Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Korkea sähkönkulutus pumpussa, apuja kaivataan, epätoivoinen  (Luettu 73945 kertaa)

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 236
  • Maalämpöfoorumi
Hetivalmis sauna on ja joka päivä saunotaan paitsi tuossa kuvanottopäivä ei koska kylpylää. Silti sauna kyllä vei sen oman lepopäivän verran eli 2.7kwh vaikka oli käyttämäti.
Autothan vie talvella muutaman kwhoon päivässä, meillä 2xtuo kuvassa oleva noin suurinpiirtein, tuosta voisi säästää mutta kun tykkään lämpöisestä. Muusta ei voi säästää kun kaikki on max 3v vanhaa ja energiataloudellista kapinetta ja kaikkea käytetään tarpeeseen. Pihavalot palaa yöt läpi hämäräkytkimellä mutta ovat vain 9x21w eli tuokaan ei tee mitään.
Iso talo kuten ketjun aloittajalla tarvii kaikkea vähän enempi, ja jos ajatus on asustella eikä miettiä säästöjä niin kyllä sitä sähköä kuluu tuhlaamati, vai mitä mieltä on jäsen euroshopperi?
Aloittajan heinäkuun kulutuksetkin on samoja kun omani, noin 30-35kwh sitä vaan tuppaa menemään kokonaissähköä kesäpäivänäkin.


Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
olen samaa mieltä siitä että kannattaa myös käydä läpi nuo muut sähkölaitteet ja niiden kulutus, mutta mitä järkeä etsiä vikaa joka voi säästää alle 10 kWh per päivä kun maalämpöpumppu on se suurin syöppö ja se on todistettu! Jos se vie vuorokaudessa 75 kWh niin onhan se ihan selkeä vika! Vai mitä mieltä olette? Jos lukee kommentteja täällä niin taloussähkön kulutus tulisi olla enemmän kuin mitä maalämpöpumpun, niin silloin tuon pumpun paskiaisen kulutus pitäisi olla vuorokaudessa alle 50 kWh. Tämä on se miksi aloitin tämän keskustelun. Meillä yläkerrassa huonekorkeus on hieman yli 3 metriä, joten lämmitettäviä kuutioita on enemmän kuin ehkä ihan normi kaksikerroksisessa talossa.Meillä autot ovat lämpimässä tallissa eikä tolpan nokassa ulkona, kesällä pumppu käy meillä kun se jäähdyttää taloa.

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 236
  • Maalämpöfoorumi
Jos se vie vuorokaudessa 75 kWh niin onhan se ihan selkeä vika! Vai mitä mieltä olette?




kesällä pumppu käy meillä kun se jäähdyttää taloa.

Tuo 75 on jo monella näppäimistöllä todettu aivan liian isoksi. Ja onhan tässä ketjussa jo hajulle päästy mistä se voisi johtua. Tuolla kaivolla, tuolla pumpulla, tuolla talolla noin etelässä keruun lämmöt pitäisi olla paremmat ja sähkövastuksen pitäisi pysyä pois päältä.

Viilentäessään kompura ei varmaan käy teilläkään, vain kiertovesipumppu joka vie aivan minimalisesti sähköä. Ratkaisu löytynee talvesta, viinan kierrosta ja sähkövastuksien päälläolosta. Tuossa on tullut hyviä kysymyksiä mitkä kannattaa selvittää, kiertääkö viina molemmissa kaivoissa, saako viinapumppua kovemmalle, iv kone?
Stiebel eltron wpc10-2014, kaivo 220m, talo 1980, 2krs rinne, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Tässä aloittajan tapauksessa käyttösähkön kulutuksen ratkominen ei auta koska pumppu sitten tekee entistä enemmän lämpöä huonolla hyötysuhteella (varmaan vastuksilla). Ensin toki pumppu (tai keruu) kuntoon ja sitten vasta ihmettelemään mikä puolestaan horii käyttösähköä.

Nakke vaan: arvasin että teillä on hetivalmis kiuas. Se on semmoinen parin kolmen sadan euron luksus per vuosi, vähintään, ja arvasin myös että pihalla palaa valot yöt läpeensä. Tuosta tulee jo iso ero meille. Minulla on liiketunnistimen perässä pihavalot ja kiuas lämpenee puilla vain kerta viikkoon. En myöskään yllättyisi jos teillä on IV-kone mallia energiasyöppö. Ei varmaan mitään EC-puhaltimia ja esi/jälkilämmitys sähköllä? Tai/myös pelkkä huippari ilman LTO:ta. Yleensä selitys aina löytyy, kun aikansa selvittää.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Pyörittelin vuosien 2010 - 2013 ja 2017 kulutuslukuja sekä piirsin niistä muutaman käppyrän.
Käytetyt lämmitystarveluvut ovat Turun lukuja, mutta koska kulutuslukemien kirjausväli ei ole ollut kalenterikuukausi, aiheuttaa tämä tuloksiin pientä epätarkkuutta.

Huomioita:
- Vuosien 2010 - 2013 sekä taloussähkön että Niben käyttämän sähkön kulutus käyttäytyi samalla tavalla koko seurantajakson ajan.
- Niben kulutus oli lähes suoraan verrannollinen lämmitystarvelukuun (LTL).
- Edes kylmimpinäkään kuukausina ei ollut tästä poikkeamaa.
- Tästä voi tehdä johtopäätöksen että sähkövastusta käytetään vain vähän tai ei ollenkaan.

- Taloussähkön kulutus vaihteli kesän n. 25 kWh/vrk:stä talven n. 45 kWh/vrk:een
- Trendi oli ylöspäin käyristyvä, joten kulutus on vuodenaika ja LTL riippuvainen

-OminaisEnergianKulutus (OEK), millä tapaa se on tässä laskettu, on pätevä ainoastaan varsinaisella lämmityskaudella silloin kun käyttöveden lämmitys on pientä verrattuna talon lämmitykseen.
- Kaikilla seurantajakson lämmityskausilla oli OEK n. 10 -14 Wh/LTL/m2.
- Tämä on n. kaksinkertainen arvo kuin muissa saman ikäisissä lattialämmitystaloissa.
- OEK ei ole ollut riippuvainen lämmitystarveluvusta
- Joten tämäkin tukee sitä että sähkövastusta ei ole käytetty merkittävissä määrin.

Päätelmät:
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella - keruupiirin lämpötilat, varaajan kytkentä.
- Ja/tai talo haaskaa muilla tavoin paljon energiaa - ilmastointi?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Päätelmät:
- Nibe käy erittäin huonolla hyötysuhteella - keruupiirin lämpötilat, varaajan kytkentä.
- Ja/tai talo haaskaa muilla tavoin paljon energiaa - ilmastointi?

Tähän listaan saa varmasti lisätä myös käyttöveden kierron. Käyttäjä "Papi" joskus kirjoitteli asiasta että paljonko käyttöveden kierto oli hukannut energiaa. Jaa se löytyikin tuolta samantien:

Lainaus käyttäjältä: papi
Omasta järjestelmästä esimerkkini:
- LVV 400 litraa
- Tavoitelämpötila 53 C
- LKV:n kierto on
- Kanaalia maassa n.15 metriä ja sisäistä kiertoa 30 metriä
- Kokonaisvedenkulutus 200m3 vuodessa, josta lämpimän veden osuus n. 60%.
- 5 henk. perhe, "normaalit" käyttötottumukset veden suhteen.

Nykyiset asetukset:
- LKV:n kierto rytmitetty 5 min päällä, 25 min pois
- LKV.n kierto päällä klo 06-22 joka päivä
- LVV pyyntilämpötila 53 astetta ajastettu klo 06-18 ylälämpö ja 18-22 koko varaaja

Huomioita, ei laskettuja vaan kokeellisia:
- Kuluttaa viikossa keskimäärin 160kWh energiaa (MLP 45kWh)
- Kesällä viikossa 145kWh (MLP 40kWh) ja talvella 175kWh (MLP 50kWh)
- Jos muuttaisin asetukset jatkuvalle kierrolle ja nostaisin pyyntilämpötilan 60 asteeseen, kasvaisi energiantarve noin 100%.
- Pelkkä kierron rytmityksen muutos 5 min päällä, 10 min pois, kasvattaisi energiantarvetta 20 %.
- Vuotuinen sähkölasku LKV:n osalta noin 300 euroa (2300kWh).
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 219
Lisävastus näyttäisi valokuvien perusteella olevan käytössä.....

KORJAAN.... Ei ollut lisäys päällä, katsoin näyttösymbolia huolimattomasti  :(
Oli 2 kiertovesipumppua päällä.

Silti kannattaa katsoa minkä verran lisäystä on ollut.
Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 583
Lainaus
Talomme on noin 290m2 kaksi kerroksinen Lammin kivitalo.

Tarkoitatko että talossa alakerta on n 145m2 ja yläkerta 145m2? Yhteensä 290m2?

Vai onko kumpikin kerros 290m2? Yhteensä 580m2? :-[


Nibe 1140-15 lämpöpumpun ottoteho B0W 0/50 on 4,4kw ja kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 116kwh/vrk ja kuukauden 3480 kwh.

B0W 0/35 ottoteho on 3,4kw +kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 94kwh/vrk ja kuukaudessa 2794kwh

liitteenä olevan seppaantin taulukon mukaan 5.112010 ---- 5.8.2013 välisenä aikana kahdesti olisi Nibe käynyt suht jatkuvasti

 
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Ihan ensimmäisenä pitää varmaan selvittää, että miksi on näin.

Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1

Ei tuossa ole oikein tolkun lukemat enää mitenkään päin. Yhdellä kaivolla saisi tuollaiset aikaiseksi kyllä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Tarkoitatko että talossa alakerta on n 145m2 ja yläkerta 145m2? Yhteensä 290m2?

Vai onko kumpikin kerros 290m2? Yhteensä 580m2? :-[


Nibe 1140-15 lämpöpumpun ottoteho B0W 0/50 on 4,4kw ja kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 116kwh/vrk ja kuukauden 3480 kwh.

B0W 0/35 ottoteho on 3,4kw +kiertopumput 0,44kw.
Jatkuvalla käynnillä vrk:n maksimikulutus olisi 94kwh/vrk ja kuukaudessa 2794kwh

liitteenä olevan seppaantin taulukon mukaan 5.112010 ---- 5.8.2013 välisenä aikana kahdesti olisi Nibe käynyt suht jatkuvasti


Kyllä on ymmärretty oikein, kokonais pinta-ala on noin 290m2. Jos olisi varaa asua 580m2 asunnossa, niin tuskin nuo sähkölaskut olis huolenaiheena! :D
Toki yläkerta on yli kolme metriä korkea ja isot ikkuna terassille, joten kuutioita on vähän enemmän kuin normi 2 kerroksisessa talossa.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 583
Kyllä on ymmärretty oikein, kokonais pinta-ala on noin 290m2. Jos olisi varaa asua 580m2 asunnossa, niin tuskin nuo sähkölaskut olis huolenaiheena! :D
Toki yläkerta on yli kolme metriä korkea ja isot ikkuna terassille, joten kuutioita on vähän enemmän kuin normi 2 kerroksisessa talossa.

Joo,sitä arvelinkin,tarvitsi varmistaa sillä kun lämpöpumpun kulutus sopisi aika hyvin 580m2 taloon.

edit:
Millainen kwh-mittari maalämpöpumpulla on?

Olisiko siinä painikkeella valittavissa reaaliaikainen kw-näyttö.Siis kwh-mittarin asteikolta voisi lukea paljonko Nibe ottaa sähkötehoa kun kompressori käy.

Käynnissä olevan kompressorin hetkellisen tehon (kw) esille saaminen auttaisi eteenpäin tässä mysteerissä

Tuossa liitekuvassa esimerkkinä meidän Kamstrup kwh mittari jonka asteikko valittu kw-näytöllä

Kerro Niben kulutusta mittaavan kwh-mittarin merkki ja malli jos et löydä kw-näyttöä
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Kyllä on ymmärretty oikein, kokonais pinta-ala on noin 290m2. Jos olisi varaa asua 580m2 asunnossa, niin tuskin nuo sähkölaskut olis huolenaiheena! :D
Toki yläkerta on yli kolme metriä korkea ja isot ikkuna terassille, joten kuutioita on vähän enemmän kuin normi 2 kerroksisessa talossa.
Tässä tuli lisätietoa, joka muuttaa hiukan laskelmaa, lämmitystarve nousi vähän.
CasaNibe   TURKU      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ   
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 377 m3,      5,23 kW   15 747 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 145 m2, 435 m3,      6,71 kW   17 268 kWh
YHTEENSÄ      11,9 kW   33 016 kWh
- Josta johtumisvuodot      8,47 kW   24 075 kWh
- Josta ilmanvaihdot      2,83 kW   7 290 kWh
- Josta vuotoilmat      0,64 kW   1 651 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö,  290 m2,  812 m3    4,9 COP   11,32 kW   33 016 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,68 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   12,0 kWh   39 016 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 260 kWh   0,39 kW   37 756 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   37 756 kWh
- Pumpulla tuotetaan       15,00 kW   37 756 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         37 756 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )         15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -39 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   11,9 kW   28 973 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         8 783 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         8 783 kWh
Tarvitaan 2 x 156 m = 312 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.



Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Tähänastisia faktoja.

Lainaus
Nibe huolto tuli käymään ja katsottiin konetta ja analysoitiin lukuja.
Lainaus
Onko talossa käyttöveden kierto? Jos on niin onko se ajastettu
Lainaus
Sen minkä tiedän on se että tuo veden kierto ei ole ajastettu mitenkään, se oli asialistalla nyt kun huoltomies kävi.
Lainaus
Lämpöpumpun toiminnan tai toimimattomuuden selvittämiseksi tarvittaisiin seuraavat mittaustulokset.
Ota lukemat kun pumppu on käynyt vähintään 10 - 15 min.
- BT1 Ulkolämpötila
- BT2 Lämmönjako meno
- BT3 Lämmönjako paluu
- BT10 Kaivosta
- BT11 Kaivoon
- BT14 Kuumakaasu

-Käyntiaikamittarin lukemat, lämmitys/käyttövesi
Lainaus
Ulkolämpötila -12,3
Käyttöveden lämpötila 48,3
Keruulämpö sis -1,9
Keruulämpö ulos -8,1
Lainaus
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )         15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -39 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   11,9 kW   28 973 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         8 783 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         8 783 kWh
Tarvitaan 2 x 156 m = 312 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,89 l/s.

Minkä sortin huoltomies on sellainen, joka ei kiinnitä huomiota keruun lämpötiloihin -1,9 / -8,2 C

Käyttöveden kierto on potentiaalinen kulutusta lisäävä kohde. Riippuen putkistojen rakenteesta, tulee kuitenkin suurin osa lämmöstä talon lämmitykseen. Ero on vain siinä että lämpö tehdään huonolla hyötysuhteella.
Kierron hukkalämpö ei juurikaan ole riippuvainen vuodenajasta. Tästä johtunee kesäajan suurehko kulutus.

Missä Nibe sijaitsee, talossa vai kanaalin päässä?
Kuinka pitkä matka on Nibeltä kauimmaiseen kierron perässä olevaan vesipisteeseen?

Tomppelin laskelmien mukaan
- Lämpöpumpun teho 12 kW, on 15 kW, tehoreserviä 25%
- Ostosähköä 8783 kWh/v, on kulunut 15800 kWh/v, ylimääräistä 80%
- Kaivot 2 x 156 m, on 2 x 190m, resrviä 22%

Vielä kaipaisin seuraavia mittausarvoja koneen toimintakunnon selvittämiseksi.
- BT1 Ulkolämpötila
- BT2 Menovesi
- BT3 Paluuvesi
- BT10 Keruulämpö sisään
- BT11 Keruulämpö ulos
- BT14 Kuumakaasu

-Käyntiaikamittarin lukemat
  -Lämmitys
  -Käyttövesi
  -Vastustunnit

Vielä jos voisit ottaa valokuvia pannuhuoneesta, sellaisia missä näkyvät pääkomponentit ja putket etenkin keruupiirin  putket.

ATS


L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Seppaantin listaan vielä lämpimänveden pyyntilämpö. Jos se on esim 65 astetta ja kierto pyörii ympäri vuorokauden , niin kyllä siinä jo aikamoinen osa lämmitystä tulee tehtyä ihan käyttöveden kierrolla. Ja erityisesti tuota täytyy ihmetellä, että kauppias olisi todella mitoittanut 2 x 190 m kaivot. Ihan ennen kuulumatonta. Jottei vain olisi virhe tulkinta, että 2 putkea on 2 kaivoa. Jotenkin kaikki vain nyt täsmää yhteen kaivoon 190 m ja 15 kW kone. Ota vielä kuva niistä kaivon putkista sieltä pannuhuoneesta. Jos olisi vain yksi 190 m kaivo, niin ongelmat poistuu poraamalla toinen. -1,9/-8,1 lämmöillä kaivo on jo melkoisessa jäässä.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Joo,sitä arvelinkin,tarvitsi varmistaa sillä kun lämpöpumpun kulutus sopisi aika hyvin 580m2 taloon.

edit:
Millainen kwh-mittari maalämpöpumpulla on?

Olisiko siinä painikkeella valittavissa reaaliaikainen kw-näyttö.Siis kwh-mittarin asteikolta voisi lukea paljonko Nibe ottaa sähkötehoa kun kompressori käy.

Käynnissä olevan kompressorin hetkellisen tehon (kw) esille saaminen auttaisi eteenpäin tässä mysteerissä

Tuossa liitekuvassa esimerkkinä meidän Kamstrup kwh mittari jonka asteikko valittu kw-näytöllä

Kerro Niben kulutusta mittaavan kwh-mittarin merkki ja malli jos et löydä kw-näyttöä

Tuossa kuva kun pumppu käy. Tuo Niben käyttövalikko on jotenkin lukittu koska en pääse kaikkiin 5.0 menun alavalikkoihin. Mitenköhän tuon saa auki? Vai onko se niin että pitää olla "valtuutettu huoltomies" että pääsee käsiksi noihin saloihin?

Se mikä on jo todettu että keruupuolessa on häikkää, niin mikä on tuossa vaihtoehdot/korjaus toimenpiteet? Onko ainoa vaihtoehto että porataan uusi kaivo? On sekin aika kallista hommaa kun alkuinvestoinit tehtiin jo yli 10 vuotta sitten.


Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Se mikä on jo todettu että keruupuolessa on häikkää, niin mikä on tuossa vaihtoehdot/korjaus toimenpiteet? Onko ainoa vaihtoehto että porataan uusi kaivo? On sekin aika kallista hommaa kun alkuinvestoinit tehtiin jo yli 10 vuotta sitten.
Ei kannata tehdä mitään ennen kuin on selvitetty, mikä tämä häikkä on.
Vika voi olla hyvinkin pieni ja helposti korjattavissa kunhan se ensin selvitetään.
Tätä varten minulla on tapana tehdä paljon kysymyksiä.

- Löytyykö kaivojen porausraporttia?
- Tuleeko kaivoilta pannuhuoneeseen kaksi vai neljä putkea?
- Onko keruupiirin paisunta-astia muovinen läpikuultava muutaman litran astia vai metallinen astia? Jos muovinen, niin millä korkeudella on nesteen pinta astiassa? Valaise astiaa takaapäin taskulampulla niin näet pinnan paremmin.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 171
  • Maalämpöfoorumi
Kaivoja on kyllä porattu aivan riittävästi jos kerran 2x190m reiät tehty, nyt jostain syystä ne eivät ole käytössä kuten pitäisi, koska ilmoittamasi meno/paluu lämmöt maapiiristä ovat mahdottomia muuten.

Pahimmillaan toinen kaivo ollut kokoajan ylikuormitettuna ja nyt pahasti kylmennyt ja muutenkin ilmoittamasi sähkönkulutus pumpulle on merkki todella huonosta hyötysuhteesta tyypilliselle rakennusajankohdan talolle, ellei sitten johonkin ole pystytty hukkaamaan todella paljon energiaa, joka tuolla sähkömäärällä on saatu tuotettua maalämpöpumpulla.

Asia kannattaa nyt selvittää vihdoinkin, jotta virheet saadaan korjattua ja kokonaisenergiankulutus kohdilleen talossasi ja tämä olisi pitänyt tehdä jo ensimmäisenä tai viimeistään toisena vuotena käyttöönotosta. Jos maapiirin lämmöt ovat olleet jo alussa jollakin lailla pielessä, niin siihen olisi ollut helppo puuttua jo välittömästi käyttöönoton jälkeen.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 583
Tuossa kuva kun pumppu käy. Tuo Niben käyttövalikko on jotenkin lukittu koska en pääse kaikkiin 5.0 menun alavalikkoihin. Mitenköhän tuon saa auki? Vai onko se niin että pitää olla "valtuutettu huoltomies" että pääsee käsiksi noihin saloihin?

Se mikä on jo todettu että keruupuolessa on häikkää, niin mikä on tuossa vaihtoehdot/korjaus toimenpiteet? Onko ainoa vaihtoehto että porataan uusi kaivo? On sekin aika kallista hommaa kun alkuinvestoinit tehtiin jo yli 10 vuotta sitten.

Ihan oikea kuva  ;)
Kwh-mittarin alemmassa asteikossa on juuri tuo reaaliaikainen teho ja se näkyy olevan 4.01 kw.
Tämä on aivan normaali ottoteho Nibe 1140-15 lämpöpumpulle +35 asteen menovesilämpötilalla

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7810;image

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7893;image

Manuaalin mukaan maksimi ottoteho kompressorilla on n 4,4kw ja minimi 3,4kw+kiertopumput 0,25kw ja 0,17kw

Tältä osin Nibe näyttää toimivan ihan normaalisti joten syy suureen sähkönkulutukseen on joko suuressa lämmönkulutuksessa tai ongelmista lämmönkeruussa.

Lämmönkeruun ongelmia tukee alhaiset keruuliuoksen lämpötilat.



9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 171
  • Maalämpöfoorumi
Saattaisiko jo alun alkaen sopivasti tukkeutunut mutasihti aiheuttaa jotain tämän kaltaista jollei alipainepresso vielä toimi kuten pitäsi ja höyrystimen kierto jää todella pieneksi ja maapirin delta kasvaa suureksi?

Tosin tällöinhän pumpulle tulevan lämpötilä pysyisi ylhäällä eikä laskkisi kuten nyt on käynyt.

Yleensähän mutasihdin tarkastus/puhdistus maalämmön käyttöönoton jälkeen on niitä pieniä asioita joita tarvitsee ja kannattaa tehdä. Parin kolmen kerran jälkeen sinne ei enää ihmeemmin mitään roskaa  pitäisi tullakaan ja jos on alun perin huolella tehty, niin ei ihmeemin ole sillä ensimmäiselläkään kerralla puruja verkossa.

Siis tarkoitan, että kun alunperin maapiirin täyttö ja ilmaus on tehty kunnolla ennen pumpun käynnistämistä, niin tällöin kaikki tältä osin kunnossa.

Lämpötilat maapiirin tulosta/menosta ovat helposti saatavat indikaatiot ja kertovat paljon kierron toimminnasta ja samalla pumpun toimintaedellytyksistä.

Nythän -1.9C/-8.1C indikoivat selkeästi vahvasti kylmentyneestä kaivokierrosta ja täten runsaasta käytetystä energiasta maasta.

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Noin iso dt kertoo että liuos ei kierrä kunnolla, piste.

Kaivo särki, ellei jopa rikki. Putket länässä, ilmalukko kierrossa, roskaa sihdissä, kiertopumppu pienellä tai rikki, jotain sellaista. Koska 0% insinööriä omistajassa, ammattilainen tontille selvittämään, miksi dt on mikä on ja miksi kaivoista myös tulee järjettömän kylmää.

Näitä nyt on tähän ketjuun heitelty jo paljon mutta kun ilmeisesti ei riitä nyt taidot katsoa edes sen kiertopumpun asetusta, niin eipä tässä muuta voi kuin todeta että ammattilaista tontille. Kyllä se siitä kuntoon tulee kun paikalle saa jonkun joka ymmärtää auttavasti mikä pitäisi olla dt tuossa kahden kaivon systeemissä.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Se mikä tässä korpee ja syö ihan rotan lailla on se että sitä on käynyt ihmettelemässä jos jonkun näköistä sukankuluttajaa ja renkaan potkijaa. On ollut kaiken maailman asiantuntijaa jne jne. Heti alussa Niben edustaja Timo Heino kommentoi että kaikki on ihan ok. Eilen kun näytin kuvaa sis/ulos kuvasta kaverilleni joka omistaa LVI yrityksen, niin hänen kommentti oli että "tonhan näkee jo otsalla että keruupiirissä on vikaa" Viikko sitten valtuutettu huoltaja kävi ja otti lukemia ylös. Sanoi lähettäneensä lukemat Helsinkiin analysoitaviksi ja heidän mukaan kaikki lukemat ihan ok.... just.... Olen valmis edelleen ottamaan asiantuntijaa paikalle, joten nyt saa laittaa nimiä/ehdotuksia tulemaan. Eli joku Pelle Peloton Turun alueella tai lähi alueelta. Mutta mieluiten sellaisia nimiä josta on omakohtaista kokemusta. Ne "kuulin että hän on hyvä" tai "ton pitäis olla hyvä" on jo käytetty ja käyty läpi. Eli jos Peloton jää pois ja paikalle tulee taas joku pelkkä Pelle niin ei kiitos! Nää on niin nähty jo. Otan huomenna päivällä kuvia pannuhuoneesta ja koitan laittaa niitä tänne. Se on ainoa mitä voin tehdä, itse en pysty sen enempää valaisemaan toiminta periaatetta tai mikä menee mihin.

Järjestelmässä on kaksi metallista paisuntasäiliötä. Yksi huoltomies kun kävi niin hän vaihtoi sen muovisen pois, kuulema on huono. Noh minä poika ostin kiltisti uuden härpäkkeen pannuhuoneeseen.

Sen minkä olen unohtanut mainita on se että noin 8 vuotta sitten olimme pitkällä lomamatkalla joulukuussa ja kun tulimme kotiin, oli talossa +9 astetta sisällä. Kompura oli leikannut kiinni ja sen seurauksena autotallista lattialämmityksen putket halkesivat. En sitten tiedä mikä sen aiheutti, mutta kesti jonku aikaa saada kivitalo lämpimäksi tammikuun pakkasilla. Et onhan näitä ollut mtkan varrella kaikenlaista kivaa.

Mutashidit on viimeksi tarkistettu ja putsattu tiistaina, ei mitään niissä.

Kaivoilta saapuu pannuhuoneeseen neljä putkea.



Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Kaivoilta saapuu pannuhuoneeseen neljä putkea.

Loistavaa! Tulihan se sieltä!

Nyt jos haluat vielä itte selvitellä, voit hakea motonetistä tai vastaavasta halvimpia ulkoanturilla varustettuja lämpömittareita. Sujautat ulkoanturin sinne kaivoilta tuleviin neljään putkeen eristeiden alle ja kiinni siihen putkeen, on se sitten kuparia tai muovia mutta ehdottomasti eristeen alle. Ja laita vaikka vielä joku halpa euron maksava solumuoviputkieriste varmuuden vuoksi siihen päälle ja solmit sen vaikka narulla tiukkaan siihen päälle niin että se anturi mittaa liuoksen lämpöä putken pinnasta. Ja sitten saat tietää minkä lämpöistä liikkuu kummassakin kaivossa. Jos liikkuu..

Myös anturin johtoa on hyvä sulloa pätkä sinne putkea vasten ettei sisälämpöä johdu sitä pitkin anturiin.
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi

Kompura oli leikannut kiinni ja sen seurauksena autotallista lattialämmityksen putket halkesivat.

Talli ei varmaan aiemmin ole tullut esiin? En ainakaan laskelmasta huomannut. Lämpiääkö se yhä maalämmöllä? Minkä kokoinen ja millaista lämpöä pidetään? Miten kaukana talosta? Onko pumppu talossa vai tallissa?

Onko iv-koneen jäähdytys talvisin pois päältä?
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa traktori

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
... Eli joku Pelle Peloton Turun alueella tai lähi alueelta. Mutta mieluiten sellaisia nimiä josta on omakohtaista kokemusta. ...

Oletko kysynyt Tipitekistä? Ne tekivät meidän maalämmön, ja jäi ihan asiantunteva kuva. Kysy vaikka Niko Lappalaista. En tiedä mitä ovat mieltä tällaisesta ”huoltohommasta” mutta kannattaa kysyä.
07/2016 Nibe 1255-6 + kattokonvektorijäähdytys + kaivoa akt. n. 150 m.
11/2018 Nibe 1345-30 + 3 x 200 m kaivot 45mm turboilla.
11/2022 Nibe 1345-60 + 7 x 300 m vaakakeruu savipellossa.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
No niin, nyt on jo hyvä alku. 4 putkea tulee sisään. Nyt voi siis varmistaa, että onko noiden putkien lämpö pareittain sama. Eli löytyykö 2 selvästi umpijäistä putkea, jotka menee siis ulos. Korjausta voi suunnitella ainakin aluksi, että varmistetaan ilmat ulos molemmista kaivoista. Mulla tehtiin tuo pyörittämällä reilu 1/2 tuntia molempia lenkkejä erikseen 1kW tehoisella puutarhapumpulla. Eli ilmaajalla oli sellainen 250 L roskakärry, jossa 100 L liuosta ja pumppu täysille. Ehdottomasti lenkki kerrallaan pitää vetää. Eli sulut täytyy putkille löytyä. Viimeiset ilmat poistui vasta n. 20 min kuluttua, kun tultiin takaisin pannuhuoneeseen ja huomasi, että tuo liuospönttö oli kirkkaan valkoinen maitoseos. Eli mikrokuplia oli tullut alaosasta kaivoa läpi ja kesti vielä useamman minuutin selvitä tuo seos. Molemmat lenkit on nyt varmuudella ilmattomia ja n. 36 000 kWh teho saadaan vaivatta tuotettua 17 kW pumpulla 2 x 165 m kaivoista. Tällä hetkellä on tulo kaivoilta +0,2 astetta ja meno -4,1. Lämmitykseen menee 38 asteista litkua.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Kyllähän tuo anturieiden asennus varmaan onnistuu. Pitää käydä motonetissä hakemassa 4kpl mittaria ja vähän solumuovia ja rulla jesaria. Katsotaan mikä on tulos.

No nythän homma meni mielenkiintoiseksi. Menin alas ottamaan kuvia pannuhuoneesta, ja ihmettelin miksi Nibe näyttö vilkkuu? Kokeilin putkia, ja kaikki tuntuu viileiltä.... Sitten nopeasti vilahtaa näytössä joku ilmoitus Virh vaihejärjestelmässä tai jotain vastaavaa. Noh mitä tekee koti insinööri? Analysoi rauhassa tilanteen ja etsii vikaa jostain? No ei tämä kaveri. Virrat pois ja hetki sammuksissa ja uudestaan kone käyntiin. Lähtihän se käyntiin, mutta pitänee seurata jos pysyy käynnissä. Voi olla et aamulla on viileetä kämpässä.

Sen huomasin myös että noissa valikoissa pääsen esim 5.0 valikossa lukemiin 5.1 5.2 5.3 5.4 ja sitten se pomppaa valikkoon 5.24! sama homma muissakin valikoissa. en pääse käsiksi kaikkiin valikkoihin mitä ohjekirjassa on näytetty.

Muokkaan noita kuvia pannuhuoneesta pienemmiksi jotta voi liittää ketjuun. Palataan asiaan.


Ai niin ja vian ollessa päällä keruu lämpötilat olivat sis / ulos 21.7 ja 22.9. Eipä sano minulle mitään, mutta ajattelin vaan mainita.

Edit / lisäys. Autotalli on samassa rakennuksessa, osa alakertaa. sen perällä pannuhuone. Autotalli lämmitetään edelleen lattialämmöllä. Asennettiin uudet putket lattiaan. Vakuutus maksoi leikin. Talliin mahtuu ahtaasti kaksi autoa, lämpötila suht sama kuin talossa. Kun putket 8 vuotta sitten jäätyivät, vaati vakuutusyhtiö että asennetaan kaksi pakkasvahti patteria talliin oven molemmille puolille, siis sisälle, ei ulos ja sisälle vaan sivu seinille. Kovalla pakkasella kun avaa tallin oven ne saattaa hetkeksi mennä päälle. Kun ovi on kiinni niin ne ei ole päällä.

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Oikeastaan jos joku on mitoittanut tomppelia syvemmät kaivot, väkisin tulee mieleen mitä kivilaatua kallioperä mahtaa olla, tai onko talo harjulla? Joku karttapalvelu oli mistä sijainnilla voi arvuutella kivilaatua.

Myös kesäkuukausien yli 1000kWh keskiarvo on huikea. Meillä meni nyt helmikuussa kaikkineen 1244kWh.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi

Myös kesäkuukausien yli 1000kWh keskiarvo on huikea. Meillä meni nyt helmikuussa kaikkineen 1244kWh.

Kiitos! Olen ylpeä kovista luvuistani! Tai sitten en.... Luulen että ainoa joka on ylpeä näistä mun luvuista on Caruna!

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Toisaalta on kyllä niinkin, että keruusta on revitty rutkasti tehoa, jos saadaan tulo ja meno noihin lukuihin. Sulkuja voisi etsiä seuraavaksi jostain. Tai näkyyhän se noilla mittareillakin jotain.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Tässäpä niitä kuvia pannuhuoneesta. Mainittakoon vielä muistutuksena että en osaa vastata mihnkään kysymyksiin kuten " mikä toi putki on joka tulee tuolta?" tai "miksi toi putki menee tuonne eikä sinne?" tai "mihin toi putki menee?". Sen tiedän että putket on kuparia ja ne tulee seinästä, menee koneeseen ja varajaan ja lattialämmitykseen sekä käyttövesikiertoon.  :D


Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Lisää silmien iloksi

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
vielä muutama

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 171
  • Maalämpöfoorumi
Jos hyvin suunnitellaan ja toteutetaan maalämpö, niin maapiiri tehdään koko matkaltaan pumppua kohden korkeuseroltaan nousevaksi, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Ilmaus pitää tehdä kumpaankin suuntaan nestettä kierrättämällä muutamaan kertaan suuntaa vaihtamalla ja riittävän tehokkaalla apupumpulla ja riittävän pitkään nestekiertoa pyörittämällä. Itsellä 250 metriä syvä kaivo toiminut moitteetta jo reilut 6 vuotta ilman ilmausongelmia.

iMenin alas ottamaan kuvia pannuhuoneesta, ja ihmettelin miksi Nibe näyttö vilkkuu? Kokeilin putkia, ja kaikki tuntuu viileiltä.... Sitten nopeasti vilahtaa näytössä joku ilmoitus Virh vaihejärjestelmässä tai jotain vastaavaa.

Jos todella virheellinen vaihejärjestys säkönsyötössä ja kompressiri vielä käy, niin väärään suuntaan pyörii ja vainaja olisi ollut jo pidemmän aikaa.  Vaihevahdin tehtävä on estää virheelisen vaihejärjestyksen seuraukset. Mikähän nyt mahtaa olla tilanne todellisuudessa? Voihan näissä teknisissä laitteissa olla vikoja, jolloin suojaukset eivät toimi, mutta silloin ei virheellisellä vaihejärjestyksellä saada kaivoja edellä esitettyihin lämpötiloihin kompressorilla.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 583
Tarkista liitekuvan venttiili toisessa keruuputkessa,jos nuo putket menee Nibelle niin toisen keruupiirin (lämpökaivon) venttiili on kiinni.

Jos nuo kaksi vasemmalle lähtevää putkea menee Nibelle niin käännä tuo venttiili auki ja tarkista keruuliuoksen lämpötilat muutaman käyntijakson jälkeen ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa repomies

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 598
  • Maalämpöfoorumi
Ai niin ja vian ollessa päällä keruu lämpötilat olivat sis / ulos 21.7 ja 22.9. Eipä sano minulle mitään, mutta ajattelin vaan mainita.

Tuo tarkoittaa sitä että liuos ei ole vian aikana liikkunut lainkaan ja anturi on mitannut käytännössä huoneen lämpötilan.

Jos vastaavia lukemia löytyy jomman kumman kaivon putken pinnasta kompressorin käydessä, niin tiedät että siinä kaivossa ei liiku viina.

Mikäli kaivoissa jotka ovat yhtä syvät, liikkuu sama määrä viinaa eli ne on balanssissa, silloin kaivoilta tulevien lämpötilojen keskiarvo pitäisi olla about se mitä nibe näkee keruun tuloksi. Jos näin ei ole, niin sitten ne eivät virtaa yhtä paljon. Kaivoihin pitäisi mennä sen lämpöistä mitä nibeltä omasta mielestään lähtee, molempiin sama lämpötila. Tämä noin niin kuin maalaisjärjellä.

Tuo putkiasennus on melkoinen. Ymmärrän nyt paljon paremmin että olet nostanut aikanaan kädet ylös. Mutta huoli pois, kyllä se kuntoon vielä tulee. Pakko kuitenkin lisätä mahdollisten vikapaikkojen joukkoon "sulku kiinni".
AIT PWZSV9 suoraan lattiaan, KA 198m2 vm 2004 1-taso OKT Pirkkala, 230m kaivo

Poissa kWh

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 135
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos! Olen ylpeä kovista luvuistani! Tai sitten en....

En tarkoituksella kettuillut, lähinnä nostin havaintona esiin jos itseäni fiksummilla täällä olisi ideoita. Kesällä ei liiemmin ole lämmitystarvetta. Kiinteä lauhdutus selittäisi tuota osin, mutta kaivojen kylmyys taas on tuota vastaan.

Onko sijainti jollain korkealla maastonkohdalla, kuten harjulla? Jolloin pohjavesi saattaisi olla syvällä, eikä sen vuoksi kaivoista saada haluttua tehoa irti? Se myös selittäisi syvemmät kaivot mitä tomppeli mitoittaa. Toinen selittävä voisi olla kivilaatu, eikö siellä lounaissuomessa ole jopa kalkkikiveä jossain, jolla taas on heikohko lämmönjohtavuus, ja siten voisi selittää kaivojen tilannetta.
Kangasalla Viessmann Vitocal 333g A08 185/190 lokakuusta 2014. Lämmitettyä betonilaattaa 162+53, ympärillä siporexia vuodelta 1999.

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
Tarkista liitekuvan venttiili toisessa keruuputkessa,jos nuo putket menee Nibelle niin toisen keruupiirin (lämpökaivon) venttiili on kiinni.

Jos nuo kaksi vasemmalle lähtevää putkea menee Nibelle niin käännä tuo venttiili auki ja tarkista keruuliuoksen lämpötilat muutaman käyntijakson jälkeen ;)

Tässä tarkempi kuva. putket menevät pumpulle vasemmalle pienen mutkan kautta. Ylös menevät putket jatkuvat lauhduttimille jotka ovat iv kanavassa ja tekevät kesällä viilennystä asuntoon, eli ilmastointi.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 775
  • Maalämpöfoorumi
Kattokaapas tätä kuvaa läpi ja tehkää siitä putkiparit kaivoille. Mulla meni totaalisesti sekaisin, kun näyttäisi keskimmäiset putket olevan suoraan heti putkella yhdessä. No seuratkaa siitä virtauksen suuntaa. Ja mitkä parit saatte noista putkista?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7939.0;attach=7897;image

Jos keskimmäiset putket on yhdistettynä , joka kuvasta on varmaa, niin silloin myös reunimmaiset täytyy olla yhdistettyinä keskenään. Ja tietysti, jos Niben erityisasiantuntija on todennut, että laitteisto on asianomaisesti kytketty, niin ei siinä mitään sitten.

Ja jos ei silmät petä totaalisesti, niin kaikki 3 vasemmanpuoleista putkea on yhdistetty toisiinsa. Tämä ei korjaannu millään venttiileillä. Paikalle pitää saada oikea putkimies, joka korjaa nuo kytkennät.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa CasaNibe

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 53
  • Maalämpöfoorumi
En tarkoituksella kettuillut, lähinnä nostin havaintona esiin jos itseäni fiksummilla täällä olisi ideoita. Kesällä ei liiemmin ole lämmitystarvetta. Kiinteä lauhdutus selittäisi tuota osin, mutta kaivojen kylmyys taas on tuota vastaan.

Onko sijainti jollain korkealla maastonkohdalla, kuten harjulla? Jolloin pohjavesi saattaisi olla syvällä, eikä sen vuoksi kaivoista saada haluttua tehoa irti? Se myös selittäisi syvemmät kaivot mitä tomppeli mitoittaa. Toinen selittävä voisi olla kivilaatu, eikö siellä lounaissuomessa ole jopa kalkkikiveä jossain, jolla taas on heikohko lämmönjohtavuus, ja siten voisi selittää kaivojen tilannetta.

Juu en minäkään sitä kettuiluna ottanut. ;) Kunhan koitin vähän keventää tunnelmaa. Tässä kun asian tiimoilta ei ole vuosiin löytynyt mitään hauskaa. Toiseksi tapana on sanoa että "Vit@=ilu on välittämistä"

Asiaan vielä palatakseni niin kyllä me asutaan aika korkealla merenpinnasta. Kiven laadusta en osaa sanoa mitään. Omat kivet on kunnossa! :D

Poissa Täystiili

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 171
  • Maalämpöfoorumi
Samaan lopputulokseen päädyin minäkin mitä Matias jo epäillyt, että toisen kaivon kierto Nibelle suljettuna ventiilillä. Montakohan vuotta ollut tuossa asennossa kyseinen venttiili?

Tarkista liitekuvan venttiili toisessa keruuputkessa,jos nuo putket menee Nibelle niin toisen keruupiirin (lämpökaivon) venttiili on kiinni.

Jos nuo kaksi vasemmalle lähtevää putkea menee Nibelle niin käännä tuo venttiili auki ja tarkista keruuliuoksen lämpötilat muutaman käyntijakson jälkeen ;)

Nuo iv-koneen kahden kennon kierrotkin sekoittavat ja putkista ei saa oikein kolmiuloitteista kuvaa kovin helposti, kun menevät useasti keskenään eris uuntiin ja päällekkäin.

Olisikohan tässä löytynyt mahdollinen pääasiallinen syy nykytilanteeseen ja vuosien ajan toteutuneeseen huonoon hyötysuhteeseen (=sähkönkulutukseen)?