Mitoitus pyyntö

[Mettis]

Koitin itse laskea tuota mitoitusta mutta anto niin syvän kaivon,että meinas sydän lyödä tyhjää
Voisitko Tomppeli koittaa seuraavilla tiedoilla laskea millanen kaivo meillä OLISI pitänyt olla, kun vaivaa niin mieltä tämä asia.

Talo Mettis:
Tasakattoinen 170m2 1970 valmistunut yksikerroksinen talo.
Sijainti Oulu.
Lämmitys sähkönkulutus vaihdellut 28000-30000kwh välillä mukana käyttövesi myös.
Tuota alkuperäistä kulutusta voi vähän kyseealaistaa ,kun täällä oli lämmönsäätö tehtiin käsishuntilla ja puolet pattereista toimi todella huonosti. Naapurilla tismalleen samanlainen talo Oumanilla kuluttanut 24-25000kwh.
Tiiliverhous,puurunko jossa 100mm villaa. Sisällä lastulevypinnat.
Yläpohjassa villaa arviolta 200mm.
Alapohjassa joku ohkanen styroksi.
Lämmitysmuoto patterit, jotka uusittu vuoden sisään isommiksi.
Pesuhuoneessa patterin lisäksi sähköllä lattialämmitys.
Ilmanvaihto painovoimainen
Rakennuksen pituus 24,5m ja leveys 9m ja huonekorkeus vaihtelee 2,34-2,45m.
Papereissa ilmoitettu tilavuus 645m3
Ikkunat kolminkertaiset uudehkot. Ainoastaan olohuoneessa normaalia isommat ikkunat.
Ulko-ovet uusittu.
Nykyinen kaivo 200m josta putkea 11m ja kaivosta pannuhuoneeseen matkaa noin 20m.
Naapurin samanlainen kaivo noin 20m päässä.

Onnistuisiko näillä tiedoilla?
Kiitos jo etukäteen.

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyydeksi 279 metriä. Tuo syvyys edellyttää 45 mm keräinputkitusta.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo   ”Mettis”   OULU
Lämmitettävää   170 m2   408 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö   23 878 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 800 kWh
- Yhteensä   28 678 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -35,6 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,17 COP)   6,2 kW   19 218 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 460 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 279 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI   547 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Edit.:
Laitoin ensin foorumille laskelman, jossa ei ollut huomioitu 20 metrin päässä olevaa naapurin samanlaista lämpökaivoa.
Vaihdoin laskelman ja editoin tekstiä vastaamaan korjattua tilannetta.
Valitettavan lähellä tuo naapurin lämpökaivo. Kaivoon tuli 43 metriä lisää syvyyttä tuon naapurin kaivon takia.

[tomppeli]

Papereissa ilmoitettu tilavuus 645m3

Olisiko tämä koko rakennuksen volyymi, ns. bruttotilavuus?
Laskelman kannalta tärkeämpi on rakennuksen lämmin ilmatilavuus, siis ulkoseinien sisäpuolelle olevat kuutiot.

[Mettis]

Olisiko tämä koko rakennuksen volyymi, ns. bruttotilavuus?
Laskelman kannalta tärkeämpi on rakennuksen lämmin ilmatilavuus, siis ulkoseinien sisäpuolelle olevat kuutiot.

Kiitos laskelmasta.
Taitaa olla, kiireessä otin sen vaan talon papereista.

Tiedän, että tämä ei ole mikään takuumitoitus mutta kyllä meillä on alimittainen kaivo siitä ei pääse mihinkään. En tiedä itkeäkö vai nauraa kun niin harmittaa tämä homma. Olisivat vaan suoraan sanoneet millanen se reiän pitää olla ja piste. Rahat ois kyllä löytyny vaikka väkisten jostain.
Meillähän tuota hommaa vielä vaikeuttaa pitkä matka kaivolta pumpulle. Eli tuossahan alkaa olla keruuputkistolla pian mittaa lähemmäs 300m siis jos reikä olisi syvempi mutta eihän tuota pysty syventämään enää.
Nyt meillä on 40 keruuputki ja putket menee naapurin autotallin ali ja naapurin pihalla että sekin on aivan älytön savotta alkaa muuttamaan jos se tulevaisuudessa tulee eteen.
Tällä hetkellä ensimmäisenä mielessä on vaan tajuton harmitus miksi en selvittäny kunnolla asioita etukäteen..
Kyllä tuon jo marraskuun alun pikkupakkasilla näki, että ei hyvää seuraa pidemmän päälle..

Dodii vielä parempia uutisia, arvasin,että se naapurin kaivo on liian lähellä..

Voiko tätä tulevaisuudessa pelastaa edes toisella kaivolla?

[fraatti]

Tiedän, että tämä ei ole mikään takuumitoitus mutta kyllä meillä on alimittainen kaivo siitä ei pääse mihinkään. En tiedä itkeäkö vai nauraa kun niin harmittaa tämä homma. Olisivat vaan suoraan sanoneet millanen se reiän pitää olla ja piste. Rahat ois kyllä löytyny vaikka väkisten jostain.
Meillähän tuota hommaa vielä vaikeuttaa pitkä matka kaivolta pumpulle. Eli tuossahan alkaa olla keruuputkistolla pian mittaa lähemmäs 300m siis jos reikä olisi syvempi mutta eihän tuota pysty syventämään enää.
Nyt meillä on 40 keruuputki ja putket menee naapurin autotallin ali ja naapurin pihalla että sekin on aivan älytön savotta alkaa muuttamaan jos se tulevaisuudessa tulee eteen.
Tällä hetkellä ensimmäisenä mielessä on vaan tajuton harmitus miksi en selvittäny kunnolla asioita etukäteen..
Kyllä tuon jo marraskuun alun pikkupakkasilla näki, että ei hyvää seuraa pidemmän päälle..

Dodii vielä parempia uutisia, arvasin,että se naapurin kaivo on liian lähellä..

Voiko tätä tulevaisuudessa pelastaa edes toisella kaivolla?

Ei kannata nyt vielä liikoja ressata. Asialle ei nyt voi mitään ja kaivon toimivuuteen vaikuttaa moni asia mitä ei voi ennalta tietää. Talvella seurailet kaivosta tulevien nesteiden lämpötiloja niin noista voi sitten ehkä päätellä joskus jotain. Täytyy kuitenkin muistaa se että mitoituksia on tehty pitkin suomea melko paljonkin niukoilla mitoilla ja käyttäjät ovat asiasta täysin auttamattoman tietämättömiä. Talvella viileänä käyvä kaivo ei välttämättä näy missä muussa kuin heikentyneenä hyötysuhteena talvella. Tuokin on niin mitätön asia kun ei ole vertailukohtaa että tuotakaan tuskin huomaa...

Jos tulevan nesteen lämpötila alkaa olemaan -1 tai alle pidempijaksoisesti niin sitten voi olla että ongelmia on luvassa.

[tomppeli]

Komppaan täysin fraattia tässä kaivoasiassa.
Ensin kannattaa rauhassa katsoa, kuinka se kaivo selviää pakkasista.
Ajan mittaan asia varmistuu. Jos sattuisi olemaan hyvä kallioperä, saattaa kaivo kestää pakkasenkin.
Jos tuntuu menevän liian kylmäksi, ota pakkasilla sähkövastus avuksi helpottamaan kaivon kuormaa.

Jos sitten näyttää siltä, että kaivo on todellakin liian kylmä, on lisäkaivo hyvä ratkaisu.
Mikäli tontilla on tilaa, kannattaa lisäkaivo sijoittaa mahdollisimman etäälle jo olemassa olevista kaivoista.

[jm82]

Samaa mieltä kuin muut. Kaivo taitaa olla osittain arpapeliä. Johtuen ainakin kallion lämmönjohtavuudesta. Toki kartasta saa arvion mitä se lämmönjohtavuus on. Riippuen sijainnista suomen kartalla, niin kallion lämmönjohtavuus vaihtelee. Vielä ainakin Etelä-Pohjanmaalla on erittäin hyvää kalliota, mutta voi jossain aivan lähistöllä olla vaikka huonompiakin kohtia. Kallion lämmönjohtavuus voi olla 3 tai 3.6 ehkä jopa enemmän. Tai sitten vähemmän.

Jossain vaiheessa kaivon lämpötilan lasku pysähtyy. Eli ensimmäisiä lukemia saisi vaikka tammikuun 7. päivä tai tammikuun lopussa viimeistään. Milloin nyt sitten sattuu tulemaan kireimmät pakkaset. Pakkasilla kaivosta otetaan vähemmän lämpöä koska lämmitysveden tarvitsee olla kuumempaa kuin lämpimämmällä säällä. Eli kaivo ei periaatteessa rasitu pakkasella aivan niin paljon. Varsinkin jos talossa on lämpöpatterit. Lattialämmityksellä ei tule niin isoa eroa.

Nyt marraskuussa oli tosiaan pakkasta. Mutta nyt taas kaivo "lepää" kun on niin lämmintä. Vasta joskus tammikuussa on kylmää sekä helmikuussa. Sitten alkaa tullakin taas uudelleen lämmintä. Eli suurin rasitus kestää vain 2kk ja kevyempi rasitus 10kk. Tämä siis jo porattujen kaivojen hyödyksi. Toki porausvaiheessa voi ottaa vähän varmuusvaraa jos on mitoitettu liian tiukille.

[sailor]

Kiitos laskelmasta.
Taitaa olla, kiireessä otin sen vaan talon papereista.

Tiedän, että tämä ei ole mikään takuumitoitus mutta kyllä meillä on alimittainen kaivo siitä ei pääse mihinkään. En tiedä itkeäkö vai nauraa kun niin harmittaa tämä homma. Olisivat vaan suoraan sanoneet millanen se reiän pitää olla ja piste. Rahat ois kyllä löytyny vaikka väkisten jostain.
Meillähän tuota hommaa vielä vaikeuttaa pitkä matka kaivolta pumpulle. Eli tuossahan alkaa olla keruuputkistolla pian mittaa lähemmäs 300m siis jos reikä olisi syvempi mutta eihän tuota pysty syventämään enää.
Nyt meillä on 40 keruuputki ja putket menee naapurin autotallin ali ja naapurin pihalla että sekin on aivan älytön savotta alkaa muuttamaan jos se tulevaisuudessa tulee eteen.
Tällä hetkellä ensimmäisenä mielessä on vaan tajuton harmitus miksi en selvittäny kunnolla asioita etukäteen..
Kyllä tuon jo marraskuun alun pikkupakkasilla näki, että ei hyvää seuraa pidemmän päälle..

Dodii vielä parempia uutisia, arvasin,että se naapurin kaivo on liian lähellä..

Voiko tätä tulevaisuudessa pelastaa edes toisella kaivolla?

Koska sinulla on pitkät vaakavedot niin arvatenkin kaivosi hyötyy siitä kesällä jos pyörität maapiiriä kesäaikaan. Jos pumpussa on moderni ohjaus niin maapiirin saa pyörimään hyvin pienellä teholla.

Itse kaivo ei välttämättä kylmene kovinkaan paljoa mutta keräimessä oleva neste ei ehdi vain lämpenemään kiertäessään pumpun käydessä. Minä en olisi huolissani kavosi syvyydestä. Tuskin saat kaivoasi jäätymään tuolla kokoonpanolla.

Yläpohjaan lisäät puhallusvillaa varmuuden vuoksi.

[Mettis]

Koska sinulla on pitkät vaakavedot niin arvatenkin kaivosi hyötyy siitä kesällä jos pyörität maapiiriä kesäaikaan. Jos pumpussa on moderni ohjaus niin maapiirin saa pyörimään hyvin pienellä teholla.

Itse kaivo ei välttämättä kylmene kovinkaan paljoa mutta keräimessä oleva neste ei ehdi vain lämpenemään kiertäessään pumpun käydessä. Minä en olisi huolissani kavosi syvyydestä. Tuskin saat kaivoasi jäätymään tuolla kokoonpanolla.

Yläpohjaan lisäät puhallusvillaa varmuuden vuoksi.

Siis nuo keruuputket menee eristettynä sokkelin vierustaa kaivolta pumpulle eli maaperän lämmöstä ei tässä tapauksessa ole mitään hyötyä. Tuo ainoastaan pidentää tuo lenkkiä jos tonttijako olisi ollut erinlainen niin silloinhan tuo olisi kannattanut kaivaa syvemmälle ja hyödyntää tuo matka.
Mielestäni meillä ei ole keruupumpussa kuin jatkuva ja automaattinen asento ja vain itse kiertopumpussa manuaalinen nopeudensäätö. Eli ei kait onnistu laittaa kesäksi kiertoa.
Vähän nihkeät säädöt tässä Ivt:ssä näyttäisi olevan mitä nyt olen asentajavalikoita käyny läpi.
Myöskään yläpohjan  lisäeristys ei onnistu tällä hetkellä kun tasakaton alla ei ole tilaa, sitten kun joskus uusitaan katto erilaiseksi pitää lisäeristää.

Joo eihän tässä auta kuin toivoa oikein kylmää talvea, jotta oikeasti näkee miten kylmäksi kaivo menee ja jos ongelmia tulee, ehkä sitten olisi helpompi koittaa reklamoida.
Huonoimassa tapauksessa tuon toisen kaivon tekeminen on vaan todella vaikeata tämän meidän tontin pienuuden vuoksi.

Ei tämä meidän projekti ole kovin häävisti menny muutenkaa mutta eihän tästä voi kun ottaa taas opiksi ja alkaa asia kerralla korjaamaan ja seurata tosiaan tuota kaivoa.

[tomppeli]

Seuraa molempia lämpötiloja, sekä kaivosta tulevaa, että kaivoon palaava nesteen lämpötilaa.
Jos pumpussasi ei ole noiden molempien mittauksia, laita joku tällainen:



Se tallentaa alimman ja ylimmän arvon.  Seuraa niitä.
Jos maasta tuleva alittaa -1,5 C ja maahan menevä menee -8 C -arvoon, ollaan tulossa  vaaravyöhykkeelle.

[Mettis]

Seuraa molempia lämpötiloja, sekä kaivosta tulevaa, että kaivoon palaava nesteen lämpötilaa.
Jos pumpussasi ei ole noiden molempien mittauksia, laita joku tällainen:



Se tallentaa alimman ja ylimmän arvon.  Seuraa niitä.
Jos maasta tuleva alittaa -1,5 C ja maahan menevä menee -8 C -arvoon, ollaan tulossa  vaaravyöhykkeelle.

Olen virittäny omat kiinan mittarit eristeiden alle meno ja paluu putkeen pumpun omien lisäksi. Näyttävät vähän lämpimämpää liosta kuin pumpun mittaukset.

[tomppeli]

Anturin tuntoelimen ja putken väliin olisi hyvä piitahnaa lämmönjohtimeksi.
Lainaan tähän seppaant 'in kuvaa foorumilta


Eristekerroksen pitää olla todella paksu, jotta saadaan kunnollinen mittaus.

[Mettis]

Joo pitääpä lisätä piitahnaa antureiden väliin ja lisätä eristettä.
 

[Rauno]

Mitoitus pyyntö. Kiitoksia jo etukäteen!

Talo v.1970 tyypilinen sen ajan lättänä tiiliverhouksella, 147 neliöä ja 370 kuutiota. Alkuperäset kolmilasiset ikkunat. Uudet ulkoovet.  Pattereita 11kpl. Sijainti Kannus.

[tomppeli]

Mitoitus pyyntö. Kiitoksia jo etukäteen!

Talo v.1970 tyypilinen sen ajan lättänä tiiliverhouksella, 147 neliöä ja 370 kuutiota. Alkuperäset kolmilasiset ikkunat. Uudet ulkoovet.  Pattereita 11kpl. Sijainti Kannus.

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden, 233 m.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo   ”Rauno”   KANNUS
Lämmitettävää   147 m2   370 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö   25 061 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 000 kWh
- Yhteensä   29 061 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -32,5 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,17 COP)   6,2 kW   19 530 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 505 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   26 kWh
Tarvitaan yksi 233 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI   524 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Rauno]

Kiitoksia vielä Tomppelille!

Olipa aika yks yhteen mun ensimmäisen tarjouksen kans, pompun tehossa eroa 0.1kw ja kaivon syvyydessä 3m. 
Keitä on nämät "paikalliset alan ammattilaiset" varmaankin näitä paikallisia LVI-yrttäjiä? Aika monen tasosta yrittäjää on näissä putkareissa, keneen heistä sitte kannattaa luottaa. No onpa nyt Tompelinkin laskelma tukena.

Esim. Niben esitteissä luvataan että tuottaa lämmitykseen max.65 asteen vettä, mitä se käytännössä tarkoittaa, lähteekö patteri kiertoo todella max.65 asteista vettä jos noin kuumalle vedelle on joskus tarve?
Jos lähes noinki kuumaa vettä kovimmilla pakkasilla pattereihin tarvii niin mikä ois se lämpötila jossa kannattas alkaa suunniteleen patereitten vaihtamista tehokkimpiin.
Tähän mennessä minulle on vakuuteltu ettei kannata pattereita vaihtaa.

[kenkää]

Hei vaan!

Tarvitsisin mitoituslaskelmaa myös. OKT jossa alkaa vanha maalämpöpumppu tulemaan tiensä päähän. Hiukan arvelluttaa nykyinen vaakakeruupiirin pituus (300m). Tarkoitus olisi uusia pelkästään maalämpöpumppu.

- Rakennuksen sijainti: Vihti
- Rakentamisvuosi: 2001, 1,5-kerroksinen tasamaan talo
- Sähkönkulutus: 13-15 000 kwh kaikkineen normaalisti
- Henkilömäärä: 4
- Vesikiertoinen lattialämmitys kaikkialla
- Lämmitysjärjestelmä: MLP Matti Optima 8/6kw (osatehoinen, erillinen 500l lämminvesivaraaja sähköpatruunalla)
- Lämmönkeruu: kosteassa savessa vaakakeruupiiri 300m yhdellä lenkillä
- Ilmanvaihto: Koneellinen LTO
- Asuinneliöitä 146 ja lämmitettäviä neliöitä 172
- Rakennustilavuus: 520m3
- Kerrosten lukumäärä: 1,5
- Alapohjan laatu: Maanvarainen 60cm betonilaatta ja 150cm stryrox
- Yläpohjan lämpöeriste: mineraalivillat 30cm
- Ikkunat: 3-lasiset normaalikokoiset

[jm82]

Kiitoksia vielä Tomppelille!

Olipa aika yks yhteen mun ensimmäisen tarjouksen kans, pompun tehossa eroa 0.1kw ja kaivon syvyydessä 3m. 
Keitä on nämät "paikalliset alan ammattilaiset" varmaankin näitä paikallisia LVI-yrttäjiä? Aika monen tasosta yrittäjää on näissä putkareissa, keneen heistä sitte kannattaa luottaa. No onpa nyt Tompelinkin laskelma tukena.

Esim. Niben esitteissä luvataan että tuottaa lämmitykseen max.65 asteen vettä, mitä se käytännössä tarkoittaa, lähteekö patteri kiertoo todella max.65 asteista vettä jos noin kuumalle vedelle on joskus tarve?
Jos lähes noinki kuumaa vettä kovimmilla pakkasilla pattereihin tarvii niin mikä ois se lämpötila jossa kannattas alkaa suunniteleen patereitten vaihtamista tehokkimpiin.
Tähän mennessä minulle on vakuuteltu ettei kannata pattereita vaihtaa.

3-12 invertteri saattaisi osua tehon puolesta.
Nuo on siis ne aivan maksimi arvot. Eli pattereiden paluulämpötila ei saa olla yli 58C ja lähtevä vesi ennen sähkövastusta ei saa nousta yli 65C. Periaatteessa voisi tehdä korkeintaan 65C vettä kompressorilla, mutta teho ei ole enää 12 eikä 11 kW vaan vähemmän. 55C vettä voisi tehdä arviolta 10.5 kW teholla?

Pattereita ei kannata vielä vaihtaa jos ei vaihtamiselle ole jotain erityistä syytä. Yleensä ne vanhat patterit vielä riittää. Toki 4-16 invertterissä olisi enemmän tehovaraa, mutta tuo 12 mallikin pitäisi ihan hyvin riittää jo.

Täälläkin kävi putkimies silloin katsomassa ja puhui jotain että patterit ihan riittää ja ei kannata vaihtaa pattereita.
Puskurivaraaja kannattaa olla varmaankin 200 litraa. 100 litrainen kun on niin pieni.

NIBE F1255
1. Invertteriohjatun kompressorin ansiosta optimaalinen vuosihyötysuhde
2. Invertterikompressorin teho säätyy lämmöntarpeen mukaan
3. Kierroslukuohjatut kiertovesipumput optimoivat lämpöpumpun virtaukset
4. Korkeat lämpötilat
– Menoveden lämpötila jopa 65 °C
– Paluuveden lämpötila jopa 58 °C
5. Sisäinen kello reaaliaikatoiminnolla mm. lisäkäyttöveden tuotannon ja menolämpötilan laskun/noston ohjelmointia varten
6. NIBE Uplink -internetyhteydellä lämpöpumpun etävalvonta ja -ohjaus

[tomppeli]

...Tarvitsisin mitoituslaskelmaa myös. OKT jossa alkaa vanha maalämpöpumppu tulemaan tiensä päähän. Hiukan arvelluttaa nykyinen vaakakeruupiirin pituus (300m). Tarkoitus olisi uusia pelkästään maalämpöpumppu.

- Rakennuksen sijainti: Vihti
- Rakentamisvuosi: 2001, 1,5-kerroksinen tasamaan talo
- Sähkönkulutus: 13-15 000 kwh kaikkineen normaalisti
- Henkilömäärä: 4
- Vesikiertoinen lattialämmitys kaikkialla
- Lämmitysjärjestelmä: MLP Matti Optima 8/6kw (osatehoinen, erillinen 500l lämminvesivaraaja sähköpatruunalla)
- Lämmönkeruu: kosteassa savessa vaakakeruupiiri 300m yhdellä lenkillä
- Ilmanvaihto: Koneellinen LTO
- Asuinneliöitä 146 ja lämmitettäviä neliöitä 172
- Rakennustilavuus: 520m3
- Kerrosten lukumäärä: 1,5
- Alapohjan laatu: Maanvarainen 60cm betonilaatta ja 150cm stryrox
- Yläpohjan lämpöeriste: mineraalivillat 30cm
- Ikkunat: 3-lasiset normaalikokoiset

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo   ”kenkää”   VIHTI
Lämmitettävää   146 m2   368 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö   18 624 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 800 kWh
- Yhteensä   23 424 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -32,0 C
▪ Maasta kerätään ( 5,18 COP)   6,5 kW   17 908 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   5 516 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 190 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri KOSTEA  SAVI   418 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Rauno]

Tuli sitte talvella porauttettua 230m syäkaivo ja putki 40mm, porari ei ottanut kuuleviinkorviin että putki tarvis olla isompi. Samaa vakuuttelivat Nibelläkin että 40mm putkellakin tulee toimeen.
Pumppu on vielä ostamatta mutta kovasti oon asiaa pähkäillyt mitä nyt pitäs nyt tehdä, vaihtaakko putki isompaan, nostaakko putkia ylemmäs kaivosta, vai piiskapumpu, onko maalämpöpumpuissa eroa joka kävis syvempään kaivoonkin, ketä "asiantuntijaa" tässä nyt uskos???