Mikä pumppu ison varaajan lämmittäjäksi 2016?

[euroshopperi]

OK. Mä kattelin, että sulla oli reilusti patterilämmitystä ja ajattelin, että tuo iso varaaja tietty siihen ihan hyväkin. Mullahan on systeemit sellaisella kaksputki kytkennällä, jossa siis tuo varaaja on piiri 1 ja piirit 2 ja 3 on omilla sunteillaan ja moottoreillaan otettu noista syöttöputkista. Eli piirit saa heti lämpöä tarvitessaan pumpulta ja kun lämpö riittää, alkaa varaajan lataus ja loppuu kunnes varaaja on täynnä. Tuollaisella periaatteella voi laittaa pumpun aika laajalla tehoskaalalla vaikka tulevaa ajatellen. Tosin invertteri ajaa kyllä samaa asiaa vaikka ilman varaajaakin. Mutta sulla tulee siis ihan puhdas kaksoislämmitys. Mulla olisi ollut myös tuo kaksoisohjaus tuolla pumpun liittimissä, joka säätää öljykattilaa tai muuta lämmitystä tarjonnan mukaan, mutta en kyllä halunnut nähdä enää koko kattilaa talossa ja pyyhkäisin kaikki ulos. Aurinkovaraaja jäi vielä hyötykäyttöön ja käyttöveden esilämmitykseen. Autotalli pitäisi vielä yrittää pitkin hampain laittaa nykyisestä öljyilma lämmityksestä maalämmölle. 3 m kanaalia ja paikkojen hajottaminen vain tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä.

[Leväinen]

Onko sulla paluu suoraan pumpulle vai varaajan kautta? Onhan se kurjaa alkaa avaamaan pihoja varsinkin jos on latoitusta, kukkapenkkiä ja muutenkin siistiä pihaa.
Itselläni ei onneksi ole ainakaan vielä mitään istutuksia pihassa haittaamassa liikkumista, saa rauhassa ajella mönkijällä ja traktorilla talvellakin pihojen poikki kunhan kaivot väistää.

[kWh]

Mielestäni tuo invertteri kolmitieventtiilillä kuulostaa hyvälle. Harkitsisin tähän vielä edes varautumista jonkinlaiseen varavirtalähteeseen pyörittämään kiertovesipumppuja ja kääntämään kolmitieventtiilin(tai käsikäytöllä) varaajan suuntaan sähkökatkotapauksessa. Voisi sitten lämmitellä puulla jos maalämpöpumpulta on taju pois.

[Leväinen]

Varsin hyvä ajatus, tässä pyörinyt päässä aurikokennot ja akkupatteri. Kunhan tutustun vähän aikaa pumpun kulutukseen niin pystyy arvioimaan onko järkevää edes suunnitella aurinkosähköä. Olisihan se hienoa jos esim 6 kk vuodesta saisi pumpun käyttämän sähkön auringosta.
Sähkökatkoja varten olen hankkinut ison agrekaatin jolla pyöritetään minun ja isän talot. Täällä on helposti viikonkin välillä sähköt poikki, Asta myrskyn jälkeen oli 2,5 viikkoa koko kylä pimeänä. Onneksi tämän kesän aikana ovat laittaneet kaapeleita maahan.

[Roori]

Sitten vielä noi shuntit irti pumpusta, eli omiksi värkeiksi ellei Nibeen saa erillistä syöttöä ohjaukselle, että ne vois ajatella pyörivän sähkökatkon aikana varavirrasta!?

[Leväinen]

Varavirralla pyörii kaikki, jos sähkökatko on alkanut kun on oltu itse poissa tai nukkumassa ja isä on käynnistynyt agrekaatin niin meillä ei tiedetä muuta kuin että virrat on ollut jossain vaiheessa poissa kun digikellot on nollaqntuneet. Ajatus on ollut rakentaa automaatti käynnistys agrekaattiin joka käynnistäsi sen jos verkkovirralla on poissa esim yli puolituntia.
Kesäaikaan meillä on kuukausi kulutus noin 700Kwh siis molemmissa taloissa yhteensä. Sen saisi varmaan aika helposti tehtyä auringolla ja tuulella, molemmilla puolilla isot pellot ja hallin katolta näkee kahden iso järven isolle selälle.

[euroshopperi]

Onko sulla paluu suoraan pumpulle vai varaajan kautta? Onhan se kurjaa alkaa avaamaan pihoja varsinkin jos on latoitusta, kukkapenkkiä ja muutenkin siistiä pihaa.
Itselläni ei onneksi ole ainakaan vielä mitään istutuksia pihassa haittaamassa liikkumista, saa rauhassa ajella mönkijällä ja traktorilla talvellakin pihojen poikki kunhan kaivot väistää.

Mulla on nuo kaikki ihan suoraan rinnan kytkettyinä. Eli ensimmäinen lenkki on lämmityspiiri 2, toinen lenkki on lämmityspiiri 3 ja viimeinen lenkki on varaaja. Ja tuon pihan kaivaminen on lastenleikkiä verrattuna lattioiden piikkaamiseen, kun pumppu on keskellä taloa.

[Leväinen]

Aijai, varmaan pitää vielä aukaista olohuoneen tai keittiön lattia. Onneksi itselläni on kellarissa tilaa niin on helppo tehdä teknisiä muutoksia.  Mulla menee kaikki putket ja viemärit kellarinkatossa ihan näkyvillä. Lähes kaikki oli sitä mieltä että kaikki pitäisi laittaa rakenteiden sisään, en suostunut kun minusta on hyvä nähdä mahd. nopeasti jos jossain on vuoto.

[Leväinen]

Laitetaan nyt tilausvahvistus näytille, hinnan jätän vielä ainakin toistaiseksi vähän arvailujen varaan 

[JJ72]

Onko sulla mittausdataa miten noin julman kokoisten kaivojen kanssa keruulta tulevan nesteen lämpötila vaihtelee tuon tunnin aikana?

Siis mulla on vaakakeruupiiri märässä savessa metrin syvyydessä (muutin tuon nyt profiiliinkin selvyyden vuoksi), en nyt ole noita keruulämpötiloja kovin tarkkaan seuraillut, mutta viimetalvena kun pumppu jauho viikon putkeen, oli keruu vielä plussan puolella. Ja elo-syyskuussa sieltä tulee jotain 15 asteen paikkeilla olevaa sisään... Eli ainakaan 9kW pumpulla saa tommosta piiriä jäähän.

KV-syklissähän voitais olettaa että lauhduttimelta lähtevä lämmitysnesteen
lämpötila on inverter ja on/off tapauksissa riippuvainen vain kv-asetuksista. Mutta se suuri hypoteesini
siitä että pienempi teho pidemmän aikaa olisi parempi olisi kiva nähdä numeroina. Sulla on melkein
maksimaalinen 23h lepotauko ja siihen järkevä 1h käyntiä niin tuo keruu kiinnostaa.

Noh, ehkä tuo edellinen kommentti vastasi jo?

[jm82]

Hyvä että tilausvahvistus alkaa 1 numerolla

Energiakaivolle 10 v laatutakuu. Omassa lapussakin oli jotain takuusta, mutta ei tullut kysyttä siitä takuun kestosta mitään.

[Leväinen]

Isompi osa tarjouksista alkoi 1:llä tosin osissa oli pieni pumppu ja matala kaivo. Tässäkin hintaa nosti hieman se AXC-40 ohjauskortti ja ylimääräinen shuntti. Mielestäni kuitenkin ihan hyvä hinta, maalämpötukusta kaivo, pumppu ja vaakaputket oli noin 16000 ja varmaan kytkentään tarvitaan muitakin osia paisuntasäiliö ja muuta. Varmasti ilmaakin on hinnassa mutta eipähän tarvitse arpoa enään 

[sailor]

Sopimuksesta puuttuu merkintä keruuputken paksuudesta. Kusevat linssiin ja laittavat 2x40mm keruuputkiston 

[Leväinen]

Laitoin juuri eilen viestiä myyjälle että tuleeko 45mm vai 50mm turbocollectori putki. Tulee kuulemma 45mm, mielestäni se on parempikin kuin 50mm, se tulee yhdestä kielistä niin ei tarvitse tehdä liitoksia ja se on helpompi saada 115mm reikään (joka ei tosin ole minun ongelma). Kaivoakin kysyin että missä vaiheessa aletaan poraamaan lisää metrejä kallioon jos pehmeää maata on kovin paljon. Energialaskelmassa aktiivisyvyys on kuulemma 212m ja kokonaissyvyys 240m eli saako pehmeät maata olla 28m ennen kuin porataan lisää metrejä kallioon? Ei kyllä riitä rahat jos noin paljon rautaputken kanssa joutuu poraamaan. 6m sisältyy hintaan josta 2m injektoidaan kallioon eli hintaan sisältyy 4m pehmeää ja siitä ylimenevät metrit sit 60 e/m.
En ymmärrä miksi hinnoittelussa ei ole sellainen käytäntö että ilmoitetaan paljonko sisältää kallioreikää. Esim. minun tarjous 240m+6m teräsputkea tulkittaisiin niin että kallioon porataan 240m ja teräsputkea kuulu 6m hintaan josta 2m injektoidaan kallioon. Eli 4m pehmeää maata kuuluu hintaa, loput pehmeän maan osasta maksaa sitten x euroa per metri. Olisi paljon helpompi vertailla hintoja ja asiakaskin tietäisi paljonko saa aktiivistakaivoa. Nyt ei pysty sanomaan tarkasti missä kallio tulee vastaan ja paljonko saan tehokasta reikää. Tietysti porareille helppoa kun porataan se 240m maanpinnasta alaspäin ja sillä selvä, mutta ihan yhtä helppoa olisi aloittaa laskeminen siitä kun törmätään kallioon.

[Kimmo_L]

Energialaskelmassa aktiivisyvyys on kuulemma 212m ja kokonaissyvyys 240m eli saako pehmeät maata olla 28m ennen kuin porataan lisää metrejä kallioon? Ei kyllä riitä rahat jos noin paljon rautaputken kanssa joutuu poraamaan.

Noin se periaatteessa menee. Toivottavasti kallio tulee vastaan aiemmin. Saat paremmin toimivan kaivonkin, kun aktiivisyvyyttä jää reilusti.

Arpapeliä tuo on, eikä sitä kukaan ennen poraamista tai muita maastotutkmuksia pysty tietämään.

6m sisältyy hintaan josta 2m injektoidaan kallioon eli hintaan sisältyy 4m pehmeää ja siitä ylimenevät metrit sit 60 e/m.
En ymmärrä miksi hinnoittelussa ei ole sellainen käytäntö että ilmoitetaan paljonko sisältää kallioreikää.

Käytetyin hinnoittelu perustuu siihen, että poraamiselle on yleinen metrihinta ja tuo teräsputkiosuuden hinta on lisähinta niille metreille. Eli joudut maksamaan sen 240 m maanpinnasta alaspäin yleistä metrihintaa (joka on ilmoitettu mahdollisesti könttäsummana) ja vielä lisähintaa teräsputkiosuudelta (joista 6 m kuuluu hintaan).

Kova hinta se on, mutta on siinä ihan ymmärrettävästi kustannuksiakin. Teräsputki maksaa jotain itsessään, lisäksi sen jokainen pätkä joudutaan poraamisen aikana jatkoskohdasta hitsaamaan kiinni. Siihen kuluu aika paljon aikaa.

Lisäksi sen jälkeen, kun teräsputki on paikallaan kalliossa, poran varsi joudutaan nostamaan reiästä ylös ja vaihtamaan erilainen teräkruunu ja laskemaan se sitten uudelleen alas. Siinäkin kuluu oma aikansa, kun porauskanki on parin metrin pätkissä, jotka yksitellen irrotetaan nostettaessa ja kiinnitetään takaisin laskettaessa.

Kaipa nuo kustannukset perustuvat siihen kuluvaan aikaan ja materiaaleihin. Toki hommassa joku kate on, mutta en usko asiakkaita tahallaan kiusattavan pehmeän maan metreillä. On vaan huonoa tuuria, jos kallio löytyy vasta kovin syvältä.

Se on sitten oma asiansa, jos haluaa porauttaa vielä lisämetrejä suunnitellusta kokonaissyvyydestä alaspäin. Se onnistuu varmaan maksamalla sitä yleistä metrihintaa (johon sisältyy poraustyön lisäksi kollektoriputkien hinta).

[jm82]

Laitoin juuri eilen viestiä myyjälle että tuleeko 45mm vai 50mm turbocollectori putki. Tulee kuulemma 45mm, mielestäni se on parempikin kuin 50mm, se tulee yhdestä kielistä niin ei tarvitse tehdä liitoksia ja se on helpompi saada 115mm reikään (joka ei tosin ole minun ongelma). Kaivoakin kysyin että missä vaiheessa aletaan poraamaan lisää metrejä kallioon jos pehmeää maata on kovin paljon. Energialaskelmassa aktiivisyvyys on kuulemma 212m ja kokonaissyvyys 240m eli saako pehmeät maata olla 28m ennen kuin porataan lisää metrejä kallioon? Ei kyllä riitä rahat jos noin paljon rautaputken kanssa joutuu poraamaan. 6m sisältyy hintaan josta 2m injektoidaan kallioon eli hintaan sisältyy 4m pehmeää ja siitä ylimenevät metrit sit 60 e/m.
En ymmärrä miksi hinnoittelussa ei ole sellainen käytäntö että ilmoitetaan paljonko sisältää kallioreikää. Esim. minun tarjous 240m+6m teräsputkea tulkittaisiin niin että kallioon porataan 240m ja teräsputkea kuulu 6m hintaan josta 2m injektoidaan kallioon. Eli 4m pehmeää maata kuuluu hintaa, loput pehmeän maan osasta maksaa sitten x euroa per metri. Olisi paljon helpompi vertailla hintoja ja asiakaskin tietäisi paljonko saa aktiivistakaivoa. Nyt ei pysty sanomaan tarkasti missä kallio tulee vastaan ja paljonko saan tehokasta reikää. Tietysti porareille helppoa kun porataan se 240m maanpinnasta alaspäin ja sillä selvä, mutta ihan yhtä helppoa olisi aloittaa laskeminen siitä kun törmätään kallioon.

Ne teräsputket on 3 metrin pätkiä ja hitsataan yhteen. Tiedätkö millä syvyydellä on pohjaveden taso? Eli kaivoon tulee yleensä saman verran vettä kuin mikä on pohjaveden taso. Ja aktiivisyvyys on taas se osa kaivosta jossa on vettä.

Täällä laskee maanpinta jokea kohti. Joku kertoi että jonkun verran on varmaan matkaa kallioon koska siinä menee se joki vieressä. Kallio tuli 13 metrin kohdalla ja vielä tuli muutama rikkonainen kohta ja teräsputkea tuli 21 metriä eli 7 "salkoa". Porassa taas ne jatkovarret 3 metriä ja 67 metriä porasivat että sain metrin kaupanpäälle kun pyysin, eli 201 metriä. Täällä kaivoon tuli enemmän vettä mitä oli pohjavesi eli vähän tuli vettä ylikin. Ei tosin heti vaan parin päivän päästä.

Eli tuon mukaan kuivaa osuutta voisi olla 28 metriä ja tuskin sitä niin paljon on. Ehkä jotain 5-10 metriä on normaali?

täälläkin se teräsputki kai jotenkin kiinnitettiin kallioon. Ainakin se taidettiin painaa sillä koneella niin syvään kun sai. Eli teräsputki ei pitäisi lähteä itsestään siitä liikkeelle.

Se maaosuuden poraus on hitaampaa ja kalliimpaa ja sitten 3 metrin välein tulee aina se hitsaus siihen. Kertoi että pitää hitsata hyvin että ei mene se hitsaus sitten poikki kun se kone täryyttää sitä koko putkea sen aikaa kun porataan maaosuutta. Eli pora on sellaisella liitoksella kiinni siinä alimmaisen rautaputken päässä. Muutenhan se rautaputki ei "poraantuisi" sinne lakkioon. Kun maaosuus on porattu, niin pora otetaan kaivosta pois ja vaihdetaan se 115mm normaali pora tilalle.

Jossain kauemmalla naapurilla taisi olla samoin 20 metriä rautaputkea.


Vielä siinä porauksen aikana voi pidentää kaivoa vaikkapa 240 -> 250 metriin. Jos vain niitä jatkovarsia on tarpeeksi paljon mukana. Ja lisäksi olisi hyvä varmaan tietää metrihinta että paljonko se maksaa. Ainakin täällä se keruuputki laitettiin vasta eri päivänä ja oli eri auto. Keruuputki menee kai 10 metrin välein, mutta voihan sitä lyhentääkin tietysti. Se 200 metrin kollektori riitti juuri ja juuri 201 metrin kaivoon.

[Leväinen]

Poraushomma sinällään on tuttua kun työmailla seurannut erilaisia porauksia, kruunuporauksia ja porapaalun porauksia. Kaivossa on vesi ehkä 7-8 metrin syvyydessä eli se on varmasti sitten pohjaveden korkeus.
Tänne tulevatten poraamaan ensiviikolla reiän ja seuraavalla viikolla asentamaan putket. 45 millinen putki on kiepillä mistä riittää Max. 400 m syvään kaivoon eli ei tarvitse tehdä turhia liitoksia tai ei tuu hukkapätkijä. Luulisin että laittavat vaakaputket samalla reissulla kun laittavat keruuputkeen.
Pitää toivoa että Kallio olisi mahdollisimman pinnassa ja että ei talousvesi kaivo häiriinny ja tyhjenee poraamisesta 

[Leväinen]

Nyt on 240 metrinen reikä maassa, Kallio tuli vastaan 15 metrissä ja yksi 3 metrin salko porattiin kallioon. Oli kuulemma kova kallio, poraaminen oli 2/3 hitaampaa kuin yleensä ja uus terä kulu ihan loppuun kun normaalisti yhdellä terällä poraa kuulema 3 kaivoa.

[tomppeli]

... Oli kuulemma kova kallio...

Kuvan käyrät ovat laskennallisesti saatuja, eivätkä perustu käytännön mittauksiin.
Kuvalla on vain tarkoitus havainnollistaa kallioperän laadun vaikutusta energiakaivon ominaisuuksiin.

...
Kova kallio tarkoittaa hyvää lämmön johtavuutta ja ja hyvin tuottavaa lämpökaivoa.
Kaivossasi kallioperän lämmönjohtoluku saattaisi olla 4 - 5 W/(mK).
Laskelma tehdään yleensä kiviaineksen lämmönjohtoluvulle 3.0 W/(mK). Niin tein sinunkin laskelmasi.

Keruualeen säde, jolta kaivoon siirtyy lämpöä, laajenee huomattavasti ja lämpövaranto ei siksi pääse loppumaan tuosta kaivosta.
Kaivosta tulee jonkin verran lämpöisempää keruunestettä paremman lämmönjohtavuuden ansiosta.
Kaivon lämpötila ei laske läheskään yhtä paljon vuosien kuluessa, kuin jos lämmönjohtoluku olisikin ollut tuo 3,0 W/(mK).
Arvelen, että tuon porakaivon syvyys riittää hyvinkin kohteellesi.
Onnittelut!

[Leväinen]

Kiitos Tomppeli, kerrankin hyvää tuuria, arvelin jo että minun tuurilla kova kallio on huono asia lämmöntuoton kannalta.
Vedenpinnantason ajattelin selvittää virvelin ja kohon avulla, mutta mitenkäs saisin helposti selville veden vaihtuvuuden kaivossa? Vai onko sillä mitään merkitystä miten vesi siellä virtailee? Luulisi ainakin että lämpöä tulisi paremmin jos vesi vaihtuisi kaivossa tiuhaan. Toivoin että olisi ollut sen verran painetta pohjavedessä että olisi saanut vesipostin samaan reikään mutta ei ainakaan vielä ole reijästä suihkunnut vettä 

[Läyhäke]

Linkistä näkynee käyntijaksoja ja kulutusta minun systeemistä jossa 10kw Ci-mallin gebwell lämmittää 2000l varaajaa noin 35 asteeseen ja tulistimelle on oma 180ltr käyttövesivaraaja. Kuvasta puuttuu 3kw vastuksen osuus, joka on pitänyt 180ltr varaajaa kuumana kesäisin/kun kayntijaksot on liian harvoja -> käyttövesivaraaja pysy tarpeeksi lämpimänä. Vastus on pois pelistä kun termostaatti hajosi. Mietinnässä on joko korjaaminen tai talon puolelle pieni käyttövesivaraaja. Nyt varaajat on 15m kanaalin päässä joten lämpimän tulo talon puolelle kestää kun kiertoa ei ole. Läpivirtauslämmitintäkin olen mietiskellyt ja epäillyt lopulta. Laskutaito ei riitä. Kaksi suihkua on yleensä päällä, joten paukut ei riittäne. Toisaalta tuleva vesi on hyvin esilämmitettyä tai kuumaa riippuen edellisestä käyntijaksosta.

http://aijaa.com/NVyV9e

[Läyhäke]

Kaivelinpa vielä kylmemmän ajan käppyröitä. Tässä näkyy ulkolämpötila myös. 5 tuntia näyttäis olevan lepoa.

http://aijaa.com/xLvkl6

[fraatti]

Vastus on pois pelistä kun termostaatti hajosi. Mietinnässä on joko korjaaminen tai talon puolelle pieni käyttövesivaraaja. Nyt varaajat on 15m kanaalin päässä joten lämpimän tulo talon puolelle kestää kun kiertoa ei ole. Läpivirtauslämmitintäkin olen mietiskellyt ja epäillyt lopulta. Laskutaito ei riitä. Kaksi suihkua on yleensä päällä, joten paukut ei riittäne. Toisaalta tuleva vesi on hyvin esilämmitettyä tai kuumaa riippuen edellisestä käyntijaksosta.

Kerro esilämmitetyn veden lämpötila niin lasketaan hiukan... 

[Leväinen]

Torstaina viimen alkoi Nibe F1255 4-16kw tekemään lämpöä. Nyt haetaan vaan säätöjä ja sopivia käyriä ensin ilman takan vaikutusta ja sit kokeillaan miten takka vaikuttaa.
Kiitos vaan kaikille jotka auttoivat ja osallistui suunnitteluun.