Käyrän mukaan:
meno 38+5= pumppu seis 43
alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin
Mitä merkitystä on tällöin jos alamin on 30 tai 35?
Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.
Ala_min 38 niin pumppu käynnistyy ala_min mukaan silloin kun menovesi on vaikka esimerkin mukainen 38.
Nyt saman varmaan saisi käyrän mukaan ohjauksella ala_ero 5 asetuksella (38+5-5) = 38 astetta ja kompura käy.
Tämähän ei nyt liene mikään ratkaisu varsinaiseen ongelmaan, vaan ainakin itse ajattelen että tällä näkisi poistuuko tuo notkahdus. Jos ei poistu niin ongelma lienee siinä, että ylä ja alapönttöjen vedet sotkeentuu esim. lauhduttimen nopeuden vuoksi tai tulistus ei toimi kunnolla, tai sitten joku muu. En minä tiedä :).
Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen.
Onkohan tuo VS-malli nyt kovinkin erilainen V-malliin verrattuna, vai eroaako vain siinä, että tuo vesitilavuus on pienempi.
Lähinnä se, miten tuo varaaja on tehty, miten on eroteltu ylä ja alapönttö.
-
Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?
Lämmityksen säätökäyrä ei ohjaa kompressorin toimintaa mitenkään.
Kompressorin käyntiä ohjataan vain varaajan sisäisten (ala TAI ylä) lämpötilojen perusteella, riippuen kumpi saavuttaa ensin miniminsä ja stten kompressoria käytetään niin pitkään, kunnes samaisen lämpötilan nousun eroarvo saavutetaan.
Oletusarvoisesti lämmitysvesi otetaan varaajan alaosasta, mutta mikäli pyyntilämpö on suurempi, niin lisälämpöä otetaan yläosasta.
-
Mitä alamin vaikuttaa jos pumppu käy käyrän ohjaamana? Eikö alaerolla ole enemmän vaikutusta?
Lämmityksen säätökäyrä ei ohjaa kompressorin toimintaa mitenkään.
Kompressorin käyntiä ohjataan vain varaajan sisäisten (ala TAI ylä) lämpötilojen perusteella, riippuen kumpi saavuttaa ensin miniminsä ja stten kompressoria käytetään niin pitkään, kunnes samaisen lämpötilan nousun eroarvo saavutetaan.
Oletusarvoisesti lämmitysvesi otetaan varaajan alaosasta, mutta mikäli pyyntilämpö on suurempi, niin lisälämpöä otetaan yläosasta.
Ei nyt ihan näinkään.
Käyrän ohjauksellä tarkoitetaan nyt tätä käyntiehtoa:
varaajan alaosan lämpöt. (mitt.10) laskee alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5C - ala_ero]
Tämä käy ilmi tuosta minun edellisestä kuvasta. Ala_min on minulla 30, mutta kompura lähti käymään "jo" 32 asteessa, koska tuo yllä oleva ehto täyttyi.
-
Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.
...
Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen..
Ei se kylläkään ole sama minkä ohjaamana kompressori käynnistyy, mikäli haluaa toimintaa optimoida, muuten menee ihan arpomiseksi.
Kompressoria voi ohjata vain kaksi arvoa ala- tai yläosan lämpötila vuorollaan, muttei molemmat yht'aikaa.
>meno 38+5= pumppu seis 43
Ei ole tällaista toiminnetta, Meno ei katkaisen kompuran käyntiä
>alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin
Eikä näinkään vaan,
Jos Alamin on 35, siis varaajan alaosan sisäinen lämpo, kompura käynnistyy. Mikäli Alaero on 8, niin kompura käy kunnes alasosan sis.lämpö on saavuttanut 35+8=43 astetta.
-
Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.
...
Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen..
Ei se kylläkään ole sama minkä ohjaamana kompressori käynnistyy, mikäli haluaa toimintaa optimoida, muuten menee ihan arpomiseksi.
Kompressoria voi ohjata vain kaksi arvoa ala- tai yläosan lämpötila vuorollaan, muttei molemmat yht'aikaa.
>meno 38+5= pumppu seis 43
Ei ole tällaista toiminnetta, Meno ei katkaisen kompuran käyntiä
>alaero 8: 43-8=35 pumppu käyntiin
Eikä näinkään vaan,
Jos Alamin on 35, siis varaajan alaosan sisäinen lämpo, kompura käynnistyy. Mikäli Alaero on 8, niin kompura käy kunnes alasosan sis.lämpö on saavuttanut 35+8=43 astetta.
Jos nyt luetaan tämä kuitenkin.
(http://www.sarvi.fi/ouman/start.jpg)
-
Niin samahan se on minkä mukaan pumppu lähtee käyntiin, idea tässä nyt oli saada pumppu aikaisemmin käyntiin.
...
Trendihän tässä olisi ihan must juttu, se on lahjomaton käppyröineen..
Ei se kylläkään ole sama minkä ohjaamana kompressori käynnistyy, mikäli haluaa toimintaa optimoida, muuten menee ihan arpomiseksi.
Ei tietenkään pitkässä juoksussa ole sama minkä johdosta käynnistyy vaan tämän testin suhteen.
-
Käyrän ohjauksellä tarkoitetaan nyt tätä käyntiehtoa:
varaajan alaosan lämpöt. (mitt.10) laskee alle [säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila + 5C - ala_ero]
Juuri näin!
>meno 38+5= pumppu seis 43
Ei ole tällaista toiminnetta, Meno ei katkaisen kompuran käyntiä
Huoh... tarkasta faktat ::)
Mikäli ylävaraaja ylämin+yläero/2 ehto täyttyy, niin kyllä tuo mielestäsi olematon toiminne kompuran sammuttaa.
-
Renoo:Tein tuossa omalla V9:llä testin.
Nostin käyrää -20 asteessa lukemaan 34 kun normaalisti se on -20 asteessa 30 astetta.
Kuvasta näkee, että kun alavaraajassa lämpö loppuu niin alkaa menemään ylävaraajasta vettä apuun. Mutta huomioitavaa on nyt se, että välittömästi kun kompura käynnistyy, ylävaraaja lähtee myös ylöspäin, tai ei ainakaan notkahda alaspäin.
Niinpä näkyy tapahtuvan.Kyllä tuon testin perusteella ylävaraajan alhaiseen lämpöön saa korjausta jos nostaa alamin asetusta. :)
Niin tai siis minähän yritin saada sitä notkahdusta aikaan onnistumatta siinä. Minulla on ala_min edelleen 30, tosin tuo lähti nyt käyntiin käyrän ohjaamana 32 asteessa, joten tuo pyynnin ja alavaraajan ero oli vain 2 astetta.
Joo,niinpä onkin kun trendiä tarkemmin katsoo.Trendissä alavaraaja on (Mitt.10) kohdalla 4 astetta alle L1 menoveden lämpötilan.Lämpöä siis meneekin jo reilusti 4-tie venttiilin kautta ylävaraajasta jotain 7 minuutina ajan ennen pumpun käynnistymistä ja yhtäpitkän ajan pumpun käynnistymisen jälkeen.Eli ylävaraajasta otetaan n 15 minuuttia max 4 astetta kuumempaa kuin mitä alavaraajassa on.
Tuossa on sikäli kimurantti tilanne ajatella L1meno ja Mitt10 alavaraajan keskinäistä riippuvaisuutta koska L1meno ei ole alavaraajassa vaan menovesiputkessa ja se toimii itsenäisesti riippumatta alavaraajan lämpötilasta ja ottaa tarvittaessa ylävaraajasta lämpöä jos alavaraajasta ei enää saa.
Siinä meni sitten se teoria että 4-tie venttiili aiheuttaisi ylävaraajaan liikaa jäähtymistä tai lämpötilan notkahdusta koska ylävaraajan lämpö(Mitt.9) alkaakin nousta Renoon testissä välittömästi kun kompressori käynnistyy.
edit :Tuossa Renoon trendissä ylävaraajan lämpö tipahtaa aamukuudelta n 4 astetta,pysyy +50 asteisena parin tunnin ajan ja alkaa sitten nousta.Sikäli erikoista ettei kahden käyntijakson aikana ylävaraajan lämpö nouse laisinkaa.Onko tuossa klo 06.00 aikoihin tulevassa ylävaraajan jäähtymisessä tapahtunut normaalia lämpimän veden käyttöä vai onko ylävaraajasta mennyt lisälämpöä menoveteen?Samoihin aikoihin kun ulkolämpö näyttäisi käyneen alimmissa lukemissa.Koetan tässä itselle kehitellä samantapaista ominaisuutta jossa ylävaraajasta menisi automaattisesti lisälämpöä menoveteen silloin kun ylävaraaja on riittävän kuuma eikä tarvitse lämpöä.LÄ:n trendeissä näyttäisi ylävaraajan lämpö nousevan varsin jyrkästi alle 50 asteen mutta hitaammin sen yläpuolella.
Meillä ilman säätöjä(Ekowell) ylävaraajan lämpö nousee jatkuvasti kun ei ole mitää säätöä tms
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
-
edit :Tuossa Renoon trendissä ylävaraajan lämpö tipahtaa aamukuudelta n 4 astetta,pysyy +50 asteisena parin tunnin ajan ja alkaa sitten nousta.Sikäli erikoista ettei kahden käyntijakson aikana ylävaraajan lämpö nouse laisinkaa.Onko tuossa klo 06.00 aikoihin tulevassa ylävaraajan jäähtymisessä tapahtunut normaalia lämpimän veden käyttöä vai onko ylävaraajasta mennyt lisälämpöä menoveteen?Samoihin aikoihin kun ulkolämpö näyttäisi käyneen alimmissa lukemissa.Koetan tässä itselle kehitellä samantapaista ominaisuutta jossa ylävaraajasta menisi automaattisesti lisälämpöä menoveteen silloin kun ylävaraaja on riittävän kuuma eikä tarvitse lämpöä.LÄ:n trendeissä näyttäisi ylävaraajan lämpö nousevan varsin jyrkästi alle 50 asteen mutta hitaammin sen yläpuolella.
Meillä ilman säätöjä(Ekowell) ylävaraajan lämpö nousee jatkuvasti kun ei ole mitää säätöä tms
http://www.sarvi.fi/ouman/trend.jpg
Eli tuo toistuu joka arki aamu kello 6.00 :)
Perheessä menee silloin emäntä pitkään ja kuumaan (korostan pitkään ja kuumaan suihkuun) ja kohta perään isäntä käy nopeasti suihkussa.
Tuolla ouman kansiossahan on joka päivälle päivän trendi kesäkuulta tähän päivään.
Eli kovan lämpivän veden käytön jälkeen menee pönttöjen vesi myös sekaisin ja tuommoinen 15-25min käynti jakso ei jaksa tulistaa vettä lämpimäksi heti, vaatii muutaman käyttöjakson että yläpönttö taas alkaa kiriä ylöspäin. Meillähän ei mene tulistinputkessa kovinkaan kuumaa, siitä syystä tuo jää tuonne vajaaseen +55 asteeseen. Tämän lisäksi kone on joku tuplatäysteho meidän kohteeseen, ei tahdo tulla käyttötunteja kompuralle ja siten tulistimelle ei tule tavaraa.
Minulla on yla_min asetettu 36 asteeseen, siitä syystä ettei koskaan käy ylä_min mukaan. Nythän jos nostaisin ylä_min arvoa, niin kävisi aamun käytön jälkeen niin, että kone kävisi pitkän käynnin jonka aikana alaosakin turhaan nousisi korkeaksi, koska tiedän että käyttövesi kyllä taas lämpiää muutamalla käyntikerralla ylös niin ei ole tarvetta turhaan nostaa alapönttöä tonne +45 lukemiin.
-
Asiasta kolmanteen, satuin katselemaan talon käyttöönoton aikaisin käppyröitä, niin osui silmiin trendi kun lämpimän käyttäveden kierto oli hetken koko ajan päällä, nythän se on meillä kellokytkimen takana.
Lämpimän käyttöveden kiertohan sotkee koko laitteen toiminnan :). Nyt jos näissä joissa notkahdusta on käyttöveden kierto päällä niin sekin voisi edesauttaa notkahdusta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232011-03-09.jpg)
-
Renoo
Asiasta kolmanteen, satuin katselemaan talon käyttöönoton aikaisin käppyröitä, niin osui silmiin trendi kun lämpimän käyttäveden kierto oli hetken koko ajan päällä, nythän se on meillä kellokytkimen takana.
Näinhän se on, mutta kun aina ei kaikki juolahda mieleen.
Eli vast'edes kun jollakulla on ongelmia ylävaraajan kanssa, pitää aina ensimmäisenä kysyä: Onko käyttöveden kiertoa?
Vaikka käyttövesi palaisi kuumana kierrokseltaan takaisin lämpöpumpulle, niin se jäähtyy alavaraajan kierukassa ja mennessään kylmänä ylävaraajan kierukkaan jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaa.
ATS
-
Renoo
Asiasta kolmanteen, satuin katselemaan talon käyttöönoton aikaisin käppyröitä, niin osui silmiin trendi kun lämpimän käyttäveden kierto oli hetken koko ajan päällä, nythän se on meillä kellokytkimen takana.
Näinhän se on, mutta kun aina ei kaikki juolahda mieleen.
Eli vast'edes kun jollakulla on ongelmia ylävaraajan kanssa, pitää aina ensimmäisenä kysyä: Onko käyttöveden kiertoa?
Vaikka käyttövesi palaisi kuumana kierrokseltaan takaisin lämpöpumpulle, niin se jäähtyy alavaraajan kierukassa ja mennessään kylmänä ylävaraajan kierukkaan jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaa.
ATS
Tätä pitää kokeilla heti. Meillä on käyttöveden kierto 24/7 päällä. Nappaan heti propun pois...
-
Täällä oli joku joka oli laittanut tuon käyttöveden kierron kylppärin valokatkaisijasta toimimaan. Ei siis turhaa kiertoa
-
Täällä oli joku joka oli laittanut tuon käyttöveden kierron kylppärin valokatkaisijasta toimimaan. Ei siis turhaa kiertoa
Tarviiko koko kiertoa jos pumpulta kylppäriin on matkaa 1,5m? :)
-
Tampereella näennä on tarvittu. :)
-
No niin, testituloksia:
LVK päällä ylävaraaja laskee 47->43 (kompuran käynnistymisen jälkeen laskee vielä 2 astetta!).
LVK pois ylävaraaja laskee 47->45 (käynnistymisen jälkeen ei laskua, tämä lasku tapahtuu siis seis jakson aikana).
Pitää laittaa ajastin LVK:lle.
Renoo, tämä oli erittäin hyvä huomio! :)
-
Nyt pelittää kohtuullisen hyvin!
Säädöt tällä hetkellä:
- alamin 30
- alaero 5
- ylämin 44
- yläero 5
-20=37
0=30
+20=24
Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 53.
Lauhduttimen lämpötilaero 7.
Tulistuksen säätö meni kokonaan uusiin puihin kun LVK otettiin pois päältä ja sekoittamasta ylävaraajaa. Uusi säätö 1.25 kierrosta auki. Tällä säädöllä ylävaraaja latautuu tehokkaimmin. Aika montaa venttiilin asetusta kokeilin.
Eiköhän tämä riitä meikäläiselle :)
-
Meillä pakkaa tuo pumppu käydä lämpöisillä keleillä pelkän yläminimin mukaan, joten tein vielä yhden virityksen optimoidakseni pumpun toimintaa. Pistin noin 8 kilon vastuksen ylävaraajan anturin rinnalle. Vastus rinnankytkettynä, kun kotona-poissa-kytkin painettuna poissa-asentoon. Nyt ei sitten pumppu piittaa ylärajasta mitään, kun ei olla kotona, lämmittää alavaraajan arvojen perusteella vettä vain sen verran mitä tarvitaan talon lämmittämiseen.
Pikaisella tutkimisella säästää yhden ylimääräisen käyntikerran työpäivän aikana. Kovilla pakkasilla tää ei vaikuta mitään, mutta meillä mennään nollakelillä jo yläminimin mukaan, silloin vaikuttaa.
-
Meillä pakkaa tuo pumppu käydä lämpöisillä keleillä pelkän yläminimin mukaan, joten tein vielä yhden virityksen optimoidakseni pumpun toimintaa. Pistin noin 8 kilon vastuksen ylävaraajan anturin rinnalle. Vastus rinnankytkettynä, kun kotona-poissa-kytkin painettuna poissa-asentoon. Nyt ei sitten pumppu piittaa ylärajasta mitään, kun ei olla kotona, lämmittää alavaraajan arvojen perusteella vettä vain sen verran mitä tarvitaan talon lämmittämiseen.
Mitä tuommoinen vastus tekee, "huijaako" se pumppua luulemaan että ylävaraajassa on esimerkiksi 48 astetta kun se todellisuudessa on 40 astetta tms.
Lähinnä itseä kiinnostaisi tuollaisen avulla saada Ala_min arvoa vieläkin alemmaksi kuin 30 astetta, eli onnistuisiko se tuollaisen vastuksen avulla, pumppu luulisi että on alavaraajassa 30 astetta, vaikka oikeasti on esimerkiksi 27-28 astetta?
-
Mitä tuommoinen vastus tekee, "huijaako" se pumppua luulemaan että ylävaraajassa on esimerkiksi 48 astetta kun se todellisuudessa on 40 astetta tms.
Joo,kyllä se narraa pumppua,pumppu lukee vain ohmiarvoa ja anturin ohmiarvo muuttuu lämpötilan mukaan.Lisävastuksen rinnan- tai sarjaankytkennällä voi ohmiarvoa muuttaa ilman että veden lämpötila muuttuu tai päinvastoin.
Lähinnä itseä kiinnostaisi tuollaisen avulla saada Ala_min arvoa vieläkin alemmaksi kuin 30 astetta, eli onnistuisiko se tuollaisen vastuksen avulla, pumppu luulisi että on alavaraajassa 30 astetta, vaikka oikeasti on esimerkiksi 27-28 astetta?
Koetin tuollaista laskeskella,aika kimuranttia on.Helpointa olisi katsoa yleismittarilla :)
Vastuksien laskukaava,keskimmäisellä kaavalla voi laskea kahden rinnankytketyn vastuksen ohmimäärän.
http://www.kolumbus.fi/~mirian77/laskurit/rinnansarjat.htm
Jos tuo kuva alla on oikea niin ala_min vastuksen rinnalle pitäisi kytkeä 100 kilo-ohmin vastus.Värikoodi tuolle on ruskea-musta-keltainen.
Kun varaajan veden lämpö on 27,5 astetta niin Ouman luulee sen olevan 30 astetta.
Vastuksen tehonkesto voi olla 0,25-0,5W tai suurempi.
Kannattaa laittaa myös 0-1 kytkin vastuksen kanssa sarjaan niin sillä saa tarvittaessa palautettua alamin anturin normaalin arvon.
Laskin tuon allaolevan kuvan perusteella että 27,5 asteen ohmimäärä olisi 9000 ohmia ja jos vastusarvoksi halutaan 30 asteisen veden ohmimäärä niin vastusarvoksi pitäisi saada 8064 ohmia.
Kun 9000ohmin vastuksen rinnalle kytketään 100K ohmin vastus niin vastusarvoksi tulee 8256ohmia laskennallisesti,käytännössä vakiovastusten tarkkuus on 5% jos alin värirengas on kullanvärinen ja 10% jos se on hopeanvärinen.
Toleranssia siis tulee reilusti joten tarkempi ohmimäärä saadaan vain mittaamalla .
Toivottavasti ajatus ja laskelmat meni oikein :)
Periaatekytkentä
(http://i8.aijaa.com/t/00364/9707748.t.jpg) (http://aijaa.com/003649707748)
-
Tuos vastuksen lisäämises on toinenkin kimurantti juttu. Pitää muistaa laskea myös vastusarvo ylärajalla, ettei lämpene liikaa. Toki eroarvoilla pystyy sitten säätää asetuksia kohdallensa.
Jos haluaa Oumannin luulemaan varaajaa kylmemmäksi, pitää lisätä vastus sarjaan. Jos haluaa Oumannin luulemaan varaajaa kuumemmaksi, pitää listätä vastus rinnan.
Läskin käteen ja käytännön testiä, niin kyllä se siitä :)
-
Meillä on ollut VS10 + 203GT käytössä viime syksystä. Kun lueskelee näitä säätöjuttuja täällä palstalla ja mitä on itse kokeillut niin eipä tässä 203GT:ssä tunnu olevan kovinkaan helppokäyttöistä ja käyttäjäystävällistä käyttöliittymää. Tulee mieleen vähän sellainen propellipäisten, finninaamaisten "ubuntumiesten" kyhäelmä jostain viime vuosituhannelta verrattuna kilpailijoiden graafisiin värikosketusnäytöllisiin vastaaviin.
No mutta asiaan, nyt kun talvi alkaa olla voitettu niin millaisilla säädöillä kannattaisi lähteä kesään? Samoilla mitä talvellakin oli eli
ylämin 45
yläero 6
alamin 30
alaero 5
vai joillain aivan muilla?
Kesällä L1 on käytännössä suljettuna ja L2 lämmittää saunatilojen lattiaa kevyesti eikä lämmintä vettä kuluteta kesäaikaan kovinkaan suuria määriä.
-
Iltaa taas kaikille!
Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
Eli mites on?
-
Iltaa taas kaikille!
Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
Eli mites on?
Ei ole väliä miten käynnistyy, sammuu kuin sekä ala JA ylä ehdot täyttyvät molemmat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/start.jpg)
-
Iltaa taas kaikille!
Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
Eli mites on?
Sitä itsekin alussa ihmettelin miten on mutta kyllä se vaatii molemmat lämmöt, ylä ja ala, pysäytysrajalle ennen stoppaamista. Tätä aikoinani vähän tarkemmin seuratessani huomasin ylälämmön tippumisen kompuran käynnistyttyä eli ainakin meillä startti tapahtuu aina alalämmön (käyrän) mukaan ja stoppi ylälämmön mukaan jolloin alalämpö nousee reilusti yli alastopin rajan. En nyt sitten tiedä onko tämä niin huono asia sillä ei se "ylimääräinen" tuotettu lämpö mihinkään karkaa mutta tämän ominaisuuden vuoksi tarkka ja "hallittu" säätäminen on mahdottomuus.
-
Tätä aikoinani vähän tarkemmin seuratessani huomasin ylälämmön tippumisen kompuran käynnistyttyä eli ainakin meillä startti tapahtuu aina alalämmön (käyrän) mukaan ja stoppi ylälämmön mukaan jolloin alalämpö nousee reilusti yli alastopin rajan. En nyt sitten tiedä onko tämä niin huono asia sillä ei se "ylimääräinen" tuotettu lämpö mihinkään karkaa mutta tämän ominaisuuden vuoksi tarkka ja "hallittu" säätäminen on mahdottomuus.
Monen Lässän käyttäjän pumppu ei tee tätä että ylälämpö tippuu kun kompura käynnistyy, joten tämä "ominaisuus" on saatavissa pois.
Meneehän se ylimääräinen energia käyttöön, se ylimääräinen energia on vaan tuotettu huonommalla hyötysuhteella, eli tuntuu kukkarossa.
-
Iltaa taas kaikille!
Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
Eli mites on?
Ei ole väliä miten käynnistyy, sammuu kuin sekä ala JA ylä ehdot täyttyvät molemmat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/start.jpg)
Siis vanhassa V9:ssäkin tuon ohjeen mukaan käynnistykset ja pysäytykset? :-?
-
Iltaa taas kaikille!
Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
Eli mites on?
Ei ole väliä miten käynnistyy, sammuu kuin sekä ala JA ylä ehdot täyttyvät molemmat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/start.jpg)
Siis vanhassa V9:ssäkin tuon ohjeen mukaan käynnistykset ja pysäytykset? :-?
Vanhassa voi tietysti olla eri, tuo minun pätee uuteen V9 malliin, manuaalistahan tuo selviää.
-
Iltaa taas kaikille!
Yksi perustavaa laatua oleva juttu on askarruttanut. Oumanin ohjeista saa sellaisen käsityksen, että kun kompura käynnistyy ylä- tai alaosan ohjaamana, niin se myös pysähtyy saman -osan ohjaamana. Eli jos esim. käynnistyisi alaosan ohjaamana niin myös pysähtyisi alaosan toimesta.
Onko näin? Trendin käppyröitä kun katselee niin minusta näillä keleillä useasti käynnistyy alaosan ohjaamana ja pysähtyy paaaaljon kuumempana kuin alamin+alaero (28+10)
Eli mites on?
Ei ole väliä miten käynnistyy, sammuu kuin sekä ala JA ylä ehdot täyttyvät molemmat.
(http://www.sarvi.fi/ouman/start.jpg)
Siis vanhassa V9:ssäkin tuon ohjeen mukaan käynnistykset ja pysäytykset? :-?
Vanhassa voi tietysti olla eri, tuo minun pätee uuteen V9 malliin, manuaalistahan tuo selviää.
Juu, manuaalista kyllä ymmärtää aika lailla erilailla. Aattelin, että onko lukutaito tosiaan tuolla mallilla. Mutta ei onneksi!
-
Tätä aikoinani vähän tarkemmin seuratessani huomasin ylälämmön tippumisen kompuran käynnistyttyä eli ainakin meillä startti tapahtuu aina alalämmön (käyrän) mukaan ja stoppi ylälämmön mukaan jolloin alalämpö nousee reilusti yli alastopin rajan. En nyt sitten tiedä onko tämä niin huono asia sillä ei se "ylimääräinen" tuotettu lämpö mihinkään karkaa mutta tämän ominaisuuden vuoksi tarkka ja "hallittu" säätäminen on mahdottomuus.
Monen Lässän käyttäjän pumppu ei tee tätä että ylälämpö tippuu kun kompura käynnistyy, joten tämä "ominaisuus" on saatavissa pois.
Meneehän se ylimääräinen energia käyttöön, se ylimääräinen energia on vaan tuotettu huonommalla hyötysuhteella, eli tuntuu kukkarossa.
Niinpä niin, varmasti on mutta ....
a) minulla ei ole tätä trendiä enkä osaa sellaista mihinkään kytkeä
b) en tiedä hölkäsen pöläystä VS:n sisällä olevista venttiileistä, hanoista tai pumpuista, mikä vaikuttaa mihinkin? Kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa mutta en ole vielä missään nähnyt yhtään "sisäkuvaa" selityksineen.
Tältä pohjalta on sitten ponnistettava eli pakko nostaa saman tien hanskat pystyyn.
Mikä siihen ylälämmön kyykkäämiseen on syynä? Miten se yksinkertaisimmin korjataan?
Voinhan siirtyä "kesäasetuksiin" ja laittaa yläminimin alas (30C) ja ohjata starttia+stoppia alaosan lämmöillä. Silloinhan ei ole mitään väliä miten yläosa dippailee? Vaiko?
-
Eli vast'edes kun jollakulla on ongelmia ylävaraajan kanssa, pitää aina ensimmäisenä kysyä: Onko käyttöveden kiertoa?
Vaikka käyttövesi palaisi kuumana kierrokseltaan takaisin lämpöpumpulle, niin se jäähtyy alavaraajan kierukassa ja mennessään kylmänä ylävaraajan kierukkaan jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaa.
ATS
Jotta onko käyttöveden kiertoa? :)
-
Eli vast'edes kun jollakulla on ongelmia ylävaraajan kanssa, pitää aina ensimmäisenä kysyä: Onko käyttöveden kiertoa?
Vaikka käyttövesi palaisi kuumana kierrokseltaan takaisin lämpöpumpulle, niin se jäähtyy alavaraajan kierukassa ja mennessään kylmänä ylävaraajan kierukkaan jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaa.
ATS
Jotta onko käyttöveden kiertoa? :)
Ei ole.
Taidan olla VS10:n (+Ouman 203GT) kanssa vähän väärän otsikon (V9) alla?
-
Voinhan siirtyä "kesäasetuksiin" ja laittaa yläminimin alas (30C) ja ohjata starttia+stoppia alaosan lämmöillä. Silloinhan ei ole mitään väliä miten yläosa dippailee? Vaiko?
Tässä säätämisessähän pyritään siihen, että laite toimisi parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Tästä on kysymys.
Pumppuhan tekee työnsä, eli lämmintä vettä lähes millä asetuksilla vain. "Suurimmalle" osalle tämä riittää ja kelpaa, halpaahan MLP-lämmittäjän arki on joka tapauksessa. Näillä säädöillä nyt vain pyritään säästämään vielä muutama euro.
-
Päivää kaikille!
Eikös tämä seuraavakin liity V9:n säätämiseen?
Vanhalla läppärillä joka oli tuolla tekn. tilassa piirtelemässä trendin välityksellä LÄ:n tekemisiä alkoi yt-neuvottelut tuossa talvella ja lopputulos oli että se sai lopputilin...
Läppäreitä ILMAN sarjaliikenneporttia on paljon enmpi saatavilla. Ja vielä sopivaan hintaan.
Jotenkapa; hommasin tuomosen adapterin millä muuttaa usb-väylän COM:ksi. Tuntui asennus onnistuvan aivan ok, kun kokeilin tuomoseen vanhaan pöytäkoneeseen. (XP)
Ei vaan trend saa minkäänlaista yhteyttä Oumaniin! Mistähän voisi alkaa vikaa kattelemaan?
Adapterille asensin mukana tulleen ajurin, sen seurauksena ei kuitenkaan tullut (ainakaan käynnistä-valikkoon) minkäänlaista asetus, konfigurointi tms. mahdollisuutta...
Siis tarkoitus on hommata koneen viereen joku halpa läppäri loggaamaan LÄ:ää. Tämän pöytäkonekokeilun tarkoitus vaan oli selvittää, että saako systeemin toimimaan tällä adapterilla. (epäilyjä on täälläkin ollut)
-
Olethan bootannut koneen sen USB-COM adapterin ajurin asennuksen jälkeen? Ja sen jälkeen pitää vielä Trendin asetuksista valita oikea COM-porttiasetus, että Trend osaa ohjata juttelunsa oikeaan porttiin..
-
Olethan bootannut koneen sen USB-COM adapterin ajurin asennuksen jälkeen? Ja sen jälkeen pitää vielä Trendin asetuksista valita oikea COM-porttiasetus, että Trend osaa ohjata juttelunsa oikeaan porttiin..
Olen ja olen.
Kokeillut tarjota useampaa COM-porttia ykkösestä lähtien... Aina sama lopputulos! :-?
-
Olethan bootannut koneen sen USB-COM adapterin ajurin asennuksen jälkeen? Ja sen jälkeen pitää vielä Trendin asetuksista valita oikea COM-porttiasetus, että Trend osaa ohjata juttelunsa oikeaan porttiin..
Olen ja olen.
Kokeillut tarjota useampaa COM-porttia ykkösestä lähtien... Aina sama lopputulos! :-?
Jos adapteri tulee USB porttiin tietokoneessa niin silloin kaiketi pitäisi käsittääkseni enabloida USB portti eikä COM portti ;)
-
Ajurin asennuksen jälkeen, kun laite on kytkettynä porttiin, niin sen pitäisi kertoa mikä on kyseisen portin numero.
Siis laite ensin kiinni ja sitten ajurit.
-
Mitä tuommoinen vastus tekee, "huijaako" se pumppua luulemaan että ylävaraajassa on esimerkiksi 48 astetta kun se todellisuudessa on 40 astetta tms.
Joo,kyllä se narraa pumppua,pumppu lukee vain ohmiarvoa ja anturin ohmiarvo muuttuu lämpötilan mukaan.Lisävastuksen rinnan- tai sarjaankytkennällä voi ohmiarvoa muuttaa ilman että veden lämpötila muuttuu tai päinvastoin.
Lähinnä itseä kiinnostaisi tuollaisen avulla saada Ala_min arvoa vieläkin alemmaksi kuin 30 astetta, eli onnistuisiko se tuollaisen vastuksen avulla, pumppu luulisi että on alavaraajassa 30 astetta, vaikka oikeasti on esimerkiksi 27-28 astetta?
Koetin tuollaista laskeskella,aika kimuranttia on.Helpointa olisi katsoa yleismittarilla :)
Vastuksien laskukaava,keskimmäisellä kaavalla voi laskea kahden rinnankytketyn vastuksen ohmimäärän.
http://www.kolumbus.fi/~mirian77/laskurit/rinnansarjat.htm
Jos tuo kuva alla on oikea niin ala_min vastuksen rinnalle pitäisi kytkeä 100 kilo-ohmin vastus.Värikoodi tuolle on ruskea-musta-keltainen.
Kun varaajan veden lämpö on 27,5 astetta niin Ouman luulee sen olevan 30 astetta.
Vastuksen tehonkesto voi olla 0,25-0,5W tai suurempi.
Kannattaa laittaa myös 0-1 kytkin vastuksen kanssa sarjaan niin sillä saa tarvittaessa palautettua alamin anturin normaalin arvon.
Laskin tuon allaolevan kuvan perusteella että 27,5 asteen ohmimäärä olisi 9000 ohmia ja jos vastusarvoksi halutaan 30 asteisen veden ohmimäärä niin vastusarvoksi pitäisi saada 8064 ohmia.
Kun 9000ohmin vastuksen rinnalle kytketään 100K ohmin vastus niin vastusarvoksi tulee 8256ohmia laskennallisesti,käytännössä vakiovastusten tarkkuus on 5% jos alin värirengas on kullanvärinen ja 10% jos se on hopeanvärinen.
Toleranssia siis tulee reilusti joten tarkempi ohmimäärä saadaan vain mittaamalla .
Toivottavasti ajatus ja laskelmat meni oikein :)
Periaatekytkentä
(http://i8.aijaa.com/t/00364/9707748.t.jpg) (http://aijaa.com/003649707748)
Koska kesällä ei ole tietenkään parempaa tekemistä, niin askartelin Matiaksen ohjeiden innoittama tuollaisen 100k vastuksen, sekä samalla vaivalla näpertelin 47k vastuksen testiin myös. Kytkin väliin I-0 kytkimen myös. Huomenna voisi testata mitä tuo 100k vastus tekee lämmöille, käyttöähän sille ei ole näin kesällä, mutta ei malta olla jo testaamatta. Trendistähän pitäisi välittömästi huomata lämpötila muutos kun vastus on välissä tai ei ole, lähinnä se paljonko vastus noin suurinpiirtein huijaa laitetta, mitattuhan ei ole mitään 8-).
-
Nonni, nyt on testattu vastuksen vaikutus.
Alavaraaja lämpötila 38,8 astetta, napsautin 100k ohm nappulasta päälle ja varaaja näytti tämän jälkeen välittömästi 39,8 astetta. Vaikutus siis 1 aste tuolla 100k ohmin vastuksella.
(http://www.sarvi.fi/ouman/39ast.png)
Sama testi toistamiseen, alavaraaja 35,4 ja päälle niin näytti 36,7 eli vaikutus 1,3 astetta.
Vaihdoin vielä 47k ohmin vastuksen ja tuossa 35,4 lämpötilassa nousi 38,5 asteeseen, eli nousu 3,1 astetta.
Myöhemmin täytyy tehdä testi mitä se tulee näyttämään sitten siinä alavaraajan lämpötilassa mitä varten tämä on tehty, eli kun alavaraaja on 30 astetta.
Mutta tämähän toimii juuri niinkuin pitikin.
(http://www.sarvi.fi/ouman/35ast.png)
-
Ei ole kun pakko kun ihailla Renoon tietämystä ja ohjeita! Sen verran tyhmän utelias pitää olla ja rohkasta mieli ja kysyä millä asetuksilla Renoo ajelee pumppuaan tällä hetkellä kun nuo käyntijaksot on noinkin maltilliset?
Eli YläMax ja ero sekä Alamin ja ero kiinnostaa erityisesti...
Itsellä tällä hetkellä aikas säätöä, ei mitään järkevää tunnu löytyvän;
Ylämax on 40 ja ero 5 ja AlaMin 42 ja ero 10 ja käyrä ihan kummallista;
https://www.dropbox.com/s/k14c1hs3vkcucxx/Trend.jpg
Vai voisko mahdollista olla että laatta on vielä kylmä? vai onko mitään järkevää selitystä tolle?
Eilen illalla muutin asetuksia; Ylämax oli 49 ja ero 10 ja alhaalla oli 25 ja 10 erona.. tosin samalla nostin myös lämpökäyriä....
kiitokset etukäteen!
-
Ei ole kun pakko kun ihailla Renoon tietämystä ja ohjeita! Sen verran tyhmän utelias pitää olla ja rohkasta mieli ja kysyä millä asetuksilla Renoo ajelee pumppuaan tällä hetkellä kun nuo käyntijaksot on noinkin maltilliset?
Eli YläMax ja ero sekä Alamin ja ero kiinnostaa erityisesti...
Itsellä tällä hetkellä aikas säätöä, ei mitään järkevää tunnu löytyvän;
Ylämax on 40 ja ero 5 ja AlaMin 42 ja ero 10 ja käyrä ihan kummallista;
https://www.dropbox.com/s/k14c1hs3vkcucxx/Trend.jpg
Vai voisko mahdollista olla että laatta on vielä kylmä? vai onko mitään järkevää selitystä tolle?
Eilen illalla muutin asetuksia; Ylämax oli 49 ja ero 10 ja alhaalla oli 25 ja 10 erona.. tosin samalla nostin myös lämpökäyriä....
kiitokset etukäteen!
Niin mikä pumppu teukalla on, Wanha V-malli käyttäytyy ihan eri lailla kuin uusi.
-
Ei ole kun pakko kun ihailla Renoon tietämystä ja ohjeita! Sen verran tyhmän utelias pitää olla ja rohkasta mieli ja kysyä millä asetuksilla Renoo ajelee pumppuaan tällä hetkellä kun nuo käyntijaksot on noinkin maltilliset?
Eli YläMax ja ero sekä Alamin ja ero kiinnostaa erityisesti...
Itsellä tällä hetkellä aikas säätöä, ei mitään järkevää tunnu löytyvän;
Ylämax on 40 ja ero 5 ja AlaMin 42 ja ero 10 ja käyrä ihan kummallista;
https://www.dropbox.com/s/k14c1hs3vkcucxx/Trend.jpg
Vai voisko mahdollista olla että laatta on vielä kylmä? vai onko mitään järkevää selitystä tolle?
Eilen illalla muutin asetuksia; Ylämax oli 49 ja ero 10 ja alhaalla oli 25 ja 10 erona.. tosin samalla nostin myös lämpökäyriä....
kiitokset etukäteen!
Niin mikä pumppu teukalla on, Wanha V-malli käyttäytyy ihan eri lailla kuin uusi.
Pumppu on vanhemman mallin V10, 2003 otettu käyttöön...
-
Ei ole kun pakko kun ihailla Renoon tietämystä ja ohjeita! Sen verran tyhmän utelias pitää olla ja rohkasta mieli ja kysyä millä asetuksilla Renoo ajelee pumppuaan tällä hetkellä kun nuo käyntijaksot on noinkin maltilliset?
Eli YläMax ja ero sekä Alamin ja ero kiinnostaa erityisesti...
Itsellä tällä hetkellä aikas säätöä, ei mitään järkevää tunnu löytyvän;
Ylämax on 40 ja ero 5 ja AlaMin 42 ja ero 10 ja käyrä ihan kummallista;
https://www.dropbox.com/s/k14c1hs3vkcucxx/Trend.jpg
Vai voisko mahdollista olla että laatta on vielä kylmä? vai onko mitään järkevää selitystä tolle?
Eilen illalla muutin asetuksia; Ylämax oli 49 ja ero 10 ja alhaalla oli 25 ja 10 erona.. tosin samalla nostin myös lämpökäyriä....
kiitokset etukäteen!
Niin mikä pumppu teukalla on, Wanha V-malli käyttäytyy ihan eri lailla kuin uusi.
Pumppu on vanhemman mallin V10, 2003 otettu käyttöön...
Eli säätäminen on kyllä erilaista näiden kahden pumpun välillä.
-
Ei ole kun pakko kun ihailla Renoon tietämystä ja ohjeita! Sen verran tyhmän utelias pitää olla ja rohkasta mieli ja kysyä millä asetuksilla Renoo ajelee pumppuaan tällä hetkellä kun nuo käyntijaksot on noinkin maltilliset?
Eli YläMax ja ero sekä Alamin ja ero kiinnostaa erityisesti...
Itsellä tällä hetkellä aikas säätöä, ei mitään järkevää tunnu löytyvän;
Ylämax on 40 ja ero 5 ja AlaMin 42 ja ero 10 ja käyrä ihan kummallista;
https://www.dropbox.com/s/k14c1hs3vkcucxx/Trend.jpg
Vai voisko mahdollista olla että laatta on vielä kylmä? vai onko mitään järkevää selitystä tolle?
Eilen illalla muutin asetuksia; Ylämax oli 49 ja ero 10 ja alhaalla oli 25 ja 10 erona.. tosin samalla nostin myös lämpökäyriä....
kiitokset etukäteen!
Minulla on nyt kokeellinen jakso menossa ja samalla kellotan pumpun viemiä tehoja, nyt on lopultakin oma kWh-mittari pumpulla. Tässä uudessa V-mallissa kun ei saa ala_min arvoa pienemmäksi kuin 30 niin nyt on kiinni tuo Matiaksen ohjeilla tehty vastus, joka huijaa pumppua. Minulla on nyt tuo 47kohmin vastus kytkettynä, josta tulee muutama kuriositeetti tuohon trendiin.
Ala_min on 30, vastus tekee sen, että tuo 30 vastaa arvoa 26 ja varaajan alaosassa on vesi noin 25 tässä vaiheessa. Ala_ero on 10 että saa pitkän käyntijakson.
Näillä keleillä meidän talossa lämmityksen tarve on vielä niin pieni, että kone käy niin vähän että tulistin ei pysty tekemään lämmintä käyttovettä riittävästi, joten kone tuppaakin nyt käymään yläosan mukaan ja sammuu myös yläosan mukaan. Ylämin on 42 ja yläero 4, eli pumppu starttaa kun yläosa on 40 ja sammuu kun yläosa on 44. Nyt kun ei vielä tartte niin tosissaan ja tulistusteho ei riitä niin alaosa on käyntijakson loputtua samassa kuin yläosa eli 44, vaikkakin trendistä katsottuna alaosa on jopa 46-47 astetta, mutta tämä on se yksi kuriositeetti jonka tuo vastus aiheuttaa, oikeasti nämä ovat siis samat. Toinen kuriositeetti on se, että alavaraajassa on vesi pienimmillään 25 astetta ja lattiaan pyydetään 26 niin pumppu ei saa puskettua tarpeeksi kuumaa lattiaan, johtuisikohan tämä siitä, että pumppu luulee veden olevan lämpimämpää, eikä shunttaa ylävaraajasta apuja...
Tässä pari esimerkkiä, ensimmäisessä yöllä tulistin toimii hienosti kun on lämmitystä, jälkimmäisessä ala ja ylävaraaja ovat samanlämpöisiä käyntijakson lopussa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232012-10-15.jpg)
(http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232012-10-18.jpg)
-
Joillekin se vaan ei riitä vakiona nämä vehkeet, tehdään itse parempi! Ei voi kun ottaa hatun päästä kun seuraa näiden joidenkin herrojen touhuja!
No, näihin mun juttuihin nämä samat taikurit kommentoi varmaankin vasemmalla kädellä, eli:
http://aijaa.com/yK57N8
Kone on ensinnäkin vanha V9
Käyrä: 25, 27 ja 32 astetta.
alamin 23
ylämin 47
alaero 8
yläero 3
Tuollaista käyrää tuli trendistä viime yöltä. Tuon puoli neljän jälkeen kun on kello siirtynyt tunnin aikaisempaan, niin on aivan mukavan näköinen. Vai onko siinäkin vara viilata jotain?
Enempi kuitenkin kiinnostaa tuo aika ennen kellon siirtymistä. Ilma oli lämpimämpi. Kone näyttäisi käynnistyvän ja sammuvan alaosan mukaan. Miksi? En oikeen käsitä kun alamin on 23 eikä ole kuitenkaan käynyt edes lähellä että olisi käyrän mukaan käynnistynyt! ??? Tuon puoli neljän jälkeen näyttää, että on ohjautunut yläosan mukaan?
Eräs asia myös askarruttaa tuon säätökäyrän kanssa. Onko käyrä vedetty jo liian alas koska menovesi hyppii noin paljon kompuran käynnistyessä?
Mitä tuon kanssa voisi tehdä? Varsinkin aika ennen talviaikaan vaihtamista. Ja miltä näyttää tuo yläosan mukaan ohjautuminen tuossa aamuyöllä? Käyttöveden kulutus ei mitään valtaisaa ole, kolmen hengen talous. Nuorin 10v.
-
Joillekin se vaan ei riitä vakiona nämä vehkeet, tehdään itse parempi! Ei voi kun ottaa hatun päästä kun seuraa näiden joidenkin herrojen touhuja!
No, näihin mun juttuihin nämä samat taikurit kommentoi varmaankin vasemmalla kädellä, eli:
http://aijaa.com/yK57N8
Kone on ensinnäkin vanha V9
Käyrä: 25, 27 ja 32 astetta.
alamin 23
ylämin 47
alaero 8
yläero 3
Tuollaista käyrää tuli trendistä viime yöltä. Tuon puoli neljän jälkeen kun on kello siirtynyt tunnin aikaisempaan, niin on aivan mukavan näköinen. Vai onko siinäkin vara viilata jotain?
Enempi kuitenkin kiinnostaa tuo aika ennen kellon siirtymistä. Ilma oli lämpimämpi. Kone näyttäisi käynnistyvän ja sammuvan alaosan mukaan. Miksi? En oikeen käsitä kun alamin on 23 eikä ole kuitenkaan käynyt edes lähellä että olisi käyrän mukaan käynnistynyt! ??? Tuon puoli neljän jälkeen näyttää, että on ohjautunut yläosan mukaan?
Eräs asia myös askarruttaa tuon säätökäyrän kanssa. Onko käyrä vedetty jo liian alas koska menovesi hyppii noin paljon kompuran käynnistyessä?
Mitä tuon kanssa voisi tehdä? Varsinkin aika ennen talviaikaan vaihtamista. Ja miltä näyttää tuo yläosan mukaan ohjautuminen tuossa aamuyöllä? Käyttöveden kulutus ei mitään valtaisaa ole, kolmen hengen talous. Nuorin 10v.
Tässä vanhassa V-mallissa on suojaus, joka pitää alaminimin automaattisesti 3 astetta (muistaakseni) käyräpyynnin yläpuolella. Tuon näet hyvin tuosta mun trendi-käyrästä, jossa alakäynnistysraja vaihtelee ulkolämpötilan mukaan.
Alaero kannattaa laittaa maksimiin. Ja yläminimiä kannattaa pudottaa jos nykyisillä kulutustottumuksilla lämmintä vettä riittää.
Käyrän "hyppiminen" mitataan heti siitä suntin jälkeen. Vaikutus varsinaiseen lattialämmitykseen on hyvin pieni.
Laita FLING uploadamaan TREND-kuvasi jonnekkin kotisivulle. Silloin voi seurata pumpun käyntiä mistä tahansa nettikoneelta. Jos laitat
vielä trend-ikkunasi 24h niin näitä voisi verrata rinnakkain.
-
Laita FLING uploadamaan TREND-kuvasi jonnekkin kotisivulle. Silloin voi seurata pumpun käyntiä mistä tahansa nettikoneelta. Jos laitat
vielä trend-ikkunasi 24h niin näitä voisi verrata rinnakkain.[/quote]
Just tämä kohta on se missä meinaa nousta tie pystyyn... Onko jossain mahdollisimman yksinkertaista palvelua kotisivujen luomiseen?
Tahtoo olla aina rajoitukset liikenteelle kumpaankin suuntaan. Tuleeko näiden trend-käyrien kanssa koskaan nuo rajat vastaan? Jos päivitetään vaikka 10min, puolen tunnin tai tunnin välein?
-
Just tämä kohta on se missä meinaa nousta tie pystyyn... Onko jossain mahdollisimman yksinkertaista palvelua kotisivujen luomiseen?
Tahtoo olla aina rajoitukset liikenteelle kumpaankin suuntaan. Tuleeko näiden trend-käyrien kanssa koskaan nuo rajat vastaan? Jos päivitetään vaikka 10min, puolen tunnin tai tunnin välein?
Auttaisko? http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3134.0
-
Just tämä kohta on se missä meinaa nousta tie pystyyn... Onko jossain mahdollisimman yksinkertaista palvelua kotisivujen luomiseen?
Tahtoo olla aina rajoitukset liikenteelle kumpaankin suuntaan. Tuleeko näiden trend-käyrien kanssa koskaan nuo rajat vastaan? Jos päivitetään vaikka 10min, puolen tunnin tai tunnin välein?
Auttaisko? http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3134.0
Meinaa vähän vastustaa tuo soneran kotisivujen luominen. Mutta jospa se tästä...
-
Sainpas vihdoin ja viimein laitettua pystyyn loggaussysteemin Lämpöässälle. Pumppuna siis LÄ V9, vuosimalli 2011. Maalämpöputket 2 x 250mm upotettu savipeltoon.
Kohde on 2011 rakennettu puutalo n. 135m2 + puolilämmin talousrakennus n. 60m2 itäisessä suomessa.
L1 piiri käsittää talon ja talousrakennuksen. L2 on kosteat tilat + KHH. Talon osalta vesikiertoista lattialämmitystä ohjataan Uponorin DEM-järjestelmällä (langattomat termostaatit). Talousrakennuksessa jakotukkia säätelee normaali huonetermostaatti. Talousrakennuksen lämpötila n. 12 astetta.
L2 piiri pitää sisällään kosteat tilat + KHH:n. Tähän piiriin ei ole erillistä säädintä / termostaattia, vaan säätäminen tapahtuu manuaalisesti jakotukilta.
L1 säätöarvot
-20 : 34
0 : 28
+20 : 21
L2 säätöarvot
-20 : 33
0 : 27
+20 : 21
Ylämin: 46
Yläero: 4
Alamin: 30
Alaero: 7
Sähkövyläero 10
L1 kiertovesipumppu: 3
L2 kiertovesipumppu: 3
Latauspumppu: 2
Tulistuspumppu: 1
Kiertovesipumppujen, latauspumpun ja tulistuspumpun asennot on tehtaan / pumpun asentajan jäljiltä noin. Myöskään tulistusventtiiliä ei ole säädetty.
Käyrä tältä aamulta: http://aijaa.com/6dkdx5 . (suurennuslasia painamalla kuvan saa näköjään suuremmaksi)
Omaan silmään pistää heti ensimmäisenä tuo L1 menoveden sahailu. Satuin olemaan pumpun vieressä tuon sahailun aikaan ja kieltämättä oudolta näytti kun lämpötila heitteli Oumanin ruudulla hetken aikaa +32 ja +26 välillä. Mikä tuon voi aiheuttaa?
Käyrästä näkyy selvästi myös se, että Varaajan ylälämpötila romahtaa useammalla asteella n. puolen tunnin käynnin jälkeen. Sen jälkeen ylä- ja alavaraajan lämpö nousee käsikädessä tuonne lähemmäs 50 astetta. Johtuuko ylävaarajan romahdus L1 menoveden pyynnistä vai jostain muusta? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin kompressorin pysähtyminen vaatii 3:n eri mittausarvo toteutumisen ja nyt määräävä tekijä on "VaraajaYlämin + (VaraajaYläEro / 2)" arvo ( = n. 48 astetta)?
Onko tuo 113 asteinen kuumakaasu normaali arvo?
Säätövinkkejä otetaan vastaan!
edit: lisäyksiä
-
Käyrä tältä aamulta: http://aijaa.com/6dkdx5 . (suurennuslasia painamalla kuvan saa näköjään suuremmaksi)
Millä ohjelmalla tulee tämän näköistä trendiä?
-
Millä ohjelmalla tulee tämän näköistä trendiä?
TaloLoggerGraphilla: http://olammi.iki.fi/sw/taloLoggerGraph/ .
-
Ylämin: 46
Yläero: 4
Alamin: 30
Alaero: 7
Sähkövyläero 10
L1 kiertovesipumppu: 3
L2 kiertovesipumppu: 3
Latauspumppu: 2
Tulistuspumppu: 1
Latauspumppu ykköselle, voi auttaa tuohon ylävaraajan romahdukseen.
Ylämin arvoa pari pykälää alaspäin ja alaeroa isommaksi, 8 tai 9.
Nyt sinun pumppu starttaa hienosti alamin kohdalla mutta pysähtyy vasta kuin koko pannu on tasalämpöistä, koska laite ei tulista juuri mitään ja ylävaraaja ei nouse kuin vasta kun alavaraaja saa ylän kiinni. Tähän voisi ensin kokeilla ylämin arvon reilua pienennystä (vaatii sitten hieman seuraamista ettei käyttövesi lopu], että pääsee näkemään paremmin tuon tulistuksen kun pumppu alkaa käymään vaan alaosan mukaan tiheämmin. Alaeroa siksi suuremmaksi ettei ala käymään turhan tiheästi.
Onko lämpimän käyttöveden kiertoa?
Omaan silmään pistää heti ensimmäisenä tuo L1 menoveden sahailu. Satuin olemaan pumpun vieressä tuon sahailun aikaan ja kieltämättä oudolta näytti kun lämpötila heitteli Oumanin ruudulla hetken aikaa +32 ja +26 välillä. Mikä tuon voi aiheuttaa?
Täällä oli juuri toinenkin 2 piirin lässäläinen jolla teki samaa, mitenköhän se ratkesi...tuo sahaaminen ei kuulu asiaan.
Onko tuo 113 asteinen kuumakaasu normaali arvo?
Aika normaali tuo 113 kuumakaasu koska teet noin kuumaa vettä, 48 asteista. Kun saat pumpun käymään alamin mukaan niin tuo laskee luonnollisesti.
-
Latauspumppu ykköselle, voi auttaa tuohon ylävaraajan romahdukseen.
Ylämin arvoa pari pykälää alaspäin ja alaeroa isommaksi, 8 tai 9.
Säädin pumppua, palataan asiaan kun saan muutaman käyntijakson käppyräksi.
Onko lämpimän käyttöveden kiertoa?
Ei ole.
-
Latauspumppu ykköselle, voi auttaa tuohon ylävaraajan romahdukseen.
Ylämin arvoa pari pykälää alaspäin ja alaeroa isommaksi, 8 tai 9.
Latauspumppu säädetty ykköselle, ylämin pudotettu arvoon 44 astetta. Alaero 9:nä. Tässä käyrää viime yöltä:
http://aijaa.com/e5D7zV
Löytyisikö tuohon L1 menoveden sahailuun / romahdukseen hyviä teorioita?
-
http://aijaa.com/e5D7zV
Löytyisikö tuohon L1 menoveden sahailuun / romahdukseen hyviä teorioita?
Lämmitysjärjestelmässä on termostaatteja. Menoveden sahailu johtunee niistä.
Lämpöpumpulle ei yleensä tarvita termostointia lattia tai patterikiertoon, niistä on lähinnä vain haittaa.
Parasta olisi, jos kaikki termostaatit poistetaan tai säädetään ne maksimiinsa.
Jos sitten osoittautuu jossain tiloissa olevan liian lämmintä otetaan siellä termostaatti käyttöön.
Sielläkin olisi parempi, jos vain kuristetaan jakotukilta hiukan lämmityskierron virtausta liian lämpöiseeen tilaan.
-
http://aijaa.com/e5D7zV (http://aijaa.com/e5D7zV)
Löytyisikö tuohon L1 menoveden sahailuun / romahdukseen hyviä teorioita?
Lämmitysjärjestelmässä on termostaatteja. Menoveden sahailu johtunee niistä.
Lämpöpumpulle ei yleensä tarvita termostointia lattia tai patterikiertoon, niistä on lähinnä vain haittaa.
Parasta olisi, jos kaikki termostaatit poistetaan tai säädetään ne maksimiinsa.
Jos sitten osoittautuu jossain tiloissa olevan liian lämmintä otetaan siellä termostaatti käyttöön.
Sielläkin olisi parempi, jos vain kuristetaan jakotukilta hiukan lämmityskierron virtausta liian lämpöiseeen tilaan.
Tämä L1 piiri oli nyt ilmeisesti talon ja talousrakennuksen puoli...
Trendin mukaan on yöllä mennyt 30 ----> aina 38 asteeseen saakka tasaisesti nousten..eihän tämä voi pitää paikkaansa, ei kai oikeasti lattiaan mene tuollaisia määriä...
Tuo sahaus on taas alkanut aamulla kello 5.
Tuo nyt näyttää siltä, että yöllä vesi ei ole kiertänyt ollenkaan ja anturi lämpiää ymäristön lämpötilaan, lässän sisällä varmaan on lähes tuo 38 astetta, klo 5 on alkanut virrata L1 piirissä.
1 idea tuolle sahaukselle voisi olla, että kun sahaus alkaa menee koko kierto kiinni ja anturi alkaa lämmetä nopeasti..kunnes koko kierto taas menee päälle.
-
Latauspumppu ykköselle, voi auttaa tuohon ylävaraajan romahdukseen.
Ylämin arvoa pari pykälää alaspäin ja alaeroa isommaksi, 8 tai 9.
Latauspumppu säädetty ykköselle, ylämin pudotettu arvoon 44 astetta. Alaero 9:nä. Tässä käyrää viime yöltä:
http://aijaa.com/e5D7zV (http://aijaa.com/e5D7zV)
Löytyisikö tuohon L1 menoveden sahailuun / romahdukseen hyviä teorioita?
Ei tämä kyllä edelleenkään tulista yhtään. Nyt varmaan pitäisi mitata tulistinputken lämpötilaa käynnin aikana.
Kokeiluksi voisit vielä laskea tuota yläminiä jotta laitteen saisi käymään alaosan mukaan.
-
Oliko renoolla vastusviritys alavaraajan lämpötilan huijaamiseksi? Joutuuko sen ohittamaan kovalla pakkasella vai mitä tuossa sinun trendissä tapahtui eilen illalla 23 aikaan?
-
Oliko renoolla vastusviritys alavaraajan lämpötilan huijaamiseksi? Joutuuko sen ohittamaan kovalla pakkasella vai mitä tuossa sinun trendissä tapahtui eilen illalla 23 aikaan?
On, ja napsautin vastusvirityksen pois päältä illalla, siinä on i-o kytkin. Ihan sen takia, koska oli odotettavissa pakkasta. Napsautin sen pois kun kävin teknisessä tilassa, olisihan ton voinut säätää vaan ala_min arvollakin arvoon 34, joka olikin jo säädettynä, joka vastaa tuota 30 ilman vastusta, mutta tein sen nytten noin koska halusin todenmukaisen trendin tuosta pakkaskäynnistä.
Tuo vähän vaatii seurantaa, viimeksi kun kävi näin, kun alkoi ottamaan ylävaraajasta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/ylavaraaja.jpg)
-
On, ja napsautin vastusvirityksen pois päältä illalla, siinä on i-o kytkin.
Tuosta sitten automatisointia: :)
http://www.ebay.de/itm/Mini-Digital-Temperaturregler-Thermostat-Aquarium-99-C-/400159033186?pt=Sensoren_Regler&hash=item5d2b564762#ht_3995wt_952
-
On, ja napsautin vastusvirityksen pois päältä illalla, siinä on i-o kytkin.
Tuosta sitten automatisointia: :)
http://www.ebay.de/itm/Mini-Digital-Temperaturregler-Thermostat-Aquarium-99-C-/400159033186?pt=Sensoren_Regler&hash=item5d2b564762#ht_3995wt_952 (http://www.ebay.de/itm/Mini-Digital-Temperaturregler-Thermostat-Aquarium-99-C-/400159033186?pt=Sensoren_Regler&hash=item5d2b564762#ht_3995wt_952)
Ei saa yllyttää :).
-
Mietin tuossa vastushuijauksia tai Oumanin vanhempaa softaa tms. että saisin varaajan käymään mahdollisimman matalilla lämmöillä kun käyttövesi tulee kohta sähköllä priimattavaksi.
Satuin katsomaan Renoon trendiä, mites tuo on mahdollista että alavaraajan lämpö seilaa 26 ja 34 asteen välillä? Ei kai tuossa pääse vakiona alle 30 alaminimin?
-
Renoo tiputti sen trendin asetuksista 4 astetta = vastushuijaus, eiksniin?
Kun tuo teki ongelmia pakkaskelillä niin onko vastushuijausta kokeiltu menovesianturiin myös ja muutettu käyrää sen mukaan. Silloinhan Ouman olisi tyhmän tyytyväinen koko ajan tilanteesta riippumatta?
-
Jotta tuo Renoon tilanne olisi estettävissä, niin eikös riitä tosiaan tuon menovesianturin huijaus? Jos muuten huijauksen haluaa tehdä lineaariseksi että toimii kaikissa lämpötiloissa tarkasti, pitää se rinnankytkettävä vastus olla NTC (47kohm = 5 asteen ero) ja olla samassa paikassa fyysisesti alkuperäisen kanssa. Tai sitten vain vaihtaa NTC10:n NTC8K2:ksi, sillä tulee aika tarkkaan 5 asteen huijaus ohjaukselle.
Eli tuo huijaus ala-anturille ja menovedelle jolloin Oumanin "suojaus" on taas pelissä. Tuolla tapaa käyrää pitää nostaa tasaisesti 5 astetta. Myös kaikkiin muihin automaattisäätöihin esim menoveden minimin asetus pitää nostaa 5 astetta jotta säätimen toiminta ei muutu.
Eli tilanne joka ei Renoolla toimi: Ulkona -20, menovedenpyynti 32, mutta varaajassa on vain 26 asteinen vesi -> pakko ottaa ylävaraajasta. Kun huijataan yllämainitusti, pyytää käyrä 37 joka vastaa tarvittavaa 32 astetta. Kompressori käynnistyy: "säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila +5C - VaraajaAlaEro" Eli erolla 6: 37+5-6=36 joka on oikeasti 31 astetta. Ja komressori sammuu: säätimen määräämä menoveden L1 lämpötila +5C Eli 37+5=42 joka on oikeasti 37 astetta.
Hankala selittää mutta eikös tuo toimi ihan OK, olenko oikeilla jäljillä?
Lineaarisuudella muuten ei tuossa ole hirveän suurta merkitystä kun ollaan niin pienellä lämpötila-alueella. Voipi toimia ihan hyvin vaikka Renoon ehdottamalla 47kohm vastuksella ja 3 asteen käyrän nostolla. -> Testiin.
E: Helpointa olisi tietysti kun saisi jostain 201/GL:n älyn tuohon. Vaikuttavat ulkoisesti ihan identtisiltä, mutta GL:ssä alamin taitaa mennä aina 20 asteeseen.
-
Eli kyllä, minulla on tuossa ollut tuossa jo pidemmän aikaa tuo vastushuijaus. Nyt vaan olen tuohon trendiin laittanut -4 pudotuksen niin se piirtää alavaraajan lämpöjä niin kuin ne on. Tuossa on 47kohmin vastus nyt, se tekee tosielämässä juuri noin 4 asteen eron, se vaihtelee hieman sen mukaan mikä on alavaraajan lämpö, muttasuuruusluokka on 4 astetta, ei 5.
Nyt ei meillä ole kv käyttöä niin tuo on laskettu tuohon 26 asteeseen alavaraaja, ottakoon ylhäältä apuja vaikka kaiken :). Normaalistihan olen pitänyt tuota 28 arvossa, kun sillä ei ota niin herkästi ylhäätä kuin vasta kunnon pakkasilla.
Ja kyllä tuo tosiaan vaatii seurantaa, mutta mitä näin reissussa osaan ajatella niin jos tuota koko systeemiä huijaa tuon 4 astetta, siis myös menovesianturia niin miksei se voisi toimia, hirveä duuni ihan vaan sen takia ettei ouman anna laittaa alle 30.
-
Tuon hirmu pitkän sekoiluni pointti oli vaan se että huijaamalla myös menovettä, ei tarvitse huolehtia kelien mukaan tuon toiminnasta. On sitten huijattuja asteita enemmän tai vähemmän. Eipä se tarvi kuin yhden 47 kilosen lisää ja käyrän nostoa 4 astetta.
-
Kyllä olin ymmärtävinäni tuosta juuri tuon olennaisen, eli menoveteen myös vastus.
On siinä silti ollut hommaa, alavaraajassa vastus, menovedessä kohta vastus, sitten opation modaus on päällä ja tehtynä (nyt tosin -1 asteen siirrolla vain), kyllä nää kaikki saisi olla vakiona älyssä :).
-
Tein tuossa taas hieman testejä Ala_min arvon vaikutuksesta ottotehoon. Erillinen kWh-mittari antaa 800 imp/kWh ja nyt sitä on luettu noin 6 sekunnin välein. Käyntijaksot eivät ole valitettavasti identtisen pituisia, mutta trendeistä näkee selvän muutoksen ottotehossa kun Ala_min arvoa muutellaan. Arvonhan olen saanut alle vakio 30 asteen vastus huijauksella.
Käyntijakson alussa näkyy selvä piikki kun kompura starttaa, asettuu sen jälkeen kaikissa tapauksissa, tässä on varmasti osansa alussa menevä kaivon litku joka on lämmennyt +20 asteeseen sekä se, että prosessi ei ole alussa ihan tasapainossa. Käyntijakson lopussa kaivosta tulee noin 5,5 asteinen litku.
(http://www.sarvi.fi/ouman/alamintesti.jpg)
-
trendeistä näkee selvän muutoksen ottotehossa
Millaisella systeemillä saa ottotehosta tuollaisen trendin?
Onhan tuo trendi ottotehosta? ::)
-
trendeistä näkee selvän muutoksen ottotehossa
Millaisella systeemillä saa ottotehosta tuollaisen trendin?
Onhan tuo trendi ottotehosta? ::)
On ottoteho, watteina.
Minulla on ollut Current Cost mittari optisella anturilla http://www.currentcost.com/product-envir.html (http://www.currentcost.com/product-envir.html) talon päämittarissa, siirsin sen pumpun mittariin testin ajaksi. Tuolla saa käppyrää ulos kolmannen osapuolen palvelulla , mutta ei ole kyllä mitenkään kätevä, tässä tapauksessa saa tunnin ajalta Excel formaatissa datan ulos, eli vaati aktiivista seuraamista että saa tuon datan talteen ja siitä käyrät.
-
Kiitos tiedoista,tarttis hommata joku tuollainen mikä piirtäisi ja tallettaisi trendiä suoraan ottotehosta.
-
Kiitos tiedoista,tarttis hommata joku tuollainen mikä piirtäisi ja tallettaisi trendiä suoraan ottotehosta.
En voi tätä sitten suositella siihen, saahan tuon irti mutta...
-
Tässä on tuoretta käyrää. Ei minusta näytä ollenkaan pahalta, mitä sanoo ammattilaiset?
Opation-modaus käytössä, neljä astetta yöpudotusta. Alamin22 -ero10 ja ylämin46 -ero7. Yläero oli pitkään kuusi astetta, mutta seiskaan nostamalla sain käyntiajat paljon lyhemmäksi, toki tauotkin paljon lyhempiä.
Mitä sanotta, mitä kannattaa vielä koittaa viilata, yläero kuitenkin kuuteen? Mitenhän tuota osaisi arvioida sähkönkulutuksen kannalta? Käynnistyksiä kuitenkin tällä modauksella mukavan vähän...
http://aijaa.com/f0XNVn
-
Tässä on tuoretta käyrää. Ei minusta näytä ollenkaan pahalta, mitä sanoo ammattilaiset?
Opation-modaus käytössä, neljä astetta yöpudotusta. Alamin22 -ero10 ja ylämin46 -ero7. Yläero oli pitkään kuusi astetta, mutta seiskaan nostamalla sain käyntiajat paljon lyhemmäksi, toki tauotkin paljon lyhempiä.
Mitä sanotta, mitä kannattaa vielä koittaa viilata, yläero kuitenkin kuuteen? Mitenhän tuota osaisi arvioida sähkönkulutuksen kannalta? Käynnistyksiä kuitenkin tällä modauksella mukavan vähän...
http://aijaa.com/f0XNVn
Samat säädöt meillä, paitsi yläero 4.
https://www.dropbox.com/s/d6denn4t0iejx5f/pumppu.jpg
-
Moro vaan kaikille,
V9 myllännyt kohta vuoden ja aloin kiinnostumaan "hänen" elämästään hieman enemmän. Säädöt vielä hakusessa, mutta parempaan päin menossa... Huomasin tuossa, että maapiirin meno-paluu ero on luokkaa 6c ???, käynnin loppuvaiheessa kaivoon palaa n. -1,5c liuos. Muistelen jostain lukeneeni, että pitäis olla n.3c. Mistähän tuo vois johtua ja onko syytä huolestua?
Aki
-
V9 myllännyt kohta vuoden ja aloin kiinnostumaan "hänen" elämästään hieman enemmän. Säädöt vielä hakusessa, mutta parempaan päin menossa... Huomasin tuossa, että maapiirin meno-paluu ero on luokkaa 6c ???, käynnin loppuvaiheessa kaivoon palaa n. -1,5c liuos. Muistelen jostain lukeneeni, että pitäis olla n.3c. Mistähän tuo vois johtua ja onko syytä huolestua?
Eihän tuo nyt ihan hyvä ole, tavoite on se n. 3C.
Ensimmäisenä tarkista ja puhdista keruupiirin sihti.
Ellei se auta niin keruupiirin pumpun teho isommalle.
Lisäksi tarkista mittaukset, liuospumppu pakko-ohjauksella käyntiin, kompressorin seistessä pitää menon ja paluun näyttää samaa.
ATS
-
V9 myllännyt kohta vuoden ja aloin kiinnostumaan "hänen" elämästään hieman enemmän. Säädöt vielä hakusessa, mutta parempaan päin menossa... Huomasin tuossa, että maapiirin meno-paluu ero on luokkaa 6c ???, käynnin loppuvaiheessa kaivoon palaa n. -1,5c liuos. Muistelen jostain lukeneeni, että pitäis olla n.3c. Mistähän tuo vois johtua ja onko syytä huolestua?
Eihän tuo nyt ihan hyvä ole, tavoite on se n. 3C.
Ensimmäisenä tarkista ja puhdista keruupiirin sihti.
Ellei se auta niin keruupiirin pumpun teho isommalle.
Lisäksi tarkista mittaukset, liuospumppu pakko-ohjauksella käyntiin, kompressorin seistessä pitää menon ja paluun näyttää samaa.
ATS
Mittauksen olen jo tarkastanut KO tavalla, siinä heittoa noin 0,5c joka tuossa 6c:ssa huomioitu. Pumpun asetus oli jo tehtaan jäljiltä täysillä. Täytyy illalla tutkia tuo sihti.
edit. Noniin, nyt olis sihti putsittu, oli kohtuullisen paljon kanahkaa. Meno-paluu ero petrasi tällä 4c:een, uskotaanko vai pitäiskö yrittää vielä jotain?
-
V9 myllännyt kohta vuoden ja aloin kiinnostumaan "hänen" elämästään hieman enemmän. Säädöt vielä hakusessa, mutta parempaan päin menossa... Huomasin tuossa, että maapiirin meno-paluu ero on luokkaa 6c ???, käynnin loppuvaiheessa kaivoon palaa n. -1,5c liuos. Muistelen jostain lukeneeni, että pitäis olla n.3c. Mistähän tuo vois johtua ja onko syytä huolestua?
Eihän tuo nyt ihan hyvä ole, tavoite on se n. 3C.
Ensimmäisenä tarkista ja puhdista keruupiirin sihti.
Ellei se auta niin keruupiirin pumpun teho isommalle.
Lisäksi tarkista mittaukset, liuospumppu pakko-ohjauksella käyntiin, kompressorin seistessä pitää menon ja paluun näyttää samaa.
ATS
Mittauksen olen jo tarkastanut KO tavalla, siinä heittoa noin 0,5c joka tuossa 6c:ssa huomioitu. Pumpun asetus oli jo tehtaan jäljiltä täysillä. Täytyy illalla tutkia tuo sihti.
edit. Noniin, nyt olis sihti putsittu, oli kohtuullisen paljon kanahkaa. Meno-paluu ero petrasi tällä 4c:een, uskotaanko vai pitäiskö yrittää vielä jotain?
Oliko kellään tähän heittää mitään??? Missä ulkolämmöissä muilla alkaa käymään nuo vehkeet kunnolla, itellä näyttäis vaativan sen 10 astetta pakkasta, että alkaa jotenkin pelaamaan. Ei taida pelkällä säätelyllä saada tuon kummemmaksi, vaan vaatii jo muita muutoksia.
Aki
-
Oliko kellään tähän heittää mitään??? Missä ulkolämmöissä muilla alkaa käymään nuo vehkeet kunnolla, itellä näyttäis vaativan sen 10 astetta pakkasta, että alkaa jotenkin pelaamaan. Ei taida pelkällä säätelyllä saada tuon kummemmaksi, vaan vaatii jo muita muutoksia.
Keruun Dt 4C on riittävän hyvä.
Onko pumpun malli "V" ettei vaan ole "Vs" tai "Vm" ?
Itsellä V-7.0 vuodelta 2007 ja tämäkin alkoi käydä "kunnolla" vasta n. -10C pakkasella.
Muutaman muutoksen jälkeen tämä "kunnolla"-käymisen raja on nykyään n. +10C.
ATS
-
Oliko kellään tähän heittää mitään??? Missä ulkolämmöissä muilla alkaa käymään nuo vehkeet kunnolla, itellä näyttäis vaativan sen 10 astetta pakkasta, että alkaa jotenkin pelaamaan. Ei taida pelkällä säätelyllä saada tuon kummemmaksi, vaan vaatii jo muita muutoksia.
Aki
Mitä nyt tarkoitat kunnolla käynnillä? Ei tähän pysty nyt mitään ohjeita antamaan, kun ainoa suure minkä minä huomasin sinulta on tuo kaivon delta, vai enkö nyt vain huomaa.
Eli kerro nyt ainakin seuraavat asetukset:
Säätökäyrä
Ylämin, Yläero
Alamin, alaero
Tämän lisäksi tarkista varaajien lämpötilat kun kone starttaa ja kone sammuu sekä kellota tuon käyntijakson pituus.
-
Oliko kellään tähän heittää mitään??? Missä ulkolämmöissä muilla alkaa käymään nuo vehkeet kunnolla, itellä näyttäis vaativan sen 10 astetta pakkasta, että alkaa jotenkin pelaamaan. Ei taida pelkällä säätelyllä saada tuon kummemmaksi, vaan vaatii jo muita muutoksia.
Keruun Dt 4C on riittävän hyvä.
Onko pumpun malli "V" ettei vaan ole "Vs" tai "Vm" ?
Itsellä V-7.0 vuodelta 2007 ja tämäkin alkoi käydä "kunnolla" vasta n. -10C pakkasella.
Muutaman muutoksen jälkeen tämä "kunnolla"-käymisen raja on nykyään n. +10C.
ATS
Juu on V-malli
-
Oliko kellään tähän heittää mitään??? Missä ulkolämmöissä muilla alkaa käymään nuo vehkeet kunnolla, itellä näyttäis vaativan sen 10 astetta pakkasta, että alkaa jotenkin pelaamaan. Ei taida pelkällä säätelyllä saada tuon kummemmaksi, vaan vaatii jo muita muutoksia.
Aki
Mitä nyt tarkoitat kunnolla käynnillä? Ei tähän pysty nyt mitään ohjeita antamaan, kun ainoa suure minkä minä huomasin sinulta on tuo kaivon delta, vai enkö nyt vain huomaa.
Eli kerro nyt ainakin seuraavat asetukset:
Säätökäyrä
Ylämin, Yläero
Alamin, alaero
Tämän lisäksi tarkista varaajien lämpötilat kun kone starttaa ja kone sammuu sekä kellota tuon käyntijakson pituus.
Käyrä oli muistaakseni -20/30 0/26 +20/jotain, tämä ei ole fakta, vaan mutulla heitetty.
Ylämin 45 ero 4
Alamin 30 ero 8, ero oli aiemmin 7, jolla pelasi vielä pakkasella ihan ok, säädön jälkeen keli lämpesi joten ei vielä kokemusta.
Tulistus 1,5 kierrosta auki
Lämmönjakop. 3
Tulistusp. 1
Latausp. 1
Eli "kunnon" käynnillä meinaan alaosalla/käyrällä ohjausta. Alle -10 pelaa alaosan ohjaamana-> käy n.15min ja tauko n. 45min,
jos keli on taas lauhempi esim -5, niin käy n. 1h ja tauko n. 6h. Tässä ongelman aiheuttaa yläosan kyykkäys, eli käynnistymisen jälkeen yläosa lähtee nousuun ja nousee n.2c kunnes lämpiäminen loppuu ja lämpötila alkaa tippumaan ja tippuu n. 3c, jonka jälkeen nousee pysäytys lämpötilaan. Tällä välin alaosa kerkiää lämmetä ~43-44 asteeseen. Tämä siis kompuran jo käydessä. Laitan käyrän, jahka saan sen tikulle toiselta koneelta.
Olikohan riittävän epäselvästi ilmaistu...
Aki
-
Käyrä oli muistaakseni -20/30 0/26 +20/jotain, tämä ei ole fakta, vaan mutulla heitetty.
Ylämin 45 ero 4
Alamin 30 ero 8, ero oli aiemmin 7, jolla pelasi vielä pakkasella ihan ok, säädön jälkeen keli lämpesi joten ei vielä kokemusta.
Tulistus 1,5 kierrosta auki
Lämmönjakop. 3
Tulistusp. 1
Latausp. 1
Eli "kunnon" käynnillä meinaan alaosalla/käyrällä ohjausta. Alle -10 pelaa alaosan ohjaamana-> käy n.15min ja tauko n. 45min,
jos keli on taas lauhempi esim -5, niin käy n. 1h ja tauko n. 6h. Tässä ongelman aiheuttaa yläosan kyykkäys, eli käynnistymisen jälkeen yläosa lähtee nousuun ja nousee n.2c kunnes lämpiäminen loppuu ja lämpötila alkaa tippumaan ja tippuu n. 3c, jonka jälkeen nousee pysäytys lämpötilaan. Tällä välin alaosa kerkiää lämmetä ~43-44 asteeseen. Tämä siis kompuran jo käydessä. Laitan käyrän, jahka saan sen tikulle toiselta koneelta.
Olikohan riittävän epäselvästi ilmaistu...
Aki
Hyvin oli ilmaistu. Tässä näyttää olevan ongelma tuo yläosan notkahdus alaspäin käynnin jälkeen. Samasta aiheesta on täällä kirjoiteltu aika runsaasti. Näissä taitaa olla kuristeltu laudutinpumpun kiertoa, säädetty tulistinkiertoa auki ja kiinni, mutta en nyt muista onko tätä joku saanut kuriin ja mistä se loppujen lopuksi johtuu.
EDIT: tässä samassa ketjussa on jäsen jupeella samanlainen oire, ylävaraaja romahtaa käynnin aikana, jupee sai sen pienemmäksi latauspumpun nopeutta pienentämällä, sinulla se on jo ykkösellä.
Yksi ongelman aiheuttajan saattaa olla se, että pumppu on liian täysitehoinen, kuten lässillä on tapana, jos -5 asteessa käy tunnin ja lepää 6h niin ei tuota tulistintehoa vain tule riittävästi kun ei ole käyntiä.
-
Tulistus 1,5 kierrosta auki
Lämmönjakop. 3
Tulistusp. 1
Latausp. 1
Tulistusruuvia kannattaisi kokeeksi kiertää pienemmälle,esim 3/4---1 kierrosta auki.
Samoin lämmönjako kiertopumppua kannattaa kokeilla hitaammalla,kun shuntti on auki niin sen virtaus kiertää alavaraajan kautta ja osaltaan sekoittaa lämpökerrostumia varsinkin käynnistyksen jälkeen.
Jos noista ei ole apua niin sitten kannattais kokeilla nostaa alamin asetusta siihen että pumppu alkaa käydä alavaraajan ohjaamana
-
Tulistus 1,5 kierrosta auki
Lämmönjakop. 3
Tulistusp. 1
Latausp. 1
Tulistusruuvia kannattaisi kokeeksi kiertää pienemmälle,esim 3/4---1 kierrosta auki.
Samoin lämmönjako kiertopumppua kannattaa kokeilla hitaammalla,kun shuntti on auki niin sen virtaus kiertää alavaraajan kautta ja osaltaan sekoittaa lämpökerrostumia varsinkin käynnistyksen jälkeen.
Jos noista ei ole apua niin sitten kannattais kokeilla nostaa alamin asetusta siihen että pumppu alkaa käydä alavaraajan ohjaamana
Ainakaan lämmönjaon pumpun nopeuden muutoksella ei ollut merkitystä, kun aiemmin testailin. Pitää koittaa säädellä vielä tuota tulistusta josko olis vaikutusta. Täytynee ruveta suunnittelemaan tuota LJ1 paluu->LJ2 paluuseen, tuohon edelliseenhän se ei välttämättä tuo parannusta, mutta tuskin huononeekaan... Ei vaan viittis joka lämpötilan muutoksella olla pumppua hoivaamassa, alkaa hallitus oleen mustasukkanen :D
-
Minä olen tehnyt L-Ässä V-7.0:aan seuraavat muutokset.
1) Vaihtanut LJ 1 paluun LJ 2 paluuyhteeseen. Tämä siksi, että LJ 1 paluu menee osan matkaa ylävaraajan vesitilassa jäähdyttäen ylävaraajaa.
2) Vaihtanut tulistetun veden linjan menemään ylävaraajaan yläkautta aurinkoyhteestä. Tämä siksi, että alkuperäinen putki kulkee alavaraajan vesitilan kautta. Alavaraajan viileä vesi jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaan menevää tulistettua vettä.
3) Vaihtanut tulistussäätäjän tilalle itse tehdyn termostaattisen säätäjän. Ylävaraajaan ei ajeta koskaan kylmempää vettä kuin mitä siellä on. Kompressorin käynnistyessä tulistetun veden lämpötila saavuttaa hieman alle minuutissa säätäjän toiminta-alueen esim 60C.
Nämä muutokset ovat kukin osaltaan vaikuttaneet siihen, että pumppu käy "kunnolla" ulkolämpötilaan +10C asti alkuperäisen oltua n. -10C pakkasta.
ATS
-
Tässä vielä meidän V9, nollakelillä, on tuossa pieni pakkanen, mutta aika lailla saman lailla tämä meidän toimii tuossa nollassa mitä alla oleva trendi kertoo. Yöllä kirii ylävaraajaa ylös, päivällä pysyttelee siedettävällä tasolla, vaikka kotona koko ajan pientä kv käyttöä.
Tämä periaatteessa on täysin vakio tuossa kohdalla, ei muutoksia mihinkään, alamin 30 ja alero 9.
(http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232013-12-01.jpg)
-
Minä olen tehnyt L-Ässä V-7.0:aan seuraavat muutokset.
1) Vaihtanut LJ 1 paluun LJ 2 paluuyhteeseen. Tämä siksi, että LJ 1 paluu menee osan matkaa ylävaraajan vesitilassa jäähdyttäen ylävaraajaa.
2) Vaihtanut tulistetun veden linjan menemään ylävaraajaan yläkautta aurinkoyhteestä. Tämä siksi, että alkuperäinen putki kulkee alavaraajan vesitilan kautta. Alavaraajan viileä vesi jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaan menevää tulistettua vettä.
3) Vaihtanut tulistussäätäjän tilalle itse tehdyn termostaattisen säätäjän. Ylävaraajaan ei ajeta koskaan kylmempää vettä kuin mitä siellä on. Kompressorin käynnistyessä tulistetun veden lämpötila saavuttaa hieman alle minuutissa säätäjän toiminta-alueen esim 60C.
Nämä muutokset ovat kukin osaltaan vaikuttaneet siihen, että pumppu käy "kunnolla" ulkolämpötilaan +10C asti alkuperäisen oltua n. -10C pakkasta.
ATS
Oletko kerännyt dataa paljonko oli pumpun kulutus "vakiona" vs "modattuna", arviokin käy?
Aki
-
Tässä vielä meidän V9, nollakelillä, on tuossa pieni pakkanen, mutta aika lailla saman lailla tämä meidän toimii tuossa nollassa mitä alla oleva trendi kertoo. Yöllä kirii ylävaraajaa ylös, päivällä pysyttelee siedettävällä tasolla, vaikka kotona koko ajan pientä kv käyttöä.
Tämä periaatteessa on täysin vakio tuossa kohdalla, ei muutoksia mihinkään, alamin 30 ja alero 9.
(http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232013-12-01.jpg)
Näyttäis käyvän kohtuullisen hyvin, mitkä olikaan asetukset?
-
Tässä vielä meidän V9, nollakelillä, on tuossa pieni pakkanen, mutta aika lailla saman lailla tämä meidän toimii tuossa nollassa mitä alla oleva trendi kertoo. Yöllä kirii ylävaraajaa ylös, päivällä pysyttelee siedettävällä tasolla, vaikka kotona koko ajan pientä kv käyttöä.
Tämä periaatteessa on täysin vakio tuossa kohdalla, ei muutoksia mihinkään, alamin 30 ja alero 9.
Näyttäis käyvän kohtuullisen hyvin, mitkä olikaan asetukset?
Tässä kohtaa:
alamin 30 alaero 9
ylämin 40 yläero 2
Tulistinpumppu 1
Latauspumppu 1
Tulistinruuvin asennosta ei ole muistissa mitä on ollut, pyrin siihen, että tulistimelta lähtee noin reilu 60 asteista käyntijakson lopussa, on oma mittaus tulistinputkessa.
-
Tässä vielä meidän V9, nollakelillä, on tuossa pieni pakkanen, mutta aika lailla saman lailla tämä meidän toimii tuossa nollassa mitä alla oleva trendi kertoo. Yöllä kirii ylävaraajaa ylös, päivällä pysyttelee siedettävällä tasolla, vaikka kotona koko ajan pientä kv käyttöä.
Tämä periaatteessa on täysin vakio tuossa kohdalla, ei muutoksia mihinkään, alamin 30 ja alero 9.
Näyttäis käyvän kohtuullisen hyvin, mitkä olikaan asetukset?
Tässä kohtaa:
alamin 30 alaero 9
ylämin 40 yläero 2
Tulistinpumppu 1
Latauspumppu 1
Tulistinruuvin asennosta ei ole muistissa mitä on ollut, pyrin siihen, että tulistimelta lähtee noin reilu 60 asteista käyntijakson lopussa, on oma mittaus tulistinputkessa.
Riittääkö lämmintä vettä noinkin pienellä yläminimillä? Tuo yläeron pienennys kävi itselläkin jo mielessä, taidan pienentää sitä seuraavaksi, nythän se oli 4. Tulistinputkesta olen mitannut n.56-57 astetta tuolla 1,5 kierroksella, kirastaan sitä sitten seuraavaksi ja seuraillaan. Lauhaa on luvattu vielä viikoksi meidän nurkille, joten kerkiää vielä tutkimaan.
Aki
-
Kävin tuossa tarkistamassa, meillä on tulistin ruuvi vain karvan yli puolikierrosta auki, ruuvasin kokeeksi kierroksen auki ja tulistinpumppu kolmoselle.
-
Minä olen tehnyt L-Ässä V-7.0:aan seuraavat muutokset.
1) Vaihtanut LJ 1 paluun LJ 2 paluuyhteeseen. Tämä siksi, että LJ 1 paluu menee osan matkaa ylävaraajan vesitilassa jäähdyttäen ylävaraajaa.
2) Vaihtanut tulistetun veden linjan menemään ylävaraajaan yläkautta aurinkoyhteestä. Tämä siksi, että alkuperäinen putki kulkee alavaraajan vesitilan kautta. Alavaraajan viileä vesi jäähdyttää tehokkaasti ylävaraajaan menevää tulistettua vettä.
3) Vaihtanut tulistussäätäjän tilalle itse tehdyn termostaattisen säätäjän. Ylävaraajaan ei ajeta koskaan kylmempää vettä kuin mitä siellä on. Kompressorin käynnistyessä tulistetun veden lämpötila saavuttaa hieman alle minuutissa säätäjän toiminta-alueen esim 60C.
Nämä muutokset ovat kukin osaltaan vaikuttaneet siihen, että pumppu käy "kunnolla" ulkolämpötilaan +10C asti alkuperäisen oltua n. -10C pakkasta.
ATS
Oletko kerännyt dataa paljonko oli pumpun kulutus "vakiona" vs "modattuna", arviokin käy?
Aki
Pumppu on otettu käyttöön heinäkuun alussa 2007.
Oleellisimmat muutokset tein vuodenvaihteen 2007/2008 kahta puolen jolloin mittaussysteemi ei ollut vielä kovin kattava.
-Muutokset eivät vaikuttaneet käyntiaikaan
-Keskimääräinen ottoteho laski selvästi
-Vuorokautinen ottoenergia kWh/vrk laski selvästi.
Oheisessa kuvassa on esitetty vuorokautinen ottoenergia ulkolämpötilan funktiona.
Huomataan, että ulkolämpötilan ollessa lämpimämpi kuin -9C pienenee ottoenergia selvästi ("kunnolla" käymisen rajalämpötila).
Kesällä ottoenergia on jopa 50 - 60% pienempi kuin ennen muutoksia.
Talvella lämpötilan ollessa alle -10C muutoksilla ei ole vaikutusta.
Vuotuista kokonaisvaikutusta on vaikea sanoa, koska suurin vaikutus on silloin kun kulutus on pienin ja kun kulutus on suuri talvella niin silloin ei ole vaikutusta. Mutta kuitenkin suurin osa vuotta lämpötila on yli -10C. Alle -10C päiviä on vain muutama kymmenen vuodessa.
ATS
-
Kävin tuossa tarkistamassa, meillä on tulistin ruuvi vain karvan yli puolikierrosta auki, ruuvasin kokeeksi kierroksen auki ja tulistinpumppu kolmoselle.
Eka veto noilla arvoilla ja seuraavat huomiot. Ylävaraajaan menee reilusti enemmän tavaraa, mutta viileämpää. Lässän oman anturin mukaan tulistaa hienosti ja reilusti.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistin1-3.jpg)
Tulistimelta lähtevä lämpö laski noin 7 astetta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistuslampo.jpg)
Varaajan kattoon ei mene omien antureiden mukaan enää niin kuumaa, mutta ylävaaja sekoittuu selvästi lähes kauttaaltaan yhtä lämpimäksi, kun ennen ylhäällä oli reilusti kuumepaa kuin ylävaraajan keskiosassa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistinomat.jpg)
-
No niin, muutin illalla asetuksia seuraavasti:
Ylämin 43
Yläero 3->tämä oli tuossa meidän mööpelissä pienin mihin sai
Tulistus kierroksen auki
Muuta faktaa tästä ei vielä ole, kuin että lämmin vesi riittää ainakin kahdelle aikuiselle, seuraillaan vaikutuksia.
Aki
-
Tässä vielä tuloksia yöltä kun ei ole häiriöita eli lämpimän veden käyttöä. Nämä ovat omilla antureilla mitattuja, jotka siis ovat varaajan katossa ja -10cm ylhäältä, Lässän oma ylävaraajan anturihan on alempana.
Tässä on tulistinkierto 1 kierroksen auki, pumppu kolmosella. Käynnin alun jälkeen näkyy nyt ihan varaajan yläosan pieni notkahdus, tätä notkahdusta ei näy Lässän omassa trendissä, koska anturi on alempana jossa on viilempää. Voin vielä tänään iltasella testata miten käy kun avataan ruuvia lisää, lähinnä saisiko tuohon Lässän omaan anturiin asti tuota notkahdusta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistus1auki.jpg)
Tässä taasen edellisen yön tilanne, jossa ruuvi on vain karvan yli 0,5 kierrosta auki ja pumppu kakkosella ja notkahdusta ei näy.
(http://www.sarvi.fi/ouman/tulistus05auki.jpg)
-
Tässä vielä tuloksia yöltä kun ei ole häiriöita eli lämpimän veden käyttöä. Nämä ovat omilla antureilla mitattuja, jotka siis ovat varaajan katossa ja -10cm ylhäältä, Lässän oma ylävaraajan anturihan on alempana.
Tässä on tulistinkierto 1 kierroksen auki, pumppu kolmosella. Käynnin alun jälkeen näkyy nyt ihan varaajan yläosan pieni notkahdus, tätä notkahdusta ei näy Lässän omassa trendissä, koska anturi on alempana jossa on viilempää. Voin vielä tänään iltasella testata miten käy kun avataan ruuvia lisää, lähinnä saisiko tuohon Lässän omaan anturiin asti tuota notkahdusta.
Testasin vielä tuon tulistinkierron 1,5 kierrosta auki, minä en saa notkahdusta aikaan Lässän omaan anturiin. Nyt on tuo tulistinkierto noin 1,25 kierrosta auki, jätän sen siihen ja tulistinpumppu 3:lla. Nyt kun tätä olen testannut niin aikaisemmin olen pitänyt kiertoa todella pienellä ja laitteen yläosaan onkin tulistunut kuumaa, mutta pienestä kierrosta johtuen tuon yläosan kerrostumat ovat olleet reilut. Nyt kun tulistuskiertoa ja pumppu ovat isommalla niin tuo yläosa sekoittuu paremmin ja mielestäni sinne varastoituu enemmän energiaa.
-
Iltapäivää!
Vanhasta V9:stä tulee nyt tuon näköistä käyrää. Ei ole mun mielestä ollenkaan paha. Opa-modausta EI ole tällä hetkellä käytössä. Talvella varmaan modauksella on isompi merkitys, mutta ei kai nytkään haittaa ole?
http://aijaa.com/8aUvNZ
Asetukset nyt: ylämin45 ero6 ja alamin39 ero 9
Miten gurut vielä viilaisi jos ilmat lämpenee/jähtyy?
Vai laitanko modauksen peliin mukaan?
-
laitanko modauksen peliin mukaan?
Ei taida olla merkitystä onko Opation modaus päällä vai pois
Opation modauksellahan parannetaan lattian betonilaatan lämmönvarastoimis ominaisuutta lämmityskaudella siten että käyntijakson alussa shuntti avautuu täysin auki jolloin lattiaan menee muutaman asteen kuumempaa vettä käyntijakson aikana verrattuna shuntin toimintaan ilman Opation modausta.
Ilman Opation modausta shuntista siis menee lämmitysverkkoon käynti- ja taukojaksojen aikana tasalämpöistä vettä joka sopiikin hyvin patteriverkon lämmitykseen ja pysyy sillä lattialämmityskin lämpimänä mutta lattian betonimassan varauskyky jää käyttämättä.
Lattian betonilaatan varauskyvyn hyödyntämisessä saadaa suurempi lämpömäärä ladattua lattiaan ja tästä varsinainen hyöty on käynti- ja taukojaksojen harveneminen.
Näin lämmityskauden ulkopuolella ei Opation modauksesta liene hyötyä eikä haittaa koska lämmitystarvetta ei taida olla.
LÄ:ssä ja kaiketi kaikissa tulistinpumpuissa näin kesäaikaan pelkän käyttöveden lämmityksen vähäisen käyntiajan johdosta myös alavaraajan lämpö nousee lähelle ylävaraajan lämpötilaa.
Tästä on haittapuolena lauhtumislämpötilan kohoaminen joka hieman heikentää hyötysuhdettä ja hyötynä käyttövesimäärän suureneminen kun sekä ylä- että alavaraaja lämmittää molemmat käyttövettä niin se piisaa pidemmälle ja tämä harventaa tarvittavia käyntijaksoja.
Esim meillä on lauhtumislämpötila näin kesäaikaan n +46C mutta käyntiaikaa vain 2-3kertaa/vrk ja n 30-40 min kerrallaan ;)