Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Trally - 23.08.12 - klo:17:58
-
F1245:n tehdasasetus lämpimänkäyttöveden kierron ohjaukseen on 3 min päällä ja 12 min pois. Kyse siis ulkoisen kiertovesipumpun ohjauksesta... Millaisia asetuksia olette pitäneet? Kuinka kierto vaikuttaa varaajan lämpötilaan? ::)
-
Tuo 1245 valikon 2.9.2 asetus on lisävarusteelle jos tarvitaan lämpimän käyttöveden kiertoa. Normaalitapauksessa ei kait tarvetta, en ainakaan ole tietoinen.
-
Aivan, minulla onkin lämpimän käyttöveden kierto vesipisteiden etäisyyksien takia asennettu. Kysyinkin jos tämän foorumin muilla jäsenillä on myös ja millaisia asetuksia olette pitäneet?
Urakoitsija jätti eristämättä lämpimänveden putket varastossa. Olisikohan järkevää eristää? :-?
Ei käyttövedenkierron ohjaamiseen tarvitse lisävarusteita. Minä rakensin "ohjauskotelon" mlp:n ja kiertovesipumpun väliin, jolla ohjaan pumppua. Ei ihmeitä vaadi... ;)
-
Minkäslainen tuo ohjauskotelo oikein on?
Ja minkälaisia asetuksia olette pitäneet tuon käyttövesikiertopumpun osalta? Minulla ei millään ohjauksella, vaan kellokytkimen takana joka pyöriin 15min/2h, onkohan tuo liian paljon? Pitäisiköhän käyntiaika olla lyhyempi, mutta useammin?
-
F1245:n tehdasasetus lämpimänkäyttöveden kierron ohjaukseen on 3 min päällä ja 12 min pois. Kyse siis ulkoisen kiertovesipumpun ohjauksesta... Millaisia asetuksia olette pitäneet? Kuinka kierto vaikuttaa varaajan lämpötilaan? ::)
Eri pumppu, mutta meillä lkv-kiertoa ohjaa kellokytkin. Kierto on päällä 15min/h klo 17-22 välillä. Silloin ei mielestäni kierrätystä tarvita kun ei ole käyttöäkään eli päiväsaikaan. Keittiössä joutuu kyllä minuutin verran lorottamaan jos sattuu silloin haluamaan lämmintä kun kierto ei ole päällä.
Ja loppujen lopuksi aika vähän sitä lämmintä vettä tarvitsee muuta kuin suihkussa ja naamanpesussa. Tiskikone lämmittää itse vetensä, käsienpesuun riittää huoneenlämpöinen vesi jne. Öljylämmitysaikana kierto oli päällä kesät talvet 24/7 joka oli kyllä aika turhaa tuhlausta.
-
Minkäslainen tuo ohjauskotelo oikein on?
Ja minkälaisia asetuksia olette pitäneet tuon käyttövesikiertopumpun osalta? Minulla ei millään ohjauksella, vaan kellokytkimen takana joka pyöriin 15min/2h, onkohan tuo liian paljon? Pitäisiköhän käyntiaika olla lyhyempi, mutta useammin?
Kotelossa on vain 1A sulake, rele ja riviliittimet. Pumppu ohjaa relettä (pumpun kosketin max 2A) ja rele kiertovesipumppua...
Näitähän ei sitten saa tee se itse miehet rakennella, vaan tarvii olla sähköalan ammattilainen ;)
Säätöjä olen vielä hakenut mutta tällä hetkellä 3min päällä ja 20min pois klo 6-22. Lämmintä tulee näillä säädöillä vielä nopsaan.
Pumppu käy tiheämpään koska varaajan lämpötila hivenen laskee kierron aikana. Vuorokaudessa näillä keleillä käynnistyksiä noin 10kpl/vrk. Lämmitys/veden lämmitys päällä vuorokaudessa noin 2 h/2h/vrk. Huom! Lämmintä vettä käytetään päivällä jatkuvaan jälkikasvun *erseen pesuun... :)
-
Aivan, minulla onkin lämpimän käyttöveden kierto vesipisteiden etäisyyksien takia asennettu. Kysyinkin jos tämän foorumin muilla jäsenillä on myös ja millaisia asetuksia olette pitäneet?
Minulla maksimi etäisyys pumpulta käyttöpisteeseen (keittiön hanalle) noin 10 metriä.
Siinä välissä wc ja suihkut.
Otin pois viime talvena erillisen kv-kierron pumpun syystä että jatkuva kierto jäähdyttää nopeammin varaajan vettä.
Enpä ole laittanut sen jälkeen päälle. 25 sekuntia (just mitattu) jaksaa kyllä odotella keittiiön hanasta lämmintä siloin harvoin kun sitä tarvii.
-
Jep, kyllä sitä lämmintä saa hetken odoteltuaan ilman jatkuvaa kiertoakin.
Jatko menee vahvasti offtopicin puolelle mutta suonette anteeksi. Eli taas kun avasin postin mukana tulleen vesilaskun niin alkoi mietityttämään nämä erilaiset "säästökohteet" maalämmityksessä. Eli tuleeko välillä kaiken pumpun säätöangstin vallassa kaikille mieleen että mikä vaikutus milläkin on kokonaisuutta ajatellen? Kolmen kuukauden vesilasku oli 100 €. Vaikka meillä käytetään melko maltillisesti vettä eli n. 300 L/d neljän hengen taloudessa. Ja vaikka vesi täällä Espoossa on käsittääkseni koko maan mittapuun mukaan kohtuuhintaista eli 3,6 €/m3 eli meidän tapauksessa vajaat 400 €/vuosi. Pumpun sähkönkulutus on ollut ensimmäisten 10 kk aikana 5500 kWh eli euroissa arviolta n. 900 €/vuosi.
Tarkoituksenani on siis kiinnittää huomiota siihen, että paljon "ostovettä" kuluttavassa taloudessa on varmasti paljon helpompi saavuttaa satasen säästö vesilaskussa kuin pumpun säädöillä jotka vaikuttavat COP:iin 0,0X -suuruusluokassa. Kommentteja?
-
Tarkoituksenani on siis kiinnittää huomiota siihen, että paljon "ostovettä" kuluttavassa taloudessa on varmasti paljon helpompi saavuttaa satasen säästö vesilaskussa kuin pumpun säädöillä jotka vaikuttavat COP:iin 0,0X -suuruusluokassa. Kommentteja?
Asiallinen kommentti. Tuota juuri saunassa mietin että kannattaako veden hienoisella lisäkulutuksen kustannuksella minimoida pumpun käyttöaika/hyötysuhde sulkemalla esim käyttöveden kiertovesipumppu.
Tähän varmaan joku voi jopa laskea optimaalisen tilanteen, itse en sitä jaksa tehdä, vaikka olenkin insinööri :o
Omat perustelut (mutu-pohjalla) on näin että pumppu on kuitenkin kuluva osa (päinvastoin kuin vesi, vaikka sitäkin pitäisi säästää) joten pumppua pitäisi ensisijaisesti säästää kaikin keinoin, varsinkin ns. pätkäkäyntiä.
Lisäksi perstuntumalta ihan kuukausittaista vesilaskua kontra pumpun sähkölaskua optimoiden, uskon kuitenkin että keskimäärin 10 sekunnin odotus lämpimän veden tulolle on pienempi paha kuin pumpun kuluttama lisä ostoenergian arvo, minkä pumppu tuhlaa kun vesi jähtyy jatkuvan kierron vuoksi nopeammin.
Ja kun vielä minä henk.kohtaisesti käytän tuon 10 sek hyödyksi ja "esipesen" sillä itseni ;D
-
Ajastin kannattaa aina. Pistorasia-mallin saa muutamalla kympillä ja sillä jo pärjää. Isoja investointeja ei tarvita. Käyttöveden lämmitystunnit putoaa ~kolmasosaan kun tuo ajastin toimii oikein.
-
Meillä on kans tuo hullunkierto, koska keittiö ja isompi WC ovat aivan toisella puolella taloa. Menee ainakin minuutti valuttamiseen. Asumme vielä ns. rakennusasuinalueella, jossa puheitten mukaan vesiyhtiö ei ole nostanut paineita edes normaaleiksi. Siksi tuntuukin, että vaikka vääntää hanat kaakkoon, niin vettä ei tule kovin kovalla paineella. Onko sitten hanoissa eroa, mene ja tiedä.
No kuitenkin, mulla on oikein viritysten viritys. Kiertoa ohjataan kahdella kellolla. Ensin on Clas Ohlssonin digitaalinen viikkokello asenneltu pitämään kiertoa päällä arkisin 6-8 ja 16-23. Viikonloppuisin onkin sitten 7-23 kello päällä. Tässä digitaalisessa kellossa on vielä manuaalinen kellokytkin, siis se sellainen napsuilla pelaava. Se on 15min päällä ja 15min pois. Ensin oli 15min päällä ja 30min pois, mutta ei tuntunut hyvältä. Varsinkin, kun juniorin kakkapyllyä tuli pestyä aika usein :) Silloin kakkainen muksu kainalossa odottaminen tuntuu pahisn pitkältä :D Nyt kun vaipoista on päästy eroon, niin voisi riittääkin se 15/30-asetus.
Vaikka onkin aikamoinen viritys, niin toimii.
-
Zeniitti osui naulan kantaan. Tosiaan *erseen pesussa penska toisella kädellä kannattelu ja toisella vettä säätäessä tuppaa kadet puutua 15-20s lorotteluun. Kuten tämän aiheen kommenteista huomaa, on monta mielipidettä ja erilaista elämän tilannetta.
On toi "hullunkierto kyllä hyvä... :)
-
Meillä on lämminvesiputkessa 30 l varaaja kaapissa, talon toistapäätä varten. Siitä on sitten haaroitettu ko. pään vesipisteet, lämmintä tulee nopsaan, eikä tarvitse kiertoa. Suihkussa tuntuu pieni notkahdus lämmössä ja tarvittaessa sekin korjautuisi termostaattihanalla.
Varaajan termari on asetettu vähän maalämpön käyttöveden alle, joten varaaja vie sähköä varsin maltillisesti.
-
Meillä on lämminvesiputkessa 30 l varaaja kaapissa, talon toistapäätä varten. Siitä on sitten haaroitettu ko. pään vesipisteet, lämmintä tulee nopsaan, eikä tarvitse kiertoa. Suihkussa tuntuu pieni notkahdus lämmössä ja tarvittaessa sekin korjautuisi termostaattihanalla.
Varaajan termari on asetettu vähän maalämpön käyttöveden alle, joten varaaja vie sähköä varsin maltillisesti.
Ei sinulla ole hullumpi sydeemi ollenkaan ja käyttöveden kierronhävikin ottaessasi sähkövaraajalla pois, tulet lisämään lämpöpumppusi elinikää paljon! Sähkövastus on varaajassasi päällä kuitenkin erittäin vähän!
Kierronhävikin pois ottaminen sähkövaraajan vastuksella on erittäin perusteltua. Niin tehdään myös meillä ja säästetään energiaa. Tapauksessani tosin suutarinkin lapsella on nyt poikkeuksellisesti kengät jalassa eli otan käyttövedenkierronhävikin pois sähköpatruunalla, jottei sen takia lämpöpumpun tarvitse käynnistyä kertaakaan turhaan. Näin säästän euroja käyttökustannuksissa + lisään lämpöpumppuni kompressorin kestävyttä merkittävästi.
"Epäsäännöllisessä rytmissä" elävien, kuten mm. meitin talous, on liiketunnistin ollut paras vaihtoehto kokeilemistani vaihtoehdoista. Samoin myös samantyyppisesti asuville asiakkaillani. Lämmintä vettä tulee heti silloin, kun sitä tarvitaan. P.S. Eräässä vaimoni kollegan taloudessa koirat "tarvitsivat" (liikkuessaan) käyttövettä koko ajan, eli liiketunnistin ei oikein sovellu nelijalkaisten kotiin ;)
Mitä enemmän kierronhävikkiä saa vaan pois lämpöpumpulta, niin sen parempi se on. Todella usein viikkoajastin tulee säästämään suoraan energialaskussa että myös lämpöpumpun kestoiässä. Kaikenlainen ajastaminen, millä siis saa hävikkiä pienemmäksi, on erittäin perusteltua, vaikka se otettaisiin suoraan sähköpatruunalla.
-
Ei sinulla ole hullumpi sydeemi ollenkaan ja käyttöveden kierronhävikin ottaessasi sähkövaraajalla pois, tulet lisämään lämpöpumppusi elinikää paljon! Sähkövastus on varaajassasi päällä kuitenkin erittäin vähän!
Ei ole tullut hommattua sähkömittaria tuohon, mutta tuskipa varaajan nettokulutus on kovin paljoa, koska hukkalämpö tulee huoneistoon. Korkeintaan tuolla olisi akateemista mielenkiintoa :)
-
Niitä on Saksanmaalla myynnissä sellaisia härveleitä, jotka mittaavat kiertoveden lämpötilaa ja lopettavat KV-pumpun käynnin kun joku laskee kuumaa vettä hanasta ja kiertoa ei tarvita.
Eli ajastin ja tuommoinen sarjaan, niin saa kulutuksen minimiin.
http://www.ebay.de/itm/IVT-Zirkulationspumpensteuerung-Umwalzpumpensteuerung-/270691306578?pt=Systemkomponenten_Heizung&hash=item3f06758c52
Sitten "mersumalli":
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=de&tl=en&u=http%3A%2F%2Fwww.ebay.de%2Fitm%2FZirkulationspumpe-Steuerung-Heiz-Stromkosten-sparen-Pumpe-Heizung-steuern-%2F261089229873%3Fpt%3DDE_TV_Video_Audio_Sonstige%26hash%3Ditem3cca217c31
-
Olen seurannut kuinka kierto on lisännyt pumpun käynistyskertoja. Edelleen pumppuni käynnistyy noin 10 kertaa/vrk.
Eli käynistysten lisäys näkyy oikeastaan vain "kesä" aikaan kun taloa ei tarvitse lämmittää. ::)
-
"Tuo 1245 valikon 2.9.2 asetus on lisävarusteelle jos tarvitaan lämpimän käyttöveden kiertoa"
Eli onko Nibessä jo valmiina potentiaalivapaa kosketin jolla voi ohjata relettä? Ja tuo on nimenomaan ulkoiselle kiertovesipumpulle ?
Eli periaatteessa tarvitaan vain rele joka ohjaa kv-pumppua ?
Jos näin niin sitten pitää kipaista Claas Ohlssonille...
-
Eli onko Nibessä jo valmiina potentiaalivapaa kosketin jolla voi ohjata relettä? Ja tuo on nimenomaan ulkoiselle kiertovesipumpulle ?
Potentiaalivapaa vaihtava rele. Asennusmanuaali sivu 26:
Ulkoiset liitännät voidaan tehdä potentiaalivapaalla vaih-
tavalla releellä (maks. 2 A) tulokortin (AA3) liittimessä X7.
Valittavat toiminnot ulkoiselle liitännälle:
Summahälytyksen ilmaisu.
Pohjavesipumpun ohjaus.
Jäähdytystilan ilmaisu (vain jos jäähdytysmoduuli on
asennettu tai lämpöpumpussa on sisäänrakennettu
jäähdytystoiminto).
Käyttövesikierron kiertovesipumpun ohjaus.
Ulkoinen kiertovesipumppu (lämmitysvesi).
Ulkoinen vaihtoventtiili lämmitysvedelle.
-
Onkohan noissa maalämpöpumpun käynnistymisissä kuinka paljon eroa jos kierto pyörii koko ajan? Voisiko maalämpöpumppu käydä jopa vähemmän aikaa kun kierto on kokoaikainen? Kiertopumpun kulutus luokkaa 5-10W, joten energiankulutuksellisesti ainakaan kiertovesipumpun käyntiajalla ei pitäisi olla merkitystä.
Itsellä on ajastus nyt 2h välein 15min kerrallaan klo7-23 ja maalämpöpumppu käynnistyy tuon 15min jakson loppupuolella noin 10min kohdalla lämmittämään käyttövettä. Taloudessa pieni lapsi niin tuota lämmintä käyttövettä tarvii pitkin päivää.
Kummassa siis kuluu enemmän energiaa / maalämpöpumpulle tulee enemmän käynnistyksiä:
a) kierto päällä koko ajan, jolloin putkissa virtaa koko ajan lämmintä vettä
b) kierto välillä sammutettuna, jolloin kyttövesi jäähtyy putkissa 2h aikana
c) maalämpöpumpun käynnistymiset on suht samanlaiset, tai ero kahden edellisen välillä on minimaaliset
Voin tietysti logittaa pahisuttani pari päivää kahden eri kiertotavan välillä ja laittaa käppyrät tänne, niin niistäkin varmaan selviää jotain.
-
Jamppe,
_____________
Tekeekö MLP:si siis 2-3 tunnin välein käyttövettä ?
Jos näin on, lienee turhaa miettiä erilaisia käyttövesikierron ratkaisuja. Kulutus on suuri ja mahdolliset säästöt siirtohäviöissä marginaalisia.
Öljylämmityksen aikana mulla oli kv -kierto ilman pumppua. Keittiö ja VC ovat suoraan kattilahuoneen yläpuolella (2. krs). Keittiön kuumavesiputkesta lähti pieni paluuputki alas lämmityskierrukan sisäänmenoon (luuppi). Toimi moitteetta. Nyt tuo paluuputki on pois käytöstä ja saapi odotella hetken kuumaa vettä.
Meillä (2 aikuista) MLP käynnistyy näillä nollakeleillä n. 8 krt/vrk (lämmitys) ja n. 2 krt/vrk (käyttövesi).
Onko kellään kokemuksia astianpesukoneen liittämisestä lämpimään veteen (45°C) ? Onhan MLP:lla tehty lämmin vesi n. 1/2 hinnaltaan suorasähköön verraten.
Toisaalta, kompura joutuu koville juuri käyttöveden tuottamisessa.
-
Itsellä on käyttövesikierto päällä klo 7-21, 3min jaksoissa 20min välein. Päivällä pumppu tekee lämmintäkäyttövettä 2-3h välein riippuen käytöstä. Yöllä käyttövettä ei tehdä ollenkaan. Varaajan lämpötila tippuu huomattavasti nopeammin kierron ollessa päällä.
Muuttujia on paljon mutta näin meillä. Talo rakennettu 2010, lattialämmitys ja käyttövesiputket lattiassa tyroksien välissä tietty.
Hyvin talon/ käyttöveden lämmitys näyttäis toimivan. Samalla pumpun käyntijaksolla tehdään molempia, eikä erillisiä pumpun startteja tule. Tietenkin kovassa käytössä on toisin...
-
Minulla siis maalämpöpummpu pörähtää käyntiin kun lämmin kiertovesi alkaa kiertää 2h välein, vaikka käyttöä ei olisikaan(ajastimessa lyhin ajastusväli 15min). Käyttövesi siis jäähtyy tuon 2h aikana putkissa sen verran että pumppu käynnistyy. Kierto siis ohjaa tällä hetkellä ainakin osittain pumpun käyntiä mikä tuntuu vähän oudolta. Käyttövedenkulutus on tietysti toinen mikä pumppua käynnistelee.
Lähinnä tuo kierto on sitä varten päällä, että kun minulla on käyttöpisteen ja pumpun välimatka on noin 10m, niin jossei kierto ole päällä, niin yllättävän kauan vettä saa lorotella, että alkaa lämmintä tulla hanasta.
Täytyy ottaa tuota logia ylös kun laittan kierron kokoaikaisesti päälle.
-
Onkohan noissa maalämpöpumpun käynnistymisissä kuinka paljon eroa jos kierto pyörii koko ajan? Voisiko maalämpöpumppu käydä jopa vähemmän aikaa kun kierto on kokoaikainen? Kiertopumpun kulutus luokkaa 5-10W, joten energiankulutuksellisesti ainakaan kiertovesipumpun käyntiajalla ei pitäisi olla merkitystä.
Itsellä on ajastus nyt 2h välein 15min kerrallaan klo7-23 ja maalämpöpumppu käynnistyy tuon 15min jakson loppupuolella noin 10min kohdalla lämmittämään käyttövettä. Taloudessa pieni lapsi niin tuota lämmintä käyttövettä tarvii pitkin päivää.
Kummassa siis kuluu enemmän energiaa / maalämpöpumpulle tulee enemmän käynnistyksiä:
a) kierto päällä koko ajan, jolloin putkissa virtaa koko ajan lämmintä vettä
b) kierto välillä sammutettuna, jolloin kyttövesi jäähtyy putkissa 2h aikana
c) maalämpöpumpun käynnistymiset on suht samanlaiset, tai ero kahden edellisen välillä on minimaaliset
Voin tietysti logittaa pahisuttani pari päivää kahden eri kiertotavan välillä ja laittaa käppyrät tänne, niin niistäkin varmaan selviää jotain.
Tuon b)-tapauksen laskeminen lienee helpointa. Eli oletus putkena PEX 15x2,5 putkea 20metriä. Vesimäärä on silloin 1,54l, jonka jäähtyminen esim. 45C > 20C kuluttaa 0,04kWh energiaa. Jos tämä tapahtuu 2 tunnin välein vuositasolla se tekee 175 kWh.
Tuokin energia kuten myös kierron aikana tapahtuva jäähtyminen ei kuitenkaan mene hukkaan vaan lämmittää asuntoa joten eipä taida suurta merkitystä olla asialla. Joku taisi aiemmin kirjoittaakin että isompi vaikutus on viemäriin juoksutetulla vedellä kun odotellaan veden lämpenemistä.
-
Lähinnä tuo kierto on sitä varten päällä, että kun minulla on käyttöpisteen ja pumpun välimatka on noin 10m, niin jossei kierto ole päällä, niin yllättävän kauan vettä saa lorotella, että alkaa lämmintä tulla hanasta.
Täytyy ottaa tuota logia ylös kun laittan kierron kokoaikaisesti päälle.
Öljylämmitysaikana meillä oli kierto päällä koko ajan. Vuositasolla varmaan 5-10% kulutuksesta johtui tuosta jatkuvasta kierrosta. Tuo oli kyllä jälkeenpäin ajatellen aika turhaa. Nyt kierto on päällä 15min/h ilta-aikaan.
Minusta sitä lämmitä vettä tarvitsee kahteen asiaan, suihkussa käyntiin (meillä käydään pääosin iltaisin ennen nukkumaanmenoa) ja naaman pesuun. Käsien pesuun kelpaa mainiosti huoneenlämpöinen vesi (tottumiskysymys) ja kone pesee tiskit.
Edit: Enpäs huomannutkaan tuota pieni lapsi-korttia. Se tietysti muuttaa tilannetta jos on vaippaikäisiä ja paljon p*rseenpesua.
-
Minulla siis maalämpöpummpu pörähtää käyntiin kun lämmin kiertovesi alkaa kiertää 2h välein, vaikka käyttöä ei olisikaan(ajastimessa lyhin ajastusväli 15min). Käyttövesi siis jäähtyy tuon 2h aikana putkissa sen verran että pumppu käynnistyy. Kierto siis ohjaa tällä hetkellä ainakin osittain pumpun käyntiä mikä tuntuu vähän oudolta.
Tässä taitaa olla sama probleema kuin asunnon lämpötilan pudotuksessa poissaoloajaksi.Mitä pidempi yhtäjaksoinen lämpötilapudotusaika on niin sitä suurempi energian säästö.
Jos lämpötilapudotusaika on liian lyhyt niin energiansäästöä ei juurikaan tule koska lämpötilapudoksen kytkeytyessä asunto alkaa jäähtyä ja energiankulutus pienenee.
Jos normaalilämpötila kytkeytyy ennenkuin asunto on jäähtynyt pudotuslämpötilaan niin säästynyt energia menee kokolailla kaikki asunnon lämmön nostamiseen eikä säästöjä tule.
Tuossa käyttöveden kiertojutussa on huomattava että lämpöpumppu käynnistyy sen jälkee kun käyttöveden kierto on mennyt päälle.
Silloin joltinenkin osa käyttöveden lämmöstä menee jäähtyneiden käyttövesiputkien lämmön nostamiseen vaikka ei olisi käyttöveden kulutusta.
Suurempi energiahäviö uskoakseni kuitenkin tulee siitä että putkistossa jäähtynyt käyttövesi kiertää takaisin käyttövesivaraajaan ja laskee siellä varaajan veden lämpötilaa.
Sama ilmiö kuin ilman käyttöveden kiertoa tulee kun hanasta joutuu laskemaan vettä ennenkuin sieltä tulee tuleva vesi lämpenee.
Siinäkin tulee helposti mielikuva että hukkaan menee vain viemäriin laskettava jäähtynyt käyttövesi.
Todellisuudessa heti kun kuumavesihana avataan niin käyttövesivaraajaan virtaa just sama määrä kylmää vettä kunnan verkosta tilalle kuin mitä hanasta lasketaan pois.
Eli siinäkin suurin energiahäviö tulee kun lämminvesihanasta lasketaan vettä turhaan sen takia että saadaan hanasta kuumaa vettä.
Kun käyttöveden kierto on päällä niin edelläkuvattuja lämpöhäviöitä ei juurikaan tule mutta jatkuvasti kuumana olevien käyttövesiputkien pinnoilta siirtyy ympäristöön lämpöä ja se taas suurentaa lämpöhäviöitä.
Tässä käyttöveden kierto/ei kiertoa asiassa on niin monta muuttuvaa tekijää että kannattavaisuuden laskemiseen eri vaihtoehdoilla pitäisi olla jäsen `seppaantin` matemaatikkokyvyt että ne saisi ymmärrettävästi esille esim sopivalla graafisella taulukolla :)
-
Tämä mielenkiintoinen ketju vaatii yhden kirjoittajan lisää.
Eli meillä tilanne on sellainen että maalämpöpumppu ja varaaja on 25m siirtoputkiston päässä talosta (pexflex 28-22mm käyttövesi ja 32-32mm lämpö). Talossa on asuttu 2v ja nyt mielen kiinnosta alkaa kokeilu jolla lämpimänveden kierto katkaistaan kellokytkimellä (theben tr611/jäänyt käsiin).
Aiemmin lämpöpumppu (2v) tehnyt n.4-5h päivässä lämmintä käyttövettä.
Aikomuksena on katkaista kierto seuraavasti työpäivät klo 9-16 ja 23-06 (yht. 14h) ja seurata miten vaikuttaa käyttöveden tekoon.
Huomioitavaa on että lämmitys puolella on anturi n.3m koneen jälkeen (ulkoinen menoveden anturi, bt25 jos oikeinmuistan?) ennen tuota maanalaista siirtoputkistoa ja talossa shuntilla (ECS40) omat anturit tuloon ja menoon. Lämpöero noilla menoveden antureilla on 0,1-0,4c, (kierto kokoajan päällä) eli ei lämpöhäviö kovin suuri ole siirtovälillä.
Jännityksellä seuraan mitä tapahtuu tuolle lämpimänveden tunneille, tuloksia koetan muistaa kirjata tänne.
Ps. talossa pisin väli vesipisteiden välillä 19m.
-
No niin gurut ja niiden alut,
Tässä hieman käyrää ja tilastoa (ei näytä aivan oikealta, mutta kuitenkin).
Näyttäisi siltä että tarvitsisi hieman lisätä asteminuutteja (nyt asetuksena 160) ennen koneen käynnistymistä, onko arvon herroilla muita vihjeitä?