Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: maalämmittäjä76 - 17.03.24 - klo:14:05
-
Hei,
Uudiskohde ja maalämpö mielessä. Kaivon syvyys askarruttaa, saadut tarjoukset vaihtelevat 160m - 220m välillä.
Lähtötiedot mitoitukselle:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Kirkkonummi
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
2024, rinnetalo, lämmin puolikellari + asuinkerros. Kellarikerroksen maanvaraisten seinien osuus n. 50%
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Vallox 145MV, 79% vuosihyötysuhde
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
leveys 14,8m, pituus 8,2m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Eristemuottiharkko, 40cm, U-arvo 0,17
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Kellari ja yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kellari 103m2
Yläkerta 103m2
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Kellari 2,8m (alaslaskulla 2,6m)
Yläkerta 3,2m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen alapohja, EPS 100+100 eli 200mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
Puhallusvilla 500mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3 lasiset, yhteensä ikkunapinta-alaa noin. 60m2, suunnat 30m2 etelä, 10m2 länsi, 20m2 pohjoinen
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Talousrakennus, ulkopituus 6,2m, ulkoleveys 3m, lämmitettävä nettoala 12m2, huonekorkeus 2,8m, QUATTRO-lämpökanaalin pituus 20-25 metriä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
21 astetta
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.
0.17
---
Ikkunat ja ulko-ovet nyt U-arvolla 1,0, mutta energiatehokkaampikin on vaihtoehto..
Kiitos!
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn. (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=12132.0;attach=20627)
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Tässä laskelman tulos:
Talo ”maalämmittäjä76” KIRKKONUMMI (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 30 °C - menovesi lämpötila max 32 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Kellarikerros 2024: Kivi-Lattialämmitys, 21°C, 103 m2, 288 m3 (23°C) 18,1 W/m2 1,86 kW 5 865 kWh
- Yläkerta 2024: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 103 m2, 330 m3 (32°C) 37,4 W/m2 3,85 kW 9 145 kWh
- Talousrakennus 2024: Kivi-Lattialämmitys, 20°C, 12 m2, 29 m3 (29°C) 75,7 W/m2 0,91 kW 2 104 kWh
- Lämpökanaali CALPEX QUADRIGA H40+40/S40+28/162, pituus 25m, dT=4K 4,3 kPa 0,35 kW 3 036 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 32 W/m2 6,97 kW 20 151 kWh
• Kiinteistö yhteensä 218 m2 647 m3 5,3 COP 6,7 kW 20 151 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus -0,7 kW -2 113 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve 6,0 kW 18 038 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,189 m3 / 50 °C 3,3 COP 1,01 kW 4 200 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,0 kW 22 238 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,6 kW 22 237 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 218 m2 102 kWh/m2 4,7 SCOP 7,6 kW 22 238 kWh
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 7,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -25 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 17543 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh ( 4,7 SCOP) 6,2 kW 17 544 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 694 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 695 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 195 kWh
• Tarvitaan vähintään 177 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta. Poraus 177 m
- Kaivon aktiivisyvyys 171 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 177 m. Putkea kaivossa yhteensä 354 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,7 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,49 l/s = 29,4 l/min = 1764 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,49 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 380 ltr - 13 min 23 s 51 kPa = Ok
Tai vaakakeruulla:
kostea savi, vähintään 423m = 2x210 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 436 ltr - 14min 49s 18 kPa = 0,18 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos paljon!!
Eli voisiko tästä päätellä että 220metrin kaivoa tarjoavat maalämpötoimittajat haluavat ns. "rahastaa" ylimääräisellä syvyydellä. Toki kaivo tuskin voi koskaan olla liian syvä..
-
Kaivo ei voi tosiaan olla liian syvä, kunhan huolehditaan siitä, että keruun kierto on riittävän tehokasta.
Heikentynyt keruun kierto ei ehdi tuoda lämpöpumpulle riittävästi lämpöenergiaa ja järjestelmän hyötysuhde tipahtaa.
-
Kiitos, miten varmistetaan että keruun kierto on riittävän tehokasta? Putkikoolla? Mitoituksessa on koko PE40x3.7 mutta esim LVI-asemapiirroksessa on merkattu putkeksi PE40x2.4
-
Liitäntä kaivolle on tuo PE40x3.7
Kaivoon tulisi laittaa tuo PE40x2.4
Jos laittaa syvemmän kaivon, tulisi kaivoon laittaa keräimeksi PE45*2.6 putket, jotta keruun painehäviö ei nouse liikaa.
-
Kiitos paljon!!
Eli voisiko tästä päätellä että 220metrin kaivoa tarjoavat maalämpötoimittajat haluavat ns. "rahastaa" ylimääräisellä syvyydellä. Toki kaivo tuskin voi koskaan olla liian syvä..
Tomppelin laskelmassa on melko tarkkaan 100 kWh/m/a otettu energiaa kaivoista, joka on suosituksen raja. Laittaisin siihen reilusti lisää metrejä, joten kauppiaat ei kyllä ole yrittänyt rahastaa metreillä tuossa kohtaa. Alkaa jomelkein epäilyttää, että noin suoraselkäisiä kauppiaita on edes olemassa, kun muistelee omaa projektia 10 v sitten. Etelässä voi toki riittää matalampikin kaivo, joten ei mitään kiveen hakattua arvoa kannata tosissaan rajata. Pelivaraa on hyvä olla joka suuntaan kaivon kanssa.