Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: ensihoitsu1 - 31.12.25 - klo:08:55
-
Moikka,
Muutama kysymys koskien Niben s1255 toimintaa. Kesällä muutettu tähän taloon, joten toimintaan en ole kovin kattavasti perehtynyt. Talo 3v vanha, 130m2 + 30m2 talli lämpenee maalämmöllä. Kaivon syvyys 180m.
Nyt -15 pakkasilla lämmönkeruu sisään 0.2 astetta ja lämmönkeruu ulos -2.5 astetta. Huonelämpötila 22.5. Lämmitysjärjestelmän menolämpötila on 45 astetta ja paluulämpötila 31 astetta. Asteminuutit -231 am.
Kulutus tänä vuonna 4 500 kwh ja tuotanto 17 500 kwh. Kulutus tässä kuussa 720 kwh ja tuotanto 2 150 kwh.
Liekö nämä ihan normaalit arvot? Kuuluisiko lämmönkeruun olla lämpimämpää, onko pelkona, että kaivo jäätyisi? Ihmettelen myös lämmitysjärjestelmän menolämpötilaa (45 astetta?), eikö tähän riittäisi matalempikin lämpötila?
Toinen kyssäri: talli lämpenee 20.5 asteeseen näillä pakkasilla, vaikka lämpötila olisi termostaatista säädetty 28 asteeseen. Lämmitys ei siis nouse, vaikka yrittäisi. Loppuuko maalämmöstä vain jyty vai missähän voisi olla ongelma? Talo lämpenee normaalisti sen, mitä huonekohtaisesti pyytää. Mutasihti on puhdas.
Kiitos vastauksista ja hyvää uutta vuotta!
-
Tervetuloa mukaan!
Tuore talo kyseessä, niin pitäisi olla LVI - suunnitelmat tallessa.
Ne kannattaa silmäillä ja katsoa toimiiko suunnitellusti.
Keruu sisään 0,2C on normaali.
Lämmityksen meno 45C kuulostaa korkealta, mutta LVI-suunnitelma voi antaa osviittaa tilanteeseen.
Mikä on ulkolämpötila?
Meno-paluu ero on 14C ja se pitäisi olla5-10C.
Onko kiertovesipumpu automaattinopeudella?
Asteminuuttiarvo -231, on hetkellisarvo.
Millä asteminuuttiarvolla käynnistyy?
Kulutus/tuotanto kWh:t vaikuttaa normaalilta.
Autotalli: LVI suunnitelmaa kannattaa katsoa.
Voi olla, että putkea on lattiassa vähemmän kuin talossa tai eristys on vähäisempi.
Kannattaa laittaa Nibessä USB-loggaus päälle 1 minuutin välein ja kerätä vaikka viikon lokit.
Vaikuttaa siltä että kone toimii. On hyvä olla mahdollisia vikatilanteita varten tallessa lokeja ajalta kun kaikki toimi ;)
Foorumilta saa tietsikalle loistavan logintutkija - ohjelman joka "syö lokeja" ja kertoo missä mennään.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
Kannattaa laittaa footteriin mahdollisimman kattavat tiedot kohteesta.
-
Lämmityskäyrä liian korkea, tai sitten käyttöveden teko juuri alkanut. Veikkaan jälkimmäistä meno-paluun perusteella ja siksi että kämppä ei tuon lämpimämpi jos lattiaan tuollaista lämpöä menisi.
-
Aika normaalilta pumpun toiminta vaikuttaa. itsellä meni joulukuussa 499kWh ja tuotto 2425kWh.
Tuo pumpun teho on neliöihin nähden ehkä vähän pienehkö, pumppu käy täydellä teholla ja ilmeisesti sähkövastustakin käytetään. Kannattaa miettiä riittäisikö talliin vähän matalampi lämpötila niin ei kuormittaisi kaivoa liikaa. n.40 asteen menolämpö riittää uudehkoihin taloihin vaikka pitäsi korkeampaa n.23 asteen sisälämpötila. Kannattaa mitata vaikka laserlämpömittarilla jakotukilta meno ja paluu jos ei mittareita niissä ole. Erotus lattialämmityksessä n. 5 astetta. Jos jotain muuta niin sitten virtauksia säätämään jakotukista ilman termostaatteja. Nuo todelliset lämpötilat voivat poiketa esim. lattimateriaaleista laatta/parketti riippuen melkoisesti suunnitelmista, ne on vähän sinne päin.
Vaikuttaa siltä ettei talliin vaan riitä tehoa korkeamman lämpötilan tuottamiseksi.
-
Tökkää muistitikku koneeseen keräämään mittaustietoja. Eiköhän se siitä selviä
- Ohjeet tikun kytkemiseksi löytyy Asentajan käsikirjasta
- s 61 valikko 8.2, Kirjaus
- Tikku FAT32 tiedostomuodossa
- Keruuväli 1 min
- kerää vuorokauden verran ja sitten tiedosto tänne foorumille
ATS
-
Tökkää muistitikku koneeseen keräämään mittaustietoja. Eiköhän se siitä selviä
- Ohjeet tikun kytkemiseksi löytyy Asentajan käsikirjasta
- s 61 valikko 8.2, Kirjaus
- Tikku FAT32 tiedostomuodossa
- Keruuväli 1 min
- kerää vuorokauden verran ja sitten tiedosto tänne foorumille
ATS
Näin tehty! Tämmöinen excel-mörkö tallentui tikulle! Chat gpt totesi datasta seuraavaa:
Kyllä — sain luettua molemmat lokit (1 min välein, 1.1.2026 13:59–23:59 ja 2.1.2026 00:00–11:15; yhteensä ~21 h 16 min).
Mitä data kertoo (tiivistettynä)
Ulkolämpötila oli kova: noin −13.2…−18.3 °C (ka. ~−16.6 °C).
Laite oli käytännössä “täystyössä”:
Kompressori kävi lähes koko ajan (0 Hz vain 10 minuuttia koko jaksossa).
90 Hz (maksimi) oli päällä 524 minuuttia (~41 % ajasta) → viittaa siihen, että lämmöntarve oli suuri suhteessa kompressorin hetkelliseen kapasiteettiin.
Käyttövesijaksot (Prioriteetti 20) näkyvät selvästi:
esim. 13:59–15:03: BT7 (käyttövesi yläosa) nousi 52.9 → 58.2 °C ja BT6 43.9 → 53.5 °C.
yöllä useita ~30 min latauksia (23:00–23:29, 00:01–00:30, 01:01–01:29).
Iso huomio: sähkövastus on ollut paljon käytössä
Sisäinen lisälämpö (sähkövastus) oli päällä (yli 0.1 kW) noin 41 % ajasta.
Tämän lokijakson perusteella vastusenergiaa kertyi arviolta noin 35 kWh (1 min resoluutiolla laskettuna).
Kun vastus oli päällä, kompressori oli yleensä jo korkealla/90 Hz → eli vastus tuli mukaan “puutteen paikkaajaksi”, ei vain satunnaiseksi piikiksi.
Mitä tämä usein tarkoittaa käytännössä:
joko mitoitus on lähellä rajoja näissä pakkasissa,
tai lämmitysjärjestelmän tarvitsemat menolämpötilat ovat korkeita (heikentää COP:ia ja lisää vastuksen tarvetta),
tai lisälämmön käynnistyskriteerit ovat melko herkät (asetukset).
Lisähavainto: laskettu menolämpötila (lämmityspiiri) oli lokissa hyvin usein 45 °C (maksimi) → viittaa siihen, että säätö on “katossa” ja järjestelmä on pakkasella siellä, missä helposti tarvitaan lisäapua.
Lämmönkeruupiiri näyttää terveeltä (ei hälyttävää)
Keruuliuos sisään (BT10) keskimäärin ~−0.1 °C (min −1.4 °C)
Keruuliuos ulos (BT11) keskimäärin ~−2.9 °C (min −4.5 °C)
ΔT keruulla tyypillisesti ~2.7–2.9 °C
→ tämä näyttää ihan normaalilta kuormitetussa tilanteessa; ei suoraa viitettä “kaivo loppuu” -ongelmaan tällä pätkällä.
Yksi hälytys: 215
Lokissa oli yksi hälytys (215) ajankohtana 2026-01-01 15:05. Silloin mm. BT12 (lauhdutin meno) kävi 67.4 °C ja kompressori oli hetkellisesti 0 Hz.
NIBEn S-sarjan firmware-muutoshistoriassa hälytys 215 mainitaan “high condenser (215)” erityisesti käyttöveden periodic increase -tilanteen yhteydessä.
NIBE
Jos 215 alkaa toistua, katso erityisesti:
käyttöveden ajoittainen korotus / “More hot water” -toiminnot ja niiden ajastukset
lämmönjakopiirin virtaus (suodattimet, venttiilit, shuntti) ja liian korkeat lauhdutustasot
ohjelmistopäivitykset (koska juuri tämän hälytyksen käsittelyyn on tehty parannuksia).
NIBE
Mitä tekisin seuraavaksi (käytännönläheisesti)
Tarkista lisälämmön logiikka: missä vaiheessa vastus saa tulla mukaan (degree minutes / “add heat” -asetukset). Näissä pakkasissa vastus voi olla ok, mutta 35 kWh / ~21 h on jo merkittävä.
Katso menolämpötilataso: jos lämmityspiiri vaatii paljon yli ~45 °C pakkasella, vastus/tehon riittävyysongelma korostuu.
Tarkista käyttöveden toiminnot: tuleeko yöllä useita latauksia siksi, että käyttöveden asetukset/kierto kuluttavat lämpöä tai onko “Smart/periodic increase” aktiivinen.
Vaikuttaisi tosiaan siltä, että pumppu käy täydellä teholla ja sähkövastusta joudutaan käyttämään jo näillä pakkasilla merkittävän paljon. Mitä te ajattelette datasta ym?
-
… Mitä loki kertoo juuri tästä kokoonpanosta
1) Lämmitysjärjestelmä pyytää poikkeuksellisen korkeaa menolämpöä lattialämmölle
Lokissa lämmityksen laskettu menolämpö (alajakopiiri 1) on katossa 45.0 °C noin 84 % ajasta (eli ohjaus “haluaisi” usein enemmän, mutta maksimi rajoittaa).
Samalla ulkoinen menolämpö (BT25) on lämmityksellä keskimäärin noin 44 °C.
➡️ Lattialämmitykselle tämä on yleensä tosi korkea, ja se selittää hyvin miksi:
• kompressori on usein 90 Hz (lämmityksellä ~47 % ajasta)
• ja sähkövastus tulee paljon mukaan (lämmityksellä ~43 % ajasta)
Tulkinnoista todennäköisin: lämpökäyrä / shuntin käyrä / tavoitetasot ovat “radiattorimaiset” tai järjestelmässä on jokin syy, miksi lattia ei luovuta lämpöä normaalisti (virtaus/termostaatit/tasapainotus), jolloin ohjaus nostaa menoa ja lopulta kutsuu vastuksen avuksi.
2) Sähkövastus ei näytä liittyvän käyttöveden tekoon vaan lämmityskuorman paikkaamiseen
Käyttövesiprioriteetilla vastus oli keskimäärin pieni, mutta lämmitysprioriteetilla selvästi suurempi → vastus paikkaa “lämmitysvajetta”, ei niinkään käyttövesipiikkejä.
Tämä on tärkeä ero: jos tavoite on pienentää sähkönkulutusta, fokus kannattaa olla lämmityspuolella (käyrä/virtaus/shuntti/lisälämmön kriteerit).
3) Asteminuutit (Degree Minutes) ja lisälämmön kynnys ovat todennäköisesti merkittävä tekijä
S1255:ssa asteminuutit ohjaavat sekä kompressorin että lisälämmön käynnistymistä, ja asetuksissa on mm. “Relative DM start additional heat” (milloin vastus saa tulla mukaan). 
Jos tuo kynnys on “herkkä”, vastus tulee avuksi jo ennen kuin invertteri ehtii tehdä kaiken minkä voi.
4) Hälytys 215 sopii tähän kuvaan: korkea lauhdutustaso hetkellisesti
Lokissasi näkyi yksi 215 (15:05), samaan aikaan lauhduttimen lämpötila kävi korkealla ja kompressori pysähtyi hetkeksi. Tämä sopii “high condenser” -tyyppiseen tilanteeseen, ja NIBE on erikseen parantanut S11/S1255:ssa tämän hälytyksen käsittelyä mm. käyttöveden “periodic increase” -tilanteessa. 
Yksittäinen ei vielä huolestuta, mutta jos toistuu, silloin katse menee virtauksiin / shuntin toimintaan / käyttöveden korotuksiin.
-
Minkälaisilla "alustuksilla" chat gpt tuotti tällaisia vastauksia?
Ovat pikalukemalla oikeaan osuvia.
Kysymys:
Mitä tapahtui n. 8:40 tänään?
Pyyntilämpötila lähti laskemaan 45C:stä noin 30C:een.
Havainto: Nibe ei käytä yli 90Hz taajuutta lainkaan. Luultavasti kiristyspanta rajoittaa tehoa. Ottaisin rajoituksen pois, niin ei käyttäisi vastusta niin paljon.
-
Mitä tapahtui n 19:30? Palaavan veden lämpötila laski n.5C.
Mitä tapahtui n. 05:00? Lähtevän veden lämpötila laski lähes 10C.
-
Minkälaisilla "alustuksilla" chat gpt tuotti tällaisia vastauksia?
Ovat pikalukemalla oikeaan osuvia.
Kysymys:
Mitä tapahtui n. 8:40 tänään?
Pyyntilämpötila lähti laskemaan 45C:stä noin 30C:een.
Havainto: Nibe ei käytä yli 90Hz taajuutta lainkaan. Luultavasti kiristyspanta rajoittaa tehoa. Ottaisin rajoituksen pois, niin ei käyttäisi vastusta niin paljon.
Ihan pyysin analysoimaan datan ja kertomaan huomiot..
En osaa kyllä sanoa, ei mitään erityistä 🤔 mainittakoon, että pörssisähköominaisuus on aktivoitu. Voisiko johtua siitä, että käynyt kovemmalla teholla halvan sähkön aikaan..
Onko tuo taajuuden nostaminen suositeltavaa/turvallista?
Pakkanen on nyt viimeyöstä laskenut, nyt n. -18 asteesta —> -11, mutta laskin lämmönpyyntöä kokeen asetuksista 22 —> 20 sekä tallin pyyntiä 22 —> 19 asteeseen. Nyt sähkövastusta ei ole käytetty lainkaan mitä olen sovelluksesta seuraillut, kompressori on paljon kokonaan pois päältä ja menolämpötila pudonnut 45 asteesta 26 asteeseen. Asteminuutit 100 am ja lämmönkeruu sisään 2.2 astetta, ulos 2.4 astetta.
Ehkä tosiaan kovilla pakkasilla tuo tallin + talon lämmönpyynti on ollut tuolle pumpulle liikaa. Nyt kun pyyntiä on laskettu muutamalla asteella & ulkolämpötila laskenut -18 —> -11, vaikuttaisi kaikki olevan taas kunnossa.
Laitoin taas tikun keräämään pumpusta dataa ja katson huomenna, mitä chat gpt kertoo.
-
Näyttäisi siltä että lämmityspiirin säädöissä on jotain pahasti pielessä kun yli 40 asteista menovettä vaaditaan. Itsellä nyt näyttää menevän 33 asteista kun ulkona on -10. sisälämpö n. 24 astetta.
Ota pörssisähkö ominaisuus pois, sillä ei merkittäviä säästöjä saa aikaan. Nostaa vaan yöllä lämpötilaa korkeammaksi muttei tuo tehoisella pumpulla siitä hyötyä saa.
Eli termostaatit sotkevat pätkimisellä koko systeemin. Ota ne irti ja koita säätää tukkien meno piirikohtaisesti vaikka 35 asteeseen ja paluu 30 asteeseen kun on reilusti pakkasta. 5 astetta pitäisi tuon eron olla. Termostaattien tehtävänä on leikata "ylilämpöä" mutta eipä siihen näyttäisi olevan tarvetta. Järjestelmä toimii paremmin ilman termostaatteja. Halvalla laserlämpömittarilla saa nuo piirit mitattua putkien pinnalta.
Tosiaan tallin kiertoa voisi pienetää (laskea lämpötilaa) ja poistaa pumpusta rajoitin jolloin teho on 8 kW.
Mutta termostaatiien irroittamisella ja virtaamien säädöllä saa tuon kuntoon.
-
Noin uudesta talosta löytynee lattialämmityksen suunnitelmat. Niissä on kerrottu yleensä jakotukkien asetukset ja virtaamat piireittäin. Jos nuo löytyy, niin sitten jakotukilta katsomaan, että vastaavatko säädöt jotakuinkin suunnitelman arvoja. Autotallille lienee oma jakotukkinsa. En ottaisi termostaatteja pois, koska sen jälkeen kierrossa on jatkuvasti todella lämmintä vettä ja varmasti tulee kuuma sisällä. Aluksi tarkistaisin nuo jakotukit ja pumpulta käyrän edes jotenkin järkeväksi. Omassa talossa oli nimittöin vähän vastaavaa ongelmaa ja lisäksi termarmostaatit ohjasivat vääriä piirejä, tiedä sitten oliko edellisen asukkaan vai asentajan toilailuja.
Edit: toki tällä on jotakuinkin sama lopputulos kuin aksutren ehdottamassa, mutta lähtee liikkeelle alkuperäisestä suunnitelmasta.
-
Minkälaisilla "alustuksilla" chat gpt tuotti tällaisia vastauksia?
Ovat pikalukemalla oikeaan osuvia.
Kysymys:
Mitä tapahtui n. 8:40 tänään?
Pyyntilämpötila lähti laskemaan 45C:stä noin 30C:een.
Havainto: Nibe ei käytä yli 90Hz taajuutta lainkaan. Luultavasti kiristyspanta rajoittaa tehoa. Ottaisin rajoituksen pois, niin ei käyttäisi vastusta niin paljon.
Kiristyspanta on oletuksena, koska se rajoittaa tuottotehon 6 kW lukemiin. Olen itsekin tuon ottanut pois hetkeksi, mutta en tykännyt pitää sitä pois koska lisäteho tuli lähinnä kompuran ottotehosta eli COP oli kuraa. En tarkkaan enää muosta, mutta ottoteho taisi nousta noin 1 kW verrattuna kun ajettiin 90 Hz maksimilla. Jos kompura ei riitä.6 kW tuotolla, niin ehkä se sähkövastuksella tuotettu lisäteho on kokeen kestoiän kannalta parempi kuin kompuran rääkkääminen minimaalisella hyötysuhteella vs vastus. No en tiedä varmaksi, mutta sellainen mututuntuma on.
-
Muistelen jostain lukeneeni, että laitteen melutaso on mitattu 6kW/ 90%:llä.
Jos käyttää korkeampaa, niin ääni isompi.
Jos kyseessä on betonilattiat, niin ottaa tunteja että on uudessa tasapainotilanteessa.
Ehkä päiviä.
-
Noin uudesta talosta löytynee lattialämmityksen suunnitelmat. Niissä on kerrottu yleensä jakotukkien asetukset ja virtaamat piireittäin. Jos nuo löytyy, niin sitten jakotukilta katsomaan, että vastaavatko säädöt jotakuinkin suunnitelman arvoja. Autotallille lienee oma jakotukkinsa. En ottaisi termostaatteja pois, koska sen jälkeen kierrossa on jatkuvasti todella lämmintä vettä ja varmasti tulee kuuma sisällä. Aluksi tarkistaisin nuo jakotukit ja pumpulta käyrän edes jotenkin järkeväksi. Omassa talossa oli nimittöin vähän vastaavaa ongelmaa ja lisäksi termarmostaatit ohjasivat vääriä piirejä, tiedä sitten oliko edellisen asukkaan vai asentajan toilailuja.
Edit: toki tällä on jotakuinkin sama lopputulos kuin aksutren ehdottamassa, mutta lähtee liikkeelle alkuperäisestä suunnitelmasta.
Täytyy yrittää huomenna tutkia.. helpoimmalla ehkä menisi kun pyytäisi huoltofirmaa tätä tutkimaan, ei kyllä itsellä oikein osaamista tähän. Viikon sähkönkulutus pumpulta 750 kWh kun viimevuonna joulukuun kokonaiskulutus käyttösähkö mukaanlukien ollut 850 kWh.. kiva sähkölasku tulossa ::)
-
Saahan huoltofirmojakin käyttää, mutta jos aiot kohteessa asua pitkään niin lämmityslaitteen sielunelämä on hyvä tuntea.
Uudeksi taloksi 2000kWh kulutus kuukaudessa on paljon.
Onko muita isoja kuluttajia (sähköauto, poreamme, sähkökiuas...)?
Pörssisähkön ottaisin myös pois siksi aikaa kun saat laitteen/kulutuksen hallintaan.
-
Saahan huoltofirmojakin käyttää, mutta jos aiot kohteessa asua pitkään niin lämmityslaitteen sielunelämä on hyvä tuntea.
Uudeksi taloksi 2000kWh kulutus kuukaudessa on paljon.
Onko muita isoja kuluttajia (sähköauto, poreamme, sähkökiuas...)?
Pörssisähkön ottaisin myös pois siksi aikaa kun saat laitteen/kulutuksen hallintaan.
Tarkoitin siis, että -24 joulukuun kulutus ollut käyttösähkö ja maalämpö mukaanlukien, siis kokonaisuudessaan reilu 800 kwh. Nyt viikon kulutus (!) ollut tuon ~750 kWh pelkän maalämmön osalta, eli joku on tosiaan nyt tuossa maalämmössä pielessä. V. 2024 sähköä mennyt yhteensä vain 7 500 kaikkinensa, eli hyvinkin vähän. Kiva olisi siis saada tuo pumppu nyt pelittämään kuten kuuluisi.
-
Mikä lämpökäyrä on käytössä?
Mitä muutoksia on tehty viimeaikoina?
-
Mikä lämpökäyrä on käytössä?
Mitä muutoksia on tehty viimeaikoina?
Käyrä: 3, poikkeama: -1.
Tietääkseni ei ole muutoksia tehty ainakaan minun toimesta.
-
Käyrällä 3 pitäisi -18C pyynti olla noin 34C.
Jotta Nibe perustoimivuus selviää, niin ottaisin pörssisähköohjauksen pois.
edit: mitkä on asteminuuttiasetukset?
edit: Onko Niben kello oikessa ajassa?
-
Käyrällä 3 pitäisi -18C pyynti olla noin 34C.
Jotta Nibe perustoimivuus selviää, niin ottaisin pörssisähköohjauksen pois.
edit: mitkä on asteminuuttiasetukset?
edit: Onko Niben kello oikessa ajassa?
Pörssisähköominaisuus otettu pois.
Asteminuuttiasetuksia en pääse nyt puhelimella katsomaan kun yövuorossa olen. Täytyy tarkistaa aamusta.
Kello on reaaliajassa ja oikeassa.
-
Milloin pörssi sähkö ominaisuus on otettu käyttöön?
Paljonko marraskuussa 2024 ja 2025 kului sähköä?
-
Milloin pörssi sähkö ominaisuus on otettu käyttöön?
Paljonko marraskuussa 2024 ja 2025 kului sähköä?
Kesällä otettu käyttöön. Marraskuussa 2024 sähköä meni kaikkinensa taloudessa 710 kWh, v. 2025 1100 kWh.
-
Käyrällä 3 pitäisi -18C pyynti olla noin 34C.
Jotta Nibe perustoimivuus selviää, niin ottaisin pörssisähköohjauksen pois.
edit: mitkä on asteminuuttiasetukset?
edit: Onko Niben kello oikessa ajassa?
Asteminuuttiasetukset (eli lämmitys) on automaattisella.
-
Asteminuuttiasetukset (eli lämmitys) on automaattisella.
Katso täältä arvot .....
VALIKKO 7.1.10.3 - ASTEMINUUTTIASETUKSET
Nykyinen arvo
Säätöalue: -3 000 – 100 AM
Lämmitys, auto
Vaihtoehdot: pois/päälle
Käynnistä kompressori
Säätöalue: -1 000 – 30 AM
Suht. AM käyn. lisäl
Säätöalue: 100 – 2 000 GM
Lisälämm. portaiden ero
Säätöalue: 10 – 1 000 GM
-
Kun teho ei riitä niin järkevintä on pienentää kulutusta, eli laskea tallin lämpötilaa.
Itse ottaisin kyllä nuo termostaatit pois, invertteripumppu toimii tehokkaasti termostattina ja lämpöä tuotetaan vain tarpeen verran, ei yli. Jos pääset alle 500 kWh kulutukseen pumpulla ja COP on jotain 4.0 tai parempi niin kaikki on ok. Puhutaan kuitenkin kympeistä sähkönkulutuksen osalta niin järjettömyyksiin ei kannatta säästötoimissa mennä.
-
Havaintoja vielä noista ensimmäisistä lokeista:
- Kv ala laskee 25,5 asteeseen. Tämän jälkeen pumppu alkaa urakoimaan lämmintä vettä, jonka aikana asteminuutit karkaavat pahasti miinukselle ja aletaan ottamaan vastuksia mukaan.
- Lämmitysjaksolla vastuksia ei käytetä. Vastukset tippuvat pois, kun asteminuutit saavuttavat -350.
- Lämmitysjakson aikana lämmityksen virtaus vaikuttaa melko pieneltä, 5-7 l/s. Kuitenkin välillä pompataan 13 l/s virtaamaan, eli jotkut piirit ovat olleet pitkään kiinni ja avautuessaan (esim. autotalli) päästävät paljon kylmää vettä takaisin kiertoon.
- Kompressori ja vastukset urakoivat lämpöä taloon isolla teholla, mutta pienen virtaaman ja kiinni olevien termostaattien vuoksi lämpö ei jakaudu tasaisesti taloon. Pahimmillaanhan virtaamien perusteella yli puolet lämmityspiireistä on poissa käytöstä.
- Pörssisähkö on sotkenut kuvioita entisestään, koska pyynti ei muutu ennen aamua klo 8.30, eli samaan aikaan kun pörssisähkön hinta alkoi nousta.
Tiivistettynä sanoisin, että lämmitysteho riittää hyvin. Asteminuutit sen sijaan syöksyvät aivan liikaa, joka taas johtuu siitä, että pyynti on ollut pörssisähköohjauksen vuoksi 45 astetta ja kv-jakson aikana tämä aiheuttaa merkittävän eron lämmitysveden ja pyynnin välillä. Kalliimmalla pörssisähköllä tilanne vakioituu, kun halvan sähkön aikaan ei yritetä tuottaa ylilämpöä taloon varastoitavaksi.
-
2.1-26 1:30 - 8:30 vastusta oli lämmitysjaksolla käytössä 4-5kW pysyvästi.
Samaa mieltä, että hinnan mukaan ohjaus näyttää sotkevan.
-
2.1-26 1:30 - 8:30 vastusta oli lämmitysjaksolla käytössä 4-5kW pysyvästi.
Samaa mieltä, että hinnan mukaan ohjaus näyttää sotkevan.
Kyllä vain, mutta tuo ei ymmärtääkseni johdu siitä, ettei kompressori kykenisi tuottamaan riittävästi lämpöä vaan siitä, että asteminuutit ovat kv-jakson jälkeen ja pörssisähkön 45 asteen pyynnin vuoksi niin isosti miinuksella, että pumppu käyttää vastuksia kuroakseen eron umpeen. Vastuksia ohjaa ainoastaan asteminuutit. Nyt kun pörssisähkö on poissa käytöstä ja saadaan uudet lokit, niin vastuksia tuskin on käytetty enää lainkaan.
-
Käyttövettä ei näytä kuluvan normaalia enemmän, mutta pörssi ohjauksen pyynti romahduttaa yhdessä palaavan viileän veden kanssa.
Uskon myös että ilman pörssi ohjausta tilanne rauhoittuu.
-
Kyllä vain, mutta tuo ei ymmärtääkseni johdu siitä, ettei kompressori kykenisi tuottamaan riittävästi lämpöä vaan siitä, että asteminuutit ovat kv-jakson jälkeen ja pörssisähkön 45 asteen pyynnin vuoksi niin isosti miinuksella, että pumppu käyttää vastuksia kuroakseen eron umpeen. Vastuksia ohjaa ainoastaan asteminuutit. Nyt kun pörssisähkö on poissa käytöstä ja saadaan uudet lokit, niin vastuksia tuskin on käytetty enää lainkaan.
Tässäpä reilu 24 h data. Mitä yövuorossa tutkailin viimeyönä, niin sähkövastus oli kyllä yöllä paljonkin käytössä. Pörssisähköominaisuus otettiin pois päältä eilen klo 23 maissa. Sähkövastuksen estin kokeeksi n. klo 11 tienoilla tänään.
Mitä tästä ajattelette? Kyselin maalämpöfoorumin fb-ryhmässä asiaa ja osa pohdiskeli, että pumpussa ei ole mitään vikaa, vaan "..lämmityspiiri kuluttaa ihan älyttömästi energiaa = sulla on tyylliin siellä ulkorakennuksessa ovi auki tai joku muu (esim. Se iv-kone) ongelma."
-
Yöllä on käyttänyt vastusta n. 3kW kolmisen tuntia. Parempaan päin mennään.
Aaamu 8:n jälkeen ei ole käyttänyt vastusta.
PÖSÄ:n poisto järkevöitti pyynnin.
Ehkä vielä kannattaa antaa tilanteen vielä tasaantua ainakin vrk ja katsoa sitten uudelleen.
Mikä on huonelämpötilan pyynti?
Mikä huoneanturin kerroin?
Minusta kompressori käy normaalisti.
IV voi aiheuttaa myös runsasta kulutusta.
edit: Pieni epäloogisuus huomattu uusintatarkastuksessa ;)
BT12 näyttää vähemmän kuin BT2, pitäisi näyttää enemmän.
Tuo voi aiheuttaa säätöön epätarkkuutta huonoa toimivuutta.
BT-12 offset säädöllä on parannettu Niben herkkyyttä poistaa lämmitysvelka ripeämmin, näin olen ymmärtänyt.
-
Täysillä käydään taas jostain syystä ja lisälämpökin mukana jo parisen tuntia. On tämä erikoista :D
Tallin lämpötila laskettu 21C —> 15C ja talon ~23 —> 19.5C. Silti kompressori huutaa täysillä (nostettu 90hz —> 118hz ja vielä lisälämpöä tarvitsee sähkövastuksesta. Pörssisähköominaisuus pois päältä, joten yöaikainen huudattaminen ei kai tätä selitä. En ymmärrä nyt tätä..
-
Eikös tämäkin tästä selviä ;)
Kaivosta kompressori ottaa normaalisti
Niben luovuttaa normaalin tuntuisesti lämmitykseen.
Iso lattialämmitysmassa on hidas reagoimaan. Vaatii kärsivällisyyttä odottaa muutoksen vaikutusta.
edit: kestää ainakin vuorokauden että tilanne muuttuu ja vasta sitten näke muutoksen pysyvän vaikutuksen
Hyvä että Nibe käy täysillä.
Onko LVI suunnitelma löytynyt?
Onko puskurivaraaja?
Minne BT25 on kytketty?
Ylhäällä pari avointa kysymystä.
Footteriin voisit laittaa kohteen tiedot.
-
Kun ilma viilenee niin energian tarve kasvaa. Usein nuo osateho mitoitetut järjestelmät ei riitä kun johonkin -15_-20 asteeseen, sen jälkeen sähköllä mennään.
Menolämpö n. 35 ihan ok, mutta piireissä virtaukset todella pieniä termostaateista johtuen. 5-13 l/min.
Vertailuna oma systeemi, Bosch säätää automaattisesti virtauksen ja se on 23.8l/min luokkaa.
pieni virtaus vaikuttaa myös pumpun toimintaan, lauhdutin ei toimi optimaalisesti ja COP laskee. Kaivon lämpötila myös laskee ja tarvitaan sähköä kompressoria pyöritämään enemmän ja myös vastusta.
Eli suosittelen virtauksen lisäämistä (termostaatot pois) niin alkaa toimimaan edes sinne päin.
Autotallin lämpö saa olla se 15 astetta, mutta muuten uudelleen säätö piireihin.
Noista lattialämmityssuunnitelmista pitäisi löytyä piirien pituudet ja virtaukset niillä pääsee säädössä hyvin eteenpäin.
-
Miksi tässä nyt ei oteta niitä termostaatteja pois päältä, jos ne kerran kuristavat kiertoa jatkuvasti? Sen jälkeen odottaa mitä tapahtuu ja säätää käyrän alustavasti kohdilleen?
Termostaateillahan ei säädetä lämpötilaa kuin alaspäin.
-
Nuo termostaatit kannattaisi tosiaan nyt avata kokonaan tai kytkeä pois käytöstä, kun enää ei yritetä puskea 45 asteista vettä kiertoon.
Liitteenä olevassa kuvassa näkyy edellisistä lokeista malliesimerkki siitä, kun jostain pidempään kiinni olleesta piiristä avautuu termostaatti ja kylmä vesi tiputtaa menoveden lämpötilan pyynnin alle. Tämän seurauksena asteminuutit taas romahtavat niin alas, että pumppu alkaa ottamaan vastuksia käyttöön kuroakseen lämpötilaeron umpeen.
Tuo pyyntikäyräkin näyttää siltä, että se on alkanut hakemaan oikeaa uomaansa uudelleen pörssisähkön poiskytkennän jälkeen (päivällä kalliin pörssisähkön aikaan pyynti ollut vain 21, vaikka pihalla on yli -10 pakkasta, eli lämmitysvelkaa on kasvatettu päivällä ja lattiat pääsevät jäähtymään). Kannattaa tosiaan termostaattien avaamisen jälkeen odottaa vähintään päivän verran, että tilanne vakiintuu.
-
Nuo termostaatit kannattaisi tosiaan nyt avata kokonaan tai kytkeä pois käytöstä, kun enää ei yritetä puskea 45 asteista vettä kiertoon.
Liitteenä olevassa kuvassa näkyy edellisistä lokeista malliesimerkki siitä, kun jostain pidempään kiinni olleesta piiristä avautuu termostaatti ja kylmä vesi tiputtaa menoveden lämpötilan pyynnin alle. Tämän seurauksena asteminuutit taas romahtavat niin alas, että pumppu alkaa ottamaan vastuksia käyttöön kuroakseen lämpötilaeron umpeen.
Tuo pyyntikäyräkin näyttää siltä, että se on alkanut hakemaan oikeaa uomaansa uudelleen pörssisähkön poiskytkennän jälkeen (päivällä kalliin pörssisähkön aikaan pyynti ollut vain 21, vaikka pihalla on yli -10 pakkasta, eli lämmitysvelkaa on kasvatettu päivällä ja lattiat pääsevät jäähtymään). Kannattaa tosiaan termostaattien avaamisen jälkeen odottaa vähintään päivän verran, että tilanne vakiintuu.
Miten nuo termostaatit avataan? Jokaisessa huoneessa sekä tallissa/erillisrakennuksessa on oma säädin termostaatille (kts. kuva). Lämmönjakotukissa on tuollainen sähköinen toimilaite termostaatin yllä, sen jos nappaisee pois, niin virtaus menee täysille, mutta ei kai sitä ole tarkoitus jokaisesta nyppäistä pois? Vai tarkoitatko, että jokaisen huoneen termostaatin säätimen säätää täysille?
-
Helpoimmalla pääsee kun vääntää kaikki täysille tai vaihtoehtoisesti napauttaa jakotukkien sulakkeet sulaketaulusta pois päältä
Ja kyllä, kaikki täysille niin alkaa nähdä mitä pitää säätää vai tarviiko mitään muuta kuin lämmityskäyrää.
-
Helpoimmalla pääsee kun vääntää kaikki täysille tai vaihtoehtoisesti napauttaa jakotukkien sulakkeet sulaketaulusta pois päältä
Ja kyllä, kaikki täysille niin alkaa nähdä mitä pitää säätää vai tarviiko mitään muuta kuin lämmityskäyrää.
OK, kokeillaampa tätä. Laitoin kaikki talon sekä tallin termostaatin säätimen maksimiin, 30 asteeseen..
-
Onko LVI suunnitelma löytynyt?
Onko puskurivaraaja?
Minne BT25 on kytketty?
Ylhäällä pari avointa kysymystä.
Footteriin voisit laittaa kohteen tiedot.
Näihin sitten seuraavaksi vastaukset.
-
Eikös tämäkin tästä selviä ;)
Kaivosta kompressori ottaa normaalisti
Niben luovuttaa normaalin tuntuisesti lämmitykseen.
Iso lattialämmitysmassa on hidas reagoimaan. Vaatii kärsivällisyyttä odottaa muutoksen vaikutusta.
edit: kestää ainakin vuorokauden että tilanne muuttuu ja vasta sitten näke muutoksen pysyvän vaikutuksen
Hyvä että Nibe käy täysillä.
Onko LVI suunnitelma löytynyt?
Onko puskurivaraaja?
Minne BT25 on kytketty?
Ylhäällä pari avointa kysymystä.
Footteriin voisit laittaa kohteen tiedot.
Tuommoiset tiedostot löytyi..
En osaa sanoa, mihin BT25, eli "ulkoinen menolämpötila" on kytketty. Puskurivaraajaa ei ole.
-
Odota nyt 24h ennenkuin alat säätämään virtauksia. Piirien pituudet on näköjään suoraan kirjattu tukkiin ylös metreinä, lähtökohtaisesti lyhimpiä piirejä kannattaa kuristaa, siellä kun vesi kulkee helpoimmin. Voi käydä niin että pidemmille piireille ei kiertoa riitä. Esim lyhyt kph:n piiri voi olla meno 35 ja paluu 30 astetta kun joku pidempi oh:n piiri voi olla vaikka meno 35 ja paluu 25. Nuo saat helposti halvalla laserlämpömittarilla mitattua putkien pinnasta ja samalla voi mitata kaikkien tilojen lattioiden lämoötilat lattian pinnasta, ovatko märkätilat liian lämpimät, laatatsta kun tulee lämpö hyvin läpi.On tarkoituksenmukaista säätää talllin esisäätöä pienemmälle kun ei teho meinaa riittää.
Jos ei ole tasapainossa jakotukin ohjeen mukaan sitten säätämään virtauksen esisäätöä. Nuo on helppo säätää kun tukissa on selkeät virtausmittarit. Näkee helposti mitä esim. yhden lyhyen piirin kuristaminen vaikuttaa muihin. Muutama säätökierros niin eiköhän ala kulutus ja lämpötilat olemaan kohdallaan.
Noista kuvista löytyy kaikki oleellinen tieto jäähtymineen ja pintalämpötiloineen. Laskettu 21 asteella joten ei ihme ettei meinaa teho riittää.
Edit: yleensä noissa invertteripumpuissa on automaattinen virtaaman säätö joka optimoi lämmityspiirin pumpun tehon tulo ja menolämpötilan perusteella optimiksi. Jos siis tukeissa vesi virtaa hyvin niin maalämpöpumppu pudottaa lämmityspiirin pumpun nopeutta jotta optimiarvo n. 5 astetta erotus saavutetaan.
-
Tuommoiset tiedostot löytyi..
En osaa sanoa, mihin BT25, eli "ulkoinen menolämpötila" on kytketty. Puskurivaraajaa ei ole.
Hienoa että suunnitelmat löytyivät!
Yleensä BT25 asennetaan vain kohteisiin joissa on puskurivaraaja.
BT25 tehtävä on mitata lämpötila puskurivaraajan jälkeen. Nibe laskee asteminuutteja sen perusteella.
Nyt lämpötilakäyrien perusteella arvaisin, että se on laitettu vaihtoventtiilin jälkeen lämmityshaaraan.
Voi olla näkyvissä Niben ulkopuolella.
En tiedä onko BT25:llä roolia invertterin säädössä, epäilen ettei, joten sen vaikutus tulee lämpökäyrän kautta kompensoitua.
Merkittävämpi huomio:
BT12 (lämpötila lauhduttimen jälkeen) pitäisi näyttää korkeampaa lämpötilaa, kuin BT2 (lähdön lämpötila).
Nyt se näyttää n. 2C alle BT2:n.
Käsittääkseni tuo osallistuu kompressorin taajuuden säätöön.
Invertteriosaajat tietänevät kuinka merkittävä haitta tuo on.
Ehdotus:
Kirjaa itsellesi tai tänne minkä muutoksen teit ja milloin.
Tee vain yksi muutos kerrallaan, niin nähdään mikä sen vaikutus oli.
-
Suunnitelmien mukaiset virtaamat näyttävät melko erilaiselta kuin jakotukista laittamasi kuva. Suunnitelmassa on mainittu virtaamat piireittäin l/min eli litraa/min. Makuuhuoneisiin näyttäisi nyt menevän melkoista vauhtia vettä, joten niissä saattaa tulla yllättävän lämmin piakkoin. Liitteenä vielä pikaohje virtaaman säätöön. Huomaa, että virtaaman pienentäminen yhdessä piirissä kasvattaa hieman virtaamaa muissa piireissä, koska pumppu liikuttaa lämmintä vettä samalla vauhdilla ennen kuin alkaa automaattisesti korjaamaan virtausnopeutta sopivaksi.
-
edit: Pieni epäloogisuus huomattu uusintatarkastuksessa ;)
BT12 näyttää vähemmän kuin BT2, pitäisi näyttää enemmän.
Tuo voi aiheuttaa säätöön epätarkkuutta huonoa toimivuutta.
BT-12 offset säädöllä on parannettu Niben herkkyyttä poistaa lämmitysvelka ripeämmin, näin olen ymmärtänyt.
Tämä johtuu siitä kun vastus lämmittää vettä BT12 ja BT2 välissä
ATS
-
En osaa sanoa, mihin BT25, eli "ulkoinen menolämpötila" on kytketty. Puskurivaraajaa ei ole.
Trendien mukaan BT25 on lämmitykseen menevässä putkessa vaihtoventtiilin jälkeen.
ATS
-
Tämä johtuu siitä kun vastus lämmittää vettä BT12 ja BT2 välissä
ATS
Totta, kiitos!
Nyt menen häpeämään :'(
-
Suunnitelmien mukaiset virtaamat näyttävät melko erilaiselta kuin jakotukista laittamasi kuva. Suunnitelmassa on mainittu virtaamat piireittäin l/min eli litraa/min. Makuuhuoneisiin näyttäisi nyt menevän melkoista vauhtia vettä, joten niissä saattaa tulla yllättävän lämmin piakkoin. Liitteenä vielä pikaohje virtaaman säätöön. Huomaa, että virtaaman pienentäminen yhdessä piirissä kasvattaa hieman virtaamaa muissa piireissä, koska pumppu liikuttaa lämmintä vettä samalla vauhdilla ennen kuin alkaa automaattisesti korjaamaan virtausnopeutta sopivaksi.
Makuuhuoneissa ja talossa tasaisesti 23-23.5 lämmintä. Haittaako tuo, että virtaukset makuuhuoneisiin isommat, jos lämpötilat pysyvät sopivina? Makuuhuoneet talon kolmessa kulmassa, joten teknisestä tilasta pidempi matka makuuhuoneisiin —> johtuisiko ohjelmoitu kovempi virtaus tästä? Eli tarvitseeko säätääkään, jos lämmöt ok?
Lämpökäyrää laskin aamusta asentoon käyrä: 2, poikkeama -1. Tuo ~23.5 sisälämpötila voisi olla asteen matalempikin - käyrästä yksi pykälä asentoon 1?
Tehontarve MUTissa oli automaatilla, eli 4kW tasolla. Facebookin maalämpöfoorumissa suositeltiin nostamaan se 8kW tasolle - talon energialaskelmassa lämmitystehontarve on 7,4kW. Nibe ilmeisesti itse laskenut tarpeen tuohon 4kW tasolle, kun automaatilla oli? Mitoittava ulkolämpötila MUT energialaskelmassa -32, nyt käytössä oli -25 —> nostin sen myös tuohon -32 asteeseen.
Ulkona nyt -22 raatia pakkasta. Kompressori käynyt kolme-neljä tuntia täysillä 118hz, asteminuutit -469AM. Lämmönkeruu sisään -0.4 astetta ja menolämpötila BT2 37.5 astetta. Lisälämmön sähkövastuksen olen estänyt päivällä.
Kulutus tänään 54.7kWh ja tuotanto 132kWh.
-
Odota rauhassa että 24h täyttyy siitä kun termarit on laitettu täysille. Mittaa huoneista lattialämmöt niin alkaa sitten hahmottumaan missä enemmän lämmintä, missä vähemmän. Säätöä sitten tarpeen mukaan. Ikkunoiden pinta-ala ja lattiamateriaali vaikuttaa lämmön tarpeeseen.
Pumpun COP on todella surkea, kyllä täydellä teholla invertterin pitäisi päästä 3.5-3.8 luokkaan. Luultavasti nyt paranee kun kierto lämmityspiirissä riittävä.
-
Tässä vielä dataa kahden vuorokauden osalta kovilta pakkasilta.
Nyt vaikuttaisi pelaavan järkevämmin. Sähkövastus on ollut estettynä 4.1. n. puoliltapäivin, kompressori pitkälti käynyt täysillä/lähes täysillä kovemmilla -20 asteen pakkasilla.
"Kulutus tänään 12,1kWh, tuotanto tänään 48,6kWh". Tuotto/kulutus suhde nyt OK?
Vaikuttaisi siltä, että termostaattien avaaminen sekä pörssisähköominaisuuden deaktivointi auttanut pumpun toimintaa. Sisällä pysynyt lämpötila 22.5-23.5 asteessa, kaikkien huoneiden lämpötilat OK.
ChatGPT:n analyysi:
Pika-yhteenveto: missä “sähkönsyönti” näkyy
4.1. (koko vuorokausi)
Ulkona keskimäärin -18,2 °C (min -20,7 °C)
Huoneanturi 19,9–23,0 °C
Sisäinen lisälämpö (sähkövastus) päällä 5,8 h → energiaa ~24,5 kWh
Vastusjaksot:
00:00–01:15 (1,27 h) → ~4,4 kWh, max 4,0 kW
01:32–06:02 (4,52 h) → ~20,1 kWh, max 5,5 kW
Vastuksen aikana kompressori käytännössä maksimissa (118 Hz) ja asteminuutit erittäin syvällä (min -1533 AM)
➡️ Tämä kertoo, että järjestelmä oli pitkään “jäljessä” ja joutui ajamaan kiinniottoa: kompressori tapissa + vastus tueksi.
5.1. (00:00–13:14)
Ulkona keskimäärin -19,8 °C (min -21,0 °C) eli jopa kylmempää kuin 4.1.
Huoneanturi tasaisempi 21,6–22,4 °C
Sähkövastus 0 h / 0 kWh
Lämmityksellä kompressori selvästi kevyemmin: vain ~10,7 % ajasta ≥90 Hz (4.1. oli ~72 %)
➡️ Eli “kovan sähkön” piikki näissä kahdessa tiedostossa tulee nimenomaan 4.1. aamuyön vastuksesta.
Käyttövesi: paljon jaksoja 4.1.
Prioriteetti 20 (käyttövesi):
4.1.: ~3,8 h, yhteensä 6 jaksoa
mm. yksi pitkä 10:51–12:22 (92 min)
illalla useita ~30 min jaksoja (noin tunnin välein)
BT7 kävi jopa ~59–59,5 °C
5.1.: ~1,45 h (yksi jakso 11:12–12:38), BT7 max ~59,2 °C
Huomio: 4.1. aamuyöllä vastusjaksojen välissä oli käyttövesijakso 01:15–01:31, joka katkaisi lämmitystä juuri silloin kun asteminuutit olivat todella negatiiviset — tämä pahentaa “kiinniottoa”.
Keruupuoli (kaivo): ei näytä tässä datassa pullonkaulalta
4.1. BT10 (sisään) min -2,3 °C, BT11 (ulos) min noin -4,5 °C (118 Hz -kuormassa)
5.1. BT10 min -1,3 °C
Keruun lämpötilat ovat loogiset eikä romahda, joten tämä ei näytä “kaivo loppuu” -ongelmalta näissä kahdessa päivässä.
Iso hydraulinen havainto 4.1.: virtaus romahti, pumppu huusi täysillä
4.1. lämmityksen aikana oli jakso 07:56–13:31 (209 min), jolloin:
GP1 (kiertovesipumppu) ~100 %
mutta BF1 (virtaus) käytännössä minimi 5,0 l/min
Samaan aikaan:
kompressori kävi matalilla taajuuksilla (mediaani ~23 Hz)
huoneanturi oli korkea (mediaani ~22,8 °C)
Tämä kuvio sopii erittäin hyvin tilanteeseen, jossa lattialämmityspiirejä/termostaatteja sulkeutuu (tai joku kuristus/tukos kuten sihti), jolloin ilman puskuria virtaus voi pudota liian alas. Kun virtaus on huono, hyötysuhde ja säätö “leviää”, ja järjestelmä voi ajautua helpommin isoihin korjausliikkeisiin.
Huomio: 5.1. virtaus oli tasainen (noin 12,6–14,6 l/min) eikä tätä ongelmaa näy.
Mitä tämä todennäköisimmin tarkoittaa käytännössä
4.1. aamuyöllä talo oli päässyt liian kylmäksi / järjestelmä liian jälkeen (AM -970 jo klo 00:00) → kompressori tapissa + vastus 5,8 h.
Päivällä 4.1. talo näyttää “ylilämpenevän” (huone jopa 23 °C), jolloin piirit sulkeutuvat → virtaus putoaa minimiin ja säätö muuttuu epävakaammaksi.
Käyttöveden tiheät jaksot (59–60 °C luokkaa) lisäävät kuormaa ja voivat pahentaa asteminuuttivelkaa pakkasessa.
Mitä kannattaa tarkistaa/säätää (nimenomaan näiden havaintojen perusteella)
Lattialämmityksen piirit/termostaatit: jos huonetermostaatit/servot sulkevat piirejä, kokeile jaksoa niin että piirit ovat “enemmän auki” ja säätö tehdään käyrällä/jakotukin tasapainotuksella. Ilman puskuria tämä on usein kriittistä.
Minimivirtaus / ohitus (bypass): varmista että järjestelmässä on aina riittävä kierto (joko ohitusventtiili oikein säädetty tai yksi piiri aina auki).
Likasihti / suodatin / tukokset: 4.1. aamupäivän “GP1 100 % mutta BF1 5 l/min” on juuri sellainen, että sihti tai jakotukki kannattaa tarkistaa.
Huoneanturin vaikutus / mahdollinen yöpudotus: 4.1. huoneanturi heilahti 19,9 → 23,0 °C. Jos huonekompensointi/yöpudotus on käytössä, se voi synnyttää “pois → kiinniotto” -syklin, joka pakottaa vastuksen avuksi.
Käyttövesi: jos tavoite on jatkuvasti ~60 °C tai tulee tiheästi lyhyitä jaksoja, pudotus (comfort-taso/ajastus) vähentää kuormapiikkejä.
Jos haluat, voin vielä erikseen “purkaa” 4.1. aamuyön tapahtumaketjun minuutti-minuutilta (mitä AM, pyynti, meno/paluu ja virtaus tekivät ennen kuin vastus nousi 5,5 kW:iin) — mutta jo näistä kahdesta tiedostosta isoimmat punaiset liput ovat aamuyön pitkä vastusjakso ja päivän minimivirtaus + pumppu 100 % -tilanne.
-
Ihan hyvältä nyt COP vaikuttaa. Säädä kuitenkin nuo piirit tasapainoon siten että märkätiloissa on pari astetta korkeampi lämpötila kuin muualla. Tallin lämpötilaa kannattaa laskea niin riittää teho sitten pakkasilla. Itse säädin piirit ja lämpötilat kohdlleen neljä vuotta sitten, eikä niihin ole tarvinnut sen koommin koskea. Tasaista on lämpö talossa ja pieni kulutus pumpulla, n.4000-4500 kWh vuosi.
-
Lämmönjaon nopeus EP14 on hidastanut pyörimisnopeutta, eli sekin alkaa hiljalleen vakiintumaan. Tämän seurauksena virtaamat ovat varmasti jo muuttuneet, jos tarkastelet asiaa jakotukilta.
Osaako joku fiksumpi kertoa, että miksi asteminuutit tippuvat noin suurella vauhdilla ja myös nousevat nopeasti? Johtuuko se nyt tuosta BT25:stä? Omassa F-sarjalaisessa ei tuommoista sekoilua asteminuuttien kanssa tapahdu kv-jaksojen aikana, kun BT25:a ei ole käytössä. Ja jos johtuu siitä, niin eikö tuo tällä hetkellä vain sekoita pumpun toimintaa ja ota vastuksia turhaan käyttöön, kun asteminuutit painuvat pahasti miinukselle.
-
Lämmönjaon nopeus EP14 on hidastanut pyörimisnopeutta, eli sekin alkaa hiljalleen vakiintumaan. Tämän seurauksena virtaamat ovat varmasti jo muuttuneet, jos tarkastelet asiaa jakotukilta.
Osaako joku fiksumpi kertoa, että miksi asteminuutit tippuvat noin suurella vauhdilla ja myös nousevat nopeasti? Johtuuko se nyt tuosta BT25:stä? Omassa F-sarjalaisessa ei tuommoista sekoilua asteminuuttien kanssa tapahdu kv-jaksojen aikana, kun BT25:a ei ole käytössä. Ja jos johtuu siitä, niin eikö tuo tällä hetkellä vain sekoita pumpun toimintaa ja ota vastuksia turhaan käyttöön, kun asteminuutit painuvat pahasti miinukselle.
On muutosta tosiaan tullut virtauksiin. Tarvitseeko näitä nyt käsin juuri ropeltaakaan, kun automaattisesti pumppu niitä säätelee? Märkätiloihin virtaus varsin pieni, sitä voisi tosiaan kasvattaa, kuten aksutre kommentoikin.
-
Eikö "laskettu meno" lasketa ulkolämpötilan mukaan?
Tässä tapauksessa ei ainakaan tehdä niin, näkyy selvästi trendeistä
Näyttäisi siltä että"laskettu meno" laskettaisiin lähinnä "roomsensorin" mukaan?
Tässä tapauksessa "laskettu meno" poukkoilee luokkaa 15C n. 24 tunnin jaksoissa
ATS
-
Juu lasketaan ulkolämpötilan ja lämpökäyrän perusteella.
Lisäksi pyyntiä hienosäädetään tavoitellun huonelämpötilan ja mitatun huonelämpötilan erolla kerrottuna anturi kertoimella.
Tuolla aiempana olen noita kysynyt, mutta ei vielä vastausta.
Missä Niben huonelämpötilan mittaus sijaitsee?
-
Moi muuta suodatus aika 1h ja lämmön jako pumppu käsi ajolle 75% .Toimii ainaskin f1255 kansss
-
Kulutus tänään: 21kWh, tuotanto tänään: 86kWh.
Nyt -17 pakkasta, keskiulkolämpötila -17C, sisällä lämmintä ~22C, tallissa 17C. Kompressori käy parhaillaan täysillä, menolämpötila BT2 36.6C ja paluu 28.2C. Asteminuutit -168. Kytkin illasta lisälämmön taas päälle, eli käyttää tarvittaessa. Katsotaan, tarvitseeko pumppu sitä yön aikana.
Nyt siis vaikuttaisi pelaavan kuten kuuluukin.
Miten nuo huonekohtaiset termostaatin säädöt, jotka kaikki nyt maksimilla, eli auki. Kannattaako nuo nyt jatkossa pitää aina maksimilla, etteivät kurista virtausta? Tuntuu erikoiselta, etteikö noita nyt kannata/voi käyttää, kerta haittaavat virtausta … kun ne kuitenkin talon jokaiseen huoneeseen laitettu.
-
Sivusta heitän, että itsellä 2012 valmistunut maalämpötalo lattialämmityksellä ja edelleen jakotukkien termostaatit on tallin hyllyllä. Eli asentamatta. Ekana vuonna säätelin käyrät ja virtaamat mieleisekseni ja sen koommin en ole niihin koskenut. Kesällä käännän makuuhuoneitten jakotukilta sulun kiinni ja kv pumppu ykköselle. Eli olen samaa mieltä, että termostaatteja ei tarvita, sotkee vain virtauksia. Pumpulle kevyempi kun on tasaisempi kuorma.
-
Järjestelmä toimii nyt hyvin, vertailuna oman talon kulutus eiliseltä 34kWh ja tuotto 149kWh. Jos lämmität taloa kovilla pakkasilla muutamalla eurolla /vrk Voit olla tyytyväinen. Jos vielä lämmön vaihtelu on +-0,5 astetta on paremmaksi vaikea päästä.
Alun perin nuo termostaatit on taroitettu vesikiertoisiin pattereihin, niillä lämmittäminen on vähän eri asia kun kierrättää vettä lattian 20tn betonimöykyssä. Siinä muutokset ovat hitaanpia ja maalämpöpumppu jossa on älyä hoitaa lämmön säädön keskitetysti pitäen lämmön tasaisena ja lämmityksen taloudellisena.
Unohda siis nuo termostaatit ja anna Niben hoitaa lämmitys.
-
Laitahan logia tulemaan niin katsotaan missä mennään.
ATS
-
Laitahan logia tulemaan niin katsotaan missä mennään.
ATS
Tämmöiseltä näyttää 5.1 klo 20 - 6.1. klo 12:30 data. Miltäs nyt näyttää?
PS. kiitos kaikille tietäjille ja taitajille täällä avusta jo tässä vaiheessa! :)
-
Eipähän näytä mkään oleellisesti muuttuneen.
"Laskettu meno" poukkoilee edelleen holtittomasti.
Vasemman puoleisessa kuvassa on "ensihoitaja1":n koneen laskettu meno ulkolämpötilan funktiona 1.1. 2026 alkaen
ja siitä nähdään että sen käyttäytymisessä ei ole mitään logiikkaa.
Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty viiden satunnaisesti valitun Niben vastaavanlaiset käyrät.
Nähdään että kaikissa viidessä tapauksessa "laskettu meno" muuttuu suoraviivaisesti ulkolämpötilan mukaan.
Muutokset tapahtuvat kuitenkin eri kulmakertoimilla ja tämä johtunee kohteen lämmönluovutustavasta sekä kohteiden muista energiateknisistä ratkaisuista.
Ensiksi pitäisi sevittää mistä johtuu "lasketun menon" poukkoilu ja sitten se pitää saada korjattua
Sitten vasta voi käydä itse talon lämmityksen kimppuun.
ATS
-
Eipähän näytä mkään oleellisesti muuttuneen.
"Laskettu meno" poukkoilee edelleen holtittomasti.
Vasemman puoleisessa kuvassa on "ensihoitaja1":n koneen laskettu meno ulkolämpötilan funktiona 1.1. 2026 alkaen
ja siitä nähdään että sen käyttäytymisessä ei ole mitään logiikkaa.
Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty viiden satunnaisesti valitun Niben vastaavanlaiset käyrät.
Nähdään että kaikissa viidessä tapauksessa "laskettu meno" muuttuu suoraviivaisesti ulkolämpötilan mukaan.
Muutokset tapahtuvat kuitenkin eri kulmakertoimilla ja tämä johtunee kohteen lämmönluovutustavasta sekä kohteiden muista energiateknisistä ratkaisuista.
Ensiksi pitäisi sevittää mistä johtuu "lasketun menon" poukkoilu ja sitten se pitää saada korjattua
Sitten vasta voi käydä itse talon lämmityksen kimppuun.
ATS
Onkohan sisälämpöanturi ja "smart room comfort" käytössä? Itsellä näytti laskettu meno vähän samalta kun oli hetken aikaa kokeilussa. Ei tuntunut pelaavan patteritalossa yhtään, ja lattialämmitystalossa varmasti vielä vähemmän..
-
Ota kuva "käyrästä" Niben näytöltä
ATS
-
Verrattuna lähtötilanteeseen koneen käynti on paljon paremmalla tolalla. Joku tolkku sentään ;)
Kuten seppaant kirjoittaa, niin pyynnin logiikka ei ole normaali.
Aiempiin kysymyksiin huonelämpötilaan liittyen kaipaan vielä vastauksia.
-
Onkohan sisälämpöanturi ja "smart room comfort" käytössä? Itsellä näytti laskettu meno vähän samalta kun oli hetken aikaa kokeilussa. Ei tuntunut pelaavan patteritalossa yhtään, ja lattialämmitystalossa varmasti vielä vähemmän..
Mistähän tämän pääsee tarkistamaan? En manuaalista löytänyt mitään tuosta ”smart room comfort” hommasta, ilmeisesti jonkun päivityksen myötä tullut? Kannattaa siis ottaa pois päältä, jos on päällä?
Edit: Ilmeisesti asetuksista 1.3.3 > lämmitysjärjestelmä > valitse ohjaava anturi oli aktiivisena (kts. kuvakaappaus). Otin pois päältä.
Edit 2: nyt muuttuikin tuo lämpötilan säätö, jota aikaisemmin pystynyt säätämään 0.5 asteen tarkkuudella (kts. kuvakaappaus ”lämmitysjärjestelmä”). Nyt tuo sama valikko on muuttunut erilaiseksi, lämpötilaa säädetään asteikolla -10 - 10 (kts. kuvakaappaus ”lämmönsäätö”).
-
Ota kuva "käyrästä" Niben näytöltä
ATS
Tarkoitatko tätä?
Anturin muutoksen jälkeen käyrä oli nollilla, joten heitin hatusta nyt tälläiset arvot käyrälle ja poikkeamalle. Lieköhän sopivat.. :D
-
Mistähän tämän pääsee tarkistamaan? En manuaalista löytänyt mitään tuosta ”smart room comfort” hommasta, ilmeisesti jonkun päivityksen myötä tullut? Kannattaa siis ottaa pois päältä, jos on päällä?
Edit: Ilmeisesti asetuksista 1.3.3 > lämmitysjärjestelmä > valitse ohjaava anturi oli aktiivisena (kts. kuvakaappaus). Otin pois päältä.
Edit 2: nyt muuttuikin tuo lämpötilan säätö, jota aikaisemmin pystynyt säätämään 0.5 asteen tarkkuudella (kts. kuvakaappaus ”lämmitysjärjestelmä”). Nyt tuo sama valikko on muuttunut erilaiseksi, lämpötilaa säädetään asteikolla -10 - 10 (kts. kuvakaappaus ”lämmönsäätö”).
Smart room comfort tuli versiossa 4.0.10 perinteisen huonelämpötilan kompensoinnin tilalle. Meni kyllä tuon osalta huonompaan suuntaan ja railakkaasti, ainakin omaan taloon tuosta ominaisuudesta tuli käyttökelvoton.. Ohjaavat anturit kaikki vaan pois päältä niin sillon menee puhtaasti käyrällä. Lattialämmittäjät voi kommentoida tuota käyrän jyrkkyyttä.
Edit: Huntturilla lähtökohdaksi jos ei tule parempia neuvoja: käyrä 4 ja poikkeama 0. Vakoiltu ikivanhan fighterin manuskasta "hyväksi" aloitusarvoksi betoniin valetulle lattialämmitykselle täällä härmälässä.
-
Tässä taas viimeisin data 6.1 illasta tähän hetkeen.
Sisälämpöanturi otettu pois päältä 6.1 illasta. Pysyykö nyt "laskettu meno" normaalimpana?
Asteminuutit heittivät melkoiselle pakkaselle tuon sisälämpöanturin pois ottamisen jälkeen, kun selvittelin oikeaa lämpökäyrää. Nyt kuitenkin tämä tasaantunut ja vaikuttaisi olevan ihan OK 3 / 0 asetuksilla - torpassa sisällä parhaillaan +23.3 ja tallissa +20.5. Odottelen vielä huomiseen ja katson, pitääkö käyrää rukata suuntaan tai toiseen. Ehkä pykälän verran viileämpääkin voisi sisällä olla, eli ehkä 2 / 0 voisi olla OK.
-
Trendeissä näkyy tekemäsi käyrien muutokset voimakkaina pykälinä.
Katsotaan seuraavan vrk:n tulokset, ennenkuin "lausutaan" mitään.
-
Näyttää lupaavalta :)
Nyt kannattaa odottaa pari päivää että systeemi stabiloituu
-
Tässäpä 24 h data. Nyt ei lämpökäyrään ole koskettu. Minusta toiminut hyvin.
Sisälämpötila asunnossa +22,3, tallissa +20.5. Sovelluksesta kulutus tänään 21 kWh, tuotanto tänään 86,5 kWh. COP siis 4,12.
Miltä nyt näyttää? Pysyykö "laskettu meno" stabiilina?
-
Hyvältä näyttää
- Laskettu meno seuraa hyvin ulkolämpötilaa BT1
- BT25 seuraa laskettua menoa
- Ulkolämpötila laskenut eilisestä puolestapäivästä -10,1->-18,9C ; Dt 8,8C
- Samanaikaisesti sisälämpötila laskenut 22,9->21,3C ; Dt =0,6 C
Ei ole sisälämpötila paljon muuttunut mutta kannattaa seurata ainakin päivä vielä ennen kuin tekee mitään.
Nyt kannattaa miettiä tarvitaanko eri huoneisiin eri lämpötilat vai kuinka lämpötilajakauma tulisi olla?
Mitenkä nyt on, onko eri huoneiden ovet kiinni vai auki?
ATS
-
Edellisen lisäksi:
- Nibe reagoi hyvin käyttöveden teon jälkeiseen lämmitysvelkaan
- -20C pakkasella on Nibe vasta 80hz taajuudessa, eli 40 vielä jäljellä, eli reserviä on jäljellä
Tietääkseni ensimmäinen kerta kun joku on käyttänyt tekoälyä analysoinnissa. Mielenkiintoista!
AI tuloksissa oli paljon itsestään selviä kirjauksia prosessista ja toki oleellisiakin huomioita, mutta miten erottaa nuo oleelliset.
-
Edellisen lisäksi:
- Nibe reagoi hyvin käyttöveden teon jälkeiseen lämmitysvelkaan
- -20C pakkasella on Nibe vasta 80hz taajuudessa, eli 40 vielä jäljellä, eli reserviä on jäljellä
Tietääkseni ensimmäinen kerta kun joku on käyttänyt tekoälyä analysoinnissa. Mielenkiintoista!
AI tuloksissa oli paljon itsestään selviä kirjauksia prosessista ja toki oleellisiakin huomioita, mutta miten erottaa nuo oleelliset.
Hyvä kuulla, että maalämpö pelittää nyt hyvin!
Haha :D ihmeellisen hyvin chat gpt tulkitsee dataa. Pistin sen vielä analysoimaan nämä viimeisimmät logit (ohjeella analysoi data, Nibe a2155-6 pumppu, 130m2 + 30m2 erillisrakennus vm. 2021, lattialämmitys) ja raportti on seuraava:
Tässä analyysi näistä kahdesta lokista (2026-01-07 21:20:43 → 2026-01-08 19:26:01, 1327 mittapistettä, käytännössä 1 min välein). Ulkolämpötila oli koko aineistossa -12.0…-19.2 °C.
Huom: CSV-viennissä osa sarakeotsikoista on katkaistu “…”-muotoon, mutta keskeiset BT-anturit / pumput / kompressori näkyvät hyvin. Sähkönkulutusta (kW/kWh) ei tässä datassa ole, joten COP/SPF:ää en voi laskea – mutta pystyn arvioimaan lämpötehoa virtaus- ja ΔT-tiedoista (arvio).
⸻
1) Käyttötilat (Prioriteetti) ja yleiskuva
Datassa näkyy käytännössä kaksi tilaa:
• Prioriteetti 30 = lämmitys
• kesto noin 20.29 h (noin 92 % ajasta)
• Prioriteetti 20 = käyttövesi (DHW)
• kesto noin 1.82 h (noin 8 % ajasta)
Lisälämpö (sähkövastus):
• Teho sisäinen lisälämpö [kW] = 0.0 koko ajan → hyvä merkki, pumppu kantaa kuorman itse.
Hälytykset:
• Hälytysnumero = 0 koko ajan → ei vikahavaintoja.
Kompressori:
• Kompressorin taajuus 40…118 Hz, keskiarvo ~73.5 Hz (lämmityksellä keskimäärin ~76 Hz).
• Tässä otoksessa kompressori on käytännössä koko ajan käynnissä (ei nollataajuuksia) → kovalla pakkasella täysin normaalia ja usein myös hyötysuhteen kannalta hyvä (ei lyhytsykliä).
Huonelämpö:
• Roomsensor 21.1…22.4 °C, keskiarvo ~21.6 °C ja muuttuu rauhallisesti (max ~0.1 °C/min) → sisälämpö pysyy vakaana.
⸻
2) Lämmityskäyttö (Prioriteetti 30)
Menovesi / paluu / virtaus
• Menovesi (BT2) keskiarvo 33.8 °C
• Paluu (BT3) keskiarvo 28.6 °C
• ΔT (BT2-BT3) keskiarvo ~5.25 °C
• Virtaus (BF1) keskiarvo ~12.43 l/min (tyypillisesti 12.1…14.6)
Laskettu menolämpö (lämmityskäyrä)
• “Laskettu menolämpötila” oli alueella 30.3…32.2 °C (keskiarvo ~31.6 °C)
• Toteutunut menovesi oli lämmityksellä keskimäärin noin +2.2 °C yli lasketun.
• Tämä voi olla ihan normaalia (anturipaikka / sekoitus / säätölogiikka), mutta jos joskus koet ylilämpöä tai turhaa kulutusta, tämä on yksi kohta mistä “kiristää”.
Arvioitu lämmitysteho (vain suuntaa antava)
Käytin kaavaa (vesipuoli):
P ≈ 4.186 × (virtaus l/min / 60) × ΔT → kW
• Lämmityksellä keskimäärin ~4.56 kW lämpötehoa
• Tyypillinen haarukka (ilman siirtymäpiikkejä) noin ~4.0…5.5 kW, maksimi hetkellisesti ~7.7 kW (hetkellisiä tilanteita, usein siirtymistä)
Tämä kuulostaa varsin järkevältä kuormalta ~160 m² uudelle lattialämmitystalolle -17…-19 °C keleissä (etenkin kun mukana on myös erillisrakennus).
⸻
3) Maapiirin (keruuliuos) käyttäytyminen
Keruu sisään (BT10) ja ulos (BT11):
• BT10 keskiarvo -0.41 °C (min -1.7 °C, max +1.3 °C)
• BT11 keskiarvo -3.34 °C (min -4.7 °C, max -1.9 °C)
• Keruun ΔT (BT10-BT11) keskiarvo ~2.93 °C
Tulkinta:
• Keruun sisäänmeno ei käy kovin kylmänä (vain kerran min -1.7 °C) → maapiiri vaikuttaa tässä otoksessa terveeltä.
• Ulosmeno min -4.7 °C on edelleen aivan “normaali talvipakkanen” -tasoa (mutta muistutus: pakkasnesteen suojaus pitää olla varmasti riittävä).
Keruupumpun nopeus (GP2) lämmityksellä:
• keskimäärin ~62 %, ja se seuraa selvästi kompressorin tehoa (korrelaatio näkyy vahvasti datassa) → odotettu ja ok.
⸻
4) Käyttövesijaksot (Prioriteetti 20) – selkeät ajot
Data näyttää 3 käyttövesijaksoa:
1. 2026-01-07 21:20 → 21:32 (~13 min)
• Menovesi kävi jopa ~60 °C ja käyttöveden yläosa (BT7) kävi ~58 °C
2. 2026-01-08 17:21 → 18:28 (~68 min)
• Pitkä jakso. BT7 nousi noin ~55.8 °C tasolle.
3. 2026-01-08 18:59 → 19:26 (~28 min)
• BT7 huiput noin ~56.6 °C.
Huomio: käyttövesijaksojen aikana
• Lämmityksen vesivirta (BF1) putoaa keskimäärin ~4.38 l/min
• Menolämpö on korkea (~54 °C keskimäärin) ja kompressorin taajuus matalampi (~42 Hz keskimäärin) → kuulostaa siltä, että kone tekee DHW:ta “rauhallisemmin” mutta korkealla lauhdutuksella (normaalia).
⸻
5) Asteminuutit ja “kiinniotto” käyttöveden jälkeen
Asteminuutit (AM):
• Lämmityksellä keskimäärin ~-92
• Käyttöveden aikana keskimäärin ~-229
• Minimi koko datassa -370…-369 (selvästi “lämmitysvelkaa”)
Tärkeä havainto:
• Pitkän DHW-jakson jälkeen asteminuutit painuvat erittäin negatiivisiksi ja kompressori rampaa maksimiin (huippu 118 Hz klo 18:37), jotta lämmitys ottaa kiinni.
• Tämä on sinänsä normaalia, mutta jos joskus huomaat esim. lattian/huonelämmön notkahduksia DHW:n aikaan, syy näkyy tässä suoraan: DHW tekee hetkellisesti ison lämmitysvelan.
Tässä otoksessa huonelämpö pysyy silti vakaana → talon lämpökapasiteetti ja lattialämmitys “silottaa” notkahdukset hyvin.
⸻
6) Mitä tekisin/katsoisin seuraavaksi (käytännön vinkit)
1. Jos haluat pienemmän “rampin” käyttöveden jälkeen:
• DHW-asetuksissa/hysteresis/ajoituksissa voi usein säätää niin, ettei tule pitkää yhtäjaksoista käyttövesijaksoa juuri kovimmilla pakkasilla / pahimpaan aikaan.
• Toinen vaihtoehto on käyttöveden ajoitus “hiljaisempaan” hetkeen (jos teillä on selkeä rytmi).
2. Menoveden toteuma on ~2 °C lasketun yläpuolella lämmityksellä:
• Jos sisällä on usein “liian lämmin” tai kulutus mietityttää, voi kokeilla pientä hienosäätöä lämmityskäyrään/siirtoon (mutta koska huonelämpö nyt näyttää hyvältä ja vakaalta, en säätäisi vain säätämisen vuoksi).
3. Maapiiri näyttää terveeltä tässä otoksessa (BT10 ei painu kovin alas), mutta:
• varmista pakkasnesteen jäätymispiste (varsinkin kun BT11 kävi -4.7 °C).
4. Jos saat mukaan sähkönkulutuksen (Niben oma mittaus / erillinen energiamittari), pystyn laskemaan:
• kompressorin sähkön, tuotetun lämmön (arvio vs mitattu), COP/SPF, sekä erikseen lämmitys vs käyttövesi.
⸻
Jos haluat, voin tehdä tästä vielä “tiivistetyn dashboardin” (päiväkäyrät: ulkolämpö, BT2/BT3, BT10/BT11, kompressorin Hz, AM ja merkityt DHW-jaksot) – se tekee näistä ilmiöistä tosi nopeasti silmämääräisiä.
-
Hyvältä näyttää
- Laskettu meno seuraa hyvin ulkolämpötilaa BT1
- BT25 seuraa laskettua menoa
- Ulkolämpötila laskenut eilisestä puolestapäivästä -10,1->-18,9C ; Dt 8,8C
- Samanaikaisesti sisälämpötila laskenut 22,9->21,3C ; Dt =0,6 C
Ei ole sisälämpötila paljon muuttunut mutta kannattaa seurata ainakin päivä vielä ennen kuin tekee mitään.
Nyt kannattaa miettiä tarvitaanko eri huoneisiin eri lämpötilat vai kuinka lämpötilajakauma tulisi olla?
Mitenkä nyt on, onko eri huoneiden ovet kiinni vai auki?
ATS
Hyvä kuulla!
Yhden makuuhuoneen (leikkihuone, jossa ovi auki aina, kukaan ei nuku tässä huoneessa) lämpöä voi aavistuksen laskea, muuten kaikki OK. Tämähän hoitunee virtausta laskemalla, eli virtausta pykälä alaspäin lämmönjakotukista? Muutoin kämpässä kaikki ovet päivisin auki, yöllä kahden makuuhuoneen ovet kiinni. Ainakin viimeyönä näissä makkareissa lämpötila OK, joten ei varmaan kummemmin tarvitse säätää.
-
6) Mitä tekisin/katsoisin seuraavaksi (käytännön vinkit)
1. Jos haluat pienemmän “rampin” käyttöveden jälkeen:
Tätä katselin jo aiemmista lokeista, mutta kun kone selvisi tilanteesta niin en kommentoinut ;)
Ja kone osaa tarvittaessa vuorotella lämmitystä/käyttövettä, jos vuorottelu on päällä.
Nyt käyttövettä tehdään 40->55C välillä ja alarajan nostamisella vaikka 47C(->55C) puolittuu aikakin suunnilleen.
2. Menoveden toteuma on ~2 °C lasketun yläpuolella lämmityksellä:
AI ei tunnista BT25:n roolia ;) ... en ihmettele.
Uusi analyysi oli selkeämpi!
Herää kyllä kysymys "kuinka läheltä maalampofoorumin keskusteluita tämä vastauksensa muodostaa" ;)
Pitää kokeilla.
edit: kannattaa tarkastaa että max. menoveden lämpötila Nibessä on lattiamateriaalin suosituksen mukainen.
-
Näyttää siltä että "Pörssiohjaus" ja "Smart room cmfort" taistelee keskenään ja sotkee "Lähtevän menon" laskennan ja sitä myötä myös asteminuuttien laskennan.
Sen jälkeen kun Pörssiohjaus ja Smart room comfort kytkettiin pois käytöstä on kone käynyt kuin "Junan vessa"
Oheisessa kuvassa esitetään 6.1.2026 sen jälkeen kun oli tehty viimeisimmät säätökäyrän viritykset ulkolämpötilan funktiona koneen antoteho sekä kompressorin taajuus.
- Nähdään että Kompressorin max taajuus 118 HZ saavutetaan n. -30 C ulkolämpötilassa
- Antotehon ollessa n. 6,4 kW.
Ehdotan että annat koneen käydä ilman muutoksia ainakin ensi sunnuntaihin 11.1.2026 asti, jolloin ulkoiman pitäisi olla lämmennyt n. -10 C tietämille
Seurataan
- Koneen käyntiä
- Sisäilman lämpötilaa
- Huonekohtaisia lämpötiloja
ATS
-
Tässäpä viimeisimmät logit. Jos joku vielä viitsisi vilkaista :)
Maltillista on kulutus: kulutus tänään: 18,9 kWh, tuotanto tänään 83,1 kWh.
Lämpötilat kunnossa ja jokaisessa huoneessa sopiva lämpötila. Nostin pesuhuoneen virtausta sekä päämakuuhuoneen virtausta muutama päivä takaperin. Sisällä +21.8 parhaillaan ja tallissa +20.5.
Vaikuttaisi tosiaan siltä, että tuo pörssiohjaus ja smart room comfort sekoittivan laitteen toiminnan.
Oletteko sitä mieltä, ettei tuota pörssisähköohjausta kannata pitää ollenkaan päällä?
-
Edelleen kone käynyt asiallisesti
- Ulkolämpötilan noustessa -20C -> -7C muutui "roomsensor" 20,2C -> 21,4C
13C muutos ulkolämpötilassa muutti sisälämpötilaa 1,2C onko hyväksyttävä arvo? Vai pitäisikö viritellä säätökäyrää?
- -20C pakkasella kone kävi keskimäärin 75Hz teholla max tehon ollessa 118Hz
Siis 64% teholla eli varaa on pakkasen kiristyä
Oletteko sitä mieltä, ettei tuota pörssisähköohjausta kannata pitää ollenkaan päällä?
Tätä kannattaisi kokeilla niin näkisi että
- sotkeeko pelkkä pörssisähköohjaus koneen käynnin
- Voisi yrittää laskea kuinka paljon siitä on hyötyä
ATS
-
Onko selvillä missä huoneanturi sijaitsee?
Kuvien perusteella en löytänyt.
-
Oletko jo kokeillut pörssisähköohjausta?
ATS
-
Oletko jo kokeillut pörssisähköohjausta?
ATS
En vielä. Täytyy huomenna laittaa tikku kiinni ja laittaa tuo smart price adaption ominaisuus päälle. Voihan tuolla pientä säästöä saada etenkin isoimmilla hintapiikeillä.
Kulutus 24h aikana 18.8kWh ja tuotanto 86kWh. Keskiulkolämpötila -8.5. Kaikki toimii nyt mallikkaasti.
Iso kiitos teille kaikille avusta!! :) Säästyi huoltomiehen paikalle kutsumiselta ja varmasti muutaman sadan euron laskulta! :)
-
Kiitos!
Opit koneen perussäädön tässä samalla ;)
Käsittääkseni noissa "smart"- ominaisuuksissa on valittavissa "vaikuttuskerroin", jonka perusteella kone säätää.
Edit: Kannattanee aloittaa pienestä arvosta.
-
Olisi mielenkiintoista nähdä pörssiohjauksen vaikutus koneen käyntiin.
Ja samalla voisi yrittää laskea pörssiohjauksesta saatava hyöty.
Tuolla teknisten kysymysten osiossa kyselin kokemuksia pörssisähköohjauksesta
Viestiä on luettu lähes 600 kertaa ja vastattu seitsemän kertaa mutta yhdessäkään vastauksessa ei ole osattu sanoa saadusta hyödydtä mitään varmaa
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=13084.0
ATS
-
Olisi mielenkiintoista nähdä pörssiohjauksen vaikutus koneen käyntiin.
Ja samalla voisi yrittää laskea pörssiohjauksesta saatava hyöty.
Tuolla teknisten kysymysten osiossa kyselin kokemuksia pörssisähköohjauksesta
Viestiä on luettu lähes 600 kertaa ja vastattu seitsemän kertaa mutta yhdessäkään vastauksessa ei ole osattu sanoa saadusta hyödydtä mitään varmaa
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=13084.0
ATS
Pahoittelut viivästyksestä - tässäpä viideltä päivältä dataa, pörssisähköominaisuus päällä tasolla "säästö" (asteikko pois - mukavuus - säästö - säästö plus). Päällä on myös "vaikuta käyttöveteen".
Maalämpöpumppu toiminut hyvin, kaikissa huoneissa lämmöt OK, sisällä +22 ja tallissa +20.5.
"Kulutus tänään" 10,1 kWh / tuotanto tänään 44.8 kWh". Keskiulkolämpötila -8.
Miltä vaikuttaa pörssisähköohjauksen päällä ollessa data?
-
Nyt on saatu laskettua pörssiohjatun lämmityksen ja tavanomaisen lämmityksen erot.
Laskelmat perustuvat loggauksiin 1.1. 2026 – 11.1. 2026 ja 16.1. 2026 – 20.1. 2026.
Tutkielmassa tutkittiin vain lämmityskäytön aikaisia tapahtumia 16.1. – 20.1. -26 ajanjaksolla. tänä aikana kone kävi lämmityskäytöllä 81,8 tuntia = 3,41 vrk.
Ensiksi laskettiin loggausten mittausarvoista säätökäyrän funktiona koneen antoteho ja seuraavaksi ottoteho oletetulla COP arvolla 4,4.
Koko mittausjakson keskimääräinen ottoteho oli
- Pörssiohjauksella 0,65 kW
- Tavanomaisella ohjauksella 0,66 kW
Tehot ovat käytännössä samat, niinhän niiden pitääkin olla, koska kummassakin tapauksessa oli sama talo samaan aikaan lämmitettävänä.
Erothan pörssin ja tavanomaisen välillä syntyy vasta kun kulutukset muutetaan €uroiksi
Sähkön hintana käytettiin pörssihintaa lisätynä KSOY:n ja Väreen siirto ja pörssisopimuksen hintoja
Lopputulos, sähkön kulutus koko jaksolta vrk-keskiarvona
- Pörssi ohjaus -> 3,34 €/vrk
- Tavanomainen -> 3,54 €/vrk
Ero pörssiohjauksen hyväksi 0,19€/vrk
Takuuta ei anneta laskelmien oikeellisuuksista
Kommentteja
kysymyksiä??
ATS
-
Yllättävän pieni ero.
Mikä asetus oli casen alussa päällä?
Silloin käytti vastusta "rohkeasti".
-
Nyt on saatu laskettua pörssiohjatun lämmityksen ja tavanomaisen lämmityksen erot.
Laskelmat perustuvat loggauksiin 1.1. 2026 – 11.1. 2026 ja 16.1. 2026 – 20.1. 2026.
Tutkielmassa tutkittiin vain lämmityskäytön aikaisia tapahtumia 16.1. – 20.1. -26 ajanjaksolla. tänä aikana kone kävi lämmityskäytöllä 81,8 tuntia = 3,41 vrk.
Ensiksi laskettiin loggausten mittausarvoista säätökäyrän funktiona koneen antoteho ja seuraavaksi ottoteho oletetulla COP arvolla 4,4.
Koko mittausjakson keskimääräinen ottoteho oli
- Pörssiohjauksella 0,65 kW
- Tavanomaisella ohjauksella 0,66 kW
Tehot ovat käytännössä samat, niinhän niiden pitääkin olla, koska kummassakin tapauksessa oli sama talo samaan aikaan lämmitettävänä.
Erothan pörssin ja tavanomaisen välillä syntyy vasta kun kulutukset muutetaan €uroiksi
Sähkön hintana käytettiin pörssihintaa lisätynä KSOY:n ja Väreen siirto ja pörssisopimuksen hintoja
Lopputulos, sähkön kulutus koko jaksolta vrk-keskiarvona
- Pörssi ohjaus -> 3,34 €/vrk
- Tavanomainen -> 3,54 €/vrk
Ero pörssiohjauksen hyväksi 0,19€/vrk
Takuuta ei anneta laskelmien oikeellisuuksista
Kommentteja
kysymyksiä??
ATS
Oman kokemuksen mukaaan SPA auttaa myös pörssisähkösopimuksessa olevaan kulutusvaikutukseen. Nyt tammikuussa tämä arvo on minulla -0,737 snt/kWh. Eli vaikka sähkön kulutus on sama, niin yksikköhinta on pienempi kun hintaa nostavat tunnit kone himmailee.
Vertailuksi 2025 tammikuu näyttää olevan -1,477 snt/kWh.
Tammikuisella n. 2000 kWh/kk kokonaismäärällä siis n. 20€/kk pienempi sähkölasku. Tästä n. 550 kWh on sähköauton latausta. Talon ja käyttösähkön vuosikulutus ilman sähköautoa on n. 12600 kWh.
-
Kylmä tammikuu takana ja sähköä mennyt 1804,7 kWh. Maalämpöpumppu kuluttanut 716,6 kWh, hybridin lataus n.450 kWh loput 638 kWh muuhun kulutukseen.
Ei pörssisähköohjausta, oma keskihinta 14,543 snt/kWh ja spot 14,545 snt/kWh. Vaikea tuosta on isoa säästöä repiä pumpun pörssiohjauksella.
Vaikka kiinnityshinnat tuntuivat talveksi kovilta, nyt oli 8,765 snt/kWh olen kiinnityksen yleensä talveksi ottanut kun ei noista sähkömarkkinoista oikein tiedä. No -5,33 snt/kWh oli tuo kiinnityshinta halvempi.
Eli sppt keskihinnalla olis tammikuun sähkön osuus ollut 278,82 eur ja kiinnityshinnalla 166,20eur. Siis 112,62 eur säästöä, se on jo jotain.
2027 talven kiinnityshinta näyttäisi olevan nyt 9,207 eur kWh.
-
Tosiaan kylmä tammikuu takana. Mulla viimeistä päivää lukuunottamatta kokonaiskulutus n. 2222kWh, josta Niben osuus 1028kWh, sähköauton lataus 272kWh. Kiinnityshinta myös n. 8.7snt/kWh. Kulutusvaikutus (3.65snt/kWh) on tullut pelkästään akkujen ansiosta. Päivitin n. 2 viikkoa sitten akut 31kWh-->46kWh ja tällä oli suuri vaikutus. Nyt riittää kapasiteetti vuorokaudeksi myös saunailtoina.
Tarkoitus olisi kiinnittää sähkön hinta myös ensi talveksi mutta tällä hetkellä se näyttää olevan vähän liian korkea.
-
Meillä koneessa SPA maksimi asetuksella.
Maalämpöpumpun kuluttaman energian keskihinta 13,56 snt/kWh.
Sähköä pumppu vei tammikuussa 689,3 kWh. Tammikuun spotin keskihinta oli 14,72 snt/kWh niin siihen verrattuna säästöä tuli noin 8€ + siirrosta tuleva hyöty kun meillä yösiirto soppari.
Muuttujia paljon joten laskelmakin hyvin epätarkka :)
-
Kiinteähintainen määräaikainen soppari Oomilta 6,99 c/kwh blackfriday-tarjouksesta ja nytkin näytti saavan 7,49 c/kwh, tarjous vielä tänään voimassa.
Edellisen 12kk aikana oma kulutusvaikutus huomioiden pörssisähkö olisi maksanut jopa sentin enemmän per kwh. En tiedä minkälainen kulutusvaikutus olisi ollut, jos olisi halvan pörssisähkön aikaan tähdännyt toimintaa, mutta nyt sähköä on käytetty silloin kun tarvinnut. Kulutus toki on ollut pientä, n. 9000kwh vuodessa, eli ei näillä lukemilla taida pörssisähköstä saada kummempia säästöjä irti, vaikka mitä koittaisi tehdä.
Naapurin pörssisähkön käyttäjän tunnistaa muuten siitä, kun -20 asteen pakkasilla täytyy olla katolla kolaamassa ja harjaamassa aurinkopaneeleita puhtaaksi...