Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: NibePumppu - 20.11.25 - klo:15:52
-
Missähän mahtaa olla vika kun Nibe F1155 ei suostu tekemään vettä kuin vain satunnaisesti. Joskus toimii kun laittaa pakko-ohjauksesta korotuksen päälle.
Muuten monesti kun siirtyy lämmityksestä käyttöveden tekoon 30/30 niin hetken yrittää ja palaa takaisin lämmityspuolelle jos ei satu saamaan virhettä 163 jolloin sammuttaa kompuran kokonaan ja huilaa hetken aikaa ennen käynnistystä.
Käyttövesi on erillisellä 750 varaajalla ja käyttöveden kierrolla. Viikolla huomattiin että varaajassa oli ilmaa eikä vesi kiertänyt, mutta nyt se on pois ja siltikin oireet jatkuvat.
-
Ei mitään selkeää syytä näy, mutta muutama huomio:
Näyttäisi tekevän (suuren osan ajasta) 5 minuuttiia käyttövettä ja 30 minuuttia lämmitystä.
Voitko vaihtaa 20/20 vuorotteluun? Niin nähdään muuttuuko/vaikuttaako.
Softan versio on melko vanha. Vuodelta 2020.
BT6 ja BT7 näyttävät suuren osan ajasta melkein samaa.
Onko kierrätyspumpun putket niin että kierto tasaa lämpötilat?
BT6 on normaalisti noin puolessa välissä varaajaa ja BT7 ylhäällä.
Mikä on käyttöveden pyyntilämpötilat?
Loggaus kannattaa pitää päällä.
Milloin kone on uudelleenkäynnistetty?
20.12 12:13 -12:22 BT7 "ampuu" ylös useamman asteen. Kummallista.
Miten käyttöveden kierrätys hoituu?
-
Tuo 5min käyttövettä ja loput lämmitystä johtuu juuri tuosta kummallisuudesta että koittaa tehdä vettä mutta sitten yhtäkkiä toteaakin että aletaankin lämmittämään. Toinen vaihtoehto mitä tuossa tilanteessa on on se että tulee tuo 163 virhehäly ja sammuttaa koko kompuran ja se on hiljaa seuraavat 5 - 15min.
Voin käydä huomenna kokeilemassa mitä 20/20 asetus vaikuttaa jos vaikuttaa. Pumppu on varmaan asennettu vuonna 2021 keväällä joten ei kauhean vanha ole.
Tarkistan samalla pyyntilämpötilat mutta niitä on suuren kulutuksen takia pidetty aika korkeina. BT6 ja BT7 pysyvät suunnilleen samana koska lämmintä ei vain saada tehtyä joten pönttö lämpeää vain ja ainoastaan pohjassa olevalla vastuksella joten lämpötila tasaantuu osittain varmaan myös kytketystä latausryhmästä.
Uudelleenkäynnistetty varmaan tuossa noin viikko sitten. Tuntuu että ainoa tapa saada joten kuten tuota käyttövettä on käydä laittamassa päälle tilapäinen luksus niin sitten saattaa onnistua vaihtamaan lämmityksestä käyttöveden tekoon. Tuo nousukäyrä tuossa varmaan on jotenkin riippuvainen tuossa BT7 arvossa siihen että siirtyi tekemään lämmitystä tuossa kohtaa.
En ole mitenkään ammattilainen joten en varmuudella osaa sanoa miten käyttöveden kierrätys on toteutettu. Laitteisto on tämänlainen joka on kytketty Niben 750 varaajaan
https://www.onninen.fi/haato-lamminvesilatausryhma-haato-lr165-lamminvesilatausryhma/p/CLB282
-
Vikakoodi numero 163
Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
Tämä hälytys palautuu automaattisesti seuraavan kompressorikäynnistyksen yhteydessä.
Hälytys saattaa johtua seuraavista:
- Korkea lämpökäyrä ja/tai lämpökäyrän muutos
- Suuri virtaus lämmitysjärjestelmässä.
- Korkea käyttövesituotannon pysäytyslämpötila.
- Huone-/termostaattiventtiilit kiinni/pienellä korkean huonelämpötilan vuoksi.
Jos hälytys uusiutuu, ota yhteys asentajaan.
Virtauksen voisi laittaa kokeeksi kiinteäksi esim. 20-25%, silloin lämmöllä on aikaa siirtyä käyttöveteen.
Nyt lyhyissä pyrähdyksissä nopeus on > 60%.
Tuo korkea pysäytyslämpötila voi myös aiheuttaa.
Minkälaisesta kohteesta on kyse?
Perustiedot voisi laittaa footteriin.
-
^ Näyttää kv-jaksolla, silloin kun sitä suostuu lämmittämään pidempään, kiertovesipumpun nopeus olevan 14-15 %. Joten tuolla kannattaa kokeilla.
-
BT6 ja BT7 pysyvät suunnilleen samana koska lämmintä ei vain saada tehtyä joten pönttö lämpeää vain ja ainoastaan pohjassa olevalla vastuksella joten lämpötila tasaantuu osittain varmaan myös kytketystä latausryhmästä.
Tämähän selittää sen miksi aloitettaessa KV-jakso nousee paluulämpötila BT3 raketin lailla ylös ja on korkeampi tai yhtä suuri kuin mikään muu mittaus koko systeemissä
Eli paluuvesi BT3 on sähkövastuksen kuumentamaa vettä pöntön pohjalta.
Tämä kuuma vesi aiheuttaa tuon hälytyksen ja muutenkin sekottaa koko lämpöpumpun toiminnan KV-käytöllä.
- Kytke vastukset pois käytöstä
- Näin suuri KV-säiliö vaatii pidemmät lämmitysjaksot vähintään 30min
- Katsotaan järkiintyikö koneen käynti
Mikä on se lämpötilamittaus, mikä ohjaa sähkövastusta?
ATS
-
Tämähän selittää sen miksi aloitettaessa KV-jakso nousee paluulämpötila BT3 raketin lailla ylös ja on korkeampi tai yhtä suuri kuin mikään muu mittaus koko systeemissä
Eli paluuvesi BT3 on sähkövastuksen kuumentamaa vettä pöntön pohjalta.
Tämä kuuma vesi aiheuttaa tuon hälytyksen ja muutenkin sekottaa koko lämpöpumpun toiminnan KV-käytöllä.
- Kytke vastukset pois käytöstä
- Näin suuri KV-säiliö vaatii pidemmät lämmitysjaksot vähintään 30min
- Katsotaan järkiintyikö koneen käynti
Mikä on se lämpötilamittaus, mikä ohjaa sähkövastusta?
ATS
Miksiköhän silti onnistuu luksuksella lämmitys? Vai onko vaan sattunut, että vastus ei ole ollut juuri silloin päällä hetkeen tai kuumaa vettä on käytetty niin että pohjalle on tullut sopivasti kylmää tilalle.
-
20.12 12:13 -12:22 BT7 "ampuu" ylös useamman asteen. Kummallista.
Tämä tapahtuu pitkän käyttövesijakson lopussa.
-
Käyttövesi on erillisellä 750 varaajalla
Mikä on tämän varaajan valmistaja ja malli?
0.12 12:13 -12:22 BT7 "ampuu" ylös useamman asteen. Kummallista.
Ehkä tuo selviää kunhan tiedetään mikä varaaja on
ATS
-
Ehkä tuo selviää kunhan tiedetään mikä varaaja on
ATS
Juu ja minne Bt7 on kytketty.
-
Kiitos kommenteista ja anteeksi että kestää hieman vastata.
Pumppu toimii rivitalokiinteistössä ja on vain 4 vuotta vanha, ajettu näillä asetuksilla varmaan melkein alusta asti.
Sähkövastusta ohjaa vain vastuksen oma termostaatti joten sitä ei ohjaa mikään äly. Tuntuu että se on vain backuppina jos pumppu ei vain riitä. Laitoin sen nyt noin 40 - 45 paikkeille aiemmasta 50 ettei ihan kylmää vettä kuitenkaan saada kun tämä nyt ei vaan tunnu pelaavan.
Kytketty tällaisella 6kW tai 9kW vastus: https://www.onninen.fi/haato-kytkentarasia-haato-cu3n-vastuksen-kytkentarasia/p/CLB275
Varaaja on Nibe UKV 20-750
BT7 on laitettu XL8 liitännästä ylhäältä lähtevän putkeen käsittääkseni
BT6 on laitettu UA1 anturiputkeen
Sähkövastus on XL35 liitännässä
Asetuksia:
5.1.1. käyttövesiasetukset
käynnistys normaali 53C
pysäytys normaali 58C
käynnistys luksus 56C
pysäytys luksus 60C
latausmenettely: lämpötilaero
5.1.3. maks poikkeama menolämpötila
maks ero kompr. 10C
maks ero lisäläm. 3C
BT12 offsett 0.0C
5.1.11. kiertovesipumpun nopeus
lämmmitys, auto: ruksattuna
alin sallittu nopeus: 1%
nop odotustilassa: 30%
käyttövesi auto: ruksattuna
korkein sallittu nopeus: 100%
Outoa on että tuntuu että ainoa tapa saada vettä on oikeassa kohtaa laittaa luksus tila päälle jolloin tekee esim sen 3h vettä ihan iloisesti mutta jos itse 30min lämmittämisen jälkeen alkaisi tekemään vettä niin sitten tapahtuu jotain ja joko sammuu tai vaihtaa lämmitykselle kun hetken ollut vesimoodissa. Koitan jos saisin jokun järkevän kuvan otettua ehkä josta jotain näkisikin.
EDIT:
Lisätty pari kuvaa mutta en usko että niistä paljoa iloa on koska ei noita putkia ja mihin ne menee niin saa mitenkään järkevästi kuviin kun on vielä eristetty joka paikassa ilman merkintöjä.
-
Milloin laskit varavastuksen lämpötila-asetusta?
Jos siitä on yli puoli vuorokautta, niin lokin voisi laittaa tänne.
-
Eipä tästä paljoa kummene vaikka näitä logeja koittaa katsoa. Nyt viime yönä ei ole ollenkaan onnistunut tekemään vettä paitsi silloin kun alaosan lämpö on ollut alle 40C tai niillä paikkeilla. Toki pohjavastuskin karkeasi niille main säädettu. Miten se on ennen sitten pystynyt tekemään kuumemmastakin pohjavedestä kun vaihtaa tilasta toiseen.
Suunnilleen puoli vuorokautta oli tuolla matalammalla asetuksella että tiedä sitten oliko mitään hyötyä. Tietysti jos ottaisi ns kokonaan pois että pohjan saisi oikeasti kylmäksi niin näkisi onko mitään vaikutusta.
Voiko tuossa pumpussa olla joku mennyt rikki?
Koitin itse nyt jotain arvuutella että miten vesi tuolla kait pitäisi kiertää mutta voiko olla noin miten noita nuolia on raapusteltu.
EDIT:
Tuossa lämmönvaihtimessa tosiaan WILO pumppu ja oikealle käännettynä säädin jossa on tasainen käyrä ja näytössä numero 2,5
https://www.k-rauta.fi/tuote/lampojohtopumppu-wilo-yonos-maxo-25-0-5-7-pn10/4048482235868
-
Mikä käyttövesimoodi on valittuna?
Kyse on melko uudesta asennuksesta, niin lienee suunnitelmat tallessa?
-
Käytövesimoodina on Normaali
Suunnitelmat kait on jossain, mutta ne ei ole minulla saatavissa tällä hetkellä.
Asentanut yritys kyllä kävi tutkimassa tilannetta ja poisti ilmaa tuosta varaajasta aika paljon ja Nibeen ottanut yhteyttä, mutta sieltä ei varmaan nopeaa vastausta asioihin saa. Sen takia tänne kirjoittelen josko joku olisi joskus törmännyt vastaavaan ongelmaan
EDIT: Sitten en tajua tuota ESBE latausventtiiliä että miten se toimii tuossa systeemissä kun se on kytketty tuohon pumpun ja varaajan lähelle.
-
Sähkövastusta ohjaa vain vastuksen oma termostaatti joten sitä ei ohjaa mikään äly. Tuntuu että se on vain backuppina jos pumppu ei vain riitä. Laitoin sen nyt noin 40 - 45 paikkeille aiemmasta 50 ettei ihan kylmää vettä kuitenkaan saada kun tämä nyt ei vaan tunnu pelaavan.
Edelleen sama "vika" päällä, lauhduttimelle palaava vesi BT3 nousee raketin lailla KV-jakson alussa aiheuttaen kaikenlaista harmia.
Vaikka KV-säiliön sähkövastuksen asetusarvoa on laskettu, lämmittää vastus samalla teholla kuin aiemmin mutta ehkä lyhyemmän ajan.
Eli KV-jakson aluksi lähtee liikkeelle samanlainen kuuma mälli kuten aiemmin.
Kytke vastus kokonaan pelistä pois
Kun vaikutukset on nähty pitää miettiä mitenkä vastusta tulisi käyttää
ATS
-
Täytyy illalla kokeilla laittaa tuota kun ei ole enää suuremmin tarvetta yöllä käyttää vettä. En pysty nyt päivällä olemaan paikalla vahtimassa tilannetta ja puuttumaan jos lämmin vesi loppuu ihan totaalisesti.
-
Viimeisen lokin mukaan BT6 ja BT7 näyttää lukemia 40-50C välillä.
Jostain tulee lämmin purske, joka sotkee.
Kone toimii säännöllisesti. 30 min lämmitystä ja yritys tehdä käyttövettä, joka päätyy 163:een.
Paitsi nyt yöllä kahden aikaan, jolloin se teki käyttövedet 163:sta huolimatta.
Suunnitelmat kannattaa hankkia käsiinsä ASAP.
Onko vanhoja lokeja käytettävissä?
-
Valitettavasti vanhoja logeja ei ole enempää kuin mitä ketjussa on kun niitä on alettu keräämään vasta hiljan. Nibe Uplinkin poisjäännin jälkeen ei ole tietoja kerätty kun pumpun softaa ei ole päivitetty. Sekin taitaa olla jossain kohtaa edessä että saisi dataa talteen säännöllisesti.
-
Koita vaihtaa se käyttöveden kiertovesipumpun nopeus manuaali-modeen ja nopeus 15%.
Nopea ainakin kokeilla, että josko ei repisi sitä kuumaa vettä niin paljon ja lämmitys starttaisi normaalisti.
-
EDIT: Sitten en tajua tuota ESBE latausventtiiliä että miten se toimii tuossa systeemissä kun se on kytketty tuohon pumpun ja varaajan lähelle.
Onko se tuohon kuvaan merkitty härveli?
ATS
-
Eilen illalla 22.10 klo 20:40 kävin teknisessä tilassa ja pudotin pohjavastuksen 30 asteen kohdalle ja huomasin että teki käyttövettä niin vaihdoin tilapäiseen luksukseen koska piti tuota vettä saada riittämään illalla vielä.
Seuraavaksi pitää kokeilla tuota manuaalista pumpun nopeutta, mutta hämmentää vaan miten sitten aina kun käyttöveden teko lakkaa niin BT7 ja BT6 käytännössä tasoittuvat samaan? Käytännössö yläosa on hieman viileämpi kuin pöntön alaosan mittaus. Lopettaako käyttöveden teon kun eroa ei ole, mutta pysäytyslämpö taas viittaisi että pitäisi korkeammalle tehdä. Nähtävästi se on yöllä kuitenkin nyt saanut vuoroteltua veden ja lämmityksen kanssa mutta mitään muuta sitten ei olekaan tapahtunut.
Aikaisemmin mainitsemani ESBE on lämpöpumpun yläpuolella varaajan vasemmalla oleva tällainen musta pokkula en 100% varma onko malli oikea mutta ulkonäkö tällainen:
https://www.onninen.fi/esbe-latausventtiili-esbe-vtc511-25-9-rp1-70-c/p/AFG080
-
Yön ajan kone toimi hienosti 30/30 vuorottelulla ja ei yhtään 163:sta.
Antasin nyt olla näillä asetuksilla muutaman päivän ja katsotaan säilyykö tilanne.
Kun käyttövettä aletaan tehdä, niin edelleen tulee mystinen 57C purske 50C varaajasta.
163 katkaisuraja on 58C.
Kaikki mittaukset ovat epätarkkoja.
Loogisesti BT7 pitäisi näyttää enemmän kuin BT6.
Anturien asennus voi olla pielessä.
Lämmönvaihdinpiirissä on pumppu, niin se myös sekoittaa varaajaa.
IR - lämpömittarilla saisit vertailukelpoista mittaustulosta (parilla kympillä saa).
Nibe lopettaa käyttöveden teon, kun BT6 saavuttaa pysäytyslämpötilan.
-
Nyt kone on yön ajan käynyt lähes oikeaoppisesti.
KV-jakson aluksi nousee BT3 edelleen raketin lailla mutta vain 57 C:een eikä enää aiheuta harmia.
Eli siellä on edelleen kuuman veden mälli jossain jemmassa
Ota nyt vihdoin vastukselta kokonaan sähköt pois
BT6 ja BT7 tasaantuminen samaksi lämmitysjakson ajaksi johtunee anturien sijaintipaikoista, lähinnä BT7
- Siirrä BT7 anturi ylimpään taskuun UA1, (BT6:han on taskussa UA3)
Edit: Ollaan samoilla linjoilla "Maalämmittää" kanssa
ATS
-
Aikaisemmin mainitsemani ESBE on lämpöpumpun yläpuolella varaajan vasemmalla oleva tällainen musta pokkula en 100% varma onko malli oikea mutta ulkonäkö tällainen:
https://www.onninen.fi/esbe-latausventtiili-esbe-vtc511-25-9-rp1-70-c/p/AFG080
Vastaako ESBEn asennus käyttöohjeen kohdan 2 vasenta asennusta?
https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/MONT_218_6861976.pdf
-
Nibe lopettaa käyttöveden teon, kun BT6 saavuttaa pysäytyslämpötilan.
Nyt käytössä on luksus asetus, jonka pysäytyslämpötila on 60C.
Jos Nibe saavuttaa sen, niin seuraavassa KV-jaksossa voi 163 taas tulla.
Käyttäisin normaali asetusta ja pysäytyslämpötilaksi 56C. Käynnistys lienee nyt 53C.
Ohjeen mukaan BT6 pitäisi olla noin puolessa välissä ja nyt se on alhaalla.
-
Kävin nyt tuossa klo 13 ottamassa vastuksesta kokonaan virran pois sulaketta kääntämällä. Ei pitäisi nyt mennä päälle joten näkee onko mitään väliä sillä.
Käyttöveden tila on nyt Normaali ja asetukset laitettu seuraavasti
Käynnistyslämpö Normaali: 52C
Pysäytyslämpötila Normaali: 56C
ESBESTÄ en kyllä osaa näin maalikkona sanoa miten tuo on laitettu tai pistetty
Laitettu pari kuvaa
Vaikka BT7 anturi nyt on missä sattuu ja BT6 samoin ns liian alhaalla niin en mene noita kyllä ainakaan itse sorkkimaan ettei tule mitään vastuukysymyksiä tässä taloyhtiöhommassa eteen. Saa sitten järjestelmän asentanut taho sen korjata oikeaan paikkaan jos tulevat Niben kanssa johonkin loppupäätelmään mikä siellä on vialla jos on.
Sinällään BT7 paikan ymmärrän että se olisi se arvo joka pumpulta tai säiliöstä sattuu tulemaan tuonne lämmönvaihtimelle koska jos se olisi pöntössä niin se ei kertoisi sitä lämpötilaa joka on lämpimän veden kierrolle menossa silloin kun pumppu tekee käyttövettä ja muulloin se mitä säiliön yläosasta tulee lämmönvaihtimelle.
Jos tämän nyt jollain konstilla saa pelaamaan että tuottaa käyttövettä niin ratkaistavaksi jää enää sitten se että mitä tuolla pohjavastuksella tekee ylipäätään jos sitä ei kärsi käyttää ja lämmin vesi meinaa loppua niin sitä kuitenkin pitäisi buustata näin talviaikaan. Muutenkin lämpötila pitäisi olla vähintään se +55 jos mennään normien ja säädösten mukaan mikä kiertoon pitäisi saada.
-
Parempaan suuntaan mennään.
Huomio:
Lo. kuvassa on pari putkea oranssilla, joiden merkitystä en tiedä/ymmärrä.
Toki omat kokemukset on okt-koneesta.
Suunnitelmat olisi hyvä hankkia, niin niistä voisi selvitä lisää.
Huomio:
LR - LÄMMINVESILATAUSRYHMÄ // Asennusohje
kertoo, että jos luksus tilaa kaytetään, niin vastuksen ohjaus pitäisi tulla Nibeltä.
-
Huomio:
Lo. kuvassa on pari putkea oranssilla, joiden merkitystä en tiedä/ymmärrä.
Toki omat kokemukset on okt-koneesta.
Suunnitelmat olisi hyvä hankkia, niin niistä voisi selvitä lisää.
Asennus on vähintäänkin hämmentävä. Näyttää siltä, että lämminvesivaraajan kytkennän lisäksi palaava lämpöjohto on kytketty lämmittämään varaajan vettä, mutta tarkempien suunnitelmien puuttuessa tätä on vaikea arvioida. Lisäksi virtaussuunnat huomioiden ESBE olisi asennettu takaperin, jos nyt oikein tulkitsen.
-
Keräsin yhteen kuvaan kaikki pääkomponentit ja niiden omat kytkentämahdollisuudet.
Hommahan toimii seuraavasti:
- Nibeltä lähtee putki lämmitykseen ja toinen palaa
- Nibeltä lähtee putki varaajalle UKV20-750 ja toinen palaa Nibelle yhtyen lämmityksen paluuputkeen. Eli varaajassa on samaa vettä kuin mitä on lämmityspiirissä.
- UKV:ltä lähtee putki LR-Lämminvesilatausryhmälle, missä kylmä kraanavesi lämmitetään lämpimäksi käyttövedeksi ja toinen putki palaa UKV:lle
ATS
-
Hyviä ajatuksia ja yhteenvetoja. Kiitos niistä kaikille.
Yksi huomio nyt tuli tässä illalla ja käytännössä vaikka on näin lauha keli niin vesi loppui käytännössä kesken ja kävin laittamassa nyt 20:40 tilapäisen luksuksen päälle 3h ajaksi että ei lämmittäisi tupaa että saadaan käyttövettä.
BT7 näytti 42C ja BT6 näytti 38C ennen toimenpidettä.
Pakko varmaan käydä laittamassa pohjavastus päälle jos käyttöveden tuotto on näin onnetonta vaikka on ollut koko iltapäivä käytännössä aikaa tähän iltaan asti tehdä vettä ainakin jos taajuutta katsoo eikä lämpötila käytännössä nouse ollenkaan. Jotain vikaa täytyy nyt jossain olla.
-
Käyttöveden lämpötila nousi 13:00 asti ja siitä alkaen alkoi laskemaan.
BT3 alkupiikki ei poistunut.
Jossain lymyää annos kuumaa vettä edelleen.
-
BINGO!!
Nyt taisin keksiä, mitään kuumaa mälliä ei olekaan
Suurin syypää on tuo ESBE-venttiili, oli se oikein- tai nurinpäin
Jos olet vielä kuulolla, laita yön ajaksi loggauksen keruuväliksi 10s
Palataan asiaan yö nukuttua aamulla
ATS
-
Hei
Aamun tilanteen päivitystä eli en huomannut tuota viimeistä viestiä ajoissa.
Tilanne vähän ennen kahdeksaa oli että BT7 oli 63 ja BT6 oli 53 eli lämmintä vettä oli nyt pöntössä.
Pohjavastus oli päällä ja se on noin 45C asetuksella karkeasti katsottuna.
Muutin nyt logituksen siten että se on 10s välein ja otan sen illalla pois ja muutan sitten taas takaisin 1min väliin.
Laitan sitten viime yön ja tämän päivän logit tänne jos sieltä jotain näkyisi että mitä tapahtuu.
Tuota pohjavastusta olen miettinyt että kyllä se pitäisi saada niin asennettua että Nibe sitä ohjaisi ja pystyttäisiin laittamaan sitten asetuksista päälle "Suuri veden tarve" tai luksus tila tarvittaessa. Se selittäisi sen miksei käytännössä koskaan nibe käytä vastuksia käyttöveden tekoon, muuten kuin vikatilanteessa. Lisäyksen tiedot muutenkaan eivät ole kuin 144h yhteensä josta käyttövettä 39h jos nyt yhtään muistan oikein.
-
LVI suunnitelmasta löytynee tieto kuinka koville pakkasilla pitäisi valitun Niben teho riittää.
12kW kone rivitaloon ei ole kovinkaan suuri.
Käyttövettä kuluu ja kierrätyskin ottaa osansa.
-
BINGO!!
Nyt taisin keksiä, mitään kuumaa mälliä ei olekaan
ESBE latausventtiili on suunniteltu käytettäväksi kiinteän polttoaineen kattiloissa varmistamaan käynnistyksessä että kattila saavuttaa mahdollisimman nopeasti normaalin käytölämpötilan ja käynnin aikana takaa että lämpötila pysyy tavoitearvossa
Siis tavoitteena on mahdollisimman vähäiset päästöt sekä ehkäistään kattilan nokeentumista ja pikeentymistä.
Harvemmin malämpöpumpuissa on ongelmana nokeentuminen ja pikeentyminen.
Tässä kyseisessä tapauksessa KV-jakson alussa kierrätetään vettä hullunkierrolla : Lauhdutin BT12 /BT2 -> vaihtoventtiili -> ESBE -> paluulinja BT3 -> lauhdutin.
Kyseisen kierron vesitilavuus on pieni joten kierron kaikki lämpötilat nousevat raketin lailla kunnes lämpötila saavuttaa ESBEN avautumislämpötilan ja aloittaa veden syöttämisen varaajaan.
Tämä avautumislämpötila on niin korkea että on vain tuurista kiinni tuleeko hälytys 163 vai ei.
ESBE latausventtiili on maalämpöpumpun yhteydessä sekä tarpeeton että haitallinen
ESBE latausventtiili tulee poistaa ensi tilassa, mutta asia tulee vielä varmistaa asennusfirmalta.
Kommentteja
ATS
-
Ostan ajatuksen.
Suunnitelmat olisi hyvä saada käsiin.
Paluulinjasta lämmityksen menolinjaan menevä putki on myös mysteeri.
Siis jos kuvien tulkinta on oikein.
-
Pitää pyytää suunitelmat ja kysellä että mikä homma ja ajatus noissa on.
Toistaiseksi on pyörinyt ilman hälyjä nyt mutta vesi ei ole vielä ollut tänään tiukilla ja toisaalta lämpötila on ulkona sen verran lämmin että tarvetta vuorotella lämmityksen ja veden kanssa ei ole.
Pitää varmaan laittaa vielä keräämään dataa nyt sitten minuutin jaolla lisää. Kävin hakemassa logit äsken. Jälkimmäinen on nyt sitten 10 sek jaotuksella
Joku kummallisuus tuossa yöllä on ollut kun se on koittanut tasaisesti tehdä vettä mutta ei varmaan ole onnistunut ja se on sitten sammuttanut kompuran. Lämmitystä ei taas ole koittanut tehdä kun asteminuutit eivät ole muuttuneet tuossa miksikään ja ilmeisesti sen mukaan ei tarvitsisi lämmittääkkään. Se tuntuu jotenkin hassulta että silloin kun tuota vettä tehdään niin toki silloin lämmitys asteminuutit ei juokse ollenkaan.
-
Joku kummallisuus tuossa yöllä on ollut kun se on koittanut tasaisesti tehdä vettä mutta ei varmaan ole onnistunut ja se on sitten sammuttanut kompuran.
Lämmitystä ei taas ole koittanut tehdä kun asteminuutit eivät ole muuttuneet tuossa miksikään ja ilmeisesti sen mukaan ei tarvitsisi lämmittääkkään. Se tuntuu jotenkin hassulta että silloin kun tuota vettä tehdään niin toki silloin lämmitys asteminuutit ei juokse ollenkaan.
6:57 on BT6 saavuttanut 56C, eli teki käyttövedet valmiiksi.
Sammutti kyllä pumpun muutamaksi minuutiksi ja jatkoi sitten lämmittämisellä.
Pumput joissa ei ole lämmityksen puskurivaraajaa, ulkoista lämmönjakopumppua ja BT25:sta (ulkoinen menovesianturi), Nibe ei pysty laskemaan asteminuutteja käyttövesijakson aikana.
-
Aika sekavaa on käynti päivän mittaan ollut
Onhan siellä ollut muutama 163 hälytyskin
10s mittausvälin trendeistä näkee selvästi kuinka BT12, BT2 ja BT3 nousevat käsi kädessä KV-jakson startissa eli vesi kiertää hullunkiertoa ESBEN kautta takaisin paluulinjaan.
Millä voisi estää että BT3 ja BT12 eivät nousisi hälytysrajalle tai ainakin aivan sen tuntumaan?
Ei siihen taida auttaa vaikka pudottaisi KV-säiliön käynnistys tai pysäytys lämpötiloja sillä hullunkiero nostaa lämpötilat ESBEN aukeamisen määrittämään rajaan asti.
Lämmitystä ei taas ole koittanut tehdä kun asteminuutit eivät ole muuttuneet tuossa miksikään ja ilmeisesti sen mukaan ei tarvitsisi lämmittääkkään. Se tuntuu jotenkin hassulta että silloin kun tuota vettä tehdään niin toki silloin lämmitys asteminuutit ei juokse ollenkaan.
Asteminuutit lasketaan BT2 mittauksen mukaan, KV-jaksolla BT2 kertoo aivan jotain muuta kuin talon lämmöntarpeen siksi asteminuuttilaskenta keskeytetään KV-jakson ajaksi.
Jos ulkoinen menoveden mittaus BT25 olisi kytketty, laskettaisiin asteminuutit tämän mukaan eikä keskeytettäisi KV-jakson ajaksi.
ATS
-
Yön käyttöveden lämmityksessä oli pari useamman asteen rykäystä ylöspäin.
Olisiko ensimmäinen (BT7) aiheutunut, kun käyttöveden kierrossa oleva vesi on tullut tarpeeksi lämpimäksi ja
toinen (BT6) kun varaaja lämmennyt "alas asti".
Tai kiertopumppu pysähtyi ;)
-
Millä voisi estää että BT3 ja BT12 eivät nousisi hälytysrajalle tai ainakin aivan sen tuntumaan?
Ei siihen taida auttaa vaikka pudottaisi KV-säiliön käynnistys tai pysäytys lämpötiloja sillä hullunkiero nostaa lämpötilat
Joko se kiertovesipumpun nopeuden muutos manuaalille ja vaikka alkuun siihen 15% on kokeiltu?
-
Kiitoksia viesteistä.
Käy kyllä järkeen nyt miksei asteminuutteja lasketa KV koska tosiaan tuota BT25 ei ole. Paljon tästä systeemistä nyt on oppinut ymmärtämään muiden kommenttien ansiosta.
Tuota KV nopeuden manuaalitilaa 15% kohdalle ei ole vielä kokeiltu eli se taitaa olla enää ainoa sellainen mitä voi ns kokeilla tuon piikin estämiseksi kun vesi ei kiertäisi niin nopeasti ja ehtisi ehkä sitten tuo ventti reagoimaan ennen kuin hälytysrajat tulevat vastaan. Tässä kohtaa varmaan kuitenkin koitan ensin tavoittaa taas asentavaa firmaa ja kysyn sieltä tuosta ESBE:stä ja LVI suunnitelmasta että mitä siinä on ajettu takaa.
Muussa tapauksessahan tuossa menee joka tapauksessa sitten kytkennän muutos ja putkihommiksi jos sitä ei asetuksilla saa korjattua tuota ongelmaa ja tuo hullunkierto pitää purkaa. Voi olla että tuossa venttiilissä on alkanut vaan toleranssit olemaan sen verran väljät että se ei aukea kuten ennen ja nyt on sitten noita ongelmia alkanut ilmaantumaan kun kerkeää lämmöt nousemaan liikaa.
-
Pahoittelen sekaantumista, mutta on kerrassaan mielenkiintoinen keissi ja hämmästelen foorumin harrastuneisuutta löytää ESBEstä potentiaalinen syyllinen.
Itse ihmettelen UKV20:n XL1:n on tulppausta. Onko kyseessä jokin Niben asennusohjeesta poikkeava kolmiputkiliitäntäinen innovaatio?
Aiemmin löytämässänne UKV20 asennusohjeessa tosin yhteet merkitty päivastoin kuin tässä. Olkoot yhteen nimi XL8 tai XL1, tulpattu on NibePumpun asennuskuvan mukaan.
[edit] jäi vielä johtopäätös: eikös tällä kytkennällä käy niin, että varaaja varautuu pääosin sähkövastuksella ja MLP tekee vettä vain jossain korkeammassa pyynnissä kuten luksus?
[edit2] periaatekuva samaisesta UKV20 asennusohjeesta mukaan. MLP lämmittää varaajaa, varaaja lämmittää kuluttajaa eli NibePumpun tapauksessa LR:ää.
-
Itse ihmettelen UKV20:n XL1:n on tulppausta. Onko kyseessä jokin Niben asennusohjeesta poikkeava kolmiputkiliitäntäinen innovaatio?
Aiemmin löytämässänne UKV20 asennusohjeessa tosin yhteet merkitty päivastoin kuin tässä. Olkoot yhteen nimi XL8 tai XL1, tulpattu on NibePumpun asennuskuvan mukaan.
Tilanne on tosiaan se että XL1 on tulpattu ja MPL lämpimän veden meno kiertää varaajan yläkautta ja yhtyy sitten toisella puolella olevaan XL8 lähtevään vaihtimelle menevään putkeen.
Tulopuolet XL2 pumpulle ja XL9 vaihtimelta ovat oikein asennettuja. Kyseessä on jokin erikoinen kolmiputkinen asennus. Syy varmaan selviää kun saan lisätietoja asennusliikkeeltä.
EDIT:
Yksi kohta osui silmään asennusohjeesta jossa viitataan kerrostaloihin ja siellä on vähän vastaavanlainen viritys, mutta hieman ehkä mukailtu tähän tilanteeseen. Otettu tavallaan tuo samanlainen venttiili tuonne ennen varaajaa ja kierto siitä sitten lämpöpumpun paluupuolelle.
https://www.taloosi.fi/files/products/nibe-kyttohje-ja-asennus-ukv-20-500-750-1000.pdf
-
Lämminvesilatausryhmän tuotesivulla on myös asennusohje ja siinä ei ole ESBEä.
https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/5350100_asennusohje.pdf (https://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/5350100_asennusohje.pdf)
-
No nyt sain kiinni asentajaa, mutta ei vielä suunnitelmia ja muuta ole kourassa.
Katsotaan jos saisi sen paikan päälle ihmettelemään että mitä tuo tekee tuo systeemi.
Heti kun meni pakkasen puolelle niin todella huonosti lähtee tekemään käyttövettä eli ei tee sitä juuri koskaan vaikka nyt ei hälyjä niin äkkiä tule.
Edelleen se KV asetus on muuttamatta ja meinasin sen kyllä laittaa kunhan asentaja tulee niin saisi yhdessä käytyä tuota läpi.
ESBEn tarkoituksesta kun kysyin niin ilmeisesti on tarkoitus ollut estää ettei tule niitä viileän veden purskeita kiertoon kun vaihtuu lämmityksestä KV tekoon. Sinne KV kiertoon kun se putki tuolta melko suoraan menee, mutta en saanut siihen vastausta mikä ongelma olisi ollut laittaa se putki vaan ilman tuota venttiiliä varaajan yläosaan kun se otto on kuitenkin ylempänä ja se varmaan sen verran kerkeää sekoittumaan siihen muuhun veteen ettei se kauheasti seilaa se yläosan lämpö ennen kuin se kerkiää nousemaan pumpussa?
Piti käydä nyt tuurilla taas kokeilemassa josko saa luksuksella vettä kun ihan loppu vesi taas.
-
Eipä tuo käynti ole miksikään muuttunut.
Pohdiskelin vielä ESBE latausventtiilin toimintaa.
Tuolla aiemmin oltiin sitä mieltä että se on kytketty väärin ja nyt olen myös samaa mieltä
Oheiseen kuvaan olen piirtänyt miten se mielestäni pitäisi kytkeä
ESBEn tuotelehtisen mukaan VTC 511 tuotenumero 51020600 mukaan toimintalämpötila on 50 +/- 4C
Tässä tapauksessa venttiili toimii n. 60C lämpötilassa
Ottaisitko vielä sellaisen kuvan missä näkyy Niben ja varaajan välissä olevat putket
ATS
-
Selvittäisin seuraavat tilanteet (osa saattaa selvitä mitoitus/LVI-suunnitelmasta):
1. Niben kompressorin teho ei riitä talon lämmitykseen vaan se tarvitsee Niben sisäistä vastusta. Tällöin käyttövesi tehdään kokonaan varaajan sähkövastuksella.
2. Niben tehosta riittää osa riittää käyttöveden lämmitykseen. Käyttövettä lämmitetään osaksi varaajan vastuksella.
3. Niben teho riittää sekä talon lämmitykseen että käyttöveden lämmitykseen.
-
Onko laitteiden kytkentä oheisen kuvan mukainen?
ATS
Edit: vaihdoin kuvan, johon lisäsin pari mittausta
-
Onko laitteiden kytkentä oheisen kuvan mukainen?
Kiitos tuosta kuvasta. Se on mielestäni juuri sellainen kuin kytkentä tällä hetkellä on tai ainakin oma käsitykseni on myös samanlainen.
Pahoittelen etten ole vielä ehtinyt vastailemaan muihin kysymyksiin joita tänne on tullut kun on ollut muita kiireitä ja laitan niitä kyllä kun ehdin ja tilanne selkenee. Ne suunnitelmat vielä nyt odottaa että saanko niitä vai en, niitäkin koitetaan kalastella.
Asennusliike on tilannut tällä hetkellä esbeen uudet sisuskalut jotka he tulevat vaihtamaan jossain kohtaa, mutta en tiedä vielä tarkkaa ajankohtaa.
Käsitykseni on tällä hetkellä että se ei pelaa odotetusti joten se aukeaisi vain osittain ja siksi lämpimän veden tuotto on onneton ja onnistuu vain toisinaan kun suurin osa vedestä virtaa takaisin pumpulle. ESBE on kytketty siten että vasemmassa reunassa on NELIÖ ja oikeassa KOLMIO ja alas osoittaa YMPYRÄ joten se on varmaan joku tietty kytkentä jota joku joskus tuolla kysyi että onko se niin. Tarra tuossa ESBEssä on siis virheellinen ja se on ilmeisesti jokin AB -> A ja B kytkentä.
Kokeilin myös tuota 15% manuaaliasetusta käyttövedelle ja tuntui että oli sattuman kauppaa että lähtikö vesi lämpenemään ollenkaan, mikä vahvistaisi oletusta että esben sisuskaluissa on ongelma.
Tämän hetken käyttötilanne noin 4vuoden ajalta pumpulla on seuraava:
Kompressoritiedot 3.2
Käynnistysten lukumäärä: 7900 (vuodenvaihteesa 2025 noin 3600)
Kokonaiskäyttöaika: 33277h
Josta käyttövesi: 17206h
Lisäyksen tiedot 3.3 (vastus 6kw)
Aikakerroin 147.4
Josta käyttövesi 33.2
Vettä kuluu vuodessa varmaan 400 - 500m3 josta sitten oletus 40% lämpimän veden suhteella se tekee 160 - 200m3 vuodessa lämmintä vettä
Mitoitus varmaan on niin että pumppu on riittänyt noin -15C pakkasille ennen kuin ottaa noita vastuksia porrastetusti käyttöön näin oman kokemuksen mukaan. Tarkkaa dataa tuosta ei ole.
Käyttövettä se ei koskaan tuolla niben puolella tee ns vastuksilla vaan tuo arvo on ollut kyllä ikuisuuden tuossa ja se on sillä pohjavastuksella sitten tehty aina paikkaamaan ja se ei ole mittarin takana.
Sähkötaulussa on tällainen nokkakytkin joka on K asennossa (merkkivalo palaa jatkuvasti), mutta tietoa siitä että toimiiko se A asennossa miten ei ole, mutta lapussa lukee että käyttövesi
https://www.finnparttia.fi/KK-102-325
Jos tämä nyt lähtee toimimaan tuolla ESBEn sisuskalujen vaihdolla niin pitää tehdä joku pitemmän ajan suunnitelma miten tämä systeemi kannattaisi parantaa sitten joskus lämmityskauden ulkopuolella. Se nyt varmaan enemmän tai vähemmän sotkee tuota hommaa ja siitä kannattaisi päästä erilleen.
Sitten jos joskus tulevaisuudessa haluaisi esim aurinkosähköä tai muuta hyödyntää tai saada tuo lisäys edes toimimaan jotenkin fiksusti niin sekin pitää jossain kohtaa tehdä.
-
Jos tuon pumpun joskus tohtii päivittää myUplink aikakauteen niin sillä nyt varmaan tuota kannattaa alkaa seuraamaan, mutta onko näihin Niben pumppuihin saatavissa mitään kohtuullisen budjetin rajoissa olevia muita seurantaratkaisuja? Tässäkin tilanteessa noiden hälyjen jotka ei nyt sitten heitä konetta punaiselle ja käynnistysten seuraaminen jne olisi ollut ihan hyvä saada jotain kautta tietoon. Nibe Uplink nyt joten kuten toimi, mutta aika rajoitettua sekin oli mitä sieltä näki.
-
Onko laitteiden kytkentä oheisen kuvan mukainen?
ATS
Edit: vaihdoin kuvan, johon lisäsin pari mittausta
Onko paluulinja kytketty myös lähtölinjaan.
Kuva näyttää siltä.
-
Asennusliike on tilannut tällä hetkellä esbeen uudet sisuskalut jotka he tulevat vaihtamaan jossain kohtaa, mutta en tiedä vielä tarkkaa ajankohtaa.
Käsitykseni on tällä hetkellä että se ei pelaa odotetusti joten se aukeaisi vain osittain ja siksi lämpimän veden tuotto on onneton ja onnistuu vain toisinaan kun suurin osa vedestä virtaa takaisin pumpulle. ESBE on kytketty siten että vasemmassa reunassa on NELIÖ ja oikeassa KOLMIO ja alas osoittaa YMPYRÄ joten se on varmaan joku tietty kytkentä jota joku joskus tuolla kysyi että onko se niin. Tarra tuossa ESBEssä on siis virheellinen ja se on ilmeisesti jokin AB -> A ja B kytkentä.
Kysyhän asennusliikkeeltä mikä muuttuu ja minkälaiseksi ESBEN sisuskalujen vaihtamisen myötä
ATS
-
Tuossa kävi nyt niin että sisuskalut ei olleetkaan ihan hyllytavaraa niin nyt tekivät niin että asensivat tuohon venttiilin alle sulun ja poistivat termari sisuskalun kokonaan joten virtauksen sai nyt pakotettua tuonne lämmönvaihtimen suuntaan kun sulkuventtiilin löi kiinni ja siellä ei ole mitään haitalla estämästä virtausta. Sanotaan että vaikutus varmaan tässä systeemissä on aikalailla yhtäläinen kuin se että olisi pöntön yläosan kautta kierrätetty koska tuo lämmönvaihdin kuitenkin kierrättää tuolta tuota vettä koko ajan ja pöntössä on paksumpi putki kuin pumpulta tuleva putki.
Vaikuttaisi ainakin nopean logitusjakson perusteella pelaavan nyt paremmin. Pitää vielä seurata tilannetta miten se nyt muuttuu. Pääsisi nyt sitten tällä talven yli ilman suurempia ongelmia. Periaatteessa tuossa tulee pieni notkahdus nyt sitten tuohon lämpötilaan aina vaihdon yhteydessä, mutta se nyt on pienempi paha kuin se että vettä ei tule ollenkaan.
-
Näyttää mielenkiintoiselta
Laitahan tähän asti uudella kytkennällä kertynyt logi tänne, siitä varmaankin näkee ainakin suunnan mihin ollaan menossa.
ATS
-
Paljoa ei ole ehtinyt kertymään kun tuon hätäpäissäni hain tuossa että näkee onko mitään muutosta tapahtunut.
Käytännössä tuo aikaisempi kuva on nyt tästä logista. Huomenna on varmaan paljon viisaampi iltapäivästä kun ajattelin uuden login hakea ja näkee miten yö on mennyt.
-
Nythän kone käy periaatteessa juuri niin kuin Niben pitääkin käydä :)
Sitten vaan säädöt kohdalleen
- Mitkä ovat käyttöveden käynnistys ja pysäytysrajat?
- Asteminuuttien käynnistysraja?
- KV / lämmitys on 30 / 30 min, onkohan hyvä?
- KV-säiliön vastuksen toimintarajat?
- Keruu ja kiertovesipumppu onko automaatilla?
ATS
-
Hyvältä näyttää.
Nyt on varmaan käyttövedessä lämmitysvelkaa, mutta se poistunee muutamassa päivässä.
-
Sitten vaan säädöt kohdalleen
- Mitkä ovat käyttöveden käynnistys ja pysäytysrajat?
- Asteminuuttien käynnistysraja?
- KV / lämmitys on 30 / 30 min, onkohan hyvä?
- KV-säiliön vastuksen toimintarajat?
- Keruu ja kiertovesipumppu onko automaatilla?
- Mitkä ovat käyttöveden käynnistys ja pysäytysrajat?
Käynnistysraja on 52 ja pysäytysraja on 56.
- Asteminuuttien käynnistysraja?
Muistaakseni käynnistysraja oli -60DM ja lisälämpö -400DM ja 100DM porrastus ja 1 - 6kW tehoportaat kilowatin välein. Pelaa vaan tosiaan lämmityspuolella. KV puolella ei käytä koskaan tuota.
- KV / lämmitys on 30 / 30 min, onkohan hyvä?
Tätä myös itse mietin että voisi olla vaikka 45/45 esim kun tuossa 30min ei paljoa ehdi tapahtua kumpaankaan hommaan kun vaihto vie aikansa
- KV-säiliön vastuksen toimintarajat?
Taitaa olla nyt sellaisesta mollukasta summan mutikassa noin 45C kohdalla. Ei tuo ole kovin tarkka tuo säätöruuvi ja toleranssia tuolle vehkeelle en tiedä millä hystereesillä se tekee tuota
- Keruu ja kiertovesipumppu onko automaatilla?
Molemmat pumput on nyt taas automaatilla kun aikaisemmin oli kiertovesipumppu manuaalilla hetken aikaa KV puolelle.
-
Kysyisin firmalta, miten asennus nyt automaattisesti siirtää kovilla pakkasilla käyttöveden lämmityksen kokonaan KV-varaajan vastukselle.
Niben puhti kannattaa silloin käyttää talon lämmitykseen ja vain ylijäämä käyttövedelle.
-
Mikä on tämän F1155 koneen nimellisteho sekä min ja max teho?
Eilisissä puolen tunnin KV-jaksoissa kone kävi tasan 35 Hz taajuudella ja sai lämmitettyä varaajaa n. 1,0 C/30min
Lämmitysjaksojen (30min) aikana taajuus vaihteli 20 - 48 Hz ja sai pidettyä asteminuutit vakaana
Varaaja jäähtyi n. 0,3 C/30min
Onko KV-jaksojen aikana jokin rajoitus mikä estää taajuuden nousun yli 35Hz ?
ATS
-
Mikä on tämän F1155 koneen nimellisteho sekä min ja max teho?
Eilisissä puolen tunnin KV-jaksoissa kone kävi tasan 35 Hz taajuudella ja sai lämmitettyä varaajaa n. 1,0 C/30min
Lämmitysjaksojen (30min) aikana taajuus vaihteli 20 - 48 Hz ja sai pidettyä asteminuutit vakaana
Varaaja jäähtyi n. 0,3 C/30min
Onko KV-jaksojen aikana jokin rajoitus mikä estää taajuuden nousun yli 35Hz ?
ATS
Boldattuihin:
- Oma F1155 16 kW kone tekee käyttövettä aina 35 Hz teholla. Tai ihan alussa ryntäyttää hetkeksi korkeammalle, mutta tasaantuu tuohon 35 Hz teholle. Ryntäytysaika alussa sitä pidempi mitä kylmempi varaaja on, mutta yleensä puhutaan muutamista minuuteista.
- Toinen samanlainen F1155 16 kW kone toimii samoin.
- Kolmas F1255, eli sisäisellä varaajalla, 12 kW kone toimii samoin.
KV lämmitysajoista laskin kaikista kuinka monta astetta/30 min käyttöveden täyttö lämpiää:
- Oma 500 litran erillisvaraaja, lataa kierukan kautta - 4,875 C/30min
- Toinen 300 litran erillisvaraaja, lataa kierukan kautta - 6,07 C/30min
- Kolmas 180 litran (muistaakseni) sisäinen varaaja - 8,94 C/30 min
Aloittajan varaajasta ei sen enempää tietoa, onko miten vertailukelpoinen noihin listaamiini varaajiin.
Huoltovalikostahan saa myös ruksittua käyttöveden teolle "korkea teho" asetuksen, kerran aikanaan sitä kokeilin ja silloin kompura kävi isommilla Hz:llä, mutta en pitänyt sitä kovin taloudellisena kun ei se paljoa käyttöveden tekoa nopeuttanut mutta sähköä kyllä paloi senkin edestä.
-
Jotain uutta logia. Kyllä se veden lämmitys nyt pelaa mutta sinne tulee kuten arvata saattaa sitten noita romahduksia johtuen varmaan siitä kun vesi kiertää nyt sitten sieltä yläkautta suoraan BT7 mittarille. Käsityksen mukaan tuossa pöntössä ei ole kierukkaa joten sekin haittaa kerrostumista. Tuskin on edes sellaista versiota joka olisi riittävän iso ja jossa olisi 2 kierukkaa jotta saisi pidettyä tuon jotenkin aisoissa.
Pumpun tietoja laitoin nyt tuonne alalaitaan ja onhan siinä nyt säästetty pumpun koossa ja otettu pykälää liian pieni pumppu vaikka käsitykseni mukaan kaivoa kyllä on laitettu reilusti, olisko yli 300 metriä tai jopa 350m. En pääse tuota nyt tarkistamaan kun paperit on isännöintitoimistolla arkistoissa. Säästetty tonni väärässä päässä kun on rakennettu.
Toki jos vertaa noihin muihin vastaaviin lukuihin niin lämpimän veden tuotto on kyllä huomattavasti heikompaa kuin muilla koneilla siltikin.
-
Kysyisin firmalta, miten asennus nyt automaattisesti siirtää kovilla pakkasilla käyttöveden lämmityksen kokonaan KV-varaajan vastukselle.
Niben puhti kannattaa silloin käyttää talon lämmitykseen ja vain ylijäämä käyttövedelle.
Tuohon osaan sanoa vastauksen että ei mitenkään tällä hetkellä, ellei tuohon ole olemassa jotain asetusta. Varsinkin kun UKV 750 varaajassa oleva pohjavastus ei ole mitenkään kytkettynä mihinkään Niben logiikkaan. Voisihan tuota kysyä, mutta epäilen että tuohon saa vastausta asennusliikkeeltä.
Enkä tiedä onko tälle systeemille enää mitään pikku fiksauksia tehtävissä jos haluaisi tilannetta jotenkin parantaa. Kaikki korjaavat toimenpiteet varmaan vaatii aika paljon rahaa tässä kohtaa.
-
Tuohon osaan sanoa vastauksen että ei mitenkään tällä hetkellä, ellei tuohon ole olemassa jotain asetusta. Varsinkin kun UKV 750 varaajassa oleva pohjavastus ei ole mitenkään kytkettynä mihinkään Niben logiikkaan. Voisihan tuota kysyä, mutta epäilen että tuohon saa vastausta asennusliikkeeltä.
Enkä tiedä onko tälle systeemille enää mitään pikku fiksauksia tehtävissä jos haluaisi tilannetta jotenkin parantaa. Kaikki korjaavat toimenpiteet varmaan vaatii aika paljon rahaa tässä kohtaa.
LVI-suunnitelmasta pitäisi selvitä miten se olisi pitänyt tehdä ja jos toteutus on erilainen, niin sitten on keskustelun paikka.
-
Minua askarruttaa se, miksi kV-säiliö lämpiää näin hitaasti
Lappanen
KV lämmitysajoista laskin kaikista kuinka monta astetta/30 min käyttöveden täyttö lämpiää:
- Oma 500 litran erillisvaraaja, lataa kierukan kautta - 4,875 C/30min
- Toinen 300 litran erillisvaraaja, lataa kierukan kautta - 6,07 C/30min
- Kolmas 180 litran (muistaakseni) sisäinen varaaja - 8,94 C/30 min
Kun nämä luvut korjaa vastaamaan 750 l säiliötä, saadaan että ne lämpiävät keskimäärin 3,1C/30min
Kun taas "NipePumppu'n" säiliö lämpiää vain n.1,1C/30min
Laskin että käyttövettä tehtäessä on koneen antoteho n.4 kW
Miksi ei käytetä koneen koko tehoa 12 kW käyttöveden lämmittämiseen?
Alkupiikkiä lukuunottamatta koko KV-jakso ajetaan 35 Hz teholla.
Ja kiertovesipumpun teholla 17%
Onko siellä jokin rajoitin, mikä estää suuremman tehon?
ATS
-
Olen tuolla aiemmin kysellyt "onko paluulinja kytketty myös lämmityksen menoon".
Jos se olisi, niin eikös ulkoinen pumppu kierrätä sitä kautta lämmitysvettä myös käyttövesijaksossa?
===============================================
Lämmitykseen menevän veden lämpötila on koko ajan yli pyynnin. (viimeisessä lokissa ainakin)
Asteminuutit menevät nollaa kohti, kun lämmitysjakso alkaa. Nurinkurista.
-
Hyvä havainto
-
Minua askarruttaa se, miksi kV-säiliö lämpiää näin hitaastiKun nämä luvut korjaa vastaamaan 750 l säiliötä, saadaan että ne lämpiävät keskimäärin 3,1C/30min
Kun taas "NipePumppu'n" säiliö lämpiää vain n.1,1C/30min
Laskin että käyttövettä tehtäessä on koneen antoteho n.4 kW
Miksi ei käytetä koneen koko tehoa 12 kW käyttöveden lämmittämiseen?
Alkupiikkiä lukuunottamatta koko KV-jakso ajetaan 35 Hz teholla.
Ja kiertovesipumpun teholla 17%
Onko siellä jokin rajoitin, mikä estää suuremman tehon?
ATS
Olen saanut käsityksen, että F1155 yrittää pitää KV-syklissä meno-paluu deltan jossain 7-8 asteessa. Sitten tietty menolla ja paluulla on maksimirajat, jotka myös pitää huomioida. Taisi olla meno max 64C ja paluu max 58C näin ulkomuistista.
Siksi teho matala ja kiertovesi hitaalla. Olen tuota oman pöntön lataustehoa haarukoinut niin tuntuu pyörivän 5...5,5 kW haarukassa.
Ja tämä siis kierukkalatauksessa.
-
"maalämmittää"
Olen tuolla aiemmin kysellyt "onko paluulinja kytketty myös lämmityksen menoon".
Viestin #52 kuvan mukaan tältä näyttää.
Oheisen kytkentäkaavion mukaan siinä kytkennässä ei ole mitään järkeä
Nyt kannattaisi katsoa mitä siellä eristyksien sisällä on.
Jos se olisi, niin eikös ulkoinen pumppu kierrätä sitä kautta lämmitysvettä myös käyttövesijaksossa?
En löytönyt mitään reittiä miten kierto tapahtuisi
ATS
-
Eikös tuossa ole reitti.
Toki on tulkintaa, mutta näillä kuvilla on tultava toimeen.
LM = Lämmitys meno
LP = Lämmitys paluu
=======================================
Edit: Jos oikopolku on totta, niin lattialämmitykseen menee +50C vettä joka ei ole hyvä juttu.
-
Edelleen askarruttaa KV-säiliön hidas lämpeneminen
Tutkistelin aamyön hiljaisten tuntien ajalta tendejä ja sain
- KV-jaksolla säiliö lämpiää 2,90 C/h, vastaa 2,53 kW lämpiämistehoa
- Lämmitysjaksolla jäähtyy 0,88 C/h, vastaa 0,77 kW jähtymistehoa
Eli KV-jaksolla säiliötä lämmitetään 2,53+0,77 kW =3,30 kW teholla
BF1 virtauksesta ja lauhduttimen Dt:stä laskettuna saadaan Niben antotehoksi 4,03 kW
Pitäisi näyttää samaa arvoa mutta mittausten tarkkuudesta KV-säiliön käyttäytymisestä johtuen ero voi olla hyvinkin näin suuri.
Joka tapauksessa ollaan kaukana koneen nimellistehosta.
Mitenkä saadaan koneesta suurempi teho KV-jaksolla?
Kone käy alkurykäyksen jälkeen 35Hz taajuudella ja kiertovesipumpun GP1 nopeudella 17%
Auttaisikohan se, jos asettaisi GB1 käsiajolle ja nopeudeksi tehdasasetuksen 70%?
Nostaisiko kone tehoa yrittäen kuroa kiinni lauhduttimen alentuneen Dt:n?
ATS
-
Ajatus / ehdotus tilanteen selvittämiseksi:
Kun Nibe alkaa tekemään käyttövettä, niin sammuttaa lämmityksen ulkoisen pumpun ja laittaa sen yllä olevan venttiilin kiinni.
Jos lämmitysvesi kiertää oikopolkua myös KV-jaksolla, niin muutos pitäisi näkyä.
10-15 minuuttia riittänee.
-
Mikä on Niben teho lämmitysjaksolla?
-
4-5 kW tällä ulkolämpötilalla, säätää taajuutta ja pitää asteminuutit vakaana
-
.....
Kone käy alkurykäyksen jälkeen 35Hz taajuudella ja kiertovesipumpun GP1 nopeudella 17%
Auttaisikohan se, jos asettaisi GB1 käsiajolle ja nopeudeksi tehdasasetuksen 70%?
Nostaisiko kone tehoa yrittäen kuroa kiinni lauhduttimen alentuneen Dt:n?
ATS
Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen tuokin.
Voi olla (ei ole tietoa), että manuaalinopeudella Nibe ei enää pyri tiettyyn Dt:hen. Tyytyy siis käyttäjän paremmin tietämään arvoon.
Välivaraajan lämmittämisen Dt-tavoiteeseen pätee varmaa paremmin lämmityksen delta kuin kierukan välityksellä lämmitettäessä.
Yllä on nyt useita asoita, joihin aloittajalta odottaisi vastausta ja toimia.
-
Ohessa viimeisin versio kytkentäkaaviosta.
Nyt löytyi tarkoitus tuolle punaiselle putkelle
KV-jakson aikana se mahdollistaa ulkoisella kiertovesipumpulla kierron lämmönjaossa.
Ja jos vielä eristysten alla piilossa on takaiskuventtiili, estää se lämmitysjakson aikana lämmityksen menon ja paluun välisen takaisinkierron.
ATS
-
Ohessa viimeisin versio kytkentäkaaviosta.
Nyt löytyi tarkoitus tuolle punaiselle putkelle
KV-jakson aikana se mahdollistaa ulkoisella kiertovesipumpulla kierron lämmönjaossa.
Ja jos vielä eristysten alla piilossa on takaiskuventtiili, estää se lämmitysjakson aikana lämmityksen menon ja paluun välisen takaisinkierron.
ATS
Suunnitelma olisi hyvä saada käsiin.
Ohitusputki aiheuttaa joka KV jaksolla 50C vettä lämmityspiiriin ja se ei liene hyvä juttu putkistolle.
Kesällä menee joka KV jaksolla 50C vettä lämmityspiiriin ja saattaa tuottaa tupiin liikaa lämpöä.
-
Laitahan parilta viimepäivältä loggauksia tänne niin voisi katsella jotta keksisikö jotain uutta.
Mikä sinulla on seuraavaksi suunnitteilla?
ATS
-
Tässä muutamalta päivältä logia. Pääsääntöisesti näyttäisi toimivan mutta välillä tulee hetkellisiä notkahduksia. Jossain vilahti mielestäni 162 virhe vaihteeksi sen ainaisen 163 sijaan joka nyt on poistunut, mutta se ei ole mitenkään jatkuvaa jos tulee silloin tällöin. EDIT: Oli siellä yksi 434 virhekin joka viittaisi vaihevirheeseen?
Kokeiltu nyt ajaa kokeeksi tuota 45/45 vuorottelulla toistaiseksi.
Nyt kun tuo akuutti ongelma vaikuttaa korjaantuneen niin koitan saada ne LVI suunnitelmat käsiin koska ne nyt pitäisi muutenkin taloyhtiölle saada että sitten ei tarvitse tulevaisuudessa arvuutella mitä on tehty ja mitä ehkä kannattaisi tehdä. Uskoisin että pakko tuolla joku takaiskuventtiili jossain on koska ohimennen sellaisesta kuulin vain puhuttavan kun lisäsivät tuota uutta venttiiliä.
Sitten vasta voi oikeastaan miettiä että mitä tälle tekee ja voiko tätä tulevaisuudessa vaikka jollain aurinkosähköllä esim koittaa parantaa keväästä syksyyn ja onko käyttövesikapasiteetin lisäämisessä esim järkeä jne.
-
Moi,
itse kysyisin vaikka ihan Niben mielipiteen tuosta loogisesta kytkennästä UKV20-750:lle. Se, että UKV20-750:n XL8 ohitetaan ei mahdu omaan ymmärrykseeni. Kaksi kiertopumppua sarjassa ja välissä on UKV20 3-putkikytkennällä.
Tällä kytkennällä varaaja latautuisi vain sähkövastuksen voimalla, eikö vain? Kahden sarjassa olevan pumpun nopeudet pitäisivät olla hienosäädetty prikulleen, jotta pönttöön tarttuisi energiaa?
Kun F1155 lämmittää lattiaa, LKV saa energiansa sähkövastuksen pönttöön sijoittamasta energiasta ja kun F1145 tekee käyttövettä, voi kierto olla jopa UKV20 kautta takaisin pumpulle, jos LR kiertopumppu pienemmällä kuin F1155:n.
Jos pääset keskustelemaan suunnittelijan kanssa, niin F1155-XL9 -> UKV20-XL8 pois jättämisen filosofiaa voisi kysellä muun muassa?
-
Ei mitään oleellista uutta koneen käynnissä.
Käyntisyklin muutoksella 30/30min KV/läm -> 45/45min ei ollut juurikaan vaikutusta koneen käyntiin, ei ainakaan huonontanut
Yön hiljaisina tunteina kone käy 45/45min ja nostaa n. 9 tunnin aikana KV-säiliön lämpötilan pysäytysrajalle 56C
Tämän jälkeen kone käy pari kolme tuntia lämmityskäytöllä kunnes KV-säiliön lämpötilalla 52C (BT6) vaihtaa KV-käytölle Ja jatkaa 45/45min käyntiä.
Yksi minkä voisi kokeilla on se että lämmitetäänkö varaajaa sähkövastuksella.
Eli ota vastukselta sähköt kokonaan pois vuorokauden ajaksi
Jos lämmin vesi uhkaa loppua, niin keskeytä koe.
KV-jaksolla kone käy n.4,0 kW teholla
Kompressori 35 Hz
Kiertovesipumppu GB1 17%
Nibe tuntijat: mitenkä koneen teoa voisi nostaa sillä pitäisihän 12kW koneesta saada enemmän kuin 4,0 kW?
ATS
-
Nibe tuntijat: mitenkä koneen teoa voisi nostaa sillä pitäisihän 12kW koneesta saada enemmän kuin 4,0 kW?
ATS
Korkea teho -täppään ruksi huolto-valikosta, samasta missä asetetaan start/stop -rajat.
-
Nibe tuntijat: mitenkä koneen teoa voisi nostaa sillä pitäisihän 12kW koneesta saada enemmän kuin 4,0 kW?
Ei Nibe-spesifistä, mutta jos sisään tuleva vesi on 51C ja ulosmenevä 58C, niin eikös kylmäaineprosessi ole silloin jo hyvin tehotonta? Logintutkija laskee COPpeloksi 2.6-2.5, joka mätsäisi suuruusluokaltaan hyvin tuohon laskemaasi 4kW:n antotehoon.
Omassa on-off:ssa COPpelo näyttää 2.4 samoissa lämpötiloissa (valmistajan F1155-16 EN14511 COP melkein prikulleen sama kuin omassa vanhuksessa).
Mielenkiintoista olisi tietää, paljonko se Korkea teho-täppä saisi edes teoriassa lisää tehoa irti? Onko edes mahdollista noilla lämpötiloilla?
Ehkä tuollaisessa kiinteän lauhdutuksen topologiassa maalämpöpumpusta ei vain ole saatavissa enempää irti. Suunnittelijaa huutaisi selittämään konfiguraation ideaa.
[edit] turisti kaatui omaan näppäryyteensä; 2-putki -> 4-putki hullunkierrolle.
Turistipohdintaa ja samalla pahoittelut sivuraiteilusta ideoinnissa:
Ehkä joku tällainen 2 4-putkikytkentä saisi maksimit irti MLP:stä?
-
KV-jaksolla kone käy n.4,0 kW teholla
Kompressori 35 Hz
Kiertovesipumppu GB1 17%
Nibe tuntijat: mitenkä koneen teoa voisi nostaa sillä pitäisihän 12kW koneesta saada enemmän kuin 4,0 kW?
Oliskohan tässä kyseessä jokin ohjelmallinen lukitus käyttöveden lämmitykselle?
Jos Nibessä olisi sellainen varaaja jossa lämmitysteho siirtyy käyttöveteen kierukan kautta niin tuollainen 4kw:n teho voisi olla siihen sopiva.
Tässä ketjussa pohditussa tapauksessa varaajassa kiertää vain lämmitysverkon vesi eikä sille tarvitsisi mitään tehorajoituksia ::)
-
Ketjun alussa olleessa latausryhmän linkin asennusdokumenteissä oli samanlainen kuva jonka Timo piirsi.
-
Moi,
itse kysyisin vaikka ihan Niben mielipiteen tuosta loogisesta kytkennästä UKV20-750:lle. Se, että UKV20-750:n XL8 ohitetaan ei mahdu omaan ymmärrykseeni. Kaksi kiertopumppua sarjassa ja välissä on UKV20 3-putkikytkennällä.
Tällä kytkennällä varaaja latautuisi vain sähkövastuksen voimalla, eikö vain? Kahden sarjassa olevan pumpun nopeudet pitäisivät olla hienosäädetty prikulleen, jotta pönttöön tarttuisi energiaa?
Kun F1155 lämmittää lattiaa, LKV saa energiansa sähkövastuksen pönttöön sijoittamasta energiasta ja kun F1145 tekee käyttövettä, voi kierto olla jopa UKV20 kautta takaisin pumpulle, jos LR kiertopumppu pienemmällä kuin F1155:n.
Jos pääset keskustelemaan suunnittelijan kanssa, niin F1155-XL9 -> UKV20-XL8 pois jättämisen filosofiaa voisi kysellä muun muassa?
Pitää kysellä noista kun saa suunnitelmia selville. Mutta kokemuksen mukaan tuo sähkövastus ei kovin usein nyt ole tullut peliin ainakin kun sähkön kulutuksen tuntigraafeja on seurannut. Jatkuva teho tähän aikaan vuodesta näkyy olevan noin 1,5kWh - 1,8kWh vuorokaudenajasta riippumatta. Silloin kun pohjavastus on ollut päällä niin silloin tunnin kulutus on 5 - 6 kWh tai pahimmillaan jopa 10kWh.
Eli voisi päätellä kun vastuksen termari on jossain noin 45C paikkeilla niin kyllä sinne pönttöön jotain energiaa latautuu ihan pumpunkin kautta, mutta mitään järkevää aputehoa tuosta pohjavastuksesta ei saa kuin tuon termariohjauksen tällä hetkellä jos meinaa liikaa kylmetä pohjalta.
-
Aivan totta. Ehkä se mainitsemasi vastuksen ohjaus F1155 toimesta ja tuo 4-putkikytkentä voisi hieman tehoa parantaa.
-
Käyttövesijaksolla on kaksi eri virtaa (lattialämpö ja vedenlämmitys), niin mitä keltaisessa putkessa tapahtuu?
-
Periaatteessa keltaisessa putkessa ei virtaa mitään.
Kumpikin piiri on umpipusseja ainoastaan tuon keltaisen putken kautta yhteydessä toisiinsa. huom "pulloon on paha puhaltaa"
Lämpötilan muuttuessa kummassakin piirissä niin lämpölaajenemisesta johtuen on keltaisessa putkessa hyvin pieni virtaus suuntaan tai toiseen.
ATS
-
Ei Nibe-spesifistä, mutta jos sisään tuleva vesi on 51C ja ulosmenevä 58C, niin eikös kylmäaineprosessi ole silloin jo hyvin tehotonta? Logintutkija laskee COPpeloksi 2.6-2.5, joka mätsäisi suuruusluokaltaan hyvin tuohon laskemaasi 4kW:n antotehoon.
KV-jaksolla kone käy n.4,0 kW teholla
Kompressori 35 Hz
Kiertovesipumppu GB1 17%
Jos esim Hz:it nostettaisiin 70 Hz:iin, niin silloin kylmäainevirtaus n. kaksinkertaistusi ja teho samaten n. kaksinkertaistuisi.
Lämpötekninen hyötysuhde pysyisi samana mutta mekaaninen hyötysuhde todennäköisesti hieman laskisi.
Jokatapauksessa edullisempaa kuin suoralla sähköllä lämmitys.
ATS
-
Aivan, aivan. Ja jos oletetaan, että F1155 max. sisääntuleva litku saisi olla 58C ilman hälytys 163:a ja katkoa, niin olisihan tuosta puristettavissa juissia vielä.
Olisiko mieltä kokeilla Lappasen ehdottamaa Korkea teho -täppää ja ottaa sen aikaisesta toiminnasta lokit?
-
Aivan, aivan. Ja jos oletetaan, että F1155 max. sisääntuleva litku saisi olla 58C ilman hälytys 163:a ja katkoa, niin olisihan tuosta puristettavissa juissia vielä.
Olisiko mieltä kokeilla Lappasen ehdottamaa Korkea teho -täppää ja ottaa sen aikaisesta toiminnasta lokit?
Itseasiassa kokeilin tuota "korkeaa tehoa" taas, pistin sen täpän eilen aktiiviseksi ja nyt kun pari kertaa on tehty käyttövettä, niin ei mitään eroa aiempaan käytökseen. Ehkä lyhyt korkeampitaajuuksinen alkuryntäys, mutta sen jälkeen aika identtinen vs "ei-korkea teho", eli tuolla 35 Hz mentiin tasaseen. Alkulämpötilatkin sattui olemaan lähes samat, mulla lämpeää ihan hälyrajalle asti tuo vesi, eli lopussa kompura alkaa rajoittaa tehoa menolämmön takia ja käyttöveden täyttö nousee 57,4 C lopulta. Laskin puolivälissä latausta että lämmitysteho noin 5,8 kW ja ihan lopussa noin 4,8 kW kun kompuran taajuutta alettiin jo rajoittamaan.
Liitteessä käppyrät meno- ja paluu (BT2 ja BT3) lämmöistä sekä kompuran taajuus Hz.
Vasemmalla "ei-korkea teho" ja oikealla "korkea teho".
HOX!
Samassa valikossahan voidaan myös käyttöveden latausmenettelyksi valita "lämpötilaero" joka omaan setuppiin oikea vaihtoehto, suositellaan kierukalla ladattavaan varaajaan. Mutta toisena vaihtoehtona myös "tav.lämpö" (ilmeisesti tavoitelämpö), jota suositellaan kaksoisvaipalla ja käyttövesikierukalla varustetulle varaajalle. Kumpikohan ketjun aloittajalla on käytössä noista asetuksista? Vakiona tuo "lämpötilaero" eli se luultavasti valittuna, olisiko aloittajan aiheellista kokeilla tuota "tav.lämpö" asetusta kun hänellä ei latauskierukkaa taida olla?
Liitteessä asentajan käsikirjasta kaappaus tuosta kohdasta, joissakin manuaalin versioissa ei ole tuota latausmenettelyä kerrottu.
Jos en nyt ihan väärin muista, niin aikoinaan kokeilin myös muuttaa tuota latausmenettelyä ja edelleen hataran muistikuvan mukaan kompura kyllä alkoi käymään korkeammilla HZ:llä, mutta en tuota tainnut pitänyt päällä täyttä käyttövesisykliä koska se haukkasi aika paljon sähköä ja/tai tuli muita ongelmia.
Voisihan tuota tänään kokeilla uudelleen, että miten se vaikuttikaan käytökseen.
-
Latausmenettelyn asetuksena on tuo lämpötilaero. Kierukkaa ei tuossa kyllä mielestäni ole jos on speksien mukainen varaaja, mutta tarkkaa tietoa asiasta ei ole.
Odottelen josko niistä suunnitelmista kuuluu mitään.
-
Oli keretty jo käyttövesi lämmittää kun piti tuota latausmenettelyä kokeilla muuttaa. Menee siis illemmalle tuon kokeilu, saapahan ottaa pitkän kuuman suihkun ennen sitä 8)
-
No nyt on latausmenettely "tavoitelämpö" kokeiltu.
Kyllähän tuo kompuran töihin käskee ihan eri tavalla. Tuo on kyllä liikaa kierukkalataukselle, kun ei jaksa luovuttaa lämpöä tarpeeksi niin menolämpörajoitus oli käytännössä jatkuvasti päällä siihen asti kun lopetin kokeilun.
Mutta ison varaajan vesimassaa lämmittämään varmasti oikea valinta, tai ainakin kokeilemisen arvoinen.
-
Järjestelmän virtausvaihtoehtoja (olettaen että putkistokytkennät ovat oheisen kuvan mukaisia)
1 Lämmityskäyttö
- Nibe F1155 lämmittää taloa
- LR-lämminvesilatausryhmä lämmittää käyttövettä UKV-varaajaan varastoidulla kuumalla vedellä
2 Käyttöveden lämmitys
- Nibe syöttää kuumaa vettä sekä LR:ään että varaajaan (virtaus alaspäin). Niben kierovesipumpun virtaus pitää olla suurempi kuin LR kiertovesipumpun virtaus.
- Talossa vesi kiertää ulkoisen kiertovesipumpun pumppaamana ohituslinjan kautta
3 Käyttöveden lämmitys
- Jos LR:n virtaus on suurempi kuin Niben kiertovesipumpun virtaus, virtaa vesi varaajassa yöspäin. Eli lataa varaajaa LR:n jäähtyneellä paluuvedellä.
Varaajan ulostulossa sekoittuu Nibeltä tulevaan kuumaan veteen jäähdyttäen tätä usealla asteella.
Jotta kuuman käyttöveden lämpötila pysyisi asetusarvossa, lisää LR:n pumppu virtausta ja sen seurauksena ilmiö tehostuu entisestään.
Loggausten mukaan käyttöveden lämmityksessä vaihtelee epämääräisin välein tapaukset 2 ja 3, jopa kesken KV-jakson vaihtuu tapauksesta 2 tapaukseen 3 tai päinvastoin.
Pitäisi löytää sellainen tilanne missä Niben kiertovesipumpun virtaus KV-jaksolla on aina suurempi kuin LR:n kiertovesipumpun virtaus.
LR:n virtaukseen tuskin voi vaikuttaa, koska se elää todennäköisesti omaa elämää oman säätöpiirin kanssa, joten Niben puolelta se ratkaisu pitää löytää.
ATS
-
No nyt on latausmenettely "tavoitelämpö" kokeiltu.
Kyllähän tuo kompuran töihin käskee ihan eri tavalla. Tuo on kyllä liikaa kierukkalataukselle, kun ei jaksa luovuttaa lämpöä tarpeeksi niin menolämpörajoitus oli käytännössä jatkuvasti päällä siihen asti kun lopetin kokeilun.
Mutta ison varaajan vesimassaa lämmittämään varmasti oikea valinta, tai ainakin kokeilemisen arvoinen.
Paljonko oli kompressorin Hz:it ja kiertovesipumpun nopeus ja virtaus?
Ja mitä ne ovat normaalisti?
ATS
-
Paljonko oli kompressorin Hz:it ja kiertovesipumpun nopeus ja virtaus?
Ja mitä ne ovat normaalisti?
ATS
Mulla rajoitettu maks 59 Hz, kun kaivo muuten ahdistaa (ylitehokas kone). Tuo vastaa noin 12 kW konetta lattialämmityksen aikana.
Testin ajan ei ollut automaatilla kv-pumppu, vaan manuaali 1% teho = 10,3 l/min. Tällä tuo mun pönttö.lataituu parhaalla hyötysuhteella. Kokeilin nyt uudestaan kv-pumppu automaatilla ja nyt ei tule menoveden rajoitusta peliin.
Kv-pumppu vähän hakee nopeuksia, isoimmillaan käynyt reilussa 31 l/min ja tällä hetkellä 27 l/ min kun BT2 ja BT3 on 58,3C ja 54,4C. Kompura ajanut koko ajan rajoitinta vasten.
Edit. Laitan käppyrän jakoon kunhan tuo on saanut kv-syklin tehtyä (jos ei tule ongelmia). Vähän sekoitti kun oli taas ehtinyt juuri käynnistää normaalisetupilla kv-jakson ja kun olin saanut tuon latausmenettelyn vaihdettua ja virtaukset vapaaksi, niin teini meni jossain kohtaa asumaan suihkuun. Mutta ehkä tuosta saa jotain irti.
Katson samalla voisiko tuo latausmenettely tavoitelämpötilalla kuitenkin tuoda jotain etua itsellenikin. Luultavasti ei, koska tällä hetkellä kone syö sähkötehoa 4,1 kW kun normaalisti menee 2,2 kW :'(
-
Noniin, homma loppui paluuveden liian korkeaan lämpötilaan kun käyttöveden täyttö oli 56C, tavoite oli 57C. Eli ei jatkoon minulla.
Liitteenä käppyrä, ei tuo paras mahdollinen ole mutta kai siitä jotain suuntaa saa, ei ole nyt tietokonetta lähellä että saisin parempaa tarjolle.
Alkuvaiheen tasainen osa oli vielä vanhalla setupilla, keskivaiheen notkahdus kun teini kävi suihkussa.
-
^ Liitteenä vielä myupwayn logia ylläolevasta, alkaa klo 20.00 ja loppuu ko 20.47.
-
Minun tietsikka avaa csv tiedoston suoraan Excel'iin aivan tolkuttomassa muodossa
mutta kuvasta mitaten sain käyntijakson ajalta keskimäärin
- BT2 = 58C
- BT3 = 53C
- BF1 = 0,48 l/s
- Hz = 63 Hz
- Teho = 8,3 kW
Kun taas aloittajalla vastaavat arvot ovat
- BT2 = 58C
- BT3 = 51C
- BF1 = 0,14 l/s
- Hz = 35 Hz
- Teho = 4,1 kW
"Lappasella" on samoilla lämpötila-arvoilla
- Virtaus n. kolminkertainen
- Taajuus n. kaksinkertainen
- Teho n. kaksinkertain
Näillä arvoilla taattaisiin "NibePumppu'n" tapauksessa varmasti varaajan latautuminen kuumalla vedellä ylhäältä alaspäin n. 35 minuutissa.
Kannattaisi kokeilla
ATS
-
Järjestelmän virtausvaihtoehtoja (olettaen että putkistokytkennät ovat oheisen kuvan mukaisia)
.........
Loggausten mukaan käyttöveden lämmityksessä vaihtelee epämääräisin välein tapaukset 2 ja 3, jopa kesken KV-jakson vaihtuu tapauksesta 2 tapaukseen 3 tai päinvastoin.
...
ATS
Mistä tämän näkee?
-
Sain nyt jotain kuvaa alkuperäisestä kytkennästä / suunnitelmasta. Eli eipä siitä mitään uutta paljastunut kait?
Tässä nyt on tullut muutamia juttuja joita voi kokeilla ja pitää niitä sitten jossain kohtaa ehkä toteuttaakin, mutta seuraan nyt hetken aikaa miten pumppu toimii tällä nykyisellä systeemillä ja onko siihen nyt sitten jotain mihin tarvitsee puuttua. Kiitoksia näistä tiedoista.
Pumpun mitoitus ainakin jos ymmärsin oikein niin on lämmitystarpeen mukaan mitoitettu ja siihen se riittää kovillakin pakkasilla. Kovilla pakkasillahan tilanne menee niin että käyttövettä ja lämmitystä ei ehditä tekemään yhtä aikaa enää riittävästi. Toki lisäyksen tuntimääristä kuitenkin voi päätellä että aika vähän tämä vuorottelu on tässä vuosien mittaan vaikuttanut eli kauhean suuri ongelma se ei ole, vaikka suoran LKV lisäyksen sähkön kulutusta ei nyt mistään tällä hetkellä saadakaan.
Jos tuohon haluaisi jotain Niben puolen älyä niin käsitykseni on että pitäisi laittaa esim AXC 40 jotta voisi sitten Nibestä laittaa valikon 5.3.8 käyttövesimukavuus asetuksia päälle ja antaisi Niben ajaa tuota pohjavastusta. Sivu 48 kait kuvaa tuota tilannetta tuossa aika hyvin
https://installer.nibe.eu/download/18.6170c680180c00279ec1f5d0/1654686648484/231260-8%20AXC%2040.pdf
Sitten saisi esim laitettua veden priorisoinnin 0 ja käskeä lämmittämään vastuksilla silloin kun lämmitetään ja vesi ei riitä
Toki tämä kait sitten pitäisi jotenkin mieluusti saada automaattisesti pelaamaan että kun ulkona on -15 tai enemmän niin pyritään vain kattamaan lämmitystarve, muutoin pärjättäisiin ihan muutenkin. No nämä nyt on vain ajatuksia.
Vaikka olisi normaali vuorottelukin käytössä niin tuo AXC 40 mahdollistaisi sen että silloin kun lämmitetään ja käyttövettä tarvittaisiin niin silloin pohjavastus menisi päälle ja termarin voisi tuonne pohjavastukselle asettaa huoletta jonnekin 55 - 60C kun Nibe päättäisi sen että onko se käytössä vai ei kun sinne kerrottaisiin että kiertoon pitää saada vaikka sitä 55C vettä vähintään ja jos ollaan alle niin laita vastusta peliin samalla kun lämmität taloa.
Mutta näihin varmaan pitää pyytää sitten jo jotain Nibe ukkoa antamaan ratkaisuehdotus ja sitä ennen pitäisi toki jotenkin perustella että miksi tähän pitäisi rahaa laittaa jos mitään akuuttia tai suurta ongelmaa ei ole. Sitä ennen nuo suurteho asetukset toki pitää käydä vielä läpi.
-
Sitä ennen nuo suurteho asetukset toki pitää käydä vielä läpi.
Tuskin tuota "suuri teho" -täppää tarvitaan kun se ei kyllä mitään extraa tuo tuolla "lämpötilaero" latausmenettelyllä.
Mutta ensin kannattaa kokeilla vain tuolla latausmenettely "tav.lämpö" -asetuksella pelkästään kun todennäköisesti jo sillä kompura laulaa täysillä käyttövettä lämpimäksi.
-
Mistä tämän näkee?
Oheiseen kuvaan olen kirjoittanut perusteluita mistä näkee varaajan virtaussuunnat
Edit: korjasin kuvasta pari kirjoitusvirhettä
ATS
-
Sain nyt jotain kuvaa alkuperäisestä kytkennästä / suunnitelmasta. Eli eipä siitä mitään uutta paljastunut kait?
Pumpun mitoitus ainakin jos ymmärsin oikein niin on lämmitystarpeen mukaan mitoitettu ja siihen se riittää kovillakin pakkasilla. Kovilla pakkasillahan tilanne menee niin että käyttövettä ja lämmitystä ei ehditä tekemään yhtä aikaa enää riittävästi. Toki lisäyksen tuntimääristä kuitenkin voi päätellä että aika vähän tämä vuorottelu on tässä vuosien mittaan vaikuttanut eli kauhean suuri ongelma se ei ole, vaikka suoran LKV lisäyksen sähkön kulutusta ei nyt mistään tällä hetkellä saadakaan.
Minusta tuo kytkentä on samanlainen kuin minkä olen piirtänyt.
Kun käyttövettä lämmitetään suurella teholla kuluu siihen vähemmän aikaa ja samalla jää enemmän aikaa lämmittää taloa ja vastuskäytön tarve vähenee.
ATS
-
Nyt taitaa olla meneillään syksyn kylmimmät ilmat
Ottaisitko vuorokauden trendin sellaisen mihin osuu kylmin aika mikä taitaa olla juuri nyt käsillä
Niin näkisi mitenkä kone toimii pikku pakkasella.
ATS
-
Nyt taitaa olla kylmin päivä menossa ja on noin -10 - 13 nyt ollut tässä ehkä lämpötila. Pitää aamulla hakea logit miltä näyttää.
Jos tuon kolmiputkisen muuttaisi siten että meno menisi tuonne XL8 tuloon niin siellä pitäisi olla sitten sekoituslevy ja sekin varmaan parantaisi tuota lämmitystä kun ei kiertäisi välillä miten sattuu tuonne pönttöön.
Tuossa latausryhmässä on Wilo pumppu tällaisessa asennossa. Ehkä sillä voisi saada tuota muutettua siten että Nibellä olisi suurimman osan ajasta nopeampi kierto jolloin se ehkä menisi ns paremmin sitten jos nyt ei tässä ennen lämmityskauden loppua ala muuttamaan.
EDIT: Millä softalla tuollaista käyrää saa pihalle kun itse olen vain Nibe Log Viewillä netistä noita koittanut katsella. Yhdessä kohtaa mietin että pitäisikö tuota netissä olevaa versiota alkaa harrastus hommana sitten parantamaan, mutta saa nähdä jääkö moisiin aikaa kun töissä saa koodata ihan riittävästi.
-
EDIT: Millä softalla tuollaista käyrää saa pihalle kun itse olen vain Nibe Log Viewillä netistä noita koittanut katsella. Yhdessä kohtaa mietin että pitäisikö tuota netissä olevaa versiota alkaa harrastus hommana sitten parantamaan, mutta saa nähdä jääkö moisiin aikaa kun töissä saa koodata ihan riittävästi.
Tiedonkeruussa on mainio logintutkija-ohjelma.
Sillä näkee perustiedot käynnistä ja trendeistä näkee mittausten arvoja graafina.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0)
Edit: Loki menee hyvin Exceliin Notepadin kautta copy-pastella.
-
Oheiseen kuvaan olen kirjoittanut perusteluita mistä näkee varaajan virtaussuunnat
Edit: korjasin kuvasta pari kirjoitusvirhettä
ATS
Kiitos! Nyt ymmärsin.
Virtaus on oikeaan suuntaan, kun KV-jaksolla BT2 ja BT7 näyttää samaa.
Eli asetus manuaalille ja pumpun nopeutta ylös, kunnes kuvassa rinkuloitua tilannetta ei enää esiinny.
-
Tässä taitaa suunnilleen olla nyt kylmimmän ajan logia.
Ei se tainnut kuin jossain -10 kieppeillä pyöriä
Sen hoksasin että tosiaan tuo lämpimän veden latausryhmä / kierto sekoittaa tuota vettä tavoitellen 55 astetta joten silloin kun pöntössä on riittävästi lämmintä niin silloin tuo ero kuroutuu umpeen noiden BT2 ja BT7 osalta kun sitä kiertoa aletaan rajoittamaan siinä latausryhmässä.
-
EDIT: Millä softalla tuollaista käyrää saa pihalle kun itse olen vain Nibe Log Viewillä netistä noita koittanut katsella. Yhdessä kohtaa mietin että pitäisikö tuota netissä olevaa versiota alkaa harrastus hommana sitten parantamaan, mutta saa nähdä jääkö moisiin aikaa kun töissä saa koodata ihan riittävästi.
Minä avaan logit Excel'issä
Ohessa kaksi kuvaa viimeiseltä neljältä päivältä
Ensimmäisessä kuvassa nähdään miltä trendistö näyttää muokkaamattomana
toisessa muokattu jonkin verran, tästä saa jo jotakin selvää
Sitten vaan askartelee lisää että saa tutkittavan asian selvemmin esille
Poistaa tutkittavaan asiaan liittymättömät trendit pois, skaalaa sekä aika-akselia että Y-akselia sopivaksi jne.
ATS
-
Katselin tarkemmin miten kone kävi -10C pakkasella
KV-lämmitys
- Kone kävi kuten aiemmin
- n. 4kW teholla
- Virtauksen suunta varaajassa vaihteli
Lämmitys jaksot
- Kone nosti pakkasen kiristyessä taajuuden 78 Hz:iin
- Tehon ollessa n. 10 kW
Ainakin -10C pakkasesta selvisi hyvin
Mikähän mahtaa olla max Hz'it mihin kone yltää?
Miksi KV-jaksojen teho on rajoitettu 4 kW:iin ja 35 Hz:iin?
Jos käyttövettä tehtäisiin suuremmalla teholla, niin KV-aika jäisi pienemmäksi ja vastaavasti lämmitykselle tulisi lisää aikaa.
ATS
-
Mutta ensin kannattaa kokeilla vain tuolla latausmenettely "tav.lämpö" -asetuksella pelkästään kun todennäköisesti jo sillä kompura laulaa täysillä käyttövettä lämpimäksi.
Tätä kannattaa kokeilla.
Seuraava vrk voisi olla kiertovesipumppu nopeus 50%:Iin.
-
Jokohan on latausmenetelyn muutosta kokeiltu? Tuohan on nopea sekä helppo testi ja vaikutuksen näkee heti, jos jotain ongelmaa kuitenkin tulee kesken testin niin latausmenettelyn voi lennosta muuttaa takaisin aiempaan ja homma jatkuu sitten siitä kuten ennenkin.
-
2 Käyttöveden lämmitys
- Nibe syöttää kuumaa vettä sekä LR:ään että varaajaan (virtaus alaspäin). Niben kierovesipumpun virtaus pitää olla suurempi kuin LR kiertovesipumpun virtaus.
- Talossa vesi kiertää ulkoisen kiertovesipumpun pumppaamana ohituslinjan kautta
3 Käyttöveden lämmitys
- Jos LR:n virtaus on suurempi kuin Niben kiertovesipumpun virtaus, virtaa vesi varaajassa yöspäin. Eli lataa varaajaa LR:n jäähtyneellä paluuvedellä.
Varaajan ulostulossa sekoittuu Nibeltä tulevaan kuumaan veteen jäähdyttäen tätä usealla asteella.
Jotta kuuman käyttöveden lämpötila pysyisi asetusarvossa, lisää LR:n pumppu virtausta ja sen seurauksena ilmiö tehostuu entisestään.
Loggausten mukaan käyttöveden lämmityksessä vaihtelee epämääräisin välein tapaukset 2 ja 3, jopa kesken KV-jakson vaihtuu tapauksesta 2 tapaukseen 3 tai päinvastoin.
Pitäisi löytää sellainen tilanne missä Niben kiertovesipumpun virtaus KV-jaksolla on aina suurempi kuin LR:n kiertovesipumpun virtaus.
LR:n virtaukseen tuskin voi vaikuttaa, koska se elää todennäköisesti omaa elämää oman säätöpiirin kanssa, joten Niben puolelta se ratkaisu pitää löytää.
Tarkastelin uudemman kerran tuota veden virtaussuuntaa varaajassa. Suunta ei suinkaan käyttäydy epämääräisesti vaan hyvin säännönmukaisesti.
Virtaus kääntyy ylöspäin n. klo 22-23 ja alaspäin n. klo 02-04 välillä.
Ylöspäin kääntymistä edeltää selvä KV-säiliön jäähtyminen - iltapesut ja -suihkut ? -> suuri KV-veden käyttö?
- F LR > F Nibe
Kestää useamman tunnin pikkutunneille asti kunnes varaaja on saavuttanut tavoitelämpötilan ja virtaus kääntyy alaspäin
- F LR < F Nibe.
Omituista on se että tilanteessa missä virtaus on ylöspäin (LR:n paluuvesi) varaaja lämpiää selvästi nopeammin kuin tilanteessa missä virtaus on alaspäin (Nibeltä tuleva kuuma vesi).
Onko muuta selitystä että tilanteessa missä vesi virtaa ylöspäin että sitä lämmitetään suoralla sähköllä?
ATS
-
Yöllä on vähemmän kulutusta.
-
Ohessa viestiin #117 liityvä kuva.
Kommentteja?
ATS
-
Miksi BT6 nousee 2-3C klo viiden-kuuden aikaan aamuisin?
Onko LR toiminnasta/automatiikasta mitään tietoa?
-
Miksi BT6 nousee 2-3C klo viiden-kuuden aikaan aamuisin?
Hyvä kysymys
Näyttää liittyvän vuorokauden aikaan
ATS
-
Joulu meni ja uusi vuosi pakkasineen tulossa. Kylmimmillään ilmat on uudenvuoden päivän aikoihin.
Missäpäin Suomea tämä kohde sijaitsee
"Lappanen"
Samassa valikossahan voidaan myös käyttöveden latausmenettelyksi valita "lämpötilaero" joka omaan setuppiin oikea vaihtoehto, suositellaan kierukalla ladattavaan varaajaan. Mutta toisena vaihtoehtona myös "tav.lämpö" (ilmeisesti tavoitelämpö), jota suositellaan kaksoisvaipalla ja käyttövesikierukalla varustetulle varaajalle. Kumpikohan ketjun aloittajalla on käytössä noista asetuksista? Vakiona tuo "lämpötilaero" eli se luultavasti valittuna, olisiko aloittajan aiheellista kokeilla tuota "tav.lämpö" asetusta kun hänellä ei latauskierukkaa taida olla?
Nyt olisi hyvä aika kokeilla tuota "Lappasen" ehdottamaa KV-lämmityksen moodia "tav.lämpö"
Ja muutenkin näkisi missä mennään kovemmilla pakkasilla.
ATS