Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Vaitelias - 28.05.25 - klo:20:30
-
Tervehdys,
Olen rakentamassa kaksi kerroksista noin 200 neliöistä hirsitaloa lämmitettävän rinnekellarin päälle (autotallin ja varastotilaa). Talon energiamuodoksi tulisi maalämpö. Ajattelin, että energiavaraaja esim. Jäspi ovali 1000l voisi olla hyvä maalämpöpumpun rinnalle viisihenkisessä taloudessa ja isohkossa talossa lämmittäen päivän lämminvesivarastot täyteen halpaan aikaan ja vähentäen pumpun käynnistyskertoja.
NIBEN asiantuntija soitti ja sanoi, ettei energiavaraajia enää kannata käyttää, koska eivät ole energiatehokkaita lämmittäen tarpeettoman kuumaavettä sillä lämpöpumppu toimii tehokkaammin matalammilla lämpötiloilla. Hän tarjosi parempana vaihtoehtona erillistä Niben lämminvesivaraaja sähkölämmityksellä.
Täällä kun on tietäjiä, mitä foorumin asiantuntijat ovat mieltä energiavaraajan järkevyydestä lämpöpumpun rinnalle?
-
1000l:n varaaja sopii talon lämmitysverkon käyttöön jos aikomuksena hyödyntää halpoja tunteja pörssisähkön käytössä.
Lämpöpumpun hyötysuhde pysyy hyvänä kun talon lämmitysverkkoon riittää 30-40 asteinen vesi.
Käyttöveden lämmityksen voisi tehdä vaikka siten että hankkii lämpöpumpun jossa on valmiina 200-300l litran käyttövesivaraaja,yleensä integroitu MLP:n koneikkoon ja sen vesi lämpiää maalämpöpumpulla.
Jos 1000l:n varaajassa on käyttövesikierukat niin niitä kannattaa käyttää käyttöveden esilämmitykseen,eli kylmä vesi menee ison varaajan kierukoille,lämpiää siellä 30-40 asteiseksi ja sieltä MLP:n käyttövesivaraajalle jossa lämpö nostetaan 55-60 asteiseksi.
Tuollainen systeemi toimii hyvin ainakin on/off pumpuissa,invertteripumpuissa tarvii tarkemman suunnittelun.
Jos käyttövesivaraajalta hanoille tulee pitkät putkivedot niin kannattaa harkita erillistä pientä sähkövaraajaa hanojen lähelle,usein siinä käytetään kuuman käyttöveden kiertoa että hanoista saa suht heti kuumaa vettä mutta käyttöveden kierto hukkaa melkoisesti lämpöä pitkillä putkivedoilla niin siksi pieni varaaja,30-50l hanojen lähellä on taloudellisempi.
-
Itse pohdiskelin aikanaan, että jätänkö alkuperäisen 1800l varaajan olemaan. Puratin pois sai pienen hyvityksen.
Olen ollut ratkaisuun tyytyväinen. Itselläni lattialämmitys, varaamaan pystyy lattiaan mikäli tarvitsee. Muutaman tunnin voi olla lämmöt poissa ja ei huomaa eroaa.
Itse ottaisin vastaavassa tilanteessa joko sähköllä toimivan varaajan lisäksin tai lämpöpumppuun liitettävän vesivaraajan.
Jäspi 1000l taitaa maksaa 4000e. Sillä lämmittää sähkölläkin muutaman litran vettä.
-
Olen tuumaillut että jos ottaisi pörssisähkösopimuksen, niin voisi lämmittää 3 m3 varaajaa enemmän halvempina tunteina ja purkaa ylimäärää muulloin. Pikku skripti siihen pitäisi viritellä. Kokeilemista se olisi kun ennalta en osaa arvioida saako sillä minkä verran hyötyä.
Ilman pörssisähköä minusta on edullisinta ajaa invertteri MLP:llä suoraan verkostoon tarvittavan lämpöistä vettä. Varaajassa on aina jonkin verran häviöitä.
-
Olen tuumaillut että jos ottaisi pörssisähkösopimuksen, niin voisi lämmittää 3 m3 varaajaa enemmän halvempina tunteina ja purkaa ylimäärää muulloin. Pikku skripti siihen pitäisi viritellä. Kokeilemista se olisi kun ennalta en osaa arvioida saako sillä minkä verran hyötyä.
Ilman pörssisähköä minusta on edullisinta ajaa invertteri MLP:llä suoraan verkostoon tarvittavan lämpöistä vettä. Varaajassa on aina jonkin verran häviöitä.
Riippuu siirron ja sähköveron hinnasta onko tuo järkevää. Jos nuo yhteensä on Elenian alueen lähes 10c/kwh tasoa tai jopa korkeampaa niin eihän tuo leiville lyö vaikka energia olisi ilmaista.
-
Riippuu siirron ja sähköveron hinnasta onko tuo järkevää. Jos nuo yhteensä on Elenian alueen lähes 10c/kwh tasoa tai jopa korkeampaa niin eihän tuo leiville lyö vaikka energia olisi ilmaista.
Spot hintojen vaihtelua tässä hyödynnettäisi. Siirtomaksu ja vero on spot ja kiinteässä sopimuksessa sama. Jos spot hinta on 0, niin säästö kiinteään sopimukseen voi olla n. 9 c/kWh.
-
Varaajan ylilämmitys tapahtuu aina huonommalla COPilla eli sähköä kuluu enemmän kuin suoraan lämmönjakoon mahdollisimman alhaisella menolämmöllä tehtynä. Puhumattakaan sitten vastusten käytöstä.
Siksi sillä siirron ja veron määrällä on merkitystä.
-
Varaajan ylilämmitys tapahtuu aina huonommalla COPilla eli sähköä kuluu enemmän kuin suoraan lämmönjakoon mahdollisimman alhaisella menolämmöllä tehtynä. Puhumattakaan sitten vastusten käytöstä.
Siksi sillä siirron ja veron määrällä on merkitystä.
Toki COP alenee tuntuvasti kun menoveden lämpö nousee. Näitä ja muitakin tekijöitä on vaikea laskea. Karkeasti laskisin tuntihintojen erotuksesta. En muuten ole 6 v aikana käyttänyt vastuksia.
Jatkossa voi tulla muutoksia joiden vaikutuksia tuskin voi ennustaa ja tänään tehty arvio voi parin vuoden kuluttua olla virheellinen.
-
Kiitos kaikille kommenteista. Nyt vaihtoehdot ovat hieman jalostuneet. Tuo ovali 1000l lienee tarpeettoman suuri ja tyyris. Tarkoitus olisi saada mahdollisimman varmatoiminen ja energiatehokas järjestelmä riittävän suurella vesikapasiteetilla.
Nibe suosittelee: s1256 + Nibe Compact (lämminvesivaraaja sähköllä)
Lämpömaailma: s1156 + VPB (S300 lämminvesivaraaja kierukalla)
Oma ajatus: s1256 tai s1156 + GTV500
Mitä mielipiteitä, mikä olisi paras yhdistelmä?
GTV-yhdistelmällä ajatus olisi hyödyntää esilämmitystä ja erottaa matalalämpöinen lattialämmitysvesi ja korkealämpöinen käyttövesi toisistaan.