Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Kompressorin elinikä  (Luettu 9496 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Kompressorin elinikä
« : 17.05.15 - klo:02:23 »
Jonkun nettilähteen mukaan Copelandin kompressorien keskimääräinen elinikä 13,5v.

Introduction
A frequent cause of compressor failure that is seldom recognized or understood is short cycling. If a compressor failure results, it will either be a motor burn or a lubrication failure, and in both cases it is a near certainty that the cause of failure will be misdiagnosed. Each time a compressor starts, there is a quick reduction in the suction pressure and therefore the crankcase pressure. The pressure drop causes a reduction in the saturation temperature, resulting in the oil-refrigerant mixture flashing into foam and vapor with the frequent result that a large percentage of the crankcase oil is pumped out of the compressor. If the compressor operates for sufficient time to stabilize the system, the oil will return to the compressor, but if the running period is very
short, the oil may still be trapped in the system when the compressor cycles off. If this cycle is repeated, the compressor will progressively pump oil from the crankcase, and the entire oil charge can be lost from the crankcase. If the running cycle is short, an oil pressure safety control may not be actuated since it requires at least two minutes run time to trip the heat actuated safety element. Under such conditions the compressor can operate without lubrication to the bearings, with the obvious potential for damage.

A second source of damage can result from liquid refrigerant flooding and loss of refrigerant control. Most expansion valve are quite sluggish in their control characteristics and tend to react slowly to any sudden change in system operating conditions. Under short cycling conditions, the expansion valve may be unable to reach a stable control condition and uncontrolled liquid refrigerant flooding can occur, again posing a threat to the compressor. Every time the motor cycles on or off, the stator windings try to flex and move. Under prolonged cycling or short cycling conditions, this flexing may eventually create sufficient movement in the windings to scuff the insulation and cause a short. The larger the motor, the more vulnerable it is to winding flexing. With modern motor insulation and varnishes in a properly wound motor, this failure mode is rare, but the potential threat is present in any system subjected to excessive cycling, since the probability is that any motor has a finite life in terms of the number of cycles it can endure. Short cycling can originate from many sources, and most such problems can be prevented if we understand the reasons behind them.


Tuossa puhutaan kolmesta tavasta miten kompressori päätyy hautaan.
Alle parin minuutin käynti vaahdottaa öljyn kylmäaineen sekaan ja kuljettaa sen pois voitelemasta kompressoria.
Paisunta venttiilin toiminta muuttuu niin että tulistusta ei ole enää koneessa ja nestemäinen kylmäaine pääseen koneeseen.
Käynnistykset kuormittavat suurien moottorien käämityksiä ja ne saattavat mennä oikosulkuun eristeiden petettyä. (luulisi että pehmokäynnistin pienentäisi tätä riskiä)

Sitten käyntiajoista:
5.12 Minimum run time
Emerson Climate Technologies recommends a maximum of 10 starts per hour. There is no minimum off time because scroll compressors start unloaded, even if the system has
unbalanced pressures. The most critical consideration is the minimum run time required to return oil to the compressor after start-up. To establish the minimum run time obtain a sample
compressor equipped with a sight tube (available from Emerson Climate Technologies) and install it in a system with the longest connecting lines that are approved for the system. The
minimum on time becomes the time required for oil lost during compressor start-up to return to the compressor sump and restore a minimal oil level that will ensure oil pick-up through the
crankshaft. Cycling the compressor for a shorter period than this, for instance to maintain very tight temperature control, will result in progressive loss of oil and damage to the compressor.

Danfos
Compressor Protection
Anti Short Cycle
The system must be designed in a way that guarantees a minimum compressor running time to ensure that the motor remains cool and that the oil will return satisfactorily back to the compressor.
There must be no more than 12 starts an hour. A higher number reduces the service life of the compressor. The use of an anti-short cycle timer is highly recommended. A three minute time out
between starts is recommended.

Copeland
COMPRESSOR SHORT CYCLING
AN UNRECOGNIZED PROBLEM
A frequent cause of compressor failure that is seldom recognized or understood is short cycling. If a compressor failure results, it will either be a motor burn or a lubrication failure, and in both cases it is a near certainty that the cause of failure will be misdiagnosed. Each time a compressor starts, there is a quick reduction in the suction pressure and therefore the crankcase pressure. The pressure drop causes a reduction in the saturation temperature, resulting in the oil-refrigerant mixture flashing into foam and vapor with the frequent result that a large percentage
of the crankcase oil is pumped out of the compressor. If the compressor operates for sufficient time to stabilize the system, the oil will return to the compressor, but if the running period is very short, the oil may still be trapped in the system when the compressor cycles off.
Summary
Regardless of the motor design, excessive short cycling can shorten compressor life, and the service engineer must be alert to malfunctions in system controls which can create short cycling
conditions.

Millaista käyntijaksoa kukakin pitää sopivan mittaisena?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 237
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #1 : 17.05.15 - klo:08:30 »
Millaista käyntijaksoa kukakin pitää sopivan mittaisena?
Tuommonen 50000/7=~7000 starttia vuodessa näyttäis olevan liikaa...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6223.msg77919#msg77919

Oma on rupsutellut samassa ajassa 16000 kertaa joten tuon perusteella luokkaa 20v pitäis kestää, valitettavasti...tuona aikana tämä tekniikka varmaan kehittyy yhteensä 40% paremmaksi  8)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #2 : 17.05.15 - klo:12:46 »
Tuommonen 50000/7=~7000 starttia vuodessa näyttäis olevan liikaa...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6223.msg77919#msg77919

Oma on rupsutellut samassa ajassa 16000 kertaa joten tuon perusteella luokkaa 20v pitäis kestää, valitettavasti...tuona aikana tämä tekniikka varmaan kehittyy yhteensä 40% paremmaksi  8)

Tuo koneen elinkaari näyttää olleen ainakin minun mittapuulla mitattuna varsin lyhyt. Yhdistelmänä tehokas kone ja integroitu/pieni varaaja ei lieni mikään paras kombinaatio. Pieneksi varaajaksi voi laskea myös manttelivaraajan. Ja ilmeisesti jos tuohon vielä yhdistetään vielä lisäksi käyttöveden kierto ja kesällä todella lämmin maapiiri niin ongelmia voi olla luvassa kun koneen antoteho kasvaa aivan älyttömästi. Ovat kuulemma asentaneet jonnekkin shunttejakin keruupuolelle tästä syystä. Millaisiakohan tuossa tapauksessa käyttöveden käyntijaksot ovat olleet?

Jos lämmitykseen kone kävisi aina 1h ja käyttöveteen 10min niin kokonaisuutena tuo saattaisi näyttää paljon ruusuisemmalle kuin mitä todellisuus on.

Ja onhan tietysti oma lukunsa vielä valmistusvirheet ja niihin verrattavat tapahtumat. Eikös täälläkin ole ollut juttua että joissain kompressorimalleissa on ollut sellaisia öljyjä sisässä jotka ovat sitten aikaa myöden muuttuneet miltei vaseliiniksi lämmön takia...?

Joo 20v päästä taitaa koko kone ole museo tavaraa...  ::)
Saneerauksessa sitten tulee vielä sekin että onko kaivoa mitoitettu riittävästi jotta uusi energiapihimpi kone ei lypsä kaivoa viileäksi...  ::)

Epäilen että seuraava suurempi pomppu tulee sitten jos tasavirtakoneet otetaan käyttöön. Tämä tietysti lisää elektroniikan ja rikkoutuvien osien määrää entisestään.
Esim jossain ilmanvaihtokoneessa puhaltimet ovat aikaisemmin kuluttaneet  320W ja myöhemmin tasavirtapuhaltimilla 205W. Tässä säästöä syntyy 35%.

Eräs näitä kilkkeitä valmistava yritys sanoo:
"Yksinkertaisesti sanoen DC-moottorit ovat noin 30% tehokkaampia kuin AC-moottorit, koska toissijainen magneettikenttä muodostuu kestomagneeteista kuparikäämityksien sijasta. AC-moottori tarvitsee lisäenergiaa ainoastaan magneettikentän luomiseen indusoimalla virtaa roottorille. Mutta tämä on vain toinen puoli totuutta. Nykyaikaisen elektroniikan käyttö moottorin ohjaamisessa on avannut monia muita mahdollisuuksia, jotka pienentävät tehontarvetta."

Jos verrattaisiin tilannetta nykyiseen koneeseen niin antoteho 10,3kW, ottoteho 2,2kW. cop 4,7. DC moottorilla? ottoteho 1,43kW, antoteho 9,53kW, cop 6,7  ::) Tiedä sitten...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 891
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #3 : 17.05.15 - klo:13:06 »
Onkos mitään mutua tai tutkittua tietoa mikä vaikutus on sillä millaista lämmitysvettä koneella tehdään? Esimerkiksi nyt vaihtoventtiilikoneella kun tehdään lattialämmitykseen, niin tuo menovesi on kuitenkin aika paljon viileämpää mitä koneen tarvitsee puskea, vaikuttaako tämä kompressorin kestoon? Niben edustaja kovasti väitti, että varsinkaan käyttöveden lämpöjä ei kannata vetää ihan koneen maksimiin jotta kestäisi paremmin, onko tässä väitteessä mitään perää?

Eli esimerkiksi kannattaako mieluummin hieman antaa COP:ssa periksi ja "tulistaa" suorasähköllä viimeiset käyttövesiasteet jos se saisi sitten koneen kestämään esimerkiksi 2-3 vuotta kauemmin? Enkä nyt virittele keskustelua siitä mikä on riittävä käyttöveden lämpö, vaan oletetaan, että pyrittäisiin tuonne rakennusmääräysten 58/55-lämpöihin. :)
Keski-Suomi, omakotitalo 2019, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1145-8 + Jäspi GTV500, kaivo 178m
142m2 (690m3) + varasto 21m2 + pihasauna 18m2 (lämpökanaali n. 10m)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #4 : 17.05.15 - klo:13:24 »
Onkos mitään mutua tai tutkittua tietoa mikä vaikutus on sillä millaista lämmitysvettä koneella tehdään? Esimerkiksi nyt vaihtoventtiilikoneella kun tehdään lattialämmitykseen, niin tuo menovesi on kuitenkin aika paljon viileämpää mitä koneen tarvitsee puskea, vaikuttaako tämä kompressorin kestoon? Niben edustaja kovasti väitti, että varsinkaan käyttöveden lämpöjä ei kannata vetää ihan koneen maksimiin jotta kestäisi paremmin, onko tässä väitteessä mitään perää?

Eli esimerkiksi kannattaako mieluummin hieman antaa COP:ssa periksi ja "tulistaa" suorasähköllä viimeiset käyttövesiasteet jos se saisi sitten koneen kestämään esimerkiksi 2-3 vuotta kauemmin? Enkä nyt virittele keskustelua siitä mikä on riittävä käyttöveden lämpö, vaan oletetaan, että pyrittäisiin tuonne rakennusmääräysten 58/55-lämpöihin. :)

Samaa olen nähnyt myös täällä kirjoitettavan. Ja hiukan samaan asiaan oli viitattuna silloin kuin olisi sanottu juuri tuosta kompressoriöljyn pilaantumisesta. Ilmeisesti taisi kuitenkin koskea vain jotain tietynlaisia kompressoreita.

vanhoilla kompura tyypeille joita tuontipumput ja kotimaisetkin valmistajat käyttivät, niitä meni kovaan tahtiin (voi tarkistaa vaikka tukuista).
vastaavasti kytkennöissä, joissa pidettiin lämpötilat hiukan alempana kestivät kompuratkin pidempää vaikka olikin huonoa mallia.

kompura tyyppi on helppo tarkistaa kompuran kyljestä, sen max. paine pitää olla suurempi kuin pressoissa oleva painearvo. Näin ei
aikanaan kaikilla merkeille ollut (lähinnä pienillä valmistajilla)

pätkäkäynti on estetty lähes kaikissa pumpuissa, joten sen kv:n tiputtaminen asteellakin on monesti järkevää, mutta sehän nähdään sitten
15-20 vuoden kulutta, 15 vuotta on yleisesti esim. copelandin lupaama käyttöikä, mutta mukavaahan se olisi jos kestäisi sen 20 vuotta.

40 c ei ole järkevää, mutta joku 49 c voisi olla ja siihen sarjaan pieni sähkövaraaja jossa pyyntinä joku 45-48 c, kv riittää ja kompuran ei tarvitse
mennä lähelle max.paine aluetta.
Ei niitä Copelandin ZR-kompuroita käytä enää kukaan maalämpöpumpuissa. Viimeiset taisi olla joskus 4-5 vuotta sitten.
Ongelma johtui siitä että käyttivät ilmastointikoneen kompuraa.Tällä kun yritettiin tehdä yli 50C vettä, siinä rupesi öljyt koksiintumaan.
Pitkässä juoksussa kävi sitten niin kun voitelu oli ollut heikkoa, kompura leipoi kiinni..

Kyselin muistaakseni myös joskus että onko eroa havaittavissa lattia- ja patterilämmityskohteen välillä ja muistelisin että kukaan ei ainakaan maininnut patterikohteilden kompressoreiden olleen sen lyhytikäisempiä kuin lattialämmityskohteiden.

Käyttövettä tehdessähän on oleellista kuinka hyvin lauhduttimelta lähtevä lämpö saadaan siirrettyä itse varaajassa olevaan veteen. Itsellä 10kW koneella ja integroidulla varaajalla yli 50c vedestä on turha haaveilla...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #5 : 17.05.15 - klo:13:57 »
Lainaus
Eräs näitä kilkkeitä valmistava yritys sanoo:
"Yksinkertaisesti sanoen DC-moottorit ovat noin 30% tehokkaampia kuin AC-moottorit, koska toissijainen magneettikenttä muodostuu kestomagneeteista kuparikäämityksien sijasta. AC-moottori tarvitsee lisäenergiaa ainoastaan magneettikentän luomiseen indusoimalla virtaa roottorille. Mutta tämä on vain toinen puoli totuutta. Nykyaikaisen elektroniikan käyttö moottorin ohjaamisessa on avannut monia muita mahdollisuuksia, jotka pienentävät tehontarvetta."

Jos verrattaisiin tilannetta nykyiseen koneeseen niin antoteho 10,3kW, ottoteho 2,2kW. cop 4,7. DC moottorilla? ottoteho 1,43kW, antoteho 9,53kW, cop 6,7  ::) Tiedä sitten...

Jokin edellisessä mietiskelyssä mättää.

Nykyisten 3-vaihemoottorien hyötysuhde on reilusti yli 90%.

Esim 3-vaihemoottori: ottoteho 2,2kW, hyötysuhde 95% -> akseliteho = 2,09kW
DC moottori: ottoteho 1,43kW, akseliteho 2,09kW -> hyötysuhde 146%

On taidettu keksiä ikiliikkuja?

Tasavirtamoottorin pienempi tehonkulutus johtunee sen paremmasta säädettävyydestä ja sen seurauksena voidaan ajaa akselin päässä olevaa laitetta optimitoimintapisteessä.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #6 : 17.05.15 - klo:15:03 »
Eli esimerkiksi kannattaako mieluummin hieman antaa COP:ssa periksi ja "tulistaa" suorasähköllä viimeiset käyttövesiasteet jos se saisi sitten koneen kestämään esimerkiksi 2-3 vuotta kauemmin? Enkä nyt virittele keskustelua siitä mikä on riittävä käyttöveden lämpö, vaan oletetaan, että pyrittäisiin tuonne rakennusmääräysten 58/55-lämpöihin. :)
Tulistustekniikalla ei saadaan käyttövesi tuotettua hiukan pienemmällä kompressorin rasituksella.
Tulistuskoneita on Thermialla, Lämpöässällä, Oilonin Geoproilla ja Ekowell´illä.
Muitakin tulistustekniikkaa käyttäviä valmistajia on.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 583
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #7 : 17.05.15 - klo:15:28 »

 kesällä todella lämmin maapiiri niin ongelmia voi olla luvassa kun koneen antoteho kasvaa aivan älyttömästi. Ovat kuulemma asentaneet jonnekkin shunttejakin keruupuolelle tästä syystä.

Meillä lauhduttimesta saatava teho on talviaikaan n 7kw kun keruuliuos on nollan paikkeilla ja kun kesäaikaan keruuliuoksen lämpötila ylittää +10C niin antotehoa tulee 12kw.Keruuputket meillä on 2X200m pintaputkisto n 1 m:n syvyydessä

Taidanpa kokeilla keruun liuospumpun nopeuden hidastamista antotehon alentamiseksi kesäaikana,shuntin lisääminen keruuputkeen olisi ehkä turhan iso homma.

Ottoteho on talvella 2,5kw:n paikkeilla ja nyt toukokuun puolivälissä jo 3,2kw ja kyllä sen kuulee myös kompressorin käyntiäänestä että raskaammin vääntää.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 336
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #8 : 18.05.15 - klo:03:36 »
Jokin edellisessä mietiskelyssä mättää.

Nykyisten 3-vaihemoottorien hyötysuhde on reilusti yli 90%.

Esim 3-vaihemoottori: ottoteho 2,2kW, hyötysuhde 95% -> akseliteho = 2,09kW
DC moottori: ottoteho 1,43kW, akseliteho 2,09kW -> hyötysuhde 146%

On taidettu keksiä ikiliikkuja?

Tasavirtamoottorin pienempi tehonkulutus johtunee sen paremmasta säädettävyydestä ja sen seurauksena voidaan ajaa akselin päässä olevaa laitetta optimitoimintapisteessä.

ATS

Ilmeisesti 3-vaihemoottorit toimivat merkittävästi paremmalla hyötysuhteella kuin yhdellä vaiheella toimivat. Äkkiseltään kun käppyröitä katselee niin 3-vaihe moottori voi toimia näköjään yli 95% hyötysuhteella. Hyötysuhteesta puhuttaessa näyttäisi että mitä pienemmällä kuormalla kolmivaihemoottori toimii niin sen huonompi on hyötysuhde. Paras taitaa olla 50-200% välissä.

Esim täällä on Daikinin dc kompressorista juttua jota mainostavat todella hyvällä hyötysuhteella toimivaksi. Mahtaisiko vertailukohta sitten olla normaali yksivaiheinen kompressori?
http://www.daikin.com/products/ac/lineup/skyair/modals/technology/01_compressor/index.html

Täällä on ruottalaisten tutkimus scroll kompressoreista sekä niiden äänilähteistä. Ihan mielenkiintoista juttua... Tästä myös selviää miksi scrolli ronklahtaa kun se pysähtyy... Ainakin tässä tutkitussa mallissa on jarru joka estää  kompressorin pyörimisen taaksepäin paineentakia kun se pysähtyy.
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:545033/fulltext01
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa mlverkko23

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 72
  • Thermia Calibra 2020, 200m, 250m2, 700m3
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #9 : 11.09.17 - klo:00:40 »
Vanha aihe, mutta voi silti olla ajankohtainen. Pumppujen kestävyys puhuttaa aina ja siitä taitaa olla aika vähän tietoa. Tuli vaan mieleen, että meillä Lämpöässä V15 tulee nyt loppuvuodesta 18 v ikään ja on käynyt koko ajan melkoista pätkäkäyntiä. Eli on kyllä ylittänyt odotukset. Laite on aika selvästi ylimitoitettu ja siksi paljon lyhyitä käyntijaksoja.

Että tämä nyt niille, jotka epäilevät pumppujen kestävyyttä. Maapiirin kiertovesipumppu uusittiin vuosi sitten. Muita remppoja ei ole viime aikoina ollut.

Poissa MN

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 11
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: Kompressorin elinikä
« Vastaus #10 : 25.09.17 - klo:10:21 »
Vanha aihe kyllä, mutta kerrotaan, että IVT:n Greenline 8 asennusvuodelta 1998 täyttää näinä päivinä 19 vuotta.

Toki tässä jo katsellaan vaihtokompressorien hintoja... varmuuden vuoksi. Mitään korjattavaa koko hökötyksestä ei toistaiseksi ole löytynyt. Toki laite on nykymittapuulla aika antiikkinen ja jopa alkeellinen.