invertteri vs.on-off pumppu

[peki]

Tää on yksi niistä mukavista kilpailuista joissa ei oikein häviäjiä olekaan. Sanoittaisinkohan konsensuksen oikein jos toteaisin näin:
Näyttää siltä että keruun mitoitus ja lämmönjaon toteutus ovat merkittävämpiä tekijöitä maalämpöpumpun hyötysuhteeseen
kuin se että onko pumppu muuttuvatehoinen vai ei.

Ja jos eroja pumppujen välillä on, niin suurimmillaankin ne ovat aika pieniä.

Mitään helppoa ei maalämpöpumpun hyötysuhteen mittaaminen ole, varsinkin näillä ilmoilla kun ulkolämpötila vaihtelee +10 astetta
päivien välillä. Jos joku kysysyis nyt meidän pumpun lukuja niin arvot olisivat kovinkin erilaisia riippuen siitä kuinka pitkän aikavälin
keskiarvoista puhutaan. Eri aikaväliln esim. 1h/12h/viikon keskiarvoistetutkin lukemat vaihtelevat yllättävän paljon, tässä ihan esimerkkinä kaksi
tunnin mittauksen keskiarvonippua:

esimerkkinä 24h aikajaksolta kaksi kpl. tunnin keskiarvoja ja pumppuhan on käynyt koko 24h.
aikaväli - toimintatila, ulkolämpö, COP, taajuus, kaikista keskiarvot
6.12.2016 20:00-21:00 - B2.4/W31.9 ulkT -12.0 COP 5.0 52.4Hz
7.12.2016 16:00-17:00 - B4.0/W29.5 ulkT 0.7 COP 5.9 22.7Hz

Mutta yllättävän hyvin tuo lämmöntarveluku seuraa muuttuvia ilmoja.
Yllätys on että onoff pumppu rajusti ilman viiletessä ei kuitenkaan kovin paljoo kyykkää
COPissakaan. Tosin ei pysty tuollaisiin yksittäisten tuntien otantaan, mutta
niillä ei kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä olekkaan.
Kiinnostaisi kovasti mikä tuollaisen inventterin ottoteho on noin 6kw antoteholla.
Aika suuri tuo coppelon tiputus on jos vertaa pelkkään keruuseen??

[Kimmo_L]

Näyttää siltä että keruun mitoitus ja lämmönjaon toteutus ovat merkittävämpiä tekijöitä maalämpöpumpun hyötysuhteeseen
kuin se että onko pumppu muuttuvatehoinen vai ei.

Ja jos eroja pumppujen välillä on, niin suurimmillaankin ne ovat aika pieniä.

Olen täysin samaa mieltä tuosta. 

Erityisesti lämmönjako on erittäin tärkeä. Se kannattaa suunnitella sellaiseksi, että riittää mahdollisimman alhainen lämmitysveden lämpötila (lauhduttimelta asti).

[WPF]

Tää on yksi niistä mukavista kilpailuista joissa ei oikein häviäjiä olekaan. Sanoittaisinkohan konsensuksen oikein jos toteaisin näin:
Näyttää siltä että keruun mitoitus ja lämmönjaon toteutus ovat merkittävämpiä tekijöitä maalämpöpumpun hyötysuhteeseen
kuin se että onko pumppu muuttuvatehoinen vai ei.

Ja jos eroja pumppujen välillä on, niin suurimmillaankin ne ovat aika pieniä.

Juurikin näin. Kannattaa panostaa laatuun ja suunnitteluun, sekä helppokäyttöiseen automatiikkaan (normi kuluttaja).

[k113635]

Tuota takkateoriaa tukee hauskasti esimerkkilasku tämän vuoden lokakuun "ei saunaa, eikä takkaa 2,02" vs. marraskuun "(puu)saunassa joka viikonloppu ja keskiviikkoisin pieni pesällinen takassa 1,90."

Jos tuota eroa lähtee haarukoimaan niin "puuttuvaa sähkönkulutusta on" (2,02-1,90) * 390 * 558 (marraskuun LäTL) / 1000 -> 26,8kWh

Jos oletetaan että tulipesien hyötysuhde olisi 80%, Niben SCOP 5 ja kuivan koivuklapin energiasisältö 4,15kWh/kg niin 26,8 * 5 / 4,15 / 0,8 -> n.40kg joka on hämmästyttävän lähellä totuutta poltetusta puumäärästä.
Keskiviikkoisin takassa n. 4kg ja viikonloppuna saunan pesässä n. 6kg. Voi olla että tuli oletettua tai laskettua jotain väärin, mutta hauskasti numerot stemmaa. Onko muita teorioita?

On pikkuisen ohi aiheen, mutta toisaalta tää takan käyttö pistää pumppujen erojen merkitystä hyvin mittasuhteisiin, koska tuo ero voisi hyvinkin olla jotain sellaista mitä 'hyvän' ja 'huonon' pumpun
välillä voisi käytännössä olla jos järjestelmä muuten pysyisi samana. Eli puukiuasta ja takkaa molempia kerran viikossa polttamalla olisi hyvä ja huono pumppu tasoissa, mutta polttamalla viikossa kolmannen pesällisen
voisi huonompi voittaa jopa markkinoiden parhaan pumpun ostosähköllä mittaamalla. Joku pitää tätä eroa isona, joku toinen pienenä, mutta jotain tuota luokkaa se ero mielestäni voisi olla käytännössä.

Jäi tuo arvioimani poltetuiden puiden määrä hieman mietityttämään, joten tänään kun hain uuden puukuorman sisälle lämpiämään niin punnitsin normaali satsin eli kopallisen ja kassillisen.
Kopassa oli puita 10,5kg ja kassissa 11kg ja tuollaisia lasteja on hyvin todennäköisesti haettu juurikin kaksi marraskuun aikana. Ihan hämmentävän lähelle osuu tuota alunperin hihasta vedettyä 40 kiloa.
Varsinkin jos arvioi polttopuiden määrää toteutuneella lämmityksen COP:illa eikä tuolla hihavakio 5:llä. Täytyy lisätä jatkossa kirjanpitoon myös tuo polttopuiden määrä.

[peki]

On pikkuisen ohi aiheen, mutta toisaalta tää takan käyttö pistää pumppujen erojen merkitystä hyvin mittasuhteisiin, koska tuo ero voisi hyvinkin olla jotain sellaista mitä 'hyvän' ja 'huonon' pumpun
välillä voisi käytännössä olla jos järjestelmä muuten pysyisi samana. Eli puukiuasta ja takkaa molempia kerran viikossa polttamalla olisi hyvä ja huono pumppu tasoissa, mutta polttamalla viikossa kolmannen pesällisen
voisi huonompi voittaa jopa markkinoiden parhaan pumpun ostosähköllä mittaamalla. Joku pitää tätä eroa isona, joku toinen pienenä, mutta jotain tuota luokkaa se ero mielestäni voisi olla käytännössä.

Jäi tuo arvioimani poltetuiden puiden määrä hieman mietityttämään, joten tänään kun hain uuden puukuorman sisälle lämpiämään niin punnitsin normaali satsin eli kopallisen ja kassillisen.
Kopassa oli puita 10,5kg ja kassissa 11kg ja tuollaisia lasteja on hyvin todennäköisesti haettu juurikin kaksi marraskuun aikana. Ihan hämmentävän lähelle osuu tuota alunperin hihasta vedettyä 40 kiloa.
Varsinkin jos arvioi polttopuiden määrää toteutuneella lämmityksen COP:illa eikä tuolla hihavakio 5:llä. Täytyy lisätä jatkossa kirjanpitoon myös tuo polttopuiden määrä.

Meillä yksi saunan lämmitys vähentää noin 2kwh pumpulta ostosähkössä.
Mittaus on kyllä  vielä kesken, mutta yli 10% lovi tullee OEK lukuun.
Hyvän ja huonon pumpun ero ei pitäisikään näkyä näillä ulkolämmöillä.
On tää kumma, pelätään pitkää pakkaskautta, mutta toisaalta kädet ristissä tässä sitä odotetaan

[peki]

Luin että Niben inventtereissä olisi asteen porrastuksilla nämä ohjaukset?
Eihän näitä tästäkään syystä voi samalle viivalle pistää.
Ainakin omassa kotona lämpökäyrä laatassa vaatii tasaisen lämmön ylläpitämiseksi
hieman hienomman erottelun.
Esim. ulkolämpö 0 käyrä 29.5
ulkolämpö -5 käyrä 30.2
-10 käyrä 31,2
-15 käyrä 31,7.
Jos nämä arvot pitäisi oikeesti erotella asteen tarkkuudella, niin pumppuhan tekisi
periaatteessa saman lämpöistä vettä oli ulkona sitten -10 tai -15C.
Tosin inventteri ei varmaan pysyisi käynnissä jos resoluutio olisi pienempi.

[jm82]

Luin että Niben inventtereissä olisi asteen porrastuksilla nämä ohjaukset?
Eihän näitä tästäkään syystä voi samalle viivalle pistää.
Ainakin omassa kotona lämpökäyrä laatassa vaatii tasaisen lämmön ylläpitämiseksi
hieman hienomman erottelun.
Esim. ulkolämpö 0 käyrä 29.5
ulkolämpö -5 käyrä 30.2
-10 käyrä 31,2
-15 käyrä 31,7.
Jos nämä arvot pitäisi oikeesti erotella asteen tarkkuudella, niin pumppuhan tekisi
periaatteessa saman lämpöistä vettä oli ulkona sitten -10 tai -15C.
Tosin inventteri ei varmaan pysyisi käynnissä jos resoluutio olisi pienempi.

Myös on/off on asteen porrastuksilla. Mutta nibe laskee taukotilassa niitä asteminuutteja ja samoin käynnissä ollessa laskee asteminuutteja. Eli riippuu myös siitä talon kulutuksesta että miten kauan lämmitys on päällä ja miten kauan lämmitys on pois päältä. Siksi tuo karkea 1 asteen porrastuskin toimii ihan hyvin. Eli -30 pakkasella vaaditaan pidemmän ajan lämmitystä että asteminuuttivajetta saa kurottua kiinni. 0 kelillä taas riittää lyhyempikin lämmitys että asteminuutit saa nollaan ja pumppu sammuu. Nibe myös mittaa asteminuutteja menolämpötilan perusteella. Eli siksi kait laskutapa on vähän erilainen. Kumminkin ohjaus pitäisi kaiken järjen mukaan olla yhtä hyvä. Taitaa olla testattukin että paljonko ohjaus "parantaa" hyötysuhdetta. Mutta siis eri ohjaustavoissa ei pitäisi olla mitään eroa hyötysuhteeseen.

Nibe tosiaan laskisi pyyntilämpötilan kait pyöristettynä. Ja meno lämpötila, paluulla ei ole mitään merkitystä. Eli 0 30C, -5 30C, -10 31C, -15 32C. Eli käyrä olisi älyttömän loiva. Edes niben loivin 1 käyrä ei varmaankaan ole noin lova. Eli 15C kiristyminen laskisi laskettua menolämpötilaa ainoastaa 2 asteella. Nibe siis laskee lasketun menolämpötilan keskiarvoa. Eli invertteri siis tekisi 0C kelillä 30C vettä kiertoon ja -15 kelillä 32C vettä kiertoon. Eli hyvin se kait toimii vaikka portaat ovatkin vain 1C tarkkuudella. Vanhassa nibessä kaikki muutkin lukemat on vain 1C tarkkuudella. Ilmeisesti suurempaa tarkkuutta ei tarvitsekaan. Uudemmat ymmärtää desimaalit, mutta en tiedä sitten että hyödyntääkö kone desimaaleja. Paitsi toki pumppujen säädöissä vaaditaan suurempi tarkkuus.


Mutta kyllä se invertteri periaatteessa voisi hyödyntää niitä desimaalejakin. Eli olisi tarkempi säätö. Vaikkapa normaalit lämpökäyrät, mutta se tason säätö eli lämpötila olisikin 0.5 välein. Eli vaikkapa käyrä 3 ja lämpötila korotus +0.5. Kun nyt säädöt on vain 1 portain. Eli väli -10 ja +10 on se säätövara. Täällä taitaa olla 3 +7. Ja lämpökäyrän saa kai valittua 1-10 ja 1 on loivin. Saa myös tehtyä oman lämpökäyrän, paitsi ei saa tehtyä tässä vanhassa. Mutta ei ole ollut toisaalta mitään tarvettakaan omalle käyrälle. Tai jos ei lämpötila millään pysy haluttuna, niin voi laittaa sen huonelämpötila-anturin. Se sitten säätää lämpötilaa vähän tarpeen mukaan pienemmäksi tai isommaksi. Anturille voi laittaa kertoimen, eli että miten paljon se korjaa lämpötilaa. Vanhaankin pumppuun saisi anturin, mutta ei tullut koneen mukana. Aika hyvin toimii ilmankin.


Asteminuutit lyhyesti. Käynnistys -60. Sammutus 0. Eli on tietty pyyntilämpötila, vaikka 35C. Lämpötila olisikin 34C, eli menolämpötila. Kun 34C meno on ollut 60 minuuttia, niin kompressori käynnistyy. Kompura lämmittää vettä 5C, eli meno 39C. Eli 4C yli pyynnin. Asteminuutit on -60 eli 60/4C = 15. Kompressori on siis käynnissä 15 minuuttia ja sitten on asteminuutit taas 0 ja kompressori sammuu. Lukemat voi olla myös jotain aivan muuta, mutta periaate on aina sama. Käynnistysraja voi olla esim -250, eli silloin on kauemmin pois päältä ja toisaalta on kauemmin päällä. Invertteri toimii samoin, mutta yrittää pitää meno lämpötilan 35 asteessa mahdollisuuksien mukaan. Nibe invertteri siis. Joku muu sitten toimii jollain muulla tapaa. En tiedä yhtään miten. Invertterikään ei välitä paluuveden lämpötilasta. Eli säätö on vain lähtevän veden perusteella. Nibe laskee sitä lämmitysvajausta minuutin välein, tai jos ei ole lämmitysvajausta, niin lämmitystä. Jos vajausta olisi 10C, niin asteminuutit menee joka minuutti 10 pykälää alaspäin. Eli kompura käynnistyisi jo 6 minuutin päästä (asetus -60). Asteminuutit siis päivittyy joka minuutti riippumatta onko kompura käynnissä vai sammuksissa. Melko näppärä systeemi ja ei ole edes kovin vaikea jos vain saa siitä "juonesta" kiinni. Ja jos asteminuutit menee pahasti pakkaselle, niin 1kW sähkövastus tulee mukaan lämmitykseen. Rajan saa säädettyä. Jos 1kW ei riitä, niin säätää lisää tehoa hetken päästä.

[peki]

Myös on/off on asteen porrastuksilla. Mutta nibe laskee taukotilassa niitä asteminuutteja ja samoin käynnissä ollessa laskee asteminuutteja. Eli riippuu myös siitä talon kulutuksesta että miten kauan lämmitys on päällä ja miten kauan lämmitys on pois päältä. Siksi tuo karkea 1 asteen porrastuskin toimii ihan hyvin. Eli -30 pakkasella vaaditaan pidemmän ajan lämmitystä että asteminuuttivajetta saa kurottua kiinni. 0 kelillä taas riittää lyhyempikin lämmitys että asteminuutit saa nollaan ja pumppu sammuu. Nibe myös mittaa asteminuutteja menolämpötilan perusteella. Eli siksi kait laskutapa on vähän erilainen. Kumminkin ohjaus pitäisi kaiken järjen mukaan olla yhtä hyvä. Taitaa olla testattukin että paljonko ohjaus "parantaa" hyötysuhdetta. Mutta siis eri ohjaustavoissa ei pitäisi olla mitään eroa hyötysuhteeseen.

Nibe tosiaan laskisi pyyntilämpötilan kait pyöristettynä. Ja meno lämpötila, paluulla ei ole mitään merkitystä. Eli 0 30C, -5 30C, -10 31C, -15 32C. Eli käyrä olisi älyttömän loiva. Edes niben loivin 1 käyrä ei varmaankaan ole noin lova. Eli 15C kiristyminen laskisi laskettua menolämpötilaa ainoastaa 2 asteella. Nibe siis laskee lasketun menolämpötilan keskiarvoa. Eli invertteri siis tekisi 0C kelillä 30C vettä kiertoon ja -15 kelillä 32C vettä kiertoon. Eli hyvin se kait toimii vaikka portaat ovatkin vain 1C tarkkuudella. Vanhassa nibessä kaikki muutkin lukemat on vain 1C tarkkuudella. Ilmeisesti suurempaa tarkkuutta ei tarvitsekaan. Uudemmat ymmärtää desimaalit, mutta en tiedä sitten että hyödyntääkö kone desimaaleja. Paitsi toki pumppujen säädöissä vaaditaan suurempi tarkkuus.


Mutta kyllä se invertteri periaatteessa voisi hyödyntää niitä desimaalejakin. Eli olisi tarkempi säätö. Vaikkapa normaalit lämpökäyrät, mutta se tason säätö eli lämpötila olisikin 0.5 välein. Eli vaikkapa käyrä 3 ja lämpötila korotus +0.5. Kun nyt säädöt on vain 1 portain. Eli väli -10 ja +10 on se säätövara. Täällä taitaa olla 3 +7. Ja lämpökäyrän saa kai valittua 1-10 ja 1 on loivin. Saa myös tehtyä oman lämpökäyrän, paitsi ei saa tehtyä tässä vanhassa. Mutta ei ole ollut toisaalta mitään tarvettakaan omalle käyrälle. Tai jos ei lämpötila millään pysy haluttuna, niin voi laittaa sen huonelämpötila-anturin. Se sitten säätää lämpötilaa vähän tarpeen mukaan pienemmäksi tai isommaksi. Anturille voi laittaa kertoimen, eli että miten paljon se korjaa lämpötilaa. Vanhaankin pumppuun saisi anturin, mutta ei tullut koneen mukana. Aika hyvin toimii ilmankin.

Kiitos. Olen vähän viisaampi.

[jm82]

Täälläkin voi tuo sisälämpötila vähän vaihdella ulkolämpötilan mukaan. Mutta hyvin hankala arvioida että missä lämpötiloissa se 1 asteen porrastus aina vaihtuu

Voi olla että uudempi nibe olisi jotenkin fiksumpi. Tai sitten on ihan sama. Mutta täällä näyttää ulkolämpötilan myös 1C tarkkuudella vain. Eli ulkolämpötilan 1C muutos voi vaikuttaa pyyntilämpötilaan 1C. Mutta tahtoo tuo ulkolämpötila niin nopeastikin vaihdella, että nuo portaat ei kait sitten kovin paljon haittaa.

Vanhassa nibessä on pyöritettävä potikka lämpötilalle, eikä ole portaita. Mutta sitten näytössä näkyy silti portaat vain 1 välein. Eli ehkä tuo pyöritettävä säätö on vain hämäystä

[k113635]

Niben käyrä tosiaan asetellaan asteen tarkkuudella, mutta kyllä sisäinen laskenta menee 0.1-asteen portain. Sinänsä tuo asteen tarkkuudella tapahtuva säätö on minunkin mielestä liian krouvi, koska lattialämmityksen kanssa reagoi sisälämpötila muutoksiin melkein yksi yhteen pyynnin kanssa. Monasti on ollut ikävä oumannin 0.1 asteen tarkkuudella tapahtuvaa käyrän asetusta.

Nykyisellä käyrällä jos pidän lattiakierron täysilla on liian kuuma, mutta käyrää asteen laskemalla tuntui jo viileältä. Kompromissinä pidin korkeamman käyrän ja laskin LL kiertoa pikkuisen, varaajan kanssa tuo onnistuu helposti. Vaikka hyvä hyötysuhde on monesti tavoitteena, niin kyllä asumisviihtyvyys menee aina edelle.

Koitin valita sopivat muuttujat, jotta tuo tehonohjaus/asteminuuttilaskenta näkyisi käytännössä, juuri nyt saikin hyvän esimerkin säädön toiminnasta kun ulkona viilenee:

punainen = Niben lauhduttimen lähtölämpötila. Johtuen siitä että lattian delta (ka 2.49C) on pienempi kuin Niben lauhduttimen (ka. 3.91C), niini kone joutuu vielä tekemään kuumempaa vettä kuin mitä pyynti on.
musta = Niben käyrän mukainen pyynti. Kuopat KV-jaksojen kohdilla johtuu -1 korjauksesta lämpökäyrään joilla vähän kompensoidaan Niben kiihdyttelyä takaisin lämmitykseen siirryttäessä. Samalla tulee napattua kv-jakson jälkeiset kuumat aallot varaajaan, eikä niitä päästetä suotta lattiakiertoon. Tää on omaa ropellihattukokeilua, ei ole Niben normaalia toimintaa.
oranssi = Varaajasta lattiaan shunttauksen jälkeen lähtevä lämmitysvesi. Niben ulkoinen anturi näkee tämän lämpötilan (tai jos tarkkoja ollaan niin Niben anturi näyttää +0.2 enemmän, käyrässä on kalibroitu oikea lämpötila) ja asteminuuttilaskenta tapahtuu minuutin välein: entinen asteminuuttilukema + (tämä lämpötila - pyynti)
sininen = paluu lattiasta, nousee loivasti pyynnin mukana
violetti = asteminuutit. Laskenta tapahtuu ylläkuvatun kaltaisesti ja tämän lukeman perusteelle Nibe muuttaa kompressorin taajuutta. Esim. 17:00-12:00 asteminuutit laskee -> tehoa nostetaan. Ohjaus pyrkii pitämään asteminuutit lähellä käynnistysrajaa, joka täällä on -180.
ruskea = kompressorin kierrosluku, säätyy 1Hz:n välein.
vihreä = ulkolämpötila, jonka perusteella Nibe laskee käyränmukaisen pyyntinsä.

Noiden käyrien taustalla tapahtuu kaikenlaista, termarit napsuu päälle/pois koska poltin pesälllisen takassa aamupäivällä ja Tiilerin varsinainen luovutus alkoi vasta myöhään illalla sekä varaajaan tehdään kv-jaksojen jälkeen latausta, mutta nämä seikat piilotetaan lämmitysjärjestelmältä (ja Nibeltä) ohjaushässäkkäni avulle. Eli nykyistä toimintaa en pitäisi mitenkään esimerkkinä siitä miten f1255 toimii pakasta vedettynä vaan ennemminkin esimerkkinä siitä miten invertterin voisi viritellä toimimaan varaajan kanssa. Hyvyydestä tai huonoudesta olen jäävi sanomaan mitään, mutta lämpöä riittää eikä sähkölaskut aiheuta sydänoireita ja tosi hauskaa on ollut tota tuunata. 

[k113635]

Menee vähän yksinpuheluksi, mutta pistetään tänne säikeeseen kuitenkin, liittyy mielestäni aiheeseen.

Tällä foorumilla on usein todettu itsestäänselvyytenä että termostaatit huonontavat MLP:n kanssa käytettäessä hyötysuhdetta.

Mä en oikein ole samaa mieltä, ja pistän todisteeksi mitä tapahtuu kun poltin kerrankin täyden pesällisen takassa
jolloin takan vaikutuspiiriin kuuluvat 4 lattiapiiriä sulkutuivat termostaatin toimesta.

11:00-13:00 tasapainotila ennen takan mukaantuloa ottoteho n. 610W ja pumppu tekee n. 30-asteista vettä 700l/h
13:00-18:00 transitio ei mene ihan kuin stromsöössä, sillä väliin osuu ikävästi kv-jakso ja Wehofloorin termarit napsahtelee aikansa,
eivät suostu toimimaan tyhminä hystereesikojeina millään säädöillä.
18:00- uusi tasapainotila takan kanssa, ottoteho 410W ja pumppu tekee 30-asteista vettä 485l/h

+takan vaikutusalueiden ulkopuolisiin lattiapiireihin menevän veden lämpötilat ja virtaukset pysyvät samoina
+kaivolta tulo nousee keruun pienemmän kuormituksen vuoksi -> hyötysuhde nousee
+lauhduttimen keskilämpötila ei muutu
+sisälämpötila pysyy vakaana, tuo pienoinen nousu johtuu siitä että Niben anturi on pojan huoneen vaikutuspiirissä ja peli-PC vähän lämmittää

- en keksi yhtään huonoa puolta takan poltossa varaajan ja invertterin kanssa? Kaivo saa lepoa ja isäntä tilaa puuliiteriin.

Miltä näyttäis tällainen skenaario on/off näkovinkkelistä? Omasta mielestäni invertteri toimii näissä tilanteissa aika näpsästi.

[peki]

Menee vähän yksinpuheluksi, mutta pistetään tänne säikeeseen kuitenkin, liittyy mielestäni aiheeseen.

Tällä foorumilla on usein todettu itsestäänselvyytenä että termostaatit huonontavat MLP:n kanssa käytettäessä hyötysuhdetta.

Mä en oikein ole samaa mieltä, ja pistän todisteeksi mitä tapahtuu kun poltin kerrankin täyden pesällisen takassa
jolloin takan vaikutuspiiriin kuuluvat 4 lattiapiiriä sulkutuivat termostaatin toimesta.

11:00-13:00 tasapainotila ennen takan mukaantuloa ottoteho n. 610W ja pumppu tekee n. 30-asteista vettä 700l/h
13:00-18:00 transitio ei mene ihan kuin stromsöössä, sillä väliin osuu ikävästi kv-jakso ja Wehofloorin termarit napsahtelee aikansa,
eivät suostu toimimaan tyhminä hystereesikojeina millään säädöillä.
18:00- uusi tasapainotila takan kanssa, ottoteho 410W ja pumppu tekee 30-asteista vettä 485l/h

+takan vaikutusalueiden ulkopuolisiin lattiapiireihin menevän veden lämpötilat ja virtaukset pysyvät samoina
+kaivolta tulo nousee keruun pienemmän kuormituksen vuoksi -> hyötysuhde nousee
+lauhduttimen keskilämpötila ei muutu
+sisälämpötila pysyy vakaana, tuo pienoinen nousu johtuu siitä että Niben anturi on pojan huoneen vaikutuspiirissä ja peli-PC vähän lämmittää

- en keksi yhtään huonoa puolta takan poltossa varaajan ja invertterin kanssa? Kaivo saa lepoa ja isäntä tilaa puuliiteriin.

Miltä näyttäis tällainen skenaario on/off näkovinkkelistä? Omasta mielestäni invertteri toimii näissä tilanteissa aika näpsästi.

Älä hätäile, samanmoinen testaus on juuri alkamassa. Täytyy tsekkailla tämä ilta kuitenkin tuon saunan vaikutuksia.

[jm82]

- en keksi yhtään huonoa puolta takan poltossa varaajan ja invertterin kanssa? Kaivo saa lepoa ja isäntä tilaa puuliiteriin.

Miltä näyttäis tällainen skenaario on/off näkovinkkelistä? Omasta mielestäni invertteri toimii näissä tilanteissa aika näpsästi.

On/off skenaario luultavasti näyttää samalta. Täytyy vaan varmistua että riittävän monta patteria tai lattialämmityspiiriä on kokonaan ilman termostaattia. Eli että vesi pääsee kiertämään aina riittävästi ja pumppu ei pääse menemään tilttiin.

Eli ensin säädöt ja käyrät kohdalleen niin että kaikki termostaatit on pois käytöstä. Tämän jälkeen voi taas laittaa termostaatit takaisin käyttöön johonkin sopiviin paikkoihin.

Jos takkaa lämmittää ja kaikki termostaatit on pois käytöstä, niin saadaan vain sisälämpötilaa turhan kuumaksi. Täällä saa poltettua polttopuut tarvittaessa lämmityskattilassakin. Eli kompura ei käynnisty jos vaan lyö pökköä pesään tunnin välein, tai miten kauan puut sattuu palamaan. Ja jos alkaa tulla liian kuuma, niin voi laittaa kiertovesipumpun III-nopeudelta I-nopeudelle. Tällä saa laskettua lämmityspattereiden tehoa ja ei tule hiki

Muistaakseni testasin kovilla pakkasilla puukattilaa ja talon korventamista. Meno taisi olla 63C ja paluu 55C. Lämmityskattila on kellarissa.

Kellarissa ja yläkerrassa on vähän yli 2 metriä leveä muuri. Eli puukattilan lämpö lämmittää kellaria ja tuota muuria tosi tehokkaasti. Ja samoin toki lämmittää takka myös. Viime keväänä viimeksi poltettu, eli saisi joskus taas testata savuppiippujen toimivuutta. Takka täytyisikin tyhjätä. Kellarissa tyhjäys onnistuu todella näppärästi sankoon. Eikä onneksi se pölykään haittaa kellarissa.

[k113635]

On/off skenaario luultavasti näyttää samalta. Täytyy vaan varmistua että riittävän monta patteria tai lattialämmityspiiriä on kokonaan ilman termostaattia. Eli että vesi pääsee kiertämään aina riittävästi ja pumppu ei pääse menemään tilttiin.

Ei pitäis yrittää olla ovela ja heitellä vihjeitä rivien väliin. 

Siis yritin kyseenalaistaa sen, että pystyykö on/off pumppu samassa tilanteessa: pitämään lauhdutinlähdön samassa JA nostaamaan keskimääräistä keruun lämpötilaa JA pitämään käyntiajat hyvinä?
Olis kiva nähdä on/off esimerkki lokitusten kera. Tosin tässä nimenomaisessa tilanteessa saattaa suurempi ero tulla siitä että varaajan kanssa voidaan tasapainoittaa eri suuruisia virtauksia eikä niinkään pumpun tyypistä.

Oli silti kiva itse nähdä todiste omalle teorialleen tuosta takka+termarit tapauksesta, aina ei mene käytäntö niinkuin mielessään etukäteen luulee.

[jm82]

Oli silti kiva itse nähdä todiste omalle teorialleen tuosta takka+termarit tapauksesta, aina ei mene käytäntö niinkuin mielessään etukäteen luulee.

Kyllä invertterin ohjaus tuntuu toimivan hyvin tai paremmin takan kanssa.

On/off vain korkeintaan sammuu ja lepoaika pitenee. Kaivo toki elpyy ainakin ihan vähän. Eli nuo asteminuutit menee kait samoin koska ohjaus on periaatteessa ihan sama.

Toki jos 6kW invertterin tilalla olisi 6kW tai 8kW pumppu ja sama 500 L varaaja, niin toimisi takan kanssa paremmin. Eli käynnistyy kun varaajassa ei ole enää lämöä ja sitten taas sammuu. Eli virtaus maalämpöpumpussa pysyisi aina varmasti riittävän suurena.

Aika vähän taitaa olla takkalämmittäjiä. Tuo pieni öljy/puu kattila vastaisi kait vesitakkaa. Siinä kompura pysyy niin kauan sammuksissa kun vaan jaksaa lapata puuta pesään. Esilämmitys tulee puskurista, mutta käyttöveden lämmitys voi silloin tällöin mennä päälle. Sitten taas takkaa lämmittämällä ei oikein saa yhtään mitään säästöä. Toki näkee liekkiä ja puut rätisee ja takan uuniin saisi jotain paistumaan. Täällä joku ikivanha leino valun peltitakka -80 luvulta. Eli ei varaa lämpöä. Sisällä on kyllä tiiliä siinä tulipesässä ainakin muutama. Lisäksi täytyisi laittaa termostaatit käyttöön ja ei oikein maksa vaivaa. Toinen olohuoneen patteri on lisäksi hanalla ja takan lämpö leviää aika hyvin olohuoneeseenkin. Patterit myös pitää ikkunoiden vedon tunteen loitolla. Mutta toki ihan olematon säästö kai voisi tulla takkaa lämmittämällä. Mutta niin pieni että ei sitä kyllä huomaa sähkönseurannassa.

Eli siis termostaatit on oikeastaan pakolliset jos haluaa saada puun poltosta jotain säästöä.

[peki]

Ei pitäis yrittää olla ovela ja heitellä vihjeitä rivien väliin. 

Siis yritin kyseenalaistaa sen, että pystyykö on/off pumppu samassa tilanteessa: pitämään lauhdutinlähdön samassa JA nostaamaan keskimääräistä keruun lämpötilaa JA pitämään käyntiajat hyvinä?
Olis kiva nähdä on/off esimerkki lokitusten kera. Tosin tässä nimenomaisessa tilanteessa saattaa suurempi ero tulla siitä että varaajan kanssa voidaan tasapainoittaa eri suuruisia virtauksia eikä niinkään pumpun tyypistä.

Oli silti kiva itse nähdä todiste omalle teorialleen tuosta takka+termarit tapauksesta, aina ei mene käytäntö niinkuin mielessään etukäteen luulee.

Tuossa vaan on edessä sellanen sudenkuoppa että jos liian kauan annat viiletä laatan jonkin osan, niin
pumppu heittää herzjejä peliin oikein urakalla kun alkaa kuroa tuota tasapainoo takas.
Kerran taisin kokeilla kovalla pakkasella tätä ja voin sanoa että viimeisen kerran.

[jm82]

Tuossa vaan on edessä sellanen sudenkuoppa että jos liian kauan annat viiletä laatan jonkin osan, niin
pumppu heittää herzjejä peliin oikein urakalla kun alkaa kuroa tuota tasapainoo takas.
Kerran taisin kokeilla kovalla pakkasella tätä ja voin sanoa että viimeisen kerran.

Tuo muuten tuli selväksi omissakin testailuissa. Eli suljin koko pääkierron. Eli rautaputket jotka menee kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa. Lämmitti siis yläkerrasta vain kolmea isoa patteria ja pesuhuoneen/vessan lattiaa. Sitten kun taas käänsi sulkuhanat auki eli 100 neliota patterilämmitystä, niin seuraava 24h kulutus oli tosi suuri. Sitten alkoi tasoittua kun lämpesi normaaliksi. Kulutus ei ollut mikään mahdoton, mutta selvä hyppäys päivittäisessä kulutuksessa suurempaan (näkyy sähkönseurannassa). Patteriputket kun lämmittää kait osittain myös valesokkelia.

[k113635]

Tuossa vaan on edessä sellanen sudenkuoppa että jos liian kauan annat viiletä laatan jonkin osan, niin
pumppu heittää herzjejä peliin oikein urakalla kun alkaa kuroa tuota tasapainoo takas.
Kerran taisin kokeilla kovalla pakkasella tätä ja voin sanoa että viimeisen kerran.

Tuo muuten tuli selväksi omissakin testailuissa.

Myönnetään, pelaan vähän upporikasta ja rutiköyhää tän kokeilun kanssa, toivottavasti kelit lämpenee maanantaiksi niinkuin on luvattu

Nyt on 11kg poltettu takassa vuorokaudessa ja optimistisesti tuosta voisi kertyä säästöä 50c? Ei sillä ihan tuntipalkoille pääse.

edit. Eikä tästä ole tarkoitus tapaa tehdä, varsinkin kun juuri ovat lattiat ruvenneet tuntumaan kunnolla lämpimiltä. Mun täytyi myös
viime talvena keskeyttää ILP vs. MLP testi pakkaskelillä, koska kylmät laattalattiat on hanurista, enkä aio sitä testiä toistaa.
Tää takkatesti oli ihan uteliaisuudesta nähdä miten systeemin uusin versio pelittää.

[peki]

Myönnetään, pelaan vähän upporikasta ja rutiköyhää tän kokeilun kanssa, toivottavasti kelit lämpenee maanantaiksi niinkuin on luvattu

Nyt on 11kg poltettu takassa vuorokaudessa ja optimistisesti tuosta voisi kertyä säästöä 50c? Ei sillä ihan tuntipalkoille pääse.

edit. Eikä tästä ole tarkoitus tapaa tehdä, varsinkin kun juuri ovat lattiat ruvenneet tuntumaan kunnolla lämpimiltä. Mun täytyi myös
viime talvena keskeyttää ILP vs. MLP testi pakkaskelillä, koska kylmät laattalattiat on hanurista, enkä aio sitä testiä toistaa.
Tää takkatesti oli ihan uteliaisuudesta nähdä miten systeemin uusin versio pelittää.

Jos tiputtaa sisälämpöjä asteen pari, niin takasta saa helposti tuon mukavuuden esiin.
Mielenkiinnolla kyllä seurataan miten inventteri hirttää kiinni
Omassa viimeiseksi jääneessä kokeilussa pistin kylmäksi  16m2 vierashuoneen ja litkut kävi kivasti jäähtymässä siellä aika kauan kun pumppu yritti saavuttaa katkaisulämpöjä. Tosin en tiedä vieläkään miksi ei avittanut vastuksilla vaikka kyllä syytä olisi ollut.

[fraatti]

Tällä foorumilla on usein todettu itsestäänselvyytenä että termostaatit huonontavat MLP:n kanssa käytettäessä hyötysuhdetta.

Taitaa varmaan yli 90% maalämmöistä lattialämmityksen kanssa olla suoraan kytketty ilman mitään valtakunnan varaajia. Saksalaiset ovat myös päätyneet tutkimuksissaan että tuo on myös kokonaistaloudellisesti edullisin tapa.

Jos pumppu on suoraan kytketty termostaattien sulkeutuminen laskee lauhdutinvirtausta sekä nostaa menoveden lämpötilaa -> hyötysuhde laskee.

Varaajan ja termostaattien kanssa tilanne riippuu jotakuinkin siitä millainen ohjaus koneessa on varaajaa pitämässä lämpöisenä. Jos ohjaus on esimerkiksi varaajan lämpötilaan perustuva hystereesi niin termostaattien vaikutus hyötysuhteeseen lienee jotakuinkin pyöreä nolla.

[k113635]

Mielenkiinnolla kyllä seurataan miten inventteri hirttää kiinni
Omassa viimeiseksi jääneessä kokeilussa pistin kylmäksi  16m2 vierashuoneen ja litkut kävi kivasti jäähtymässä siellä aika kauan kun pumppu yritti saavuttaa katkaisulämpöjä.
Tosin en tiedä vieläkään miksi ei avittanut vastuksilla vaikka kyllä syytä olisi ollut.

Ikävä tuottaa pettymys, mutta ei tuo termarien aukeaminen kaksista operaatiota pumpulle tuottanut Ohessa lokitukset jakotukin paluuputkista kun termari rupeaa naksumaan auki
(nuo neljä takan vaikutusalueella olevaa piiriä ovat saman seinätermostaatin ohjaamia) oltuaan tuota ennen 17h kiinni. Erot teikäläisen tilanteeseen on siinä että lämmitys ei noissa tiloissa
ollut pois päältä vaan laatta pysyi n. huoneenlämmössä takan ansioista ja toisaalta varaavan takan lämmitysteho tippuu hiljalleen, joka myös auttaa siirtymävaiheessa.

Yöllä oli n. -10 ja Nibe oli stabiloitunut lämmittämään pikkuisen alle 40Hz:iin. Aamulla tuli pari kv-jaksoa, jotka hieman sotkevat, koska niiden jälkeisten Niben kiihdyttelyjen
jäljiltä saa invertteri vähän etumatkaa itse häppeningiin, joka alkaa noin ysiltä. Pumppu huomaa tämän asteminuuttien laskusta ja kiihdyttää hieman.
Noin 4:ssä tunnissa on tilanne ohi ja ruvetaan himmaileen uuteen tasapainotilaan n.40Hz, koska ulkona on lauhtunut reiluun viiteen pakkasasteeseen.
Kukaan muu talossa-asuja ei huomannut mitään ihmeellistä eli sisälämpötila pysyi mukavasti stabiilina. Korkeimmillaan oli sisällä lämmöt 23.8 ja alhaisimmillaan
nyt päivällä kun talo oli tyhjillään ja termarit aukes 22.7. Tultiin juniorin kanssa kotiin kuudelta ja sisälämpötila oli jo 22.8-22.9.

Niben kokonaiskulutus oli alle 15kWh/vrk, vaikka pakkasta oli reilu kymppi. Laskin huvikseni että sähköaikaan, ilman takkaa, olis tuollaisena vuorokautena mennyt
n. 100kWh/vrk lämmitykseen ja käyttöveteen  (Nibe teki lämpöä 11.12 69.5kWh varaajaan, takasta tuli hyötykäyttöön ehkä 20kWh ja KV:hen olis mennyt yli 10kWh)

ps. Lämmitystaajuus olisi yöllä ollut vielä matalampi, mutta lisäsin eilen illalla hieman varaston ja tallin kiertoa, koska niissä meinas lämmöt tippua laskettuani
tätä ennen ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta sisälämpötilan hienoisen laskun takia.

edit. Eniten tässä testissä yllätti se miten mukavalta viileäkin laattalattia tuntui kun vieressä loimotti lämmin takka. Viime talvena piti tosiaan kokeilla ILP:llä
aika lailla samanlaisilla keleillä sisätilojen lämmittämistä, mutta piti testi keskeyttää alle vuorokausi aloittamisesta sietämättömän kylmän tuntuisen lattian takia.
Mittareilla katsottuna tilanteet saattaisivat näyttää samalta, mutta se on aika jännä miten ihminen aistii lämpötilan mukavuuden.

[peki]

Ikävä tuottaa pettymys, mutta ei tuo termarien aukeaminen kaksista operaatiota pumpulle tuottanut Ohessa lokitukset jakotukin paluuputkista kun termari rupeaa naksumaan auki
(nuo neljä takan vaikutusalueella olevaa piiriä ovat saman seinätermostaatin ohjaamia) oltuaan tuota ennen 17h kiinni. Erot teikäläisen tilanteeseen on siinä että lämmitys ei noissa tiloissa
ollut pois päältä vaan laatta pysyi n. huoneenlämmössä takan ansioista ja toisaalta varaavan takan lämmitysteho tippuu hiljalleen, joka myös auttaa siirtymävaiheessa.

Yöllä oli n. -10 ja Nibe oli stabiloitunut lämmittämään pikkuisen alle 40Hz:iin. Aamulla tuli pari kv-jaksoa, jotka hieman sotkevat, koska niiden jälkeisten Niben kiihdyttelyjen
jäljiltä saa invertteri vähän etumatkaa itse häppeningiin, joka alkaa noin ysiltä. Pumppu huomaa tämän asteminuuttien laskusta ja kiihdyttää hieman.
Noin 4:ssä tunnissa on tilanne ohi ja ruvetaan himmaileen uuteen tasapainotilaan n.40Hz, koska ulkona on lauhtunut reiluun viiteen pakkasasteeseen.
Kukaan muu talossa-asuja ei huomannut mitään ihmeellistä eli sisälämpötila pysyi mukavasti stabiilina. Korkeimmillaan oli sisällä lämmöt 23.8 ja alhaisimmillaan
nyt päivällä kun talo oli tyhjillään ja termarit aukes 22.7. Tultiin juniorin kanssa kotiin kuudelta ja sisälämpötila oli jo 22.8-22.9.

Niben kokonaiskulutus oli alle 15kWh/vrk, vaikka pakkasta oli reilu kymppi. Laskin huvikseni että sähköaikaan, ilman takkaa, olis tuollaisena vuorokautena mennyt
n. 100kWh/vrk lämmitykseen ja käyttöveteen  (Nibe teki lämpöä 11.12 69.5kWh varaajaan, takasta tuli hyötykäyttöön ehkä 20kWh ja KV:hen olis mennyt yli 10kWh)

ps. Lämmitystaajuus olisi yöllä ollut vielä matalampi, mutta lisäsin eilen illalla hieman varaston ja tallin kiertoa, koska niissä meinas lämmöt tippua laskettuani
tätä ennen ulkoisen kiertovesipumpun nopeutta sisälämpötilan hienoisen laskun takia.

edit. Eniten tässä testissä yllätti se miten mukavalta viileäkin laattalattia tuntui kun vieressä loimotti lämmin takka. Viime talvena piti tosiaan kokeilla ILP:llä
aika lailla samanlaisilla keleillä sisätilojen lämmittämistä, mutta piti testi keskeyttää alle vuorokausi aloittamisesta sietämättömän kylmän tuntuisen lattian takia.
Mittareilla katsottuna tilanteet saattaisivat näyttää samalta, mutta se on aika jännä miten ihminen aistii lämpötilan mukavuuden.

Juu, ei meilläkään tuossa ajassa mitään romahdusta tapahtunut, vaan laatta taisi viiletä varmaan viikon.
Takka tosiaan on hyvä mukavuusvaruste. Mökillä kun hörskä on kylmänä viikot, niin menee noin vuorokausi ennenkuin puulattia lämpeää. Kivasti tuo oikea tuli ja villasukat tekevät ensimmäisestäkin illasta yleensä ihan siedettävän.
Voisihan tuota takkaa noin hyödyntää jos on pörssisähkö.
Vertailun vuoksi, meillä eilen paloi pumpun kautta 24kwh lämmitykseen pikkasen vajaa -10C.
Eli tuotto oli 84kw. Luvut hieman pyöristelty.

[k113635]

Juu, ei meilläkään tuossa ajassa mitään romahdusta tapahtunut, vaan laatta taisi viiletä varmaan viikon.
Takka tosiaan on hyvä mukavuusvaruste. Mökillä kun hörskä on kylmänä viikot, niin menee noin vuorokausi ennenkuin puulattia lämpeää. Kivasti tuo oikea tuli ja villasukat tekevät ensimmäisestäkin illasta yleensä ihan siedettävän.
Voisihan tuota takkaa noin hyödyntää jos on pörssisähkö.
Vertailun vuoksi, meillä eilen paloi pumpun kautta 24kwh lämmitykseen pikkasen vajaa -10C.
Eli tuotto oli 84kw. Luvut hieman pyöristelty.

Me mentiinkin eilen porukalla uimahalliin joten saunanpesän sijaan täräytin loput puut takassa. 22-23kg siis tuli poltettua takassa viime viikolla ja noi isot piirit oli yhteenä n. 34h kiinni.
Ei tässä kokeilussa tullut vastaan oikein mitään syytä miksei polttelis takkaa jatkossakin, jotta pääsis keväällä taas kuntoileen klapimehtälle.

[peki]

Me mentiinkin eilen porukalla uimahalliin joten saunanpesän sijaan täräytin loput puut takassa. 22-23kg siis tuli poltettua takassa viime viikolla ja noi isot piirit oli yhteenä n. 34h kiinni.
Ei tässä kokeilussa tullut vastaan oikein mitään syytä miksei polttelis takkaa jatkossakin, jotta pääsis keväällä taas kuntoileen klapimehtälle.

Minä sinuna myisin ne puut.
Asiaan. Olen tässä yrittänyt pähkäillä että jos jossain vaiheessa vaihtaisi tuollaiseen inventteriin.
Tyhmäähän tuo taloudellisesti olisi, mutta muut mukavuustekijät, lähinnä pumpun hiljaisuus
kiinnostaa. Eli esim. eilen meillä oli ns-jatkuvan tehon tarve 84/24=3,5kw..
Paljonko tuollainen inventteri vie ostosähköä,kwh, vaadittavaan 3,5kw tuottamiseen?
Paljonko tuollaisella inventterillä heittää päiväkohtainen OEK.luku?
Periaatteessa heittoa ei pitäisi olla paljoakaan.

[k113635]

Minä sinuna myisin ne puut.
Asiaan. Olen tässä yrittänyt pähkäillä että jos jossain vaiheessa vaihtaisi tuollaiseen inventteriin.
Tyhmäähän tuo taloudellisesti olisi, mutta muut mukavuustekijät, lähinnä pumpun hiljaisuus
kiinnostaa. Eli esim. eilen meillä oli ns-jatkuvan tehon tarve 84/24=3,5kw..
Paljonko tuollainen inventteri vie ostosähköä,kwh, vaadittavaan 3,5kw tuottamiseen?

Sun toimivan pumpun vaihto olis taloudellisesti yhtä järkevää kuin se että olen antanut polttopuut ilmaiseksi talkookaverilleni, koska omalla tontilla on niitä vähän riesaksi asti 

Tuo 3.5kW antoteho tuotti mielenkiintoiset tulokset kun pöyhin lokituksiin käytettyä tietokantaa:
Pistin hakuehdoksi 'kone lämmitystilassa' JA 'antoteho 3475-3525W' jolloin vastaukseksi tuli:
Kompressorin taajuus: min/avg/max 42/48.6/51 Hz
Pumpun ostosähkön kulutus/ottoteho: min/avg/max 423.5/671.0/732.2 W
Molemmat muuttuvat keruun ja lauhduttimen lämpötilojen myötä, keskiarvoista voinee päätellä tarkimmin jotain.

Niben viralliset COP lukemat 50Hz:llä B0/W35 on 670W otto ja 3,15kW anto, joten on noi omat mittaukset ihan linjassa, sillä keruu on aina plussalla ja lauhdutin viileämpi kuin tuo standardin mittapiste,
jotka selittävät korkeamman antotehon.

[peki]

Sun toimivan pumpun vaihto olis taloudellisesti yhtä järkevää kuin se että olen antanut polttopuut ilmaiseksi talkookaverilleni, koska omalla tontilla on niitä vähän riesaksi asti 

Tuo 3.5kW antoteho tuotti mielenkiintoiset tulokset kun pöyhin lokituksiin käytettyä tietokantaa:
Pistin hakuehdoksi 'kone lämmitystilassa' JA 'antoteho 3475-3525W' jolloin vastaukseksi tuli:
Kompressorin taajuus: min/avg/max 42/48.6/51 Hz
Pumpun ostosähkön kulutus/ottoteho: min/avg/max 423.5/671.0/732.2 W
Molemmat muuttuvat keruun ja lauhduttimen lämpötilojen myötä, keskiarvoista voinee päätellä tarkimmin jotain.

Niben viralliset COP lukemat 50Hz:llä B0/W35 on 670W otto ja 3,15kW anto, joten on noi omat mittaukset ihan linjassa, sillä keruu on aina plussalla ja lauhdutin viileämpi kuin tuo standardin mittapiste,
jotka selittävät korkeamman antotehon.

Hienoa. Ai että on joku hakukonekin???
Onko tuo pelkkä pumpun ottoteho?
Tekisi mieli kyllä vaihtaa välillä muutakin kuin pumppu

[k113635]

Hienoa. Ai että on joku hakukonekin???
Onko tuo pelkkä pumpun ottoteho?
Tekisi mieli kyllä vaihtaa välillä muutakin kuin pumppu

Tuo on Nibelle menevän sähkömittarin vilkusta luettu ottoteho eli sisältää vain kaiken Niben sähkön, mutta ei muuta esim. ulkoista kiertovesipumppua.

Toi hakukone on vähän tee-se-itse mallia, toivottavasti kukaan SQL:lää osaavampi ei menetä yöuniaan.

Koodia: [Valitse]

talo=> SELECT ROUND(MIN(value),1),ROUND(AVG(value),1),ROUND(MAX(value),1) FROM talo_data
WHERE position_id=(SELECT id FROM talo_positions WHERE position_name='enermet_power') AND
time IN (select time FROM talo_data WHERE value BETWEEN 3475 AND 3525 AND position_id=(select id FROM talo_positions WHERE position_name='nibe_power') AND
time > '2016-11-01 00:00') AND time NOT in (select time from talo_data WHERE position_id=(SELECT id from talo_positions WHERE position_name='nibe_prio') AND value = 20);
 round | round | round
-------+-------+-------
 423.5 | 671.0 | 732.2
(1 row)

talo=>


[peki]

Tuo on Nibelle menevän sähkömittarin vilkusta luettu ottoteho eli sisältää vain kaiken Niben sähkön, mutta ei muuta esim. ulkoista kiertovesipumppua.

Toi hakukone on vähän tee-se-itse mallia, toivottavasti kukaan SQL:lää osaavampi ei menetä yöuniaan.

Koodia: [Valitse]

talo=> SELECT ROUND(MIN(value),1),ROUND(AVG(value),1),ROUND(MAX(value),1) FROM talo_data
WHERE position_id=(SELECT id FROM talo_positions WHERE position_name='enermet_power') AND
time IN (select time FROM talo_data WHERE value BETWEEN 3475 AND 3525 AND position_id=(select id FROM talo_positions WHERE position_name='nibe_power') AND
time > '2016-11-01 00:00') AND time NOT in (select time from talo_data WHERE position_id=(SELECT id from talo_positions WHERE position_name='nibe_prio') AND value = 20);
 round | round | round
-------+-------+-------
 423.5 | 671.0 | 732.2
(1 row)

talo=>


Ok.

[euroshopperi]

"edit. Eikä tästä ole tarkoitus tapaa tehdä, varsinkin kun juuri ovat lattiat ruvenneet tuntumaan kunnolla lämpimiltä. Mun täytyi myös
viime talvena keskeyttää ILP vs. MLP testi pakkaskelillä, koska kylmät laattalattiat on hanurista, enkä aio sitä testiä toistaa."


Sattui tuo kommentti sopivasti silmään, niin ihan pakko laittaa oma välikommentti myös tuohon. Eli kaikille niille, jotka erehtyy haaveilemaan lattiaviilennyksen käyttöönotosta laattalattioilla, että lopettaa sen haaveilun hyvissä ajoin, ennen suurempia virheitä. Tuo on myös omasta kokemuksesta jopa syvältä /:C stä. Ehkä se toimii, jos kotona kävellään kengät jalassa, eikä ole kakaroita ryömimässä lattioilla. Meille sitä ei tulla laittamaan koskaan. Ilman viilennystäkin oli kyllä viime kesän helteet niin kepoisia, että ilmalämpöpumppua ei käytetty kertaakaan ihan tuon laattalattian ansiosta. Muutaman kerran oli mielessä laittaa kiertopumput päälle aurinkolämpöjen levittämiseksi lattiaan.

[k113635]

Vuosi on taputeltu, eikä joulukuu tuonut yllätyksiä lämmityksen suhteen. Tässä kuitenkin päivitettynä joulukuun osalta
seppaantin ideoiman OEK:n lukemat meidän inverter-huushollista. Kulutukseen on laskettu Niben kulutuksen lisäksi,
Vallox iv-kone, ulkoinen grundfos 25-60 kiertovesipumppu, sekä 30l Jäspi tulistusvaraaja,
joten mukana on kaikki lämmitykseen ja käyttöveden tuotantoon käytetty ostosähkö.

Lukema on osoittautunut hämmentävän tarkaksi näin lämmityskaudella. 2,02 ovat kuukausilta jolloin takkaa ei ole käytetty ja saunassakin vain muutaman kerran.
Joulukuulta jos laskee tuosta 1,89 vs. 2,02 erotuksesta potentiaalisen polttopuiden määrän, pollucomista mitatulla totetutuneella lämmityksen COP:illa ja tulisijojen hyötysuhdeoletuksella 80%, niin saa 51kg.
Mittailin huvikseni poltettujen puiden määrää joulukuussa matkalaukkuvaa'alla ja sen mukaan niitä paloi 55kg. Mystisen hyvin mätsää.

Tässä vielä Pekille hieman raakadataa vertailuun:
aika, koko sähkönkulutus, Niben kulutus (KV + LÄ), LäTL (fmi), polttopuita takka+kiuas
'16 lokakuu, 714,1 kWh, 298kWh, 418, 1-2x sauna = 12kg?
'16 marraskuu, 821,1 kWh, 349 kWh, 558, n. 40kg
'16 joulukuu, 955,8kWh, 370kWh, 588, 55kg

Laskeskelin asumisajaltamme joilta on sähkönkulutuslukemat tallessa LämmitysTarvelukuKorjatun keskikulutuksen sähkölämmitysaikaan,
josta tuli 25 800kWh/vuosi (oletuksena että muun kuin lämmityssähkön kulutus on ollut sama kuin vuonna 2016, ainoa vuosi jolta on tarkat jaon mittaukset olemassa).

Ensimmäiseltä täydeltä MLP-vuodelta LäTL korjattu uusi kokonaiskulutus on 8870kWh (2016 toteutunut 8672kWh)
joten säästöä ostosähkössä syntyy teoriassa 16 900kWh vuodessa, jonka tekemiseen Niben kuluttaa 3253kWh (2016 toteutunut 3055kWh).

edit. Lisäsin raakadataan polttupuut

[peki]

Vuosi on taputeltu, eikä joulukuu tuonut yllätyksiä lämmityksen suhteen. Tässä kuitenkin päivitettynä joulukuun osalta
seppaantin ideoiman OEK:n lukemat meidän inverter-huushollista. Kulutukseen on laskettu Niben kulutuksen lisäksi,
Vallox iv-kone, ulkoinen grundfos 25-60 kiertovesipumppu, sekä 30l Jäspi tulistusvaraaja,
joten mukana on kaikki lämmitykseen ja käyttöveden tuotantoon käytetty ostosähkö.

Lukema on osoittautunut hämmentävän tarkaksi näin lämmityskaudella. 2,02 ovat kuukausilta jolloin takkaa ei ole käytetty ja saunassakin vain muutaman kerran.
Joulukuulta jos laskee tuosta 1,89 vs. 2,02 erotuksesta potentiaalisen polttopuiden määrän, pollucomista mitatulla totetutuneella lämmityksen COP:illa ja tulisijojen hyötysuhdeoletuksella 80%, niin saa 51kg.
Mittailin huvikseni poltettujen puiden määrää joulukuussa matkalaukkuvaa'alla ja sen mukaan niitä paloi 55kg. Mystisen hyvin mätsää.

Tässä vielä Pekille hieman raakadataa vertailuun:
aika, koko sähkönkulutus, Niben kulutus (KV + LÄ), LäTL (fmi), polttopuita takka+kiuas
'16 lokakuu, 714,1 kWh, 298kWh, 418, 1-2x sauna = 12kg?
'16 marraskuu, 821,1 kWh, 349 kWh, 558, n. 40kg
'16 joulukuu, 955,8kWh, 370kWh, 588, 55kg

Laskeskelin asumisajaltamme joilta on sähkönkulutuslukemat tallessa LämmitysTarvelukuKorjatun keskikulutuksen sähkölämmitysaikaan,
josta tuli 25 800kWh/vuosi (oletuksena että muun kuin lämmityssähkön kulutus on ollut sama kuin vuonna 2016, ainoa vuosi jolta on tarkat jaon mittaukset olemassa).

Ensimmäiseltä täydeltä MLP-vuodelta LäTL korjattu uusi kokonaiskulutus on 8870kWh (2016 toteutunut 8672kWh)
joten säästöä ostosähkössä syntyy teoriassa 16 900kWh vuodessa, jonka tekemiseen Niben kuluttaa 3253kWh (2016 toteutunut 3055kWh).

edit. Lisäsin raakadataan polttupuut

Hieno on yhteenveto. Täytyy kaivella paremmalla ajalla
Mitä mittausasemaa käytät?
Oliko lattialämmitys jo sähköaikaan, vai saneerasitko pumpun hankinnan yhteydessä?

[k113635]

Mitä mittausasemaa käytät?
Oliko lattialämmitys jo sähköaikaan, vai saneerasitko pumpun hankinnan yhteydessä?

Olen käyttänyt Ilmatieteenlaitoksen Tampereen lukemia, degreedays.net taitaa käyttää eri aikavyöhykettä, sillä
sen kautta lukemat on pikkuisen eri suuruisia, vaikka valitsee 17-astetta pohjalämpötilaksi.

MLP saneerauksessa lähti 1200l Oval (sähkö)varaaja ja samaan koloon sopi just ja just Nibe ja toi 500l Jäspi. Käyttöveden
300l (sähkö) Thermia sai myös häädön, mutta koska se sijaitsi toisessa päässä taloa, niin mlp:n lähellä olevan vessan
kuuman veden linja muutettiin virtaamaan toiseen suuntaan ja siirtohäviöitä korjaamaan pistettiin 30l Jäspi.

Jakotukit vaihdoin lähinnä uteliaisuudesta, koska sen saattoi tehdä itse, mutta saihan siinä samaan syssyyn
virtausmitttarit ja toimilaitteet. Huuhtelin tukkien vaihdon yhteydessä lattiapiirit ja uskomatonta kaakaon näköistä
massaa niistä tuli ihan tolkuttoman paljon, mutta putket sinälllään pysyi lattioissa ihan samoina, 14mm nereuksen
hiirenhäntinä. IV-kone vaihtui samaan aikaan pikkukuutio valloxista venytetyn kuution laitteeseen. Tuo johtui siitä että
alkuperäinen iv-kone oli yläpohjassa asennettuna ilman kunnollista höyrynsulkua ja se oli kastellut asennuspaikkansa ja ruostuttanut koneen rungon.

Valloxin vaihtuminen todennäköisesti hieman vähentää lämmitystarvetta, joten alunperin laskettu yli 6kW tehontarve
mitoituslämpötilassa -29C ei pitäne enää paikkaansa, vielä ei Nibe ole tuollaisia pakkasia kohdannut joten tarkkaa tietoa ei ole.

[peki]

Ok. Meillä meni tuo edellis vuosi ihan  -erseelleen. Tunteja tuli tasan 2600, kun normivuodet on
menty noin 2200h 12 vuoden keskiarvolla.
Meillä vuodet on vieneet muksut maailmalle, ledit on tulleet entisten halogeenien tilalle, yms.
pumpun kulukseen vaikuttavaa. Suurin syy kuitenkin oli viime vuotiseen tuntimäärään
tuo LTO-kone.
No uutta vuotta pukkaa, energiamittaukset on nollattu ja peltimoottori vaihdettu.
Otetaan otantaa kuukausittain tähän.
Kaivolla teillä näyttäisi olevan noin asteen hyöty, mutta meilläkin keruu on ihan hyvä.
Polttelen takkaa jos ja kun satun jonkin pattingin töistä löytämään.
Pyrin saamaan tuon Walloxin mukaan mittauksiin.
Viime vuoden kokonaiskulutus meinasi mennä takaisin yli 10000kwh, mutta jäi
kuitenkin 9820kwh:iin.
Oma ennätykseni tässä oli vuosi 15, jolloin pääsin 9272kwh koko vuonna.
Taisi Seppaant tuossa Niben osiossa kertoa ehkä tuon kasvaneen pumpun tuntimäärän meilläkin.
Eihän viime juhannuksena ollut pakkasta, kuten vuonna 15?
Teen tuon tuntiseurannan siten että seuraan vain tuota kv-puolta ja vähentelen sitten pumpun tunneista
nämä. On aika tressaavaa kytätä tuota viimeistä ajoo.
Tai tämähän toimisi viikkotasollakin ihan hyvin. Käytän tuota http://www.degreedays.net/
mittauksissa.
Miten laskit tuon LäTL kokonaisluvun vuositasolla 8870kwh?

[k113635]

Tai tämähän toimisi viikkotasollakin ihan hyvin. Käytän tuota http://www.degreedays.net/ mittauksissa.
Miten laskit tuon LäTL kokonaisluvun vuositasolla 8870kwh?

degreedays.net Tampere/Härmälä mittausdatalla antaa noin 10 yksikköä eri tuloksia kuukausitasolla
kuin ilmatieteenlaitoksen lukemat on Tampereelle. Viikottaisiin lukemiin olen käyttänyt myös degreedays.net:iä.

Käytin normituksessa ilmatieteenlaitoksen 1981-2010 Tampereen keskiarvoa.

Ei alkanut ensimmäinen pakkasjakso 2017 niinkuin stromsöössä. Huomasin että varaston ja tallin
lämpötila lähti laskemaan ulkoilman mentyä alle -15:sta ja lisäsin niissä piireissä virtausta sekä
nostin pikkuisen lauhduttimen maksimivirtausta. Virtausten muuttuminen olikin saanut aikaan sen
että viime talvena hyväksi havaittu käyrä onkin nyt turhan jyrkkä. Pakkasen kiristyessä lisää menin
vielä onneton myös polttamaan takassa täyden pesällisen. Lopputulemana olikin se että viime yönä laski
ensimmäisen kerran sisälämpötila alle 24:n, täällä on kirjaimellisesti säädetty pumppua pää märkänä.

Näkyi samalla invertterin ja kaivon kyykkääminen kovilla tehoilla. Keruun pudotessa alle 1.5:n niin
reilun 5kW antoteholle oli ottoteho noussut jo 1.2kW:iin, joten kaukana ollaan kesän coppeloista.
Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaiset keskiarvot tulee koko viikolle, pahimmillaan oli vuorokausikulutus
lämmitystilassa jo 23.6kWh, kilowatin keskimääräinen ottotehon raja lähestyy uhkaavasti.
Jos otetaan kv mukaan niin 24kWh/vrk raja ylittyi jo: 4.1. kv+lä yhteensä 25.3kWh 

[peki]

degreedays.net Tampere/Härmälä mittausdatalla antaa noin 10 yksikköä eri tuloksia kuukausitasolla
kuin ilmatieteenlaitoksen lukemat on Tampereelle. Viikottaisiin lukemiin olen käyttänyt myös degreedays.net:iä.

Käytin normituksessa ilmatieteenlaitoksen 1981-2010 Tampereen keskiarvoa.

Ei alkanut ensimmäinen pakkasjakso 2017 niinkuin stromsöössä. Huomasin että varaston ja tallin
lämpötila lähti laskemaan ulkoilman mentyä alle -15:sta ja lisäsin niissä piireissä virtausta sekä
nostin pikkuisen lauhduttimen maksimivirtausta. Virtausten muuttuminen olikin saanut aikaan sen
että viime talvena hyväksi havaittu käyrä onkin nyt turhan jyrkkä. Pakkasen kiristyessä lisää menin
vielä onneton myös polttamaan takassa täyden pesällisen. Lopputulemana olikin se että viime yönä laski
ensimmäisen kerran sisälämpötila alle 24:n, täällä on kirjaimellisesti säädetty pumppua pää märkänä.

Näkyi samalla invertterin ja kaivon kyykkääminen kovilla tehoilla. Keruun pudotessa alle 1.5:n niin
reilun 5kW antoteholle oli ottoteho noussut jo 1.2kW:iin, joten kaukana ollaan kesän coppeloista.
Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaiset keskiarvot tulee koko viikolle, pahimmillaan oli vuorokausikulutus
lämmitystilassa jo 23.6kWh, kilowatin keskimääräinen ottotehon raja lähestyy uhkaavasti.
Jos otetaan kv mukaan niin 24kWh/vrk raja ylittyi jo: 4.1. kv+lä yhteensä 25.3kWh 

Pieni ymmärrysvika, mutta miksi takan poltto laski sisälämpöjä?
Meillä pumppu vei eilen 35kwh lämmitykseen ja OEK oli 1,8.

[k113635]

Pieni ymmärrysvika, mutta miksi takan poltto laski sisälämpöjä?
Meillä pumppu vei eilen 35kwh lämmitykseen ja OEK oli 1,8.

Selitin huonosti. Poltin takkaa pari päivää sitten kun pakkaset alkoi, nyt onneksi sekä Tiileri että laatta
ovat sen verran jäähtyneet että on palattu normaaliin lämmitystilaan. Olishan tuosta ylikuumenenisesta selvinnyt
helpommalla jos olis päästänyt Niben huilaamaan, mutta halusin saada käyrän kohdilleen ja koneen käymään jatkuvaa.
Ainoa tapa viritellä lattian ja lauhduttimen virtaukset viimeisen päälle oli ottaa termarit pois käytöstä ja antaa kompuran
soittaa kunnon kierroksilla pitempi siivu.

Nyt just ollaan jännän äärellä kun ulkona on lämmennyt melkein 15-astetta puolessa vuorokaudessa, jossain noilla main
menee se raja että Niben saa pysymään käynnissä JA sisälämpötilan kurissa.

[peki]

No niin viikko täynnä ja tälläistä tulosta.
LTL 185,6
Pumpun tunnit lämmitysajossa 95,5=181,50kwh ilman ulkoista.
Ulkonen pyörii koko ajan 168h*0.05kwh=8.4kwh
Ilmanvaihto 0,16kwh =27kwh.

Kokonaiskulutus näillä säädöillä 217kwh viikossa. OEK meillä 2,12.

Jos tuon ilmanvaihdon voisi puolittaa, niin OEK olisi alle kaksi.
Jossitellaanpa ulkosen vaikutuksia. 6,7kwh mahdollinen säästö uudella pumpulla
olisi tiputtanut OEK:n 1,92:een.
Käyttövesiajoo tuli 12,6h, mutta nämä ei ole laskelmissa.
Kävin hakemassa Helenin omaseurannasta vielä kokonaiskulutukset kyseisinä päivinä.
1.1.  45kwh  ulkona 1,4C
2.1   35,9kwh         -3.4
3.1   41,6kwh         -6,5
4.1   53.3kwh         -11,7
5.1   64kwh            -17,3
6.1   62kwh            -16,8
7.1   42,3kwh          -4.4

[k113635]

Vuoden ekat seitsemän päivää: Nibe lämmitystä 112.3kWh, kv-ajoa 12.4kWh. Tuosta lämmityksestä on ehkä 7kWh kv-esilämmitystä, joten varsinaiseen lämmittämiseen meni himpun päälle sata. Vallox 7.2kWh viikossa, ei vastusta käytössä. Ulkoinen pumppu uusilla säädöillä 21W jatkuvaa eli 3.5kWh viikossa.

112.3+12.4+7.2+3.5=135.4kWh

Lasken tarkemmat yhteenvedot kalenteriviikon täyttyessä tänä iltana, mutta ihan ihmeellistä romahtamista en havainnut,
tosin nää pakkasia seuraavat lämpöiset päivät sekoittaa lukemia, koska mennään vielä laatan jälkilämmöillä.

edit. Lukemia vääristää sekin että kovemmilla pakkasilla nousi sisälämmöt yli 24:n.

[peki]

On eroa
Aika jännästi heittää nuo OEK luvut kovalla pakkasella.
5.1 OEK 1,8, 6.1 1,6 ja sitten 7.1 OEK romahti 2,0.
No, uusi viikko uudet kujeet
Ei sinulla ole päiväkohtaisia kulutuksia?
Meillä meni kokonaisuudessaan 344,2kwh. Eli noin 100kwh meni muuhun kuin kämpän tarpeisiin.
Epäilyttää kyllä tämä viimeinen kun saunaakin on lämmitelty pari kertaa ja kotona paljon oltu muutenkin.

[k113635]

Niben päivittäiset sähkönkulutukset lämmitys- ja kv-tilassa (saunapäivät 2. ja 6. näkyy helposti).

pvm.	Lä	Kv	Yht.	ulkoT
1.1.2017	9,8	1,3	11,1	-1,3
2.1.2017	11,9	2,7	14,6	-4,5
3.1.2017	14,1	1,7	15,8	-7,5
4.1.2017	22,9	1,7	24,6	-14,2
5.1.2017	22,5	1,6	24,1	-18,5
6.1.2017	22,5	2,2	24,7	-18,3
7.1.2017	8,6	1,3	9,9	-3,4
8.1.2017	7,2	2,0	9,2	-1,4

Sähkölaitokselta en pävittäisiä kokonaiskulutuksia juuri nyt saa, lupailivat korjausta alkuvuoteen.

Nappasin pollucommin kuikkaan Niben paluuputkesta, joten tästä eteenpäin ei teho- tai energialukemia
ole enää tulossa, koska niillä ei ollut mun säätöjärjetelmälle mitään annettavaa, enkä oikein keksi
mitä ne täällä foorumillakaan olis palvellut mitä ei sähkönkulutus jo kertoisi luotettavammin.

Tässä vielä jäähyväisenä viimeisen 9 viikon COP viikkokeskiarvot lämmitystilassa, sekä standardeihin
deltoihin verrattavissa oleva 'toimintatila' sortteerattuna suuruusjärjestykseen, jolloin näkyy hyvin
invertterin romahdus. Suurimillaan hyötysuhde oli ulkolämpötilan ollessa plussalla ja -10:ssä asteessa
pudotusta tuli jo ihan roimasti.

B4.1/W29.2   100 %
B4.3/W29.1   100 %
B4.0/W29.5   96 %
B3.8/W29.5   95 %
B3.3/W30.2   90 %
B3.3/W30.2   89 %
B3.2/W30.5   87 %
B3.2/W30.4   87 %
B2.6/W31.1   81 %

Mun lokituksissa 100%=6,15 ja 81% 4,95, mutta niissä voi olla virhettä mihin suuntaan vaan, olettaisin silti että
virhe on systemaattinen jolloin ylläoleva taulukko voisi sinällään olla ihan vertailukelpoinen.