PILPista maalämpöön

[Pena2015]

Tuli vuonna 2007 rakennettua omakotitalo ja siihen laitettua (pääsuunnittelijan suosituksesta) Nibe Fighter 410P PILP ja vieläpä kodinhoitohuoneeseen. Onpa tuon jälkeen jonkun kerran valinta harmittanut. Nyt päätin vaihtaa tuosta maalämpöön + LTO:on sekä tod.näk. konvektorijäähdytykseen. On tätä palstaa tullut jonkun verran kahlattua ja jotain alustavaa käsitystä eri maalämpöpumpuista tätä kautta + eri valmistajien matskua selatessa olen jo saanut. Talossa kerrosala 171m2 ja kuutioita 540. Lisäksi on talousrakennus, jossa autokatos, autotalli ja kaksi 10 neliön varastoa. Lämmitettävää alaa tuossa 54m2 ja tilavuutta 130m3. Talosta (KHH) menee Ecoflex Twin lämpökanaali talousrakennukseen. matkaa noin 30m. Talossa ja talousrakennuksessa vesikiertoinen lattialämmitys. Tarkoitus tehdä MLP-porakaivo.

Oma ajatus seuraava: MLP sijoitetaan talousrakennuksen toiseen varastoon. Saadaan näin lisää kaappitilaa KHH, kun sieltä häviää PILP. Eikä varsinkaan tarvi kuunnella kompressorin ääntä, jota on tässä viime vuosina ihan riittävästi PILPin vuoksi tullut kuunneltua. Varastossa valmiina sähkövedot ja viemäröinti. Koska talon ja talousrakennuksen välillä vain Ecoflex Twin –kanaali, niin käsittääkseni pakko kaivaa pihan poikki toinen lämpökanaali, jotta saadaan lattialämmitysvesi ja käyttövesi liikkumaan. PILPissa kun mukana myös ilmanvaihto, niin tässä yhteydessä pakko siis laittaa myös ilmanvaihtokone LTOlla. Tuo pakko laittaa edelleen KHH, kun ei jaksaisi lähteä muuttamaan IV-putkien vetoja puhallusvillan seassa. Talossa olisi yksi varasto, mutta edellä mainitusta syystä en IV-konetta tuonne rupea sijoittamaan (olisi pitänyt laittaa jo alun perin eikä kuunnella pääsuunnittelijaa…). Samaan rytäkkään tarkoitus laittaa myös jäähdytys hyödyntäen maakylmää. Tätä palstaa selanneena olen saanut käsityksen, että katto/seinäkonvektori(t) on saneerauskohteessa helpoin ja toisaalta myös tehokkain valinta jäähdytystä ajatellen. Varmaan noita pitäisi laittaa yksi/kaksi sopivaan paikkaan talossa.

Muutama kysymys näin alkuun (lisää kyselen aivan varmasti myöhemmin):
- Huomaatteko heti yllä olevassa omassa ajatuksessani jotain häikkää?
- Jotta saan lattialämmitysveden ja käyttöveden kulkemaan talousrakennuksen (MLP) ja talon (KHH-jakotukki) välillä, niin riittääkö nykyisen lämpökanaalin (Ecoflex twin) lisäksi toinen kaksiputkinen kanaali vai onko järkevämpää laittaa saman tien neliputkinen kanaali? Talossa kaksi jakotukkia (märkätilat & muut tilat), joten jos noihin halutaan syöttää eri lämpoistä vettä, niin onko tuo neliputkinen (Quattro) ainoa mahdollinen valinta? Näin olisi kaksi putkea molemmille jakotukeille (2+2) ja vielä 2 käyttövedelle.
- Tältä palstalta olen saanut käsityksen, että jonkinlainen puskurivaraaja kannattaa laittaa MLPn rinnalle. Olisiko tuo järkevä laittaa varastoon MLP:n kylkeen vai viedä talon KHH:een nykyisen PILPin paikalle? Jos varastoon, niin mitenkä sitten lämpimän veden nopea saanti talossa, jos ei halua toteuttaa lämpimänvedenkiertoa (hullunkiertoa)?
- Jos haluan syöttää eri lämpöistä vettä märkätilojen lattiaan, talon muihin tiloihin ja vielä eri lämpöistä talousrakennuksen lattiaan, niin tarvin ilmeisesti MLPn, jossa mahdollisuus kolmen lämmityspiirin ohjaamiseen? Rajoittaako tämä MLPn valintaa vai onko tuo mahdollista kaikilla valmistajilla?
- Tällä hetkellä vielä MLP-valmistajan valinta auki, useampia vaihtoehtoja pöydällä (ainakin Nibe, Stiebeltron, Thermia, Viessmann). Miten saisin yllä mainitusta urakasta järkevimmin vertailukelpoisen tarjouksen? Olisko syytä ottaa LVI-suunnittelija, joka laatii suunnitelman ja suunnitelman perusteella sitten kilpailutan eri toimittajat? Kommetteja?

Tulipas pitkä teksti heti näin alkuun... Palaan myöhemmin tarkentavilla kysymyksillä.

[tomppeli]

Tuli vuonna 2007 rakennettua omakotitalo ... Talossa kerrosala 171m2 ja kuutioita 540. Lisäksi on talousrakennus, jossa autokatos, autotalli ja kaksi 10 neliön varastoa. Lämmitettävää alaa tuossa 54m2 ja tilavuutta 130m3. Talosta (KHH) menee Ecoflex Twin lämpökanaali talousrakennukseen. matkaa noin 30m. Talossa ja talousrakennuksessa vesikiertoinen lattialämmitys. Tarkoitus tehdä MLP-porakaivo.

Koetin tehdä laskelman.
Päätyi noin 10 kW -tehoiseen lämmityslaitteeseen.
Porakaivoksi riittäisi yksi noin 240 metrinen porakaivo.
Jos sellainen saadaan poratuksi, niin ok.
Ota myöskin selvää, jaksaako valitsemasi maalämpökone kierrättää maanestettä noin syvässä kaivossa.
Jos ei pysty, voidaan kaivoon mahdollisesti laittaa kolmi- tai neliputkinen keräin, jolloin pumpun kierrätysteho riittää.
Jos noin syvän kaivon poraaminen ei onnistu, tarvitaan 2 x 137 aktiivimetriset kaivot.
Kaksi erillistä kaivoa tulee kalliimmaksi, kuin yksi vähän syvempi.

Lämpökanaaliin kannattaisi ehkä vaihtaa esim. CALPEX QUADRIGA -putki.


Kun kanaali on noinkin pitkä, noin 30 metriä,
kannattaisi lämpimälle käyttövedelle laittaa päärakennukseen pieni, noin 30 litrainen sähkövaraaja,
jonka kylmävesisisääntuloon tuodaan lämmin vesi talousrakennuksen maalämpöpumpulta.
Varaaja hoitaa sen, että lämmin käyttövesi tulee lähes heti kuumana, ilman lämpimän veden kiertopumppua.
Varaajan om termostaatti asetetaan noin +50C lukemaan. Tämän ansiosta varaajan sähkölämmitys menee harvoin päälle.

...
Jos olen käyttänyt laskelmassa virheellisiä lähtötietoja, kerro ja korjaan ne.
Jos haluat, voin lähettää koko laskelman sinulle tavallisen sähköpostisi liitetiedostona.
Laskelman avaamiseen tarvitaan tietokoneellesi asennettu LibreOffice -toimisto-ohjelmisto, jonka voit ladata ilmaiseksi netistä.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
Takuumitoituksenkin saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[sailor]

Yksi vaihtoehto on jättää kanaalit kaivamatta ja ottaa päärakennukseen laitettavalle sähkövaraajalle esilämmitys lämmityspiiristä levylämmönvaihtimella. Jäähdytykseen voisi harkita ILPpiä, koska maakylmä vaatisi sekin oman kanaalinsa. 30m on aika pitkä matka lämmittää maata ja itse lähtisin siitä että MLP tulisi taloon. Taitaa olla nykyisen PILP:n äänekkyys ihan ominaisuus eikä vika.

[Roori]

Mitä nuo kanaaliputket maksaa metri...on vain semmonen olo että tuleeko halvemmaksi laitella erillisiä kuin yrittää tunkea kaikki saman vaipan alle...
Itse ostin pätkän uretaaniersiteistä 1-putkista 'siniraita' kanaalia ja se makso 20€/m...mitä maksaa tommonen 4-putkinen 'combo'?

[tomppeli]

Lämpöhävikki on vähän suurempi neljällä erillisellä putkella, kuin combo´lla.

[Roori]

Lämpöhävikki on vähän suurempi neljällä erillisellä putkella, kuin combo´lla.

epäilempä tuota lämpöhävikki hommaa, mutta ei taida asia olla niin arvokas että viittis oikein kaivaa esiin:

[Pena2015]

Kiitos tomppeli laskelmista ja samoin muille kommenteista! Naputtelin tuohon Bergheatin taulukkoon talon ja talousrakennuksen tarkat tiedot (pinta-alat, U-arvot jne.).  Tarkemmin perehdyttyäni tuohon talon huoneistoala on 147,4m2 ja huonekorkeus 2,6m --> kuutiot: 383,2m3. Mistä lie talon piirustuksissa ollut tilavuus 540m3 tullut... Talousrakennus: lämmitettävä ala 46m2 ja korkeus 2,46m --> tilavuus 113,2m3. Anyway, sain tuolla tulokseksi 10kW MLP + 221m kaivo. Tässä liitteenä PDF tuosta laskelmasta. Voitte kokeneemmat tsekata, että on suurin piirtein oikein.

Pari kohtaa jäi tuossa taulukossa mietityttämään:

- Meillä kokonaissähkönkulutus vuodessa ollut noin 17000kWh. Tuossa käyttösähkö mukana. Lisäksi poltettu noin 7 pinokuutiota koivuhalkoa vuodessa (leivinuuni + sauna).  Arvioin, että tuosta sähkön kulutuksesta n. 6000kWh käyttösähköä, loput lämmitykseen + käyttöveteen menevää (11000kWh). Koska PILP käytössä, niin arvioin sille COP 2 --> suoralla sähkölämmityksellä lämmitykseen + käyttöveteen olisi mennyt 2x11000kWh = 22000kWh/v. Tähän lisänä sitten vielä poltetut koivuhalot. Minun silmääni vaikutti, että nämä eivät vaikuta laskelmiin (rivit 40-45 BERGHEAT-välilehdellä), jos on täyttänyt Rakennukset-välilehden tiedot. Onko näin?
- Rakennukset-välilehti: Ilmanvuotoluku n50: Laitoin tuohon talon ja talousrakennuksen osalta 2.0 kun kyseessä 2007/2012 rakennettu matalaenergiatalo (puutalo). Onko tuo riittävän oikea luku tuohon? Talousrakennuksessa hyvin tarkkaan samat seinä-, yläpohja- ja alapohjarakenteet kuin talossa.
- Onko todella niin, että 30-metrinen lämpökanaali vie hukkalämpöä n. 2600kWh vuodessa? Meinaan vaan, että koska mulla jo yksi tuollanen kanaali talon ja talousrakenneuksen välillä tällä hetkellä ja suunnitelmissa oli kaivaa vielä toinen, jotta saan MLPn talousrakennukseen, niin tuohan meinaa, että n. 5200kWh menee vuodessa harakoille hukkalämpönä noista kanaaleista.

[Roori]

Mistä tommonen kanaalista 2600kWh/vuosi tulee, tuleeko se sieltä mistä jättää tuon (k)-kirjaimen pois? 

[Pena2015]

Tuosta Bergheatin taulukosta tuon lämpökanaalin lämmönhukan sain:
- kanaalin pituus: 30m
- Vuoto Wh/metri: 10,0
- Vuoden tunnit: 8760h
--> 2628kWh/v
Lienee tuo oikeaa suuruusluokkaa...? Muilla kommentteja?

[Roori]

Kyllä siinä vaan aika taitaa tehdä tehtävänsä...eli jos panee sähkövaraajan tuvalle niin sillä 2628kWh:lla saa LKV tulistukset koko poppoolle vuodeksi...

EDIT: epäilen kyllä tuota 10W/m hävikkiä kovin pessimistiseksi varsinkin Calpexeilla...voi olla jonkun Uponrin arvo!?

[tomppeli]

... epäilen kyllä tuota 10W/m hävikkiä kovin pessimistiseksi varsinkin Calpexeilla...voi olla jonkun Uponrin arvo!?

Tuon arvon löysin jostain CALPEX in datalehdestä mutta, valitettavasti siinä ei ollut ilmoitettu sitä, missä oloissa ja millaisella putkirakenteella se arvo oli saatu.
CALPEX´illa on uretaani eristeenä. Uskoisi, että maalämpötapauksessa, jossa toimitaan yleensä alle +60C lämpötiloilla, tuo vuotoarvo olisi pienempi.
Jos joku teistä arvon foorumilaisista löytää oikeaa dataa tuolle vuotoarvolle, voisin tallentaa niitä viitearvoiksi laskentaohjelmaankin.

Toistaiseksi, kun ei ole parempaa tietoa, joutuu käyttää tuota viitearvoa, kaiken varalta.

...
Kiitos Pena2015 itsellesi.

[fraatti]

Tuosta Bergheatin taulukosta tuon lämpökanaalin lämmönhukan sain:
- kanaalin pituus: 30m
- Vuoto Wh/metri: 10,0
- Vuoden tunnit: 8760h
--> 2628kWh/v
Lienee tuo oikeaa suuruusluokkaa...? Muilla kommentteja?

Lämpöhäviö määrä on ilmoitettu ainakin uponor quattro putken kohdalla valmistajan kotisivuilla eli sieltä löytyy ainakin vertailutietoa...

[tomppeli]

... epäilen kyllä tuota 10W/m hävikkiä kovin pessimistiseksi varsinkin Calpexeilla...voi olla jonkun Uponrin arvo!?

Näkyi olevan CALPEX´in kasiossa sivuilla #12 ja eteenpäin:
- CALPEX DUO 25+25/91 putkella @∆t 40 C = 8,24 W/m (CALPEX´in kaksiputkinen kanaali) ja
- CALPEX DUO 25+25/91 putkella @∆t 50 C = 10,65 W/m.
- CALPEX  QUADRIGA 25+25/91 putkella @∆t 45 C = 13,0 W/m. (CALPEX´in neliputkinen kanaali.)

Eli, löytyihän se tieto sieltä, kun hakemaan alkoi...

[Roori]

No kyllä se 10W/m ainakin riittävä on...maalämpöhommissa lattialämmityksissä varmaan joku 5W/m riittäis...

[tomppeli]

No kyllä se 10W/m ainakin riittävä on...maalämpöhommissa lattialämmityksissä varmaan joku 5W/m riittäis...

On syytä huomioida myöskin mahdollinen lämmin käyttövesi ja sen lämpötila, joka on yleensä vähintään +45C.

[Roori]

Käyttövesi on loppuviimeksi niin rikkinäistä ja vähäistä hommaa ajallisesti että melkein lieneis voida unohtaa tehohäviön kannalta kun vertaa 24/7 lämmityshäviöön...kylmävesi lisännee häviötä lämpimistä putkista kun on kanaalin sisällä mutta sen oma osuus on oikeastaan 0W/m.
Aika monimutkainen juttu sinänsä kun sen pilkkoo palasiksi onko erilliset parempia kuin 4-putkinen omakotitalossa talon ja tallin välillä, kaukolämpöverkko on hiukan asia erikseen siellä liikkuu tavaraa aina.
10W/m arvolla tulee niin isoja häviöitä etten oikeins usko uretaaniputkien kanssa toteutuvan käytännössä.

[Pena2015]

Ok, alkaa kuulostaa, että tuo 5Wh/m voi olla lämpökanaalin kohdalla lattialämmitystalon + MLPn kohdalla lähempänä totuutta.

Eilen kävi paikallisen Nibe-jälleenmyyjän (Hanakat-ketjua) suunnittelija/työnjohtaja kotikäynnillä. MLP:n laittamiselle KHH ei kuulemma sinänsä mitään esteitä, mutta itse MLP-pöntön ulkopuolelle tulevat kilkkeet (paisuntasäiliö ym. ym.) kuulemma sitten vie viimeisenkin liinavaatekaapin tilan, joten käytännösssä tämä ei ainakaan hallitukselle käy. Lisäksi jos tarve puskurivaraajalle, niin tuokin vie oman tilansa. --> Päädyttiin siihen, että järkevämpää tilan kannalta laittaa MLP sinne talousrakennuksen varastoon, kuten alunperin kaavailin. Mitäs kilkkeitä MLP-pöntön lisäksi tulee siihen pömpelin ulkopuolelle? Paisuntasäiliö ilmeisesti ainakin, mitäs muuta ja paljonko nuo vie oikeasti tilaa?

Tsekattiin talousrakennuksen varasto ja siellä kaikki näytti suunnittelijan puolesta ok, mutta talosta talousrakennukseen tuleva 25mm kylmävesiputki selvästikin jäi kaveria mietityttämään, että riittääkö... Totesi lopuksi, että kyllä se varmaan omakotitalohommiin riittää. Onkos raadilla tästä mielipiteitä?

Lämpökanaaleista totesi, että kannattaa laittaa neliputkinen (esim. Uponor Quattro tms.), jossa menee lattialämmitysvesi sekä käyttövesi taloon. Tällöin tosin saadaan vain yhden lämpöistä vettä talon kahdelle lämmityspiirille (märkätilat + muut), mutta eipä tuo ole tähänkaan asti haitannut. Kuulemma kanaali n. 100e/m, joten 36-metrinen kanaali tulee maksamaan n. 3600e. Kalliiksi tulee kaappitila KHH:ssa... Vanha olemassa oleva kaksiputkinen kanaali käytetään viemään viileä lämmönkeruuneste taloon puhallinkonvektorille. Kuulemma pitää olla tähänkin lämpökanaali, koska muuten tuo viileä neste lämpiää matkalla ja jäähdytysteho hukkuu. Mielipiteitä?

Kaveri jutteli ensin, että pitää tehdä LKV-kierto talousrakennuksen ja talon välille, jotta ei kuuman veden saaminen hanasta kestä ikuisuuksia. Mainitsin mahdollisuudesta laittaa pieni puskurivaraaja taloon KHH, jolloin tuollaista kiertoa ei tarvittaisi (kuten täällä osuvasti neuvottiin). Kuulemma tämäkin mahdollista. Ehdotteli 100l lämminvesivaraajaa KHH.

Lupasi laskea tarjouksen varastoskenaariolla, IV-koneella, Nibe 1255/1245 koneilla, MLP-kaivolla sekä jollain puhallinkonvektorille töineen päivineen. Saa nähdä mitäs tulis maksamaan. Täytyy kysellä muilta valmistajilta myös kunhan tässä ehtii. Kuulemma laskevat Nibella tarvittavan kaivon pelkästään rakennuksen pinta-alan, tilavuuden ja rakennusvuoden perusteella. Saadaanko tällä riittävän tarkka laskelma kaivosta? Bergheat-excelissä kun oli aika paljon muitakin parametreja...

[tomppeli]

Lämpökanaaleista totesi, että kannattaa laittaa neliputkinen (esim. Uponor Quattro tms.), jossa menee lattialämmitysvesi sekä käyttövesi taloon. Tällöin tosin saadaan vain yhden lämpöistä vettä talon kahdelle lämmityspiirille (märkätilat + muut), mutta eipä tuo ole tähänkaan asti haitannut. Kuulemma kanaali n. 100e/m, joten 36-metrinen kanaali tulee maksamaan n. 3600e.

CALPEX QUADRIGA on yleensä ollut edullisin.
En löytänyt netistä Calpex´in suomalaista hintaa, mutta täällä : http://www.origen.ie/assets/files/price_lists/CalpexCompletePricelistJune2012.pdf
hinnastossa on sivulla #22 CALPPEX QADRIGA 25 + 25, S = 28 + 22,    56.07 € /metri.
Joskus aikoinaan, kun ostin sitä omaan maalämpösysteemin,  oli CALPEX paljon edullisempi, kuin kotimaisen valmistajan vastaava putki.

[Pena2015]

Ok, hyvä pitää mielessä tuo Calpex Quattriga. Täytyy vaan kaivella mistä sitä sais ostettua. Näytti vastaavan vahvuisilla sisäputkilla (2x25/28+18/175) oleva Uponor Quattro maksavan taloon.comissa 85e/m. Se muuten pisti silmään noissa, että Calpexin halkaisija ilmeisesti 142mm ja vastaava Uponor 175mm eli onko Uponorissa enemmän eristettä sisäputkien ympärillä...?

Mitäs kilkkeitä MLP-pöntön lisäksi tulee siihen pömpelin ulkopuolelle? Paisuntasäiliö ilmeisesti ainakin, mitäs muuta ja paljonko nuo vie oikeasti tilaa?

Osaakos joku valaista minua yllä mainitussa?

...talosta talousrakennukseen tuleva 25mm kylmävesiputki selvästikin jäi kaveria mietityttämään, että riittääkö... Totesi lopuksi, että kyllä se varmaan omakotitalohommiin riittää. Onkos raadilla tästä mielipiteitä?

Onko tähän kenelläkään ajatuksia?

[Pena2015]

Ok, tämä selvensi asiaa. Jos MLP tulisi KHH, niin sen päälle tulee IV-kone kattoon. Huonekorkeus 2,6m, joten MLPn päälle ei tilaa noille kilkkeille jää. Mutta: MLPn vieressä liinavaatekaapin päällä tilaa 50x57x23cm (lev. x syv. x korkeus) ja tuon vieressä olevien kaappien päällä vielä 120x30x23cm. Mahtuisivatko nuo kilkkeet tuonne kaappien päälle? Voisi sitten koteloida pois näkyvistä.

[jm82]

Maalämpöpumpun vasemmalta tai oikealta sivulta lähtee keruuputket kaivolle. Eli taitaa viedä väkisellä yli 60cm leveyttä.

Kuinkas se talossa oleva varasto mahtaisi käydä. Lattiakaivoa ei ole mutta olisiko mitään viemäriä minne vedet voisi ohjata.

[Pena2015]

Jos MLP KHH niin keruuputket MLPn vieressä olevan ulkoseinän läpi kaivolle. MLPn sivuttaistila KHH on n. 75cm joten varmaan ne keruuputket tohon mahtuis vai kuinka?

Talon varastossa kyllä viemärikaivo, mutta kuinkas sieltä lämminvesi KHH. Varasto aivan toisessa päässä taloa kuin KHH joten lämpökanaalihommiksi menisi sielläkin. Ja matka olis suht. sama kuin talousrakennuksen varastosta, ehkä jopa pidempi.

[NY]

Pitää ihan itsekin kommentoida tähän. Minulla samantyylinen projekti suunnitteilla, eli 2007 rakennettu puutalo, 123 neliötä. Nibe Fighter 410P kompressori hajosi ja nyt päätin, että ei uusita vaan hiljainen maalämpöpumppu tilalle. Meillä "tekninen tila" on tehty tuulikaapin yhteyteen ja seinän toisella puolella yksi makuuhuone. Kompressorin äänet kuuluivat melko kovasti tuonne makuuhuoneeseen ja oikeastaan ihan joka paikkaan talossa. Kokonaissähkönkulutus ollut noin 17000 kwh, joten kovin äkkiä maalämpö ei itseään tule takaisin maksamaan.

Itse olen päätynyt Viessmannin pumppuun Vitocal 333-g niitten mainostetun hiljaisuuden vuoksi. Alfa Innotecillä esitteiden mukaan ilmeisesti vielä hiljaisemmat pumput, mutta on vielä niin marginaalimerkki ja löytyy vähän tietoa foorumeilta, etten uskalla ottaa. Todennäköisesti ihan hyviä ja toimivia laitteita nekin olisivat. Usemmat maalämpömyyjät vakuutelleet, että tuo Niben PILP:n kompressori ei mitenkään ole verrattavissa äänen suhteen maalämpöpumppujen kompressoreihin ja totta tämä varmaan onkin. Silti ajattelin ottaa varmuuden vuoksi maalämpöpumpun joka on hiljaisimmasta päästä. Olen tässä vielä miettinyt, että pitäisikö tuota tuulikaapin seinää, joka on makuuhuonetta vasten, yrittää jotenkin äänieristää lisäämällä toinen kipsilevy tms., mutta tätä foorumia selatessani olen saanut sellaisen kuvan, että tuosta ei olisi juuri mitään hyötyä kompressorin tuottaman runkoäänen vaimentamiseksi.

Tärkeämpää on käsittääkseni huomioida, että kaikki putkiliitokset pumpusta tehdään joustoliittimillä ja putkikannakoinnit seinälle myös riittävien vaimentimien kanssa, sekä maaliuosputkien läpivientien ympärille pitäisi varmaankin vielä laittaa jotkut kumipuslat. Tosin en tiedä onko tuolla viimeiseksi mainitulla enää vaikutusta, jos maaliuosputket liittyvät pumppuun joustoliittimillä.

Harkitsin myös autotalliin lämpökanaalin vetämistä, mutta kustannukset olisivat jo karanneet niin isoksi, että luovuin ajatuksesta.

Maalämmön tarjoajat ovat tarjonneet kaivoja 105 ja 140 metrin (kokonaissyvyys) väliltä. Itse ajattelin porauttaa varmuuden vuoksi 140 metriä  aktiivisyvyyttä.

Lattialämmitysputket kannattanee saneerauksen yhteydessä huuhdella. Yhdellä urakoistijalla tämä kuului urakkaan jo oletuksena, toista ei meinaa saada millään laskemaan hintaa tuolle, kun ei kuulemma tarvita, koska laitteessa sakkakuppi jonka voi välillä tyhjentää ja se riittää. Tiedäpä tuosta nyt sitten...

[fraatti]

Pitää ihan itsekin kommentoida tähän. Minulla samantyylinen projekti suunnitteilla, eli 2007 rakennettu puutalo, 123 neliötä. Nibe Fighter 410P kompressori hajosi ja nyt päätin, että ei uusita vaan hiljainen maalämpöpumppu tilalle. Meillä "tekninen tila" on tehty tuulikaapin yhteyteen ja seinän toisella puolella yksi makuuhuone. Kompressorin äänet kuuluivat melko kovasti tuonne makuuhuoneeseen ja oikeastaan ihan joka paikkaan talossa. Kokonaissähkönkulutus ollut noin 17000 kwh, joten kovin äkkiä maalämpö ei itseään tule takaisin maksamaan.

Itse olen päätynyt Viessmannin pumppuun Vitocal 333-g niitten mainostetun hiljaisuuden vuoksi. Alfa Innotecillä esitteiden mukaan ilmeisesti vielä hiljaisemmat pumput, mutta on vielä niin marginaalimerkki ja löytyy vähän tietoa foorumeilta, etten uskalla ottaa. Todennäköisesti ihan hyviä ja toimivia laitteita nekin olisivat. Usemmat maalämpömyyjät vakuutelleet, että tuo Niben PILP:n kompressori ei mitenkään ole verrattavissa äänen suhteen maalämpöpumppujen kompressoreihin ja totta tämä varmaan onkin. Silti ajattelin ottaa varmuuden vuoksi maalämpöpumpun joka on hiljaisimmasta päästä. Olen tässä vielä miettinyt, että pitäisikö tuota tuulikaapin seinää, joka on makuuhuonetta vasten, yrittää jotenkin äänieristää lisäämällä toinen kipsilevy tms., mutta tätä foorumia selatessani olen saanut sellaisen kuvan, että tuosta ei olisi juuri mitään hyötyä kompressorin tuottaman runkoäänen vaimentamiseksi.

Tärkeämpää on käsittääkseni huomioida, että kaikki putkiliitokset pumpusta tehdään joustoliittimillä ja putkikannakoinnit seinälle myös riittävien vaimentimien kanssa, sekä maaliuosputkien läpivientien ympärille pitäisi varmaankin vielä laittaa jotkut kumipuslat. Tosin en tiedä onko tuolla viimeiseksi mainitulla enää vaikutusta, jos maaliuosputket liittyvät pumppuun joustoliittimillä.

Harkitsin myös autotalliin lämpökanaalin vetämistä, mutta kustannukset olisivat jo karanneet niin isoksi, että luovuin ajatuksesta.

Maalämmön tarjoajat ovat tarjonneet kaivoja 105 ja 140 metrin (kokonaissyvyys) väliltä. Itse ajattelin porauttaa varmuuden vuoksi 140 metriä  aktiivisyvyyttä.

Lattialämmitysputket kannattanee saneerauksen yhteydessä huuhdella. Yhdellä urakoistijalla tämä kuului urakkaan jo oletuksena, toista ei meinaa saada millään laskemaan hintaa tuolle, kun ei kuulemma tarvita, koska laitteessa sakkakuppi jonka voi välillä tyhjentää ja se riittää. Tiedäpä tuosta nyt sitten...

Oletkin ilmeisesti lukenut tuota meteli topickia.   
Tosiaan joskus saattaa käydä niin että itse pumpun vieressä seisoessa ei tule sen kummempaa ääntä kuin jääkaapistakaan mutta värinä johtuu sitten jotain muuta pitkin rakenteisiin jotka alkavat värisemään ja tuottamaan ääntä. Viessmanni on tosiaan markkinoiden hiljaisin merkki ja omien kokemusten mukaan varaajan päältä tulevat liitokset ovat alttiilta siirtämään värinää muualle ja näihin voisinkin suositella joustoliittimiä jos haluaa pelata varman päälle. Lämmitykseen lähtevät ja liuospuolen putket ovat itsessään kumia koneen sisältä miltei kokonaisuudessaan...

Eräs kaveri jolla oli itsellä pilp kehui oman mlpn äänitason maasta taivaisiin kun oli itse kuunnellut omaa pilppiään... Ja kyllä tuota omaa laitettani pääsee katsomaan/kuuntelemaankin jos asustelee tässä jossain tampesterin nurkilla...

[tomppeli]

Maalämmön tarjoajat ovat tarjonneet kaivoja 105 ja 140 metrin (kokonaissyvyys) väliltä. Itse ajattelin porauttaa varmuuden vuoksi 140 metriä  aktiivisyvyyttä.

Et varsinaisesti pyytänyt laskemaan, mutta kommentoin kuitenkin.
Jos talo on rakennettu ajankohdan rakennustavan mukaisesti, näyttäisi, että tarvitaan noin 6 kW -tehoinen lämmityslaite ja
lämmönkeruuseen noin 140 aktiivimetriä porakaivoa.