Onkos se pieni patteriverkon dT nyt niin autuaaksi tekevä asia?
Kun on iso (1250l) varaaja niin kovemmilla pakkasilla tulee sellainen ilmiö että kun menoveden lämpö nousee niin patteriverkon dT alkaa kasvaa.
Esim meillä on -10 asteen pakkasella patteriverkon dT jotain 5 astetta ja -20 asteen pakkasella dT on jo 8 astetta.
Kun varaajassa hitaalla patterikierrolla lämpökerrostumat säilyy suht hyvin niin kovemmilla pakkasilla varaajakin sitten jäähtyy tuon 8 astetta tai enemmän ennenkuin lämpöpumppu käynnistyy.
Kovilla pakkasilla talon lämmönkulutus on luonnostaan suurempi ja kun tähän summautuu enemmän jäähtynyt varaaja niin lämpöpumppu joutuu tekemään melkoisen pitkän käyntijakson ennenkuin varaajan lämpö nousee pysäytyslukemiin.
Jos pystyisi lisäämään patteriverkon kiertoa niin paljon että dT säilyisi jossain 5 asteen tienoilla niin myöskin varaaja jäähtyisi vähemmän ja lämpöpumpun käyntijaksot pysyis kohtuullisina, 1-2 h pituisina.
Suuremmalla kiertonopeudella myös patterien lämpöteho kasvaisi jonkin verran ja silloin riittäisi hiukan pienempi menoveden lämpötila.
Myöskin lämmönkeruun lämpötila pysyisi hieman korkeampana jos käyntijakso oli 1-2h verrattuna jotain 5-6h.
Näillä saisi suuremman antotehon lämpöpumpusta
Tuollaisia pienehkojä etuja uskoisin saatavan ainakin isomman varaajan systeemeissä jos patteriverkossa olisi riittävä kiertonopeus.
Muutin meidä lämpöpumpun ohjauksen kovemmilla pakkasilla kiinteälle lauhdutukselle,hystereesi 2 astetta.
Sillä sai jollainlailla elimineerattua hitaan patteriverkon kierron haittoja pakkasten aikaan kun varaaja ei jäähtynyt liikaa.
Käyntijaksot oli n 1,5h ja tauko n 45min.
Nämä on tietysti yksilöllisiä ominaisuuksia eikä sovi suoraan yleistää mutta näin meillä kun 2X30 metrin patteriverkon putket on reilun 12mm (1/2")
