Lämmönjaon dT:n/kiertopumpun nopeuden vaikutus antotehoon/hyötysuhteeseen

[fraatti]

Nonni... 

Taas olisi purtavaa arvon foorumilaisille. Näin tänään silmieni edessä sanat jossa sanottiin että et saa hyötyä lyhentämällä käyntijaksoa vaan pitkistä käyntijaksoista on vain hyötyä. Samoin sanottiin että lämmönjaon dT:tä esim yhdellä asteella kasvattamalla se parantaa coppia enemmän kuin käyntiaika kikkailu. Lämmönjaon dT:n nostaminen asteella kuulemma nostaa coppia 0,1

Käyntijaksojen pituutta pidän on-off koneissa kompromissina kestävyyden ja mahdollisen hyötysuhteen osalta sekä tietysti sen että millainen lämmönkeruu on. Jos käytettävissä ehtymätön geysir kaivo niin silloin käyntijakson pituudella ei välttämättä ole niin merkitystä jollei menoveden lämpötila nouse turhan korkeaksi. Esimerkkinä oma laite laulaisi tehdasasetuksilla yhtä soittoa 5h putkeen jonka jälkeen se lepuuttelisi sitten varmaan toistakymmentä tuntia tälläisillä 0 keleillä. En pidä tuota missään nimessä järkevänä. Invertterit sitten erikseen.

Lämmönjaon muutoksista kirjoittelin joskus näin josta selviää myös oma mielipiteeni:

Olen käyttänyt kompressorivalmista Copelandin Select 7 simulointi softaa jolla voi simuloida kuinka lämpöpumppu toimii. Olen tutkinut kuinka lämpötila muutokset toisio- ja ensiöpiirissä vaikuttaa antotehoon sekä coppiin. Tässä yksi esimerkki:

Lauhdutin meno keskiarvo 39,5;paluu 33,8; dT 5,7K; liuostulo 3,5;liuosmeno -1,9; dT 5,4K

liuos sisään 0; dT 5K; teho 9,94kW
liuos sisään 0; dT 4K; teho 10,25kW
liuos sisään 1; dT 5K; teho 10,25kW

Tästä johtopäätöksenä kun liuospuolet dT kasvaa yhden asteen se on sama asia kuin kaivosta tulevan nesteen lämpötila putoaa yhden asteen.

lämmönjako dT 7,4; lauhdutin ulos 35; teho 9,55kW
lämmönjako dT 6,4; lauhdutin ulos 35; teho 9,6kW
lämmönjako dT 7,4; lauhdutin ulos 34; teho 9,6kW

Tästä johtopäätöksen kun lämmönjaon dT kasvaa yhden asteen se on sama asia kuin menoveden lämpötila olisi asteen korkeampi.

Mitäs mieltä arvon raati on?

Seppaantilla on usein ollut tarjottavana kättäpidempää näissä asioissa. Kuinkas tämän kanssa? Tai muut joilla on energiamittareita asennettuina pumppujen yhteyteen.

[Matias]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2486.msg27096#msg27096

Tuossa minun tulokset:

III   dt 4 C   COP 3,1   lauhtumispaineet  13,5 bar 
II    dt  5 C  COP 3,0   lauhtumispaineet   13,6 bar
I     dt  7 C  COP 2,9   lauhtumispaineet   14,0 bar

Mittaukset tehty kaukolämmönenergiamittarilla, ja 3-vaihe sähkömittarilla (sisältää kiertovesipumput).  Pumpun annettu käydä joka asennolla 15 min, jotta lämmöt tasaantuu. Pumppu siis lattialämmitysmoodissa ja kiertoveden paluulämpötila 29 astetta, ulkona -27

Tuosta näkyy selvästi se, että I nopeudella alkaa lauhduttimen teho kärsimään merkittävästi, koska lauhtumispaineet nousee. II ja III nopeuden ero tulee todennäköisesti siitä, että III nopeudella saadaan paremmin alijäähdytys energia talteen.

Tässä meiltä kolmen vuoden takaisia tuloksia ja samansuuntainen näkemys kuin zadahilla
Paras hyötysuhde saadaan pienimmällä dt:lla eli lauhduttimen ja keruuliuoksen kiertopumpun suurimmalla virtauksella
Antoteho mitattu lauhdutinputkessa olevalla Pollucom Qn2,5 energiamittarilla ja ottoteho Valmetin kwh mittarilla(sis kaikki MLP:n kuluttaman sähkön)

Lauhdutinpumppu 1- ja 2 nopeuksilla
Virtaus 1...2 nop

Lauhdutinpumppu 3-nopeus
Virtaus 3 nop

Tässä keruun kiertopumpun nopeuden vaikutus dt ja COP arvoihin
Keruutesti 27.2.2013

[peki]

Eipä ole energiamittareita, mutta on Husdata.
Kaivo.
Itsellä on niin pienet erot kaivon pumpussa eri nopeuksilla kwh mittarilla mitaten ettei kolmos- ja kakkosnopeudella ole mitään vaikutusta
puoleen jos toiseen.
Laudutin.
Joo, kolmosella litku tietysti asteen pari viileempää ja dt saman verran pienempi kun virtaus on kova.
Paluulämmöt samoissa kuin kakkosella.
Laudutin kakkosella antaa tietysti huonomman COPin kun mittarit on tehty mittaamaan kyseisiä eroja ja siitä hyötysuhteita.
Kuitenkin käytännössä laatta ei tunne mitään muuta kuin siellä kiertävän veden lämpötilan.
Ainakin itse pitkällisten ihmettelyjen tuloksena laatasta saa paremman hyödyn kun lämmitän laattaa
ulkoreunoilta enemmän kuin että laatta olisi tasalämmin.
Pienemmällä kierrolla ja vähän suuremmilla lämpötiloilla tulos on parempi, sanokoon joku energiamittari mitä tahansa.
Talo on tehty vuoden 2004 rakennusmääräysten mukaan ja tämä ei ehkä päde tämän päivän taloille.
Ottotehoissa ei pienellä pumpulla ole mitään eroa jos lauhduttimelta lähtee pari astetta lämpöisempää litkua.
Esim. Nibellä uuden softan kanssa lauhduttimen kierto on 75%. Minkähän takia
Maalaisjärjellä ajatellen isolla tai muuten massiivisella laatalla hyöty vain kasvaisi, en tiedä.
Netti on täynnä näitä uuden talon rakentajia kun ihmetellään kun talo on lämmin, mutta lattiat jääkylmät.
Aloittajalle vielä että miettisin anturin paikkaa jos ohjaus paluusta.
Itse ajelin 7 ekaa vuotta anturi menoputkessa COPIN pahemmin kärsimättä kunnes huomasin asentajan mokan
Tai sitten kylmästi ilmanvaihto niin kuumaksi että lattia alkaa tuntumaan lämpimältä.
Mökillä esim. mäntylattia rossipohjalla vaatii vuorokauden lämmityksen takalla että kärsii ilman villasukkia astella

[Matias]

Kuitenkin käytännössä laatta ei tunne mitään muuta kuin siellä kiertävän veden lämpötilan.
Ainakin itse pitkällisten ihmettelyjen tuloksena laatasta saa paremman hyödyn kun lämmitän laattaa
ulkoreunoilta enemmän kuin että laatta olisi tasalämmin.

Meillä lauhdutin lämmittää 1250l:n varaajaa ja siitä on patteriverkkoon oma kierto Oumanin shuntin säätämänä joten lämmönjako on tavallaan erillään lauhduttimen kierrosta eikä talon lämmitykseen juurikaan vaikuta lauhduttimen dt.
Tietysti suurimmalla lauhdutinvirtauksella virtauksella varaajaan saadaan suurin antoteho ja COP

Jos lauhdutin lämmittää suoraan lattialaattaa niin eipä näitä lauhdutinvirtauksia oikein voi keskenään verrata koska lattiassa on kaiketi kalibroitava eri piirien virtaukset siten että huonelämpötila pysyy sopivana kaikilla ulkolämpötiloilla.
Jos siinä COP arvo jää hiukan heikommaksi kuin ison varaajan kanssa niin sen varmaan kuittaa varaajahäviöiden puuttuminen,esim meillä 1250l:n  varaajan lämpöhäviöt on n 7kwh/vrk ympäri vuoden.
Kun lauhdutin lämmittää suoraan lattialaattaa niin siinä ei taida tuollaisia lämpöhäviöitä tulla.

[peki]

Meillä lauhdutin lämmittää 1250l:n varaajaa ja siitä on patteriverkkoon oma kierto Oumanin shuntin säätämänä joten lämmönjako on tavallaan erillään lauhduttimen kierrosta eikä talon lämmitykseen juurikaan vaikuta lauhduttimen dt.
Tietysti suurimmalla lauhdutinvirtauksella virtauksella varaajaan saadaan suurin antoteho ja COP

Jos lauhdutin lämmittää suoraan lattialaattaa niin eipä näitä lauhdutinvirtauksia oikein voi keskenään verrata koska lattiassa on kaiketi kalibroitava eri piirien virtaukset siten että huonelämpötila pysyy sopivana kaikilla ulkolämpötiloilla.
Jos siinä COP arvo jää hiukan heikommaksi kuin ison varaajan kanssa niin sen varmaan kuittaa varaajahäviöiden puuttuminen,esim meillä 1250l:n  varaajan lämpöhäviöt on n 7kwh/vrk ympäri vuoden.
Kun lauhdutin lämmittää suoraan lattialaattaa niin siinä ei taida tuollaisia lämpöhäviöitä tulla.

Tuo lauhduttimen dt ei minullakaan vaikuta mitään, mutta laatta vaan tykkää vähän lämpöisemmästä.

Huiliajat pikkasen pitenee. Isolla varaajalla tuo lämpöhäviö tietysti syö vielä lisää hitaamman kierron hyötysuhdetta.
Työntääkö Matiaksella kaiken tavaran aina lauhduttimen läpi joka lämmitysjaksolla`?

[Huvila]

Täällä taas halotaan hiuksia, eikä väki välitä olennaisesta. Edellisessä ketjussa jo varmaan olin häirikkö.

Kerronpa vielä mielipiteeni: yhteiskunta tuottaa sähköä ja koska huippujen tuottaminen on kallista niin toivotaan kansalaisilta valppautta. Sähköä tarjotaan näin maaliskuussa 2015 alvilliseen hintaan 2,5-8,0 c/kWh. Haluatko taistella viimeisistä copin sadasosista jolloin pumput laulaa samaan aikaan vai olisiko järkevämpää kiinnittää huomio siihen koska sitä tuotetaan Jos tuota kuormitusta saisimme tasattua niin kaikki voittasimme sähkön hinnassa ja hiilijalanjäljessä

[Roori]

Jos siinä COP arvo jää hiukan heikommaksi kuin ison varaajan kanssa niin sen varmaan kuittaa varaajahäviöiden puuttuminen,esim meillä 1250l:n  varaajan lämpöhäviöt on n 7kwh/vrk ympäri vuoden.

onko ne waraajahäviöt todellisia 'häviöitä' vai vain lume sellaisia, nehän yleensä menee tilojen lämmitykseen.
Ainakin siis itsellä ne pitää lämmityskaudella 18-20C lämmön yllä 40m2 tilassa (kellari)...lämmityskauden ulkopuolellakaan tilan lämpötila ei nouse joten ei ne hukkahommia ole silloinkaan...mutta tapauskohtaista kaikenkaikkiaan.

[tomppeli]

Jos tuota kuormitusta saisimme tasattua niin kaikki voittaisimme sähkön hinnassa ja hiilijalanjäljessä

Olen samaa mieltä.
Siksi yhteiskunnan tulisi jotenkin puuttua lämpöpumppujen mitoitukseen niin,
että ei tahallisesti ja suunnitellusti alimitoitettaisi lämpöpumppuja.

Alimitoitus johtaa kovilla pakkasilla vastuslämmittämiseen ja
se puolestaan nostaa noita kylmien sääjaksojen kulutushuippuja,
jolloin energia tuotetaan kalliisti ja epäekologisesti.
Alimitoituskohteilta voitaisiin esimerkiksi evätä yhteiskunnan antama taloudellinen tuki.

[sam68]

Mahtaapi olla laitekohtainen juttu mikä delta millekin sopii. Jos jollain valmistajalla on tutkittu että 3/8 astetta niin kylmäaine toimii optimaalisesti niin minä ainakin luotan siihen.

Omassa pumpussa keruun delta on luokkaa 4-5 astetta ja eilen porattiin 100m kaivo tuon nurkalle jolla saadaan varmasti ero kohdalleen. Nyt olisi paikka testata vaikutusta tekemällä tarkat mittaukset ennen ja jälkeen mutta aika yllättäen kortilla.

[fraatti]

Mahtaapi olla laitekohtainen juttu mikä delta millekin sopii. Jos jollain valmistajalla on tutkittu että 3/8 astetta niin kylmäaine toimii optimaalisesti niin minä ainakin luotan siihen.

Koko järjestelmän kokonaisuus toisiinsa nähden ratkaisee varmasti tämän yhtälön. Ei voida puhua että pohdittaessa optimaalisia lämpötilaeroja olisi kohde 250m kaivon, 12kW tehoisen laitteen ja 16mm lattialämmitysputkiston kanssa samalla viivalla kuin 2*150m kaivo, 12kW laite ja perässä vaikka 1m3 varaaja.

 Syvä yksittäinen kaivo (esim >250) jonka perässä tehokas mlp on yhdistelmä missä dT 3 keruupuolella on mahdoton saavuttaa ilman että keruupumpussa on teho kW luokassa. Esimerkiksi tällöin ei todellakaan olisi mitään järkeä pyrkiä keruun dT 3:n koska pumppausteho kasvaisi kohtuuttomasti saavutettuun hyötyyn nähden. Sama tietysti lämmönjaon puolella. dT 5K on mahdoton saavuttaa jos perässä on 1,1km 16mm putkea jonka läpi kaikki vesi pitäisi saada ajettua.

Vai voisiko olla niin että optimaalinen kohta olisi siinämissä virtaus alkaa muuttumaan turbulenttiseksi nimenomaan kun kyseessä on talo ilman varaajaa lattialämmityksellä? Silloinhan kun virtaus muuttuu turbulenttiseksi tehon kasvataminen ei juurikaan muuta virtausta ilman todella suurta tehon lisäystä. Toinen mikä tässä todellisuudessa on myös pelissä on se että useimmiten mlp käy vain osan ajasta jolloin sitä tehoa ja virtausta tarvittaisiin tuolla toisiopuolella ja suurin osa ajasta on kuitenkin suurin osa ajasta vuoden aikana on huilia. Mielestäni tällöin saattaisi olla järkevää pyörittää tuota toisiopuolta pienemmällä teholla. Onko missään mlp:ssa mahdollisuutta säätää toisiopumpun kierroksia sen mukaan käykö pumppu vai ei?

Eikös suurien varaajien kanssa ole helpostikin mahdollista päästä lämmönjaon puolella todella pieneen dT:n? luulisi näissä eron näkyvän jos pystyy ajamaan vaikka dT 3K:lla tai vaikkapa 10K:lla.. ja jos perässä olisi vielä pollucom niin avot.

Itse olen tässä sitä mieltä että höyrystimen/lauhduttimen siirtämän teho on mahdollista kasvaa aina suuremmaksi jos veden- tai liuoksen massavirta kasvaa suuremmaksi. Rajaksi vain tulee se että missäkohtaa pumppaus kustannukset kasvavat liian suureksi saavutettuun hyötyyn nähden. Tämän pystyisi toteamaan jos maalämpöpumpussa olisi niin suuret kiertopumput joiden tehoa pystyisi säätämään todella suurella skaalalla. Todellisuudessahan pumppujen teho suhteessa piirin aiheuttamaan virtausvastukseen aiheuttaa yleensä sen että esim lämmönjaon puolella ei ole useinkaan mahdollista päästä esimerkiksi 5K lämpötilaeroon. Lattialämmityksen virtausvastus on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin mitä vaaditaan siihen että vesi kiertäisi varaajan kautta. Varaajan ollessa kyseessä tulee sitten kuitenkin esiin toinen kysymys. Kannattaako varaajan kerrostumat sekoittaa silloin kun sitä ladataan vai sekoittuvatko ne joka kerta miltei kiertopumpun nopeudesta riippumatta? Millaisia kokemuksia tästä? Jos/varaaja sekoittuu niin tällöinhän pumpulle menevän veden lämpötila alkaa automaattisesti nousemaan jolloin myös menoveden lämpötila alkaa nousemaan -> huonompi cop.

[Roori]

Olen samaa mieltä.
Siksi yhteiskunnan tulisi jotenkin puuttua lämpöpumppujen mitoitukseen niin,
että ei tahallisesti ja suunnitellusti alimitoitettaisi lämpöpumppuja.

Alimitoitus johtaa kovilla pakkasilla vastuslämmittämiseen ja
se puolestaan nostaa noita kylmien sääjaksojen kulutushuippuja,
jolloin energia tuotetaan kalliisti ja epäekologisesti.
Alimitoituskohteilta voitaisiin esimerkiksi evätä yhteiskunnan antama taloudellinen tuki.

Sähköntuotanto on vähän niinku 'Osatehomitoitettu maalämpöpumppu' kun tulee kovat kelit niin mennään vastuksille eli kalliille sähkön tuotannolle 
Pakkasiin ja ilmoihin on vaikea vaikuttaa, mutta lämmityslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sähköhuippuihin (=hintaan) ihminen pystyy vaikuttamaan...helpostikkin 

[fraatti]

.....

Siirsin keskustelun tuonne omaan ketjuun. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6131.0

[Roori]

Itse olen tässä sitä mieltä että höyrystimen/lauhduttimen siirtämän teho on mahdollista kasvaa aina suuremmaksi jos veden- tai liuoksen massavirta kasvaa suuremmaksi. Rajaksi vain tulee se että missäkohtaa pumppaus kustannukset kasvavat liian suureksi saavutettuun hyötyyn nähden. Tämän pystyisi toteamaan jos maalämpöpumpussa olisi niin suuret kiertopumput joiden tehoa pystyisi säätämään todella suurella skaalalla. Todellisuudessahan pumppujen teho suhteessa piirin aiheuttamaan virtausvastukseen aiheuttaa yleensä sen että esim lämmönjaon puolella ei ole useinkaan mahdollista päästä esimerkiksi 5K lämpötilaeroon. Lattialämmityksen virtausvastus on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin mitä vaaditaan siihen että vesi kiertäisi varaajan kautta. Varaajan ollessa kyseessä tulee sitten kuitenkin esiin toinen kysymys. Kannattaako varaajan kerrostumat sekoittaa silloin kun sitä ladataan vai sekoittuvatko ne joka kerta miltei kiertopumpun nopeudesta riippumatta? Millaisia kokemuksia tästä? Jos/varaaja sekoittuu niin tällöinhän pumpulle menevän veden lämpötila alkaa automaattisesti nousemaan jolloin myös menoveden lämpötila alkaa nousemaan -> huonompi cop.

Ei sekoitu varaaja, ainakaan täällä, kyllä se nästisti tekee siitä pohjimmaisesta kylmimmästä mahdollisesta sitä lämmintä ylempään osaan...eli kerrostuma pysyy dT6C:llä samalla lailla kuin dT8C:llä...

[fraatti]

Tässä meiltä kolmen vuoden takaisia tuloksia ja samansuuntainen näkemys kuin zadahilla
Paras hyötysuhde saadaan pienimmällä dt:lla eli lauhduttimen ja keruuliuoksen kiertopumpun suurimmalla virtauksella
Antoteho mitattu lauhdutinputkessa olevalla Pollucom Qn2,5 energiamittarilla ja ottoteho Valmetin kwh mittarilla(sis kaikki MLP:n kuluttaman sähkön)

Niin.. sinänsähän olen pitänyt asiaa aivan itsestään selvyytänä että asia menee juurikin näin. Ainostaan se kenen suusta tuon asian kuulen on herättänyt ihmetystä. Kyseessä on kuitenkin merkkiorganisaatiossa toimivan huoltoteknikon suusta joka vastaa teknisestä neuvonnasta, huolto- ja asennuspalvelusta. Valaisin häntä hiukan mielipiteestäni ja laitoin perään pitkän listan perusteluja niin silloin loppui keskustelu tyystin siihen paikkaan ja vastausta ei enää kuulunutkaan. Tajusiko olevansa väärässä vai ajatteli että tuolle dorkalle on turha yhtään perustella mitään. Hänen edesottamuksiaan muihinkin asioihin olen kuullut ja hiukan ihmetellyt vastauksia. Mahtaako sitten historia öljypolttimien parissa ja vähäinen kokemus lämpöpumpuista(~1v palvelus johtanut siihen että merkkiorganisaatiossa ollaan töissä hiukan ohuilla papereilla?

[fraatti]

Ei sekoitu varaaja, ainakaan täällä, kyllä se nästisti tekee siitä pohjimmaisesta kylmimmästä mahdollisesta sitä lämmintä ylempään osaan...eli kerrostuma pysyy dT6C:llä samalla lailla kuin dT8C:llä...

Ai. Muistelin että käyttäjällä (15444)? varaaja muljahti sekaisin jahka pumppu käynnistyi. Näissäkin sitten lienee eroja ja varmaan pienempi (esim 200l puskurivaraaja) muljahtaa herkemmin sekaisin kuin 1m3 pytty.

[fraatti]

Jos siinä COP arvo jää hiukan heikommaksi kuin ison varaajan kanssa niin sen varmaan kuittaa varaajahäviöiden puuttuminen,esim meillä 1250l:n  varaajan lämpöhäviöt on n 7kwh/vrk ympäri vuoden.

Millainen lämpötila tuossa pytyssä vallitsee? Sinänsä tuo lämpöhäviö kuulostaa melko suurelta. Jos tekee olettamuksen että coppelo on 3,5 niin silloin ostosähköäkin palaa muutama kilowatti. Onko varaaja uusi moderni uretaani eristeellä vai vanhempi huonommalla eristeellä.

Onko suurempien käyttövesivaraajien häviöistä tietoa? Ruotsin mlp testissä integroitujen varaajien häviöt olivat kierukalla lämpeävissä 300-400kWh, manttelivaraajassa 400-900kWh, kierukalla käyttövettä lämmittävässä 1000kWh. Luulisin että osa noistakin kilowateista on tosin hävinnyt lämmityspiiriin mutta jokatapauksessa lämpö on karannut jonnekkin muualle kuin mihin on alunperin tarkoitettu.

[fraatti]

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2486.msg27096#msg27096
Lauhdutinpumppu 1- ja 2 nopeuksilla
Virtaus 1...2 nop

Lauhdutinpumppu 3-nopeus
Virtaus 3 nop

Tässä keruun kiertopumpun nopeuden vaikutus dt ja COP arvoihin
Keruutesti 27.2.2013

Sulla on sinällään aika optimaalinen järjestelmä testauksia varten kun noita lämpötila pystyy muuttelemaan miten tykkää kun virtausvastukset eivät kasva liian suureksi.

[Tois puol jokke]

Mun 240L varaaja menee myös sekaisin suht äkkiä kun latauspumppu pörähtää käyntiin, välilevyä on hankala laittaa kun esilämmitys kierukka on siinä lähesylhäältä alas. Mututuntumalla pelkkiä lämpömittareita ja kelloa seuraamalla voisin väittää mullakin paremman copin syntyvän juurikin noilla useammilla käynnistyksillä ja lyhyemmillä vedoilla. Se on toinen juttu kau8anko kompura kestää riippuu tyypistä mutta mun lampilämpö antaa paremman keruupaluulämmönkin kun vetelee vaan lyhkäisiä rykäyksiä

[jm82]

Määräänsä pidempiä lepo/käyntijaksojakaan ei oikein ole hyötyä tehdä.
Mitä täällä olen huomannut niin paluulämpö ei kunnolla laske tietyn ajan jälkeen ja kumminkin pidemmässä käyntijaksossa meno ja paluulämpö nousee vähän korkeammaksi sekä kaivosta tulee vähän pidemmän aikaa huonompi lämpötila.

Eli joku 50 minuutin käyntijakso ja lepojakso jotain 2 tuntia tulee täällä. Pumppu lataa puskurin kokonaan lämpimäksi ja lepojakson loputtua puskuri on taas kokonaan tyhjä lämmöstä.
Eli maalämpöpumppu lataa puskuria alhaalta. Meno pattereille ylhäältä jossa on lämpöanturi joka ohjaa käyntiä.
Lauhdutin delta 8 astetta ja liuos delta 4 astetta. Kaivon lämmöt jotain 5-3 astetta. Pattereiden paluulämpö käyntijakson aikana on myös aika pieni eli pitäisi toimia aika hyvin. Talossa betonilattiat ja rautaputket lämmittää osittain myös lattiarakenteita.

Edit: täälläkin on pumput täysillä.
Edit2: Lämmönjaon delta 2 astetta.

[OilToSoil]

Tää on mielenkiintoinen topikki.

Mitä itse oon testaillu, niin tuntuu, ettei lauhduttimen deltan muutoksella ole mitään vaikutusta ainakaan käyntiaikasuhteeseen.
Jos lataan puskuria hitaammalla nopeudella, niin delta on suurempi ja tehoa kuluu enemmän.
En ymmärrä esim. valmistajan suositusta seitsemästä asteesta...

Tällä hetkellä puskurin syöttö on 90 % teholla, jolloin lauhduttimen delta on n. 3,2 astetta ja virtaus n. 37 l/min.
Maapiirin delta taitaa olla kolmen asteen luokkaa.

Ei ole ollut mitään mittareita käytössä, mutta ihan laskureista tutkimalla parhaat cop:it on tullut, mitä pienempi delta on lauhduttimella, eli mitä suuremmalla teholla puskuria ladataan.

[Enhancer]

Siitä jokainen on kai yhtä mieltä, että hyötysuhde on sitä parempi, mitä matalampi menoveden lämpö riittää?

Oli sitten patterilämmitystalo (merkitys toki suurempi) tai lattialämmitystalo, niin mitä pienempi lämmityspuolen delta on, sitä matalampi myös menoveden lämpötila on. Suuremmalla virtauksella lämmönluovutuspinta-ala esim. pattereissa lisääntyy, ja sitä kautta viileämpi menovesi riittää, sama toteutuu toki jossain tilanteessa lattialämmityksessäkin, eli kierron ollessa nopeampaa on laatta tasalämpöisempi ja vähempikin menovesilämpö riittää.

Toki rajansa kaikella eli pumppaustehon mennessä isommaksi kuin saavutettu hyöty tulee raja vastaan.

Väitän että tätä rajaa ei kuitenkaan saavuteta jos kiertovesipumppuja ei tietoisesti ylimitoiteta järjettömän kokoisiksi.

Varaajaa ladattaessa pienestä deltasta on puolestaan se hyöty, että koko varaaja saadaan tehokkaammin ladattua tasalämpöiseksi. Silloin otetaan paremminkin varaajasta kaikki irti, lämmitysverkon deltaanhan tällä ei taas ole vaikutusta jos lämmitysverkossa on oma pumppunsa, ja mlp:n pumppu lataa vain varaajaa / varaajia.

Ehdotonta totuutta näihin ei kuitenkaan ole, koska absoluuttinen totuus pitää hakea kohdekohtaisesti, onko keruu yli-/alimitoitettu, onko kone mitoitettu sopivaksi jne jne. Siksi se, että joku pumppuvalmistaja voisi sanoa että delta pitää olla tämä, on ihan tuubaa. Kylmäaineen ominaisuudet toki piirtävät rajoja, mutta silti.

[seppaant]

Vaihdoin omaan L-Ässään muutama päivä sitten uuden latauspumpun, Grundfos Alpha 2 25-40. Vanhassa Wilossa oli tehonsäätökytkimessä alkanut ilmenemään kontaktihäiriöitä.

Alphan ominaisuuksia tutkiessa mittasin myös latausvirtauksen vaikutuksen COP:iin
Tehoasetus         Dt(C)     COP     Teho (kW)    Virtaus (kg/s)
Vakiokäyrä I       6,2        3,36     7,44             0,23
Vakiopaine I       4,8        3,41     7,44             0,30
Vakiokäyrä III    3,5        3,45      7,46            0,40

Lauhdutinvirtauksen kasvaessa ja Dt:n samalla pienentyessä COP paranee.
Mittausjaksot olivat 10min mittaiset, jolloin koko ajan oli vakio-olosuhteet. Kaivosta tuleva liuos ja lauhduttimeen menevä vesi oli koko ajan vakio.
Todellisissa käyttötilanteissa käyntijakson aikana lämpötilat kuitenkin muuttuvat koko ajan.

ATS

[peki]

Vaihdoin omaan L-Ässään muutama päivä sitten uuden latauspumpun, Grundfos Alpha 2 25-40. Vanhassa Wilossa oli tehonsäätökytkimessä alkanut ilmenemään kontaktihäiriöitä.

Alphan ominaisuuksia tutkiessa mittasin myös latausvirtauksen vaikutuksen COP:iin
Tehoasetus         Dt(C)     COP     Teho (kW)    Virtaus (kg/s)
Vakiokäyrä I       6,2        3,36     7,44             0,23
Vakiopaine I       4,8        3,41     7,44             0,30
Vakiokäyrä III    3,5        3,45      7,46            0,40

Lauhdutinvirtauksen kasvaessa ja Dt:n samalla pienentyessä COP paranee.
Mittausjaksot olivat 10min mittaiset, jolloin koko ajan oli vakio-olosuhteet. Kaivosta tuleva liuos ja lauhduttimeen menevä vesi oli koko ajan vakio.
Todellisissa käyttötilanteissa käyntijakson aikana lämpötilat kuitenkin muuttuvat koko ajan.

ATS

Vaihdoitko ulkosen pumpun nopeuksia?

[rayb]

Seppaant : Onko teholuvut taulukossa laskettu oikein ? Vaiko energiamittarilla saatuja ?  

[seppaant]

Seppaant : Onko teholuvut taulukossa laskettu oikein ? Vaiko energiamittarilla saatuja ?

Minulla on Kamstrup-energiamittari keruupiirissä.
Antotehon lasken laskemalla yhteen keruupiirin tehon ja L-Ässän kokonaissähköottotehon.
Tämähän ei ole aivan oikeaoppinen laskutapa mutta omiin tarkoituksiini sopiva.

ATS

[fraatti]

Vaihdoin omaan L-Ässään muutama päivä sitten uuden latauspumpun, Grundfos Alpha 2 25-40. Vanhassa Wilossa oli tehonsäätökytkimessä alkanut ilmenemään kontaktihäiriöitä.

Kun vaihdoit sisäisen energiarohmun pumpun pois niin taisit samalla tutkia mikä ero syntyi uuden ja vanhan pumpun eroksi copissa, vai? 

[seppaant]

Kun vaihdoit sisäisen energiarohmun pumpun pois niin taisit samalla tutkia mikä ero syntyi uuden ja vanhan pumpun eroksi copissa, vai? 

COP parani laskennollisesti 3,410 -> 3,453, joka on 1,26% parannus.
Tämän lisäksi tulee huima sähkön säästö.
Vanha Wilo otti tehoa 48W ja uusi Alpha ottaa samalla virtauksella 9W, pudotusta 39W eli Alpan kulutus on vain 19% Wilon kulutuksesta.
Vuodessa tämä tekee 97,5 kWh ja rahassa 12,32€/vuosi
Jo vuoden 2032 puolessavälissä Alpha on tienannut itsensä. Ei ihan äkkiä mutta pääasia on, että maailma pelastuu.

Itse asiassa tärkein syy pumpun vaihtoon oli se, että rakentelen maakylmää ja tarvitsen siihen pumpun. Muutaman viikon vuotuiseen käyttöön kelpaa vanha Wilo mainiosti.

ATS

[fraatti]

Otetaas käsittelyyn tämä. Mitä tämä kertoo 6,8 ja 10kW koneiden eroista suhteessa toisiinsa? Lähinnä tarkoitan sitä että cop on parempia lämmönjaon dTn ollessa 10K varsinkin 8kW koneella joka edellyttyisi kylmempää paluuvettä ja jos taas lämmönjaon pumppua hidastetaan silloin menoveden lämpötila alkaa nousemaan koska paluuveden lämpötila on periaatteessa aina vakio.

[jm82]

Ei tosiaan ole vertailukelpoinen kun samalla tarkoittaa sitä että tehdään 30C paluuvedestä tai 25C paluuvedestä. Mutta ehkä pienemmällä kierrolla paluulämpö olisi vähän kylmempi.
Käytännössä noiden lukemien perusteella paras cop on tuossa 8kW koneessa ja sitä olisi hyötyä käyttää lähellä delta 10C jos mahdollista. Cop eroa on aika huomattavasti 0.4 verrattuna 6 ja 10kW malleihin.

[fraatti]

Ei tosiaan ole vertailukelpoinen kun samalla tarkoittaa sitä että tehdään 30C paluuvedestä tai 25C paluuvedestä. Mutta ehkä pienemmällä kierrolla paluulämpö olisi vähän kylmempi.
Käytännössä noiden lukemien perusteella paras cop on tuossa 8kW koneessa ja sitä olisi hyötyä käyttää lähellä delta 10C jos mahdollista. Cop eroa on aika huomattavasti 0.4 verrattuna 6 ja 10kW malleihin.

Mutta käytännössä ei taida mennä aivan niin?    Esimerkiksi itsellä paluuvesi nousee todella hitaasti. Tarkoittaa sitä että melkein koko käyntijakson aikana paluuvesi on miltei vakiolämpöistä tai ainakin jokatapauksessa nousu on tooodella hidasta.

Jos otetaan käsittelyyn tuo 8kW malli niin sillon:
teho 7,9kW virtaus 1,36m3/h menovesi 35 paluuvesi 30 ja lämpötila ero 5K

teho 8,1kW virtaus 0,7m3/h  menovesi 35 paluuvesi 25 ja lämpötila ero 10K

Jos paluuveden ollessa 30 kone käynnistettäisiin sellaisella virtauksella että lämpötilaero olisi 10K tämä tarkoittaisi että myös menoveden lämpötila olisi tuolloin 40C eli aivan eriasia kuin 35@10K. Tällöin korkeampi menoveden lämpötila romuttaisi copin. Vai?

[seppaant]

"fraatti"

Nonni... 

Taas olisi purtavaa arvon foorumilaisille. Näin tänään silmieni edessä sanat jossa sanottiin että et saa hyötyä lyhentämällä käyntijaksoa vaan pitkistä käyntijaksoista on vain hyötyä. Samoin sanottiin että lämmönjaon dT:tä esim yhdellä asteella kasvattamalla se parantaa coppia enemmän kuin käyntiaika kikkailu. Lämmönjaon dT:n nostaminen asteella kuulemma nostaa coppia 0,1

Minulla tuo vaihtoventtiilikoneiden lämmönjaon Dt vastaa lataus (lauhdutin) piirin Dt:a

Olen mittaillut antotehoa ja COP:a latauspumpun eri tehoasetuksilla.
En ole päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen milloin eri virtauksilla (Dt:llä) ajetut koeajot olisivat vertailukelpoisia.
Pelkät yksittäiset käyntijaksot tai niiden osat eivät ole vertailukelpoisia, koska esim. varaaja latautuu eri nopeudella ja Dt:llä.

Nyt minulla on menossa kokeet, joissa ajan samoilla asetuksilla vähintään viikon ajan ja vertaan vuorokautisia COP:eja, tehoja ja käyntiaikoja.
Tähän mennessä olen ajanut jakson suurimmalla virtauksella ja nyt on menossa jakso pienimmällä virtauksella.
Käyntiajoissa ei ole nähtävissä eroa, mutta COP:ssa näyttäisi pieni virtaus (suuri Dt) olevan hieman niskan päällä.

ATS

[jm82]

Mutta käytännössä ei taida mennä aivan niin?    Esimerkiksi itsellä paluuvesi nousee todella hitaasti. Tarkoittaa sitä että melkein koko käyntijakson aikana paluuvesi on miltei vakiolämpöistä tai ainakin jokatapauksessa nousu on tooodella hidasta.

Jos otetaan käsittelyyn tuo 8kW malli niin sillon:
teho 7,9kW virtaus 1,36m3/h menovesi 35 paluuvesi 30 ja lämpötila ero 5K

teho 8,1kW virtaus 0,7m3/h  menovesi 35 paluuvesi 25 ja lämpötila ero 10K

Jos paluuveden ollessa 30 kone käynnistettäisiin sellaisella virtauksella että lämpötilaero olisi 10K tämä tarkoittaisi että myös menoveden lämpötila olisi tuolloin 40C eli aivan eriasia kuin 35@10K. Tällöin korkeampi menoveden lämpötila romuttaisi copin. Vai?

Taitaa cop tosiaan romuttua 40C vedellä. Mutta saako kiertoa niin nopeaksi sitten että delta olisi 5 astetta. Täällä kun maalämpöpumpun kiertovesipumppu on täysillä delta taitaa olla 8 asteen paikkeilla. Olisikohan lattialämmitystalossa delta jotain samaa luokkaa? Silloin cop lukemakin olisi jotain 5 ja 10 asteen väliltä ja 8kW olisi silloin paras hyötysuhteeltaan.

Täällä paluuvesi alkaa nousta pikku hiljaa kun vaan ensin lämpeää puskuri alhaalta ylöspäin ja patterit vie 1-2 astetta lämmöstä pois. Mutta paluulämpöä ei saa millään järkevällä konstilla kovin alas. Ainut mitä voisi kokeilla että laittaisi kiertovesipumpun pienemmälle II-nopeudelle. Nyt on II-nopeudella. Meno oli 32 ja paluu 31.

[kWh]

Tämä cop-ero kiinnostaisi minuakin. Mulla on nyt talli ja talo kytkettyinä rinnan, mutta jos talon paluusta ohjaisi lämmön vasta talliin, ehkä levylämmönvaihtimella, saisi luultavasti suuremman lämpötilaeron toisiolle, kun pidän tallia n. 10c lämmössä. Mutta kun en itse tuollaiseen kytkentämuutokseen kykene, olisi kiva olla jotain faktaa asiasta omien arvailujen sijaan. Ja mitä tämä sitten vaikuttaisi pumpun ohjaukseen. Jos nyt laite pyrkisi sammumaan vaikka  toision paluulla 30C dt:n ollessa 4K, miten ohjausta muutetaan kun se ei välttämättä koskaan saavuttaisi 30C dt:llä 10K. Kai vain lämpökäyrällä. Mulla siis 8kW 333g. Pitäisi varmaan laittaa signature kuntoon.

[fraatti]

Taitaa cop tosiaan romuttua 40C vedellä. Mutta saako kiertoa niin nopeaksi sitten että delta olisi 5 astetta. Täällä kun maalämpöpumpun kiertovesipumppu on täysillä delta taitaa olla 8 asteen paikkeilla. Olisikohan lattialämmitystalossa delta jotain samaa luokkaa? Silloin cop lukemakin olisi jotain 5 ja 10 asteen väliltä ja 8kW olisi silloin paras hyötysuhteeltaan.

Täällä paluuvesi alkaa nousta pikku hiljaa kun vaan ensin lämpeää puskuri alhaalta ylöspäin ja patterit vie 1-2 astetta lämmöstä pois. Mutta paluulämpöä ei saa millään järkevällä konstilla kovin alas. Ainut mitä voisi kokeilla että laittaisi kiertovesipumpun pienemmälle II-nopeudelle. Nyt on II-nopeudella. Meno oli 32 ja paluu 31.

Ainakaan itsellä tuon koneen kanssa tässä kohteessa 16mm lattialämmitys putkella 5 asteesta on turha haaveilla vaikka piirejä on vaikka kuinka paljon rinnakkain. En tiedä kuinka onnistuisi 20mm putken kanssa. Jokatapauksessa suuren varaajan kanssa vaihtoehtoja on miltei niin paljon kuin haluaa...

Jokatapauksessa asia on perin monimutkainen ja en oikein tiedä onko tuohon testaamiseen muuta vaihtoehtoa kuin vakaat olosuhteet sekä suuri varaaja.

[fraatti]

"fraatti"
Minulla tuo vaihtoventtiilikoneiden lämmönjaon Dt vastaa lataus (lauhdutin) piirin Dt:a

Olen mittaillut antotehoa ja COP:a latauspumpun eri tehoasetuksilla.
En ole päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen milloin eri virtauksilla (Dt:llä) ajetut koeajot olisivat vertailukelpoisia.
Pelkät yksittäiset käyntijaksot tai niiden osat eivät ole vertailukelpoisia, koska esim. varaaja latautuu eri nopeudella ja Dt:llä.

Nyt minulla on menossa kokeet, joissa ajan samoilla asetuksilla vähintään viikon ajan ja vertaan vuorokautisia COP:eja, tehoja ja käyntiaikoja.
Tähän mennessä olen ajanut jakson suurimmalla virtauksella ja nyt on menossa jakso pienimmällä virtauksella.
Käyntiajoissa ei ole nähtävissä eroa, mutta COP:ssa näyttäisi pieni virtaus (suuri Dt) olevan hieman niskan päällä.

ATS

Pysyykö tällöin huonelämpötila samana vai shutataanko se? Ainakin itselle tuli heti mieleen että lämmönjaon virtauksen muuttaminen muuttaisi lämmitykseen lähtevän veden lämpötilaa myös johonkin suuntaan. Eikös myös pumppaustehon kasvaessa virtaus kuitenkin kasva varsin maltillisesti ja jossain vaiheessa tulee väkisin kohtaa vastaan missä pumppauteho kasvaa järjettömästi ilman että merkittävää hyötyä tuosta saavutetaan.

Toisaalta aikaisemmin suoritetut testit ovat nekin aika armottomia tulosten suhteen.

[fraatti]

Taidan itsekin suorittaa hiukan testejä.

Kiertovesipumpun nopeuden säätö tapahtuu tässä prosentteja säätämällä.

Ajattelin että ajaisin käsinajovalikosta kiertovesipumppua eri % nopeuksilla. Sitten kytkisin vastukset 3, 6 ja 9kW moodissa vuoron perään päälle. Tällöin saisin jokaiselle kiertonopeudelle laskettua virtauksen lämmityspiirissä. Eron kiertopumpun kulutuksessa pystyy sitten toteamaan kWh mittarista. Uteliaana miehenä tietysti pumpun kierrosluvut voisi samalla ottaa ylös kun värkit tähän kerran löytyy.

Jahka tämä informaatio nälkä olisi tyydytetty voisi sitten tuota lämmityspiirin pumpun nopeutta laskea. Itse epäilen että tuo saattaa aiheuttaa kylläkin jotain muutosta myös huonelämpötilaan mutta en tietysti ole varma. Jollain tasolla jokatapauksessa koneen energian seurannasta voisi tarkistaa reagoiko se muutokseen mitenkään.

Katsotaan saanko mitään aikaseksi. Ehkä pitäsi vaan hommata se energiamittari tuohon pumpun perään niin loppuisi arvuuttelu.... 

[fraatti]

Tuli ajeltua testit jossa selvitin virtaukset kiertopumpun eri prosenttiosuuksilla. Mittasin vastuksen aiheuttaman lämpötilaeron koneen sisäisillä antureilla sekä erillisillä termopareilla. Huomasin että koneen sisäiset anturit reagoivat huomattavasti hitaammin lämpötilanmuutoksiin ja että jos niiden kanssa haluaa luotettavia tuloksia niin silloin tarvii olla kärsivällinen.

Suurimmillaan 100% virtaus on noin 1,3m3/h ja itse kirtovesipumpun kulutus 50W
90% 1,2m3 ja 40W
80% 1,05m3 ja 30W
70% 0,95m3 ja 25W
60% 0,8m3 ja 10W (tässä alkoi vastuksesta kuulumaan 9kW teholla hiukan vastaavaa ääntä kuin veden keittimestä joten en sitten enää testannut alempia nopeuksia)

Pumpun minimivirtaus 10K lämpötilaerolla on manuaalin mukaan 920l/h. Itsellä dT on huidellut ajossa vanhoista kuvista katsellen noin 7 K korvilla.

Huomasin samalla että pumpussa on suoraan säätö mitä lämpötilaeroa kohti se reguloi toisiokiertopumpun nopeutta. Vakio asetuksella toisiopumppu on kokoajan 100%:lla. Otin energiaseurannasta lukemat ylös ja muutin asetuksia niin että pumppu alkaa pitämään toision lämpötilaeroa 8 asteessa. Tämä sai toisiopumpun nopeuden muuttumaan 89%:n. Vuorokauden kuluttua otan energia seurannasta taas lukemat ylös, muutan pumpun nopeutta ja lasken copin. Helpompaa ei voisi olla kuin lapselta karkin vienti....

[seppaant]

Pysyykö tällöin huonelämpötila samana vai shutataanko se? Ainakin itselle tuli heti mieleen että lämmönjaon virtauksen muuttaminen muuttaisi lämmitykseen lähtevän veden lämpötilaa myös johonkin suuntaan. Eikös myös pumppaustehon kasvaessa virtaus kuitenkin kasva varsin maltillisesti ja jossain vaiheessa tulee väkisin kohtaa vastaan missä pumppauteho kasvaa järjettömästi ilman että merkittävää hyötyä tuosta saavutetaan.

Toisaalta aikaisemmin suoritetut testit ovat nekin aika armottomia tulosten suhteen.

Huonelämpötilaan nämä latauspumpun virtauksen muutokset eivät vaikuta, koska lämmönjaon vesi shuntataan L:Ässän varaajasta ja lämmönjaon virtauskaan ei muutu.
Varaajan "sielunelämä" kylläkin muuttuu.

ATS

[fraatti]

Viikon ensimmäisenä päivänä toisiopumpun nopeudella 100%  dT noin 7 astetta. Plakkariin oli kertynyt 89,6kWh lämpöa ja siihen oil käytettyä sähköä 20,9kWh. Tästä saadaan copiksi 4,29.

Nyt mylly oli ajellut vajaan vuorokauden dT 8:lla ja tuottanut lämpöä 36kWh sekä käyttänyt sähköä 8,6kWh. Tästä saadaan copiksi 4,18.

Noh katsellaan nyt vielä muutama päivä. Ajelen nyt täyden vuorokauden dT 8:lla sitten 9:llä ja jos jaksan niin sitten vielä dT 10:llä...

[fraatti]

Tässä itsekseni järkeilen että miksi annetaan lämmönjakoon joku kiveenhakattua dT jota kannattaa noudattaa kuten Nibellä mainostetaan tuota 7 astetta. Vai saavutetaanko sillä jotain sellaista mitä ei välttämättä muuten saavutettaisi joka järjestelmässä jos olisi vain "tyhmä" 3-asentoinen katkaisija tuolle nopeudelle? Tai siitä en tiedä sanotaanko että sitä kannattaa noudattaa mutta ainakin ihmiset niin olettavat että se on optimaali kun kone "automaatilla" tuohon deltaan pyrkii. Viessmannin pumppu näyttää pyrkivät vakiona 5K deltaan jos kiertopumpun automaattiasetuksen ottaa käyttöön.

Itse olen tulossa siihen johtopäätökseen että lauhduttimen läpi kannattaa ajaa aina mahdollisimman suurella virtauksella tavaraa läpi hyvän hyötysuhteen kannalta:

JOS kyseessä oleva lämmönluovutus muoto pystyy lämmön vain johonkin luovuttamaan. Esimerkiksi suuri varaaaja tai esim joku vastaava lattialämmitysputkisto kuin mikä mulla on joka tuntuu olevan miltei pohjaton kaivo suuren varaavan betonilaatan kanssa. Eli paluulämpö ei pääse nousemaan kun lämpö ehditään luovuttamaan jonnekkin huolimatta "reippaasta" kierrosta.

MUTTA SILLON ?EI? JOS lämmönjako ei ehdi luovuttamaan lämpöä pois liian suuren kierron/lämmönluovutuksen vähyyden vuoksi. Tämä johtaa siihen että paluun lämpötila kiipeää ylös ja vastaavasti myös menolämpötila nousee ylöspäin ja tämä sitten heikentää coppia? Hiukan samalla tavalla kuin lämpökaivossa lämpötila laskee joka kierroksen jälkeen? Ns alimittaisella lämmönluovutuksella olevalla järjestelmässä tuo saattaa sitten myös aiheuttaa pätkäkäyntiä ja pienempi synti olisi hiukan hidastaa kiertoa ja tuupata kovemmalla lämmöllä nestettä kiertoon jolloin kaikki syntynyt lämpö saataisiin suuremmalla todennäköisyydellä luovutettua pois? Esimerkkinä voisi olla vaikka vanhat korkealle lämpötilalle tarkoitetut patterit tai vaikkapa sitten lattilämmitys 20mm putkilla ja lämmönluovutuslevyillä rossipohjaisessa talossa.

Ja jos tehtaalla ei tiedätä millaiseen kohteeseen pumppu tulee niin silloin pysytään kultaisella keskitiellä. Se että pumppu säätää nopeutta lämpötilaeroa ylläpitämällä estää sen että paluulämpö pääsisi nousemaan hiipien ilman lämmön luopumista mihinkään. Jos lämpötilaeroa ei synny niin kiertoa himmataan niin paljon että eroa alkaa syntymään vaikka menolämmöt sitten korkeammalle nousevatkin.

Eli suurempana syntinä pidetään sitä että sekä paluu että menoveden lämpö alkaa nousemaan siihen verrattuna että pelkästään menoveden lämpötila nousee. Mahtaisiko olla näin?

Täällä paluuvesi alkaa nousta pikku hiljaa kun vaan ensin lämpeää puskuri alhaalta ylöspäin ja patterit vie 1-2 astetta lämmöstä pois. Mutta paluulämpöä ei saa millään järkevällä konstilla kovin alas. Ainut mitä voisi kokeilla että laittaisi kiertovesipumpun pienemmälle II-nopeudelle. Nyt on II-nopeudella. Meno oli 32 ja paluu 31.

Shuntatut piirit ovat sitten kokonaan eri juttu..