Nyt pakkasten alettua on alkanut pumppu pyöriä jo parinkin päivän jaksoja yhtä soittoa. Pohdintaa aiheuttaa tässä vaiheessa kaivon lämmöt. Alimmillaan on oltu -0,5 asteessa, mille tuo vaikuttaa?
Muutin laskelmaa vastaamaan antamiasi lisätietoja. Kaivo näyttäisi edelleen olevan vähän alimittainen. Tässäkin laskelmassa voi olla virheitä. Jos kerrot niistä, korjaan virheet.
Olisi hyvä rajoittaa maalämpökoneen maksimiteho 10 kW :iin, jotta suojattaisiin kaivoa jäätymiseltä.
Hirsitalo ”Vsec” KUOPIO (Pohjois-Savo)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -34 C°
- Hirsitalo: Lattialämmitys, 22 C°, 156 m2, 663 m3, 9,10 kW 26 535 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 9,1 kW 26 535 kWh
ERITTELY Ala Energiaa/a Osuus Max teho Osuus
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( LATTIALÄMMITYS +31 C° )
• Kiinteistö, 156 m2, 663 m3 4,8 COP 8,69 kW 26 535 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 1,07 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,2 SCOP 9,8 kWh 31 335 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -724 kWh 0,23 kW 30 611 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 30 611 kWh
- Pumpulla tuotetaan 9,90 kW 30 611 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 30 611 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 9,9 kW- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 C°
▪ Maasta kerätään ( 4,2 COP) 7,8 kW 23 381 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 230 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 7 230 kWh
Tarvitaan 256 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,58 l/s (= 34,8 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,58 l/s):• Kaivon painehäviö 0,58 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 58 kPa (0,58 bar)
• Kaivon painehäviö 0,58 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 36 kPa (0,36 bar)
...
E -todistuksessa on on laskentaan usein otettu mukaan lisäenergiamutoja, joilla on edullisia korjauskertoimia.
Korjattu lämmitystarveluku ei vastaa todellista lämmitystarvetta ja sen perusteella ei voida mitoittaa talon lämmitysjärjestelmää.
Tämäkään laskelma ei ole mikään takuumitoitus.
