Kiertovesipumpun virtauksen outo muutos?

[Matias]

Vaihdoin viimeviikolla 25 vuotta pyörineen Grundfos UPS 15-35X20 patteriverkon kiertopumpun uuteen Grundfos UPS 25-40 pumppuun kun vanha pumppu alkoi olla maksimikierroksilla turhan äänekäs.
Pumpun jälkeen menosuunnassa on Pollucom Qn0,6 mittari jonka mukaan vanhan pumpun virtaukset oli noin:

1 nop-310l/h
2 nop- 360l/h
3 nop - 410l/h  

Uuden pumpun virtaukset sitten meneekin oudosti:

1 nop- 360l/h
2 nop - 430l/h
3 nop- 360l/h

Lähinnä tuon 3-nopeuden virtauksen vaimeneminen ihmetyttää.
Pumpusta kuulee selvästi kun pyörimisnopeus muuttuu normaalin tuntuisesti kun valintakytkintä kääntää eikä ylimääräisiä sivuääniä kuulu.
Välistä tuolla 3-nopeudella virtaus nousee hetkeksi hieman yli 400l/h mutta tipahtaa kohta takaisin tuonne 360l/h tienoille.
Kokeilin myös ajaa pari vuorokautta yhtäjaksoisesti 3-nopeudella mutta virtaus pysyi tuossa 360l/h.
Kun valintakytkimestä kääntää hitaammalle 2- nopeudelle niin kuuluu kun pyörimisnopeus hidastuu mutta alle minuutissa virtaus nousee 430l/h lukemaan.

Mikä on nyt pielessä?

Onko noissa kiertopumpuissa joku juttu mikä pitäisi tietää kun pumppuja vaihtaa?
Esim Wilon vaihtotaulukon mukaan kumpikin noista pumpuista sopisi vaihtaa samaan Wilon pumppuun.
Pumput on ulkoisesti ihan samankokoiset ja käytetään 50Hz verkkosähköllä

[peki]

Saisko watit vielä eri kierroksilla. Siis mitatut.

[seppaant]

A) Pumpun tehonsäätö viallinen.
B) Pumpussa tai putkistossa kavitointa

Kokeilepas seuraavaa:
Pumpun ollessa 3-asennossa kurista virtausta vähä kerrallaan pumpun painepuolella olevalla venttiilillä ja ota ylös teho, virtaus ja venttiilin asento.
Pieneneekö virtaus tasaisesti vai nouseeko mahdollisesti välillä?
Ja myös watit kuten Peki ehdotti.

ATS

[Matias]

Patteriverkossa on 2 linjaa joita kiertovesipumppu syöttää keskeltä T-haaran tapaan.
Toiseen linjaan oli jäänyt kiertopumpun vaihdon myötä aika runsaasti ilmaa.
Olin sulkenut toisen linjan ja toisen virtausta kuristamassa seppaantin vinkkaamaa testiä varten, kun linjasta kuului melkoinen mulahdus.
Avasin ilmausventtiiliä ja patteriverkon toisesta linjasta tuli ilmaa aikalailla.
Kun sain mielestäni ilmat pois linjasta niin palautin koko kierron takaisin ja näkyi virtauskummajainen korjaantuneen.

Tuossa kuitenkin näyttää shuntti vaikuttavan melkoisesti virtausmäärään,kun shuntti on täysin kiinni niin virtaus suurenee  ja kun shuntti on täysin auki niin virtaus pienenee.
Imeisesti shuntin ohitusputken kautta virtausvastus on pienempi kuin että kaikki kierto menee varaajan vesitilan kautta.

Tuollaisia mittauslukemia kun shuntti täysin kiinni,suluissa shuntti  täysin auki (virtaus varaajan läpi)

nop 3    477l/h(445l/h) virta 0,14A

nop 2    445l/h(424l/h)  virta 0,11A

nop 1    356l/h(310l/h)  virta 0,09A

Tehomittaria ei nyt ollut kotona joten virrat mittailin pihtiA mittarilla (4 lävistystä/4) pitäisi olla lähellä oikeata,ainakin muuttuu oikeaan suuntaan nopeussäädön mukaan.

Patteriverkon dT suurimmalla nopeudella nyt keskimäärin 4C ,on varmaankin riittävä.
Että tuollainen tapaus

[peki]

Vanha pumppu 410l
Uusi 477l
Mitä pollucom tykkäs tuosta erosta?

[Matias]

Vanha pumppu 410l
Uusi 477l
Mitä pollucom tykkäs tuosta erosta?

Toi Pollucom on Qn0,6 mallia,nimellisvirtaus 0,6m3/h eli 600l/h.Pitäisi muutos mahtua toleransseihin.

[Matias]

Vaihdoin viimeviikolla 25 vuotta pyörineen Grundfos UPS 15-35X20 patteriverkon kiertopumpun uuteen Grundfos UPS 25-40 pumppuun kun vanha pumppu alkoi olla maksimikierroksilla turhan äänekäs.

Olin sulkenut toisen linjan ja toisen virtausta kuristamassa seppaantin vinkkaamaa testiä varten, kun linjasta kuului melkoinen mulahdus.
Avasin ilmausventtiiliä ja patteriverkon toisesta linjasta tuli ilmaa aikalailla.
Kun sain mielestäni ilmat pois linjasta niin palautin koko kierron takaisin ja näkyi virtauskummajainen korjaantuneen.

Pumpun jälkeen menosuunnassa on Pollucom Qn0,6 mittari jonka mukaan vanhan pumpun virtaukset oli noin:

1 nop-310l/h
2 nop- 360l/h
3 nop - 410l/h  

Uuden pumpun virtaukset sitten meneekin oudosti:

1 nop- 360l/h
2 nop - 430l/h
3 nop- 360l/h

Lähinnä tuon 3-nopeuden virtauksen vaimeneminen ihmetyttää.

Ei korjaantunut pumpun virtaus ilmauksella kuin muutamaksi tunniksi.
Olen muutamaan kertaan ilmannut patteriverkoston eikä ilmaa ole enää tullut.

Tuo uusi kiertovesipumppu toimii omituisesti.Kun pumpun pysäyttää ,antaa hetken olla ja käynnistää uudestaan niin suurimman nopeuden virtaus nousee n 470l/h,mutta jonkin ajan kuluttua virtaus laskee n 360l/h lukemiin.Tämä on puolentoista viikon tutkimisen perusteella säännöllisesti toistuva ilmiö.

1- ja 2-nopeudella virtaus ei muutu pumpun käynnitämisen tai käynnin aikana.

Sain pyörimisnopeus mittarin ja pumpun akselilta mitatut kierrosluvut on tuollaiset-

1-nop 1948r/min 360l/h

2-nop 2236r/min 430l/h

3-nop 2430r/min  360l/h.

Pumpun käyntiääni pysyy samana kun käynnistän 3-nopeudella,pyörimisnopeus ei muutu eikä myöskään pumpun käyntiääni silloin kun virtaus nopeasti laskee ( 470l/h--->360l/h).

Jos pumppu pyörii 3-nopeudella ja käännän 2-nopeudelle niin kierrokset laskee mutta virtaus kasvaa(?)

Jos pumppu pyörii 2-nopeudella ja käännän 3-nopeudelle niin kierrokset nousee mutta virtaus laskee (?)
Tämä ilmiö on säännöllinen joskin virtausnopeuden laskeminen 3-nopeudella kestää välillä useamman tunnin ja toisinaan tipahtaa mutamassa minuutissa.Kun virtausnopeus on laskenut niin se jää siihen eikä muutu.


Yritän tuolla suurimmalla nopeudella nostaa patteriverkon kiertonopeutta ja samalla alentaa menoveden lämpötilaa mutta toistaiseksi olen käyttänyt pumppua 2-nopeudella kun sillä saa suurimman virtausnopeuden ja pienimmän dt:n patteriverkolle.
Kun ulkona on -15 pakkasta niin patteriverkon dt kasvaa yli 8 asteen.

Mikähän tuossa nyt on pielessä? :-/

[peki]

Olisko se T haara heti sen pumpun jälkeen? Tulee joku vastapaine efekti :-/

[Matias]

Tuo kiertopumppu on patteriverkon paluuputkessa.Imupuolella on 90 asteen kulma metrin päässä ja tästä 30 sentin päässä T-haara mikä on kokolailla patteriverkon puolivälissä.

Painepuolella on 10cm päässä Pollucom Qn0,6 energiamittari,siitä 10cm on shuntin T-haara.

Periaatekuva:
edit:Onkohan tuollainen ylimääräinen kierto MLP:n läpi mahdollinen?

[peki]

Mulla on tuo sama pumppu ja tuo särisee pikkasen kolmosella. Yksittäisen piirin dt on nyt 3.2c. Ahdistaako se pullogom? Jossain viestiketjussa Seppaant taisi laskeskella ettei vaikutusta ole.

[peki]

Re: Keruun ja LJ:n vaikutus MLP:n suorituskykyyn
Reply #66 - 23.01.2011 at 16:32:42 Quote
Pollucomin speksin mukaan nimellisvirtauksella 2,5 m3/h (0,7 kg/s) on virtausvastus 0,21 bar ja 0,1 bar virtauksella 0,47 kg/s.
Kun sinulla on virtaus ollut 0,30 -0,35 kg/s, niin Pollycom ei ainakaan kurista virtausta liikaa.

Paljonko on verkoston paine?
Jos lisäät painetta, niin vaikuttaako se kavitointiin?
Onko pumppu ennen vai jälkeen lauhduttimen?
Korkein lämpötila lauhdutinpiirissä on ollut vähän yli 40C. Tässä lämpötilassa pitää paine pudottaa 0,1 bar:iin (abs) jotta vesi kiehuisi.
Näyttää siltä, että kovasti on ahdistusta pumpun imupuolella.
Katsohan putkisto sillä silmällä, että minkälaisia mahdollisia kuristuskohtia siinä voisi olla.

ATS
Back to top       
 
Tuon löysin.

[Matias]

Tuo ketju liittyy lauhdutinpiirin virtauksiin.Yritin nostaa virtausnopeutta pyörittämällä kiertopumppua invertterillä yli 50Hz nopeuksilla.Ei noussut virtaus vaan pumpun siipi alkoi kavitoimaan ylikierroksilla.Seppaant laskeskeli sitten että piirissä oli liian ohuen putket.
Vaihdoin isommat putket ja virtaukset nousi ihan sillä.

[peki]

Mutta eikö tuossa ole kyse "taas" samasta ongelmasta?

[Matias]

Mutta eikö tuossa ole kyse "taas" samasta ongelmasta?

Joo,todennäköisesti virtausvastus nousee 3-nopeudella niin suureksi että kiertopumppu alkaa jollain tavalla pyöriä "tyhjää".

Siinä tuntuis olevan kaksi mahdollisuutta,joko patteiverkot putket on liian ohuet tai sitten patteritermostaatit alkaa kuristaa virtausta.
Ne on käännetty täysin auki mutta patterien esi- tai linjasäädöt alkuperäiset putkimiehen jäljiltä,vähän arveluttaa mennä
suurentamaan.

[peki]

Matias, paljonko sulla on vesitilavuus lämmityspiirissä poislukien varaajan?
Ahdistaako sulla tuo varaaja?
Avaa Ouman ja vertaa virtauksia sitten.

[Matias]

Ahdistaako sulla tuo varaaja?
Avaa Ouman ja vertaa virtauksia sitten.

Kyllä varaaja vastustaa virtausta verrattuna shuntti täysin kiinni ja varaajan ohitus täysin auki virtaukseen.
Tuollaiset erot on,ensin kaikki virtaus shuntin ohitusputken kautta ja suluissa kaikki virtaus varaajan vesitilan läpi

nop 3    477l/h    (445l/h)

nop 2    445l/h    (424l/h)

nop 1    356l/h    (310l/h)

Kiertopumpun nopeudella 3 virtaus laskee 360l/min lukemiin kun pumppu on jonkin aikaa pyörinyt

Käytännössä shuntti kokolailla auki asennossa pakkasilla.

[peki]

Oletko ajetellut siirtää kiertopumpun menopuolelle? Onkohan tuolla mitään vaikutusta? Ihan vaan maalaisjärjellä ajatellen onhan kaivossakin pumppu yleensä siellä pohjalla.

[peki]

 Lainaus:Kiertopumpun nopeudella 3 virtaus laskee 360l/min lukemiin kun pumppu on jonkin aikaa pyörinyt.
Paljonko sulla oli kierron dt ennen tuota uutta pumppua?

[Matias]

Oletko ajetellut siirtää kiertopumpun menopuolelle

Joo,olen ajatellut.Lähinnä sellaista teoriaa että kiertopumppu on pienemmästä sähkötehosta huolimatta virtausominaisuuksiltaan tehokkaampi kuin entinen.
Jos patteriverkon virtausvastus on maksimiteholle liikaa niin suurempi virtaus imupuolella saattaa tehdä pumpun siipipyörän virtauskanaviin niin suuren alipaineen että siipi alkaa kavitoimaan jotenkin osittain ja sen takia suurimmalla teholla virtaus heikkenee.
Kavitointi ei ole mulle kovin tuttu ilmiö,aikoinaan seppaantin kanssa asiaa käsiteltiin ja jäi sellainen käsitys että kiertopumpun siipipyörän kavitointiin liittyy aina selkeä sivuääni ,ropinaa tms.
Tässä pumpussa kun ei kuulu missään tilanteessa sivuääniä,käyntiääni on aina samanlainen.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/sanasto.asp?ID=108

Mutta tosiaan tämä pumppu imee nyt sijoituspaikasta johtuen varaajasta patteriverkon läpi takaisin varaajaan joten pumpun imupuolelle tulee luonnostaan alipaine joka kasvaa kun imupuolen virtausvastus kasvaa.

Jos kiertopumpun vaihtaisi toiseen putkeen siten että pumpun imu olisi 0,5 metrin päässä varaajasta ja koko patteriverkko olisi kiertopumpun painepuolella niin mielestäni isompaa alipainetta ei pitäisi pumpun imupuolelle muodostua  vaan painepuolella paine nousisi ja virtaus hidastuisi jos virtausvastusta on patteriverkossa liikaa.

[peki]

Pistä siihen samalla hullunkierto linjasäädöllä niin saat kierron balanssiin.
Ouman on ehkä se syy?

[seppaant]

Onko tämä virtauksen putoaminen jotenkin lämpötilariippuvainen? Esim veden ollessa kuumempaa putoaminen tapahtuu nopeammin kuin kylmemmällä vedellä.

Pystytkö mittaamaan pumpun ottaman tehon tai virran silloin kun virtaus putoaa?

ATS

[seppaant]

Jatkoa edelliseen

Voiko tämän virtauksen pienenemisen todentaa esim lämpötilojen käyttäytymisestä?

Pollucomin sijoituspaikka.
Oliko asennusohjeissa mainintaa suorien putkiosuuksien pituuksista ennen ja jälkeen mittaria?
Jotta virtausmittari toimisi oikein tulee veden virrata häiriöttömästi mittariin ja mittarista ja tämän vuoksi tulee olla tietyn mittaiset suorat putkiosuudet ennen ja jälkeen.
Pollucom heti pumpun jälkeen ei ole hyvä paikka. Olisiko menopuolella paremmin asennustilaa.

ATS

[Matias]

Pystytkö mittaamaan pumpun ottaman tehon tai virran silloin kun virtaus putoaa?

Virtamittauksia tein eikä teho muuttunut
Mittasin nyt pumpun akselin pyörimisnopeuden eikä kierrokset laskeneet silloin kun virtaus pieneni.Aina kun pumpun käynnistää niin virtaus on aluksi n 470l/h ja laskee epämääräisen ajan kuluttua ( 5min------5h) tuonne 360l/h

2-nopeudella virtaus pysyy jatkuvasti 430l/h lukemissa.

Voiko siipipyörä kavitoida äänettömästi?

1-nop 1948r/min 360l/h

2-nop 2236r/min 430l/h

3-nop 2430r/min  360l/h.

Pumpun käyntiääni pysyy samana kun käynnistän 3-nopeudella,pyörimisnopeus ei muutu eikä myöskään pumpun käyntiääni silloin kun virtaus nopeasti laskee ( 470l/h--->360l/h).

Onko tämä virtauksen putoaminen jotenkin lämpötilariippuvainen? Esim veden ollessa kuumempaa putoaminen tapahtuu nopeammin kuin kylmemmällä vedellä.

Kyllä se tuohon suuntaan menee,kuluvan viikonlopun aikana virtaus on poikkeuksetta tipahtanut muutamassa minuutissa,pumpun vaihdon aikaan oli lauhempaa ja virtauksen tipahtaminen tapahtui useamman tunnin kuluttua käynnistämisestä

Voiko tämän virtauksen pienenemisen todentaa esim lämpötilojen käyttäytymisestä?

Kyllä,silloin kun virtaus pysyi useamman tunnin suurempana niin patteriverkon dt oli 4-5 astetta.
Tällä hetkellä vastaava dt on 7-8 astetta

Pollucom heti pumpun jälkeen ei ole hyvä paikka. Olisiko menopuolella paremmin asennustilaa.

Vaihdan sopivassa välissä kiertopumpun menovesiputkeen ja Pollucom jää paluuputkeen

Patteriverkon periaate ja putkien sisämitat.Meno- ja paluuputki katonrajassa on 30m kumpikin ja sisämitta 1/2".
Linjaa syötetään suht keskeltä 1" putkilla (sisämitta)
Kummassakin 10m:n linjassa on 3kpl 1800X600 pattereita.Kattilahuoneen puoleisessa päädyssä on 3kpl 1000X400 patterit.

[seppaant]

Tutkiskelin tuota pumpun ominaiskäyrästöä.

Eri pumpputehojen virtaukset käyttäytyvät loogisesti.
3-tehonkin siihen asti kunnes virtaus romahtaa.
Putkiston virtausvastuskäyrä on tälle pumpulle liian jyrkkä.
Pitäisi olla pumppu jolla on suurempi nostokorkeus.

Hyvin pieni 0,1m (3%) lisäys virtausvastukseen pudottaa virtauksen 470 -> 360 l/h (30%)

Mikä voisi lisätä virtausvastusta?
Ainakin se, jos virtaus muuttuu laminaariata turbulentiksi.
1/2" putkessa virtaus on todennäköisesti aina turbulenttia mutta 1" putkessa saattaa virtaus muuttua laminaarista turbulentiksi juuri Matiaksen olosuhteissa.

Onko sinulla näistä 1/2" j 1" putkista mitattuja sisähalkaisija-arvoja (mm)
Millä välillä vaihtelee meno ja paluuveden lämpötilat?
Jakaantuuko menovesi tasan näihin 1/2" putkiin, ellei niin arvio missä suhteessa.

ATS

[Matias]

Jakaantuuko menovesi tasan näihin 1/2" putkiin, ellei niin arvio missä suhteessa.

Ei ihan tasan,toinen linja on 260l/h ja toinen 280l/h.Mitattu siten että toinen linja suljettu ja luettu toisen lukema.
Tuossa suuremman virtauksen linjassa lisätty puhallinkonvektori jossa kenno on 12mm kupariputkea (ulkomitta)

Onko sinulla näistä 1/2" j 1" putkista mitattuja sisähalkaisija-arvoja (mm)

1" putken sisämitta on tasan 26mm,1/2" putken sisämitta on 12,2mm.

Millä välillä vaihtelee meno ja paluuveden lämpötilat?

Menoveden maksimilämpötila on 43,4C ja minimi 36,8C .Keskiarvo 40,5C

Paluuveden maksimilämpötila on35,4C ja minimi 31,2C.Keskiarvo 33,4C

Pollucomin virtuaalianturi patteriverkon dt= max 8,6C   , min 4,8C

ja keskiarvo 7,1C

Mikä voisi lisätä virtausvastusta?

Huomasin just että tuulikaapin oven päällä olevan puhallinkonvektorin ilmavirtaus yltää keittiön ja olohuoneen patteritermostaatteihin.Pikaisella mittauksella termostaatin anturin kohdalla lämpötila nousee 0,2-0,4 astetta kun puhallinkonvektori käy.
Puhallinkonvektorilla on n 2 minuutin käyntisyklit.
Eli on mahdollista että nuo 2 patteritermostaattia reagoi hiukan puhallinkonvektorin ilmavirtaukseen ja ehkä kuristaa virtausta noiden patterien osalta.

edit 2: Ei ollut puhallinkonvektorilla virtauksiin vaikutusta,oli 2h pois päältä eikä virtaus noussut yhtään

edit:Voiko entisen kiertopumpun tyyppimerkinnästä UPS 15-35X20 lukea virtausarvoja tai mikä olisi vastaavan kiertovesipumpun tyyppi?
Pyörimisnopeus tuossa vanhassa ainakin on hitaampi

[seppaant]

Laminaari virtaus muuttuu turbulentiksi Reynoldsin luvun ylittäessä arvon 2320
Reynoldsin luku on kääntäen verrannollinen viskositeettiin.
Lämpötilan noustessa viskositeetti laskee
lämpötilan noustessa Reynoldsin luku kasvaa.

Lämpötilan kasvaessa ja muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina on lämpötilalla jokin raja-arvo minkä ylittyessä virtaus muuttuu laminaarista turbulentiksi.

Alla olevassa taulukossa olen laskenut nämä lämpötilojen raja-arvot, joiden ylittyessä virtaus muuttuu turbulentiksi.

Havaitaan, että 1" putkessa pumpun 3-teholla on tämä raja-arvo 40C.
Tämä osuu juuri Matiaksen systeemin menoveden lämpötila-alueelle.
2-teholla rajalämpötila on 45C, eli on hiinä ja hiinä

1/2" putkissa virtaus on aina turbulennttia.

Laminaarin virtauksen virtausvastus on suoraan verrannollinen virtaukseen
Turbulentin virtauksen virtausvastus on verrannollinen virtauksen potenssiin 1,75.

Mielestäni nämä 1/2" (läpi 12,2mm) syöttöputket ovat aivan liian pienet. Itselläni vastaavat putket ovat 1".
Näin pienestä putkikoosta johtuu, että putkiston vastuskäyrä nousee "kuin seinään"

ATS

[Matias]

Kiitos avusta (taas kerran) .

Katselin wikipediasta turbulentin ja laminaarisen virtauksien yleisominaisuuksia kun ei ole ennestään tuttuja.


Miten tuollainen turbulenttivirtaus tai ilmiö noin yleensä käyttäytyy putkessa,onko paikallinen,esim jonkun virtausta rikkovan asian (pyörteen,mutkan,supistuksen tms)jälkeen muodostuva?
Vai onko koko putken matkalla virtaus aina joko laminaarinen tai turbulenttinen?

Onko paineella vaikutusta turbulentin virtauksen esiintymiseen?
Siis1-1,5 bar alueilla?

Vai onko näissä patteriputkissa virtausnopeus ja veden lämpötila  ainoat tekijät mitkä vaikuttaa virtauksen pysymiseen laminaarisena?

1/2" putkissa virtaus on aina turbulennttia.

Tulkitsinko taulukkoa oikein jos 235l/h virtaus 1/2" putkessa olisi laminaarisena   korkeintaan  5 asteisella kiertovedellä?

Tuuman putkella ja 40 asteisella vedellä virtaus pysyisi laminaarisena arvoon 470l/h saakka,jos virtaus tai lämpötila suurenisi näistä niin virtaus romahtaisi kun se muuttuu turbulenttiseksi?

Kuuleeko putkista tai venttiileistä jos virtaus on turbulenttinen?

 

[seppaant]

Miten tuollainen turbulenttivirtaus tai ilmiö noin yleensä käyttäytyy putkessa,onko paikallinen,esim jonkun virtausta rikkovan asian (pyörteen,mutkan,supistuksen tms)jälkeen muodostuva?
Vai onko koko putken matkalla virtaus aina joko laminaarinen tai turbulenttinen?
Jos virtausolosuhteet ovat laminaarilla alueella, niin putkiston epäjatkuvuuskohtien ,mutkien, supistusten laajennosten T-haarojen, pumppujen yms. jälkeen virtaus on turbulenttia kehittyen laminaariksi enemmin tai myöhemmin virtausolosuhteista riippuen.

Onko paineella vaikutusta turbulentin virtauksen esiintymiseen?
Siis1-1,5 bar alueilla?
Ei ole

Vai onko näissä patteriputkissa virtausnopeus ja veden lämpötila  ainoat tekijät mitkä vaikuttaa virtauksen pysymiseen laminaarisena?
Lisäksi putken halkaisija vaikuttaa

Lainaus:
1/2" putkissa virtaus on aina turbulennttia.
Tulkitsinko taulukkoa oikein jos 235l/h virtaus 1/2" putkessa olisi laminaarisena   korkeintaan  5 asteisella kiertovedellä?
Tulkitsit oikein

Tuuman putkella ja 40 asteisella vedellä virtaus pysyisi laminaarisena arvoon 470l/h saakka,jos virtaus tai lämpötila suurenisi näistä niin virtaus romahtaisi kun se muuttuu turbulenttiseksi?
Virtaus muuttuu turbulentiksi.
Laskeskelin virtausvastuksia, mutta laminaarin ja turbulentin virtauksen virtausvastusero on kuitenkin niin pieni, että se ei selitä kokonaan virtauksen käyttäytymistä.

Kuuleeko putkista tai venttiileistä jos virtaus on turbulenttinen?
Ei kuule

Noi eiliset laskelmat ovat vain suuntaa-antavia, koska ei ole tiedossa kaikkia asiaan vaikuttavia yksityiskohtia.

ATS

[seppaant]

Onko tosiaan näiden runkoputkien (4x15m) sisähalkaisija vain 12,2mm???

Jos haluat lisää virtausta pitää nämä putket vaihtaa suuremmiksi. Pumpun tehokkaammaksi vaihtamisella on virtaukseen vain vähäinen vaikutus.

ATS

[peki]

Mitä mieltä Seppaant olisi jos suurentaisi putket vain ensimmäisille pattereille asti. Ihan niinkuin ilmastoinnissa.

[Matias]

Onko tosiaan näiden runkoputkien (4x15m) sisähalkaisija vain 12,2mm

Joo,no voi siinä olla kymmenys puoleen tai toiseen heittoa.Mittasin kattilahuoneessa olevista patterilinjan ilmausputkien päistä.Ne kun on auki lattialle lattiakaivoon .
Noiden ilmausputkien ulkomitta (17mm) on sama kuin patteriverkon runkolinjan putkissa .

Oikeastaan silmittelin noita ohuita runkolinjan putkia jo aiemminkin kun näyttävät ohuilta mutta päättelin että kun keskeltä syöttää 1" putki niin mitoitus on nappiin kun se jakaantuu kahdeksi 1/2" putkeksi.

Jos haluat lisää virtausta pitää nämä putket vaihtaa suuremmiksi. Pumpun tehokkaammaksi vaihtamisella on virtaukseen vain vähäinen vaikutus.

Enpä usko että alan noita putkia vaihtamaan,hyvä tietää etukäteen ettei kiertopumpun vaihtamisella ole paljoa vaikutusta.
Mieluummin näin kuin turhaan kokeilemalla tehokkaammaalla pumpulla.

Kyllä muuten minusta sopii hyvin virtauksen romahtamiseen patteriverkon virtauksen muuttuminen laminaarisesta turbulenttiseksi.
Juuri tuon lampötilan/viskositeetin muutoksen vaikutus.
Viimepäivinä kun on melkeinpä maksimilämpötilat ollut pattereissa.

[seppaant]

Oikeastaan silmittelin noita ohuita runkolinjan putkia jo aiemminkin kun näyttävät ohuilta mutta päättelin että kun keskeltä syöttää 1" putki niin mitoitus on nappiin kun se jakaantuu kahdeksi 1/2" putkeksi.

Itse asiassa 1/2" putken sisähalkaisija on n. 16mm

Pikkuputkessa on virtausnopeus 2,3 kertainen 1" putkeen verrattuna
ja virtausvastus 11 kertainen pituusyksikköä kohden verrattuna 1" putkeen.

ATS