Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen  (Luettu 79791 kertaa)

Poissa bergvärme

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 146
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #40 : 10.03.15 - klo:22:03 »

Lainaus Lämppäri:
Lainaus
Nämä kiinitykset taasen kipsilevyn keskelle saattaa tehdä siitä kaiuttimen. Ajattelin hakea koolauksen ja ruuvata kunnolla puuhun kiinni.

ja niin sitten teit.
Katsoin sinun hieno! kuva tilanteesta ja minusta olet tehnyt hyvät johtopäätökset. Minustakin tuntuu että on muuten "kaiutinkoppi" jossa siirretään värinät kipsilevyihin.

Auttaisko se vielä jos yhdistäisit koolaukset, vaikkapa 3 tai 4 kpl jollain KOVALLA vaakapuulla, joka mahtuisi putkien ja seinän väliin, ja siten että saisit vielä kannakkeen kiinni.
Putki saisi edelleen olla tukevasti kiinni seinäkannakkeeseen, putkikannakkeen kumeihin.

Änieristys on sen tehokkaampi mitä raskaammat (painavammat) materiaalit käyttää. Että jospa sen kannakoinnin viereen lisäisi/ kiinnittäisi vaikka muutan lyijytakan- niin värinätaajuus "hidastuisi"  :-\ 
No, sitten sen jälkeen raskasta vaimennusmattoa seiniin.. 

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #41 : 10.03.15 - klo:22:39 »
Ainut mitä itsellä tuli mieleen noiden kiinnikkeiden tiimoilta oli se että jos noissa käyttäisi pykälää suurempia kannakkeita ja laittaisi sitten tuplakumit tms jotain muuta tuohon väliin.

No mulla on nyt tuossa mikki hollilla ja kaikki muu tarvittava niin käympä nyt laittamassa nuo vaimennuskumit tuonne pumpun alle niin katsotaan vaikuttaako se millään tavalla...

Toiset ne saa tuntumaan jonkin vaimennuskumin asennuksen tuntumaan yhtä helpolta kuin kaupassa käynti :-X
Tuon oman asensin tyhmyyttäni niin että säätöjaloissa ei paljoo säätövaraa jäänyt. Pumppu on vielä kulmassa niin
toisen takajalan säätäminen on mahdotonta, saati kumien käyttö  :-\

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #42 : 11.03.15 - klo:00:04 »
Toiset ne saa tuntumaan jonkin vaimennuskumin asennuksen tuntumaan yhtä helpolta kuin kaupassa käynti :-X
Tuon oman asensin tyhmyyttäni niin että säätöjaloissa ei paljoo säätövaraa jäänyt. Pumppu on vielä kulmassa niin
toisen takajalan säätäminen on mahdotonta, saati kumien käyttö  :-\

No joo eipä se nyt niin helposti sujunut kuin olin suunnitellut. Aseina oli aluksi alumiininen 40cm vänkäri joka osoittautui melkoisen onnettomaksi kun taitaa tuo värkki painaa varaaja täynnä 400-500kg. Itseasissa näin jälkikäteen ajatellen olis ehkä kannattanut laskea tuo varaaja tyhjäksi niin silloin tuo härveli olisi painanut puolet vähemmän. Jokatapauksessa kannattaa sammuttaa laite ja vääntää päävesihana kiinni varmuuden vuoksi. Alkuun kuitenkin vääntelin tuolla rekkarilla nurkkia ylös senverran että sain alle laitettua sen verran korkeat puiset kiilat jotka pitivät laitetta juurikin nipinnapin sen verran nurkasta ylhäällä että sain parivuotta koneen alla olleet kumit nyhdettyä pois. Ongelmia meinasi aiheuttaa sen että nuo pumpun jalat olivat painuneet melko syvälle tuonne kumin sisään ja näinollen tuota tarvi nostaa melko paljon ylöspäin.

No minä vänkäsin ja mamma työnsi pumpun alle kiilat kunnes jossain vaiheessa huomasin että lattia alkoi kastumaan. Lämmityspiirin ja maapiirin paineet olivat ennallaan niin heti arvasi että käyttövesi puolelta alkoi joku hiukan falskaamaan. No hana oli kuitenkin kiinni niin tiesi että tuosta ei sinällään ole haittaa vaikka tippa jostain valuikin lattialle. Mamma ei kuitenkaan ollut samaa mieltä vaan alkoi korvia raastava hätähuuto kuulumaan että kuinka kaikki menee perseelleen ja ei pääse illalla suihkuun yms.. Noh purkasin myllyn päältä pellin pois edestä ja huomasin mistä vuoto oli kotoisin. Varaajan ylimmäinen liitosyhde oli todella löysällä ja siitähän se sitten tiputteli tuota vettä. Liitoksen kiristäminen lopetti sitten vuodon ja rauha palasi samalla sekunnilla maahan. Jokatapauksessa sen verran tuosta tuli ylimääräistä ohjelmaa että jäi nuo kumit sitten loppujen lopuksi laittamatta kun tarvi jo kiiruhtaa yöksi töihin...  ::)

Huomenna sitten paremmin eväin pumpun kimppuun uudestaan...



Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #43 : 11.03.15 - klo:06:34 »
Omassa tapauksessani olen lähes varma että se meteli siirtyy tuota putkea pitkin, eikä lattiaa pitkin. Mun erehtymätön korva kiinni seinään, lattiaan ja putkeen antaa todisteita tätä teoriaa vasten. Menoputkesta kuuluu samanlaista meteliä kuin seinästäkin, mutta vain pienessä mittakaavassa.

Tein jo aiemmin yhden kokeilun missä laitoin koolauksien väliin laudan kiinni. Jätin eristelevyillä pienen ilmaraon väliin. Ajattelin että laudanpätkä olisi toiminut jousena ja vaimentanut värähtelyn lautaan ja tullut sitten vaimeanpana koolaukseen ja kipsilevyyn. Jostain syystä näin ei kuitenkaan käynyt. Putketkaan ei kulkenyt keskellä koolausta, joten se heikensi jousivaikutusta. Kyllä se vaimeni, mutta parempi lopputulos saatiin kokonaan ilman kiinnitystä tuohon väliseinään (eli siihen pystyvetoon). On se toki kiinni vielä parista kohtaa suoraan koolauksessa.

Tuo putkien vaurioituminen tuossa tassujen alle laitossa muakin pelotti. Siksi en uskalla siihen nyt koskea. On sen verran jykevästi putket tuossa laitteessa kiinni, ilman niitä _punosletkuja_  :(.

Yhtä vaihtoehtoa ajattelin vielä kokeilla: Jos laittaisikin nuo putket kiinni lattiaan. Rakentelisin puusta kannakkeet ja olisivat sitten kumitassuilla lattiassa. Tällöin ei tulisi yhtäkään seinäkosketusta tällle väliseinälle.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #44 : 11.03.15 - klo:08:42 »
Noniin..

Taas olisi testejä tehty lisää.

Johtopäätöksenä voin todeta että mikäli koneen alle laittaa mitä tahansa joustavaa materiaalia se heikentää olennaisesti koneen oman värinän vaimentimien tehoa. Kun koneen alla ei ole täysin kiinteää materiaalia kompressorin värinän vaimentimet eivät saa siirrettyä energiaansa lattiaan vaan tuo värinä siirtyy koneen runkoon joka "kelluu" värisemässä nyt sitten näiden lisättyjen kumien tms päällä. Ainakin Viessmannin pumpuissa asia näyttää menevän näin. Muutenhan nuo ovat markkinoiden hiljaisimpia ja ainakin koneen vieressä seistessä tuo oma keittiö side-by-side jääkaappi pitää suurempaa ääntä kuin itse pumppu teknisessä tilassa.

Sanoisin että mikäli pumpun alla on kiinteä valettu betonilaatta silloin pumpun alle ei laiteta yhtään mitään ylimääräistä(jos pumpun sisäinen äänen vaimennus on kunnossa). Jos loputkin johtuvat äänet haluaa eliminoida niin silloin muihin kuin kumiletkuilla yhdistettyjen liitäntöjen yhdistämiseen käytetään juurikin noita joustokappaleita. Viessmannin tapauksessa tuo tarkoittaa kylmän- ja lämpimänkäyttövedenkierron tuloa sekä lämpimänkäyttöveden lähtöä jotka löytyvät koneen päältä.

Jos kyseessä on esim rossitalo puisella alapohjan runkorakenteella niin sitten nuo kumit voivat olla sinne paikallaan, koska rakenteen takia on mahdollisuus että ääni siirtyy lattiaa pitkin. Mutta siinä tapauksessa kaikki koneesta lähtevät putket täytyy ehdottomasti liittää noilla joustokappaleilla ennen kannakointia seinään.

Purkasin käyttövesiputkien kannakkeet seinästä osin irti ja laitoin pumpun kiilojen varaan seisomaan lattialle. Tällöin meteli hävisi niin tehokkaasti että pumpun käyntiä ei oikeastaan voi kuulla seinän takaa mitenkään muuten kuin laittamalla korva seinään kiinni.

Mittauksista voi todeta sen verran että kun pumppu "kelluu" kumien päällä se aiheuttaa ajoittain esiintyviä resonansseja tuohon pumpun runkoon. Mittauksissa tämän voi todeta siitä että taajuusvaste heittelee kokoajan täysin hiljaisesta todella kovaan. Nämä resonanssit sitten ovat todellä ärhäköitä siirtymään putkia pitkin seinien runkoihin.

Kun pläräilin Viessmannin asennusdokumentteja jossain välissä silmiin osui kohta jossa kehoitettiin tarkistamaan ja tarvittaessa tilkitsemään kaikki koneeseen menevät reijät höyry(tulee kondenssia koneen sisään)/että äänitiiviisti. Ainakin tuolta 333-g:stä löytyy takapuolelta nuo liuos sekä lämmitysveden läpivientireijät joiden tiivisteiden paikallaan olo kannattaa tarkistaa. Kahdessa koneessa tiedän että nuo eivät ole olleet enää täysin tiiviin putkien hieman väärän sijainnin takia. Toinen paikka minkä meinaan tukkia löytyy kompressorin ja varaajan liittymäkohdasta koneen takapuolelta. Tuossa on ainakin omassa laitteessa millin kahden rako koko koneen leveydeltä mistä ääni pääsee kulkemaan vapaasti. Tuohon päälle ajattelin liimata 3mm paksusta armaflex teipistä soiron.

Eiköhän tämäkin asia tule sitten päätökseen kun saa nuo joustokappaleet laitettua ja koneen alle jotain kiinteää tallaa.  ::)
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #45 : 11.03.15 - klo:08:46 »
Lainaus käyttäjältä: lämppäri
Talo on siis vuodesta 1995 sähkölämminvesivaraajalla toiminut, joten siinä ei ole tarvinnut tällaisia asioita miettiä.

Mitä materiaalia sun lattia on?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #46 : 11.03.15 - klo:15:42 »
Lainaus
Mitä materiaalia sun lattia on?
Maanvarainen betonilaatta.

Huollosta kyselin tuosta punosletkusta, niin meinasivat ettei olisi hyötyä laittaa kun koneen sisässä on jo kumiletkut.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #47 : 11.03.15 - klo:16:38 »
Maanvarainen betonilaatta.

Huollosta kyselin tuosta punosletkusta, niin meinasivat ettei olisi hyötyä laittaa kun koneen sisässä on jo kumiletkut.

Millainen materiaali betonin päällä on vai pelkkä betoni?

Bullshit tuon punosletkun kanssa? Sanoisin että mikäli tunnet koneen rungossa pienintäkään liikettä/värinää se myös siirtyy kuvassasi näkyvää kohtaa pitkin putkeen. Mielestäni kuvan perusteella tuo putki on kosketuksessa koneen runkoon, vai? Tunteeko tuossa putkessa värinää? Kuuluuko ääni kokoajan vaan vain koneen käydessä? Jos se kuuluu kokoajan voisit kokeilla laskea toisiopumpun nopeutta ihan vain testiksi. Itselläkin varaaja on yhdistettynä pelkästään kumiletkuilla itse kompressorikoneistoon mutta siitä huolimatta varaajasta lähtevät käyttövesiputket aiheuttavat kevyeen väliseinään kiinnitettyinä koneen käydessä värinää seinään josta aiheutuu ääntä. Tämä on jo todettu avaamalla kaikki kannakkeet seinästä mitä nyt avata voi.

Jos sinulla on Android kännykkä niin play storesta löytää ohjelman "Spectrum analyzer" jolla näkee helposti millä taajuudella tuo ääni tulee. MLP:n käynnistä syntyvä värinä on noin 50Hz taajuudella ja kun kävin tuossa jakotukin vieressä tutkimassa millä taajuudella siitä virtauksesta johtuva ääni lähtee niin se on tuossa 200-400Hz välimaastossa.

Lainaus
Tuollaiset on lämmityspiirissä ulkopuolella:

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #48 : 12.03.15 - klo:17:46 »
Lumian vastaavalla analysaattorilla mitattu makkarin pistorasiasta 50Hz. Putkesta 50-200Hz välillä. Maalämpöpumpun rungosta 50Hz. Voi siis hyvinkin olla mahdollista että tuo tärinä johtuu rungosta putkeen. Oliko sulla Fraatti samanlaiset lähdöt tuosta pumpusta?

Koitin jäykistää jo yhtä kipsilevyä ruuvaamalla laudan koolauksesta koolaukseen. Ei ollut juuri vaikutusta.
Nyt pihassa odottaa erikoiskovaa kipsilevyä seinään asentamista. Jospa tuolla saisi seinän tarpeeksi jäykäksi ettei värisisi. Tuo äänen eristys ei mene kuitenkaan hukkaan kun teknisestä tilasta kuuluu muitakin ääniä.

Ja mittaukset olivat pumpun/kompuran ollessa päällä. Tuosta toisiopumpusta ei enää makkariin kuulu ääntä, muuta kuin korva kiinni seinässä voi jotain kohinaa kuulla.

Nyt on eristetty pistorasiakin. Kojerasian ympärillä on äänieristelevyä ja sen ympärillä kivivillaa.

Kait sen betonin päällä joku tasoitusvalukin vielä on.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #49 : 12.03.15 - klo:20:42 »
Oliko sulla Fraatti samanlaiset lähdöt tuosta pumpusta?

Ei mulla on lähdöt eritavalla.

Tässä kuvassa näkyy erot uusien ja vanhojen pumppujen välillä. Minulla lämmityspiirin putket tulevan koneen takaa ulos. Sinulle ne tulee tuolta koneen päältä. Mulla putkien läpivientien kohdalla on noin 5cm halkasijaltaan oleva reikä minkä putken kanssa tiivistää kuminen läpivientitiiviste. Mulla liuosputket tulevat koneen takaa ja sulla ne taitaa tulla koneen kyljestä. Varaajasta lähtevät putket ovat molemmilla samalla tavalla "kiinteät". Kuuluuko sinulla vielä ääntä häiritsevästi kun pumppu on käynnissä?


Matalimmat taajuudet kuten 50Hz on todella hankala pysäyttää. Massaa ja vahvuutta rakenteella pitää olla todella paljon. Perus villoitettu puurunkoinen seinä vaimentaa noita taajuuksia todella huonosti. Paras keino niihin on estää niiden syntyminen mikäli mahdollista. Tässä tapauksessa estää seinän värähtely.

Tässä on sivulla 60 miten millainenkin seinärakenne vaimentaa ilmaääntä(ei runkoon johdettavaa värinää). Tuplarunkoinen on ylivoimainen.

www.gyproc.fi/Download/24589/Gyproc%20Käsikirja%202014.pdf
Vaimennus kuitenkin menee niin että mitä matalempia äänet ovat sen huonommin ne vaimenevat. Korkeat äänet taas suodattuvat kokonaan pois. Periaate kuten tässä kuvassa.

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #50 : 12.03.15 - klo:21:05 »
Tässä vielä kuva noista mittauksistani. Kaikissa kuvissa mittasteikko on sama. Tasoa pystyy vertaamaan aina käyrän yläpuolella kulkevaan siniseen vaakaviivaan. Kaksi alimmaista käyrää ovat täysin samasta mittaustilanteesta ja tuossa resonointi aiheuttaa sen että välillä on täysin hiljaista ja välillä taas ääni on tapissa. Eli käyrä pomppi jatkuvasti noiden kahden käyrän väliä. 50Hz paikkeilla oleva jyrinä on helppo huomata piikkinä käyrässä.

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #51 : 13.03.15 - klo:06:19 »
Noista kipsilevyistä tulee tälle seinälle n. 100kg lisää massaa, joten katsotaan kuinka sitten auttaa kun saan asennettua.
Keksisi vielä jonkun hyvän lattiiaan kiinnitysmenetelmän putkille...
Eipä mittarilla mitattuna ainakaan ollut juurikaan apua pistorasian eristyksellä. Ehkäpä sitten enempi vaikutusta korkeimpiin ääniin. Häiritsevä ääni on suhteellista, ehkä noihin tottuisi ajan kanssa.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 162
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #52 : 14.03.15 - klo:20:56 »
Mistä tuo 50 hz on peräisin? Mulla on aika usein vahvistimia rakennellessa 50 hz verkkotaajuus muuntunut akustisesti 100 hz juminaksi.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 518
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #53 : 14.03.15 - klo:21:18 »
Mistä tuo 50 hz on peräisin? Mulla on aika usein vahvistimia rakennellessa 50 hz verkkotaajuus muuntunut akustisesti 100 hz juminaksi.
Hyvä havainto!
...
50 Hz on sähköverkon perustaajuus.
Kun 50 Hz virta tasasuunnataan syntyy uusi, oktaavia korkeampi taajuus, se 100 Hz:



Selitys kuvalle:
- Ylin (sininen) käyrä on sähköverkon perustaajuus 50 Hz.
- Keskimmäinen (myöskin sininen) käyrä näyttää sen millaiseksi 50 Hz vaihtovirta muuttuu, kun se tasasuunnataan.
  Nyt siinä näkyy 2 x tiheämmin pulsseja, kuin alkuperäisessä käyrässä, kun alaspäin suuntautuvat aallon puolikkaat onkin käännetty ylös.
- Alin käyrä, siinä oleva vihreä käyrä on tuo uusi 100 Hz (peltien yms. värähtelytaajuus).
Tämä on yksi selitys uudelle, korkeammalle taajuudelle.

Muuntajien ja moottoreiden hajamagneettikentät saavat kentän vaikutusalueella olevat pellit yms. värähtelemään samoin, kuin tuo tasasuunnattu sähkö, 2 x 50 hZ = 100 Hz taajuudella.
Siis magneettikenttä voimistuu kahdesti yhden jakson aikana, koska noita peltikappaleita vetää puoleensa yhtä hyvin sekä N että S suuntainen magneettikenttä. Siksi uusi värähtelytaajuus on 100 Hz, eikä se alkuperäinen 50 Hz.

Osasinkohan nyt esittää tuon ilmiön riittävän selvästi..??
Tuo käyrästö on peräisin sähköopista, mutta soveltuu sähkömekaniikkaankin!

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 162
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #54 : 14.03.15 - klo:23:55 »
Juuri tuota meinasin, että kovin harvoin todellisuudessa tuo 50 hz on se, mitä kuullaan, vaan 100 hz. Samaa asiaa joskus keskusteltiin jenkkiläisellä palstalla, mutta 120 hz.
350m², 1000m³, kaivot 2x165m 17kW Viessmann 300 G+ 390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+ Aurinko

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 518
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #55 : 15.03.15 - klo:09:47 »
Jatkan vielä vähän tähän omaan sepustukseeni..
Maalämpöpumppu on sähkömekaaninen laite.
Kompressoria pyörittää epätahtimottori, jonka pyörintänopeus ei ole synkronissa verkkotajuuteen ja siksi eivät myöskään kompressorin paineisku ole verkkosynkassa ja syntyy erilaisia interferenssitaajuuksia, jotka ovat lähes verkkotaajuisia.
Laitteen rungon ja kotelon osat saattavat resonoida (tahdistua) noihin värinöihin, jolloin tulee vielä tiettyjen taajuuksien voimistuminen mukaan.
Ei ole ihan yksinkertainen äänimaailma.
Jos tuo äänimaailma on samalla tavalla jatkuvaa, ei se ole yhtä pahasti häiritsevää, kuin on äänikuvan yhtäkkinen muutos.
Kontaktorien mekaaninen isku, veto tai päästö kuluu hetkellisenä muutoksena, häiriöäänenä, joka säpsäyttää vaikkapa nukkuvan ihmisen.

Ei ole ihan yksiselitteinen tuo pumpun melukaan.
Erilaiset vaimentimet, äänieristys ja melulähteen sijoittaminen mahdollisimman etäälle auttavat.
Jäsen fraatti taitaa olla tekemässä tutkimusta vaimentimista. Odotellaan mielenkiinnolla, millaisia tuloksia hän saa.
Fraatin spektrianalyysissä näkyy aika voimakas piikki 50 Hz ja 100 Hz kohdilla.
Melkoinen piikki näkyy olevan myös 300 Hz kohdalla, liekö joku seinän resonanssitaajuus putkikannakkeiden kautta?
Fraatilla menossa mielenkiintoinen tutkimus.

...
Toivottavasti tästä selittelystä kukaan ei nyt pahastu.
Pyrimme tällä foorumilla olemaan monipuolisia.
Keskustelemme paljon perusasioista ja ihan kansanomaisesti.
Välillä vähän innostumme hifistelemäänkin.
Kaikille alasta kiinnostuneille on jotakin.
Kukin ottaa sitten keskusteluista sen omansa ja haluamansa.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 613
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #56 : 15.03.15 - klo:13:12 »
Meillä oli värinä/jyrinä ongelmia joskus 2003-2004 aikoihin ja sain vaimennettua kun ruuttasin jotain sikafleksiä (tms) kompressorin kiinnitys jalkoihin ja vaimennuskumeihin.Tässä meidän kompressorissa näkyi selvästi että kompressorin kiinnityksen vaimennuskumiholkit oli kuluneet väljiksi ja tuon välyksen takia kiinnitystassu liikkui kompressorin käydessä.

Jyrisevä sivuääni kuului voimakkaimmin koneikon putkista ja koskettaessa niissä tuntui selkeä värinä/tärinä joka vaimeni tuolla sikaflex käsittelyllä ;)

DSC08334
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #57 : 15.03.15 - klo:23:16 »
Mistä tuo 50 hz on peräisin? Mulla on aika usein vahvistimia rakennellessa 50 hz verkkotaajuus muuntunut akustisesti 100 hz juminaksi.

Eipäs ollut vielä hetki sitten mitään tietoa mutta mielenkiinto heräsi kun kysyit. Epäilin että tuo tulee pyörimisnopeudesta. Tämä dokumentti vahvisti epäilyni oikeaksi kun siinä todetaan että mlp:ssani käytettävän kompressorin pyörintänopeus on 2900 kierrosta minuutissa. 2900/60=48 Eli tarkalleen ottaen taajuus joka tuossa syntyy on 48Hz. http://www.carrier.pt/files/pdf/catalogo-pecas-CARRIER-2012.pdf

Juuri tuota meinasin, että kovin harvoin todellisuudessa tuo 50 hz on se, mitä kuullaan, vaan 100 hz. Samaa asiaa joskus keskusteltiin jenkkiläisellä palstalla, mutta 120 hz.

Tuo näkyy mittauksesta jonka laitoin mistä taajuudesta on kyse. Tuossa mittauksessa sivussa näkyvät desibeli asteikko ei pidä paikkaansa kun en jaksanut säätää tasoja kohdalleen. Oleellisintahan tuossa on kuitenkin todeta äänenpaineen muutos joka onnistuu hyvin vaikka asteikkoa tarvisikin nostaa kymmeniä desibelejä. Joskus mittasin asunnon taustamelun ja se taisi olla jotain 25dB:n luokkaa kun se tuossa mittauksessa näkyy noin kohdassa -40dB. Tällöin kaikkiin täytyisi lisätä noin 65dB jotta tulokset olisivat oikeenlaisia. Katsotaan jaksanko tehdä uuden kuvat niin että äänenpaine tasot ovat oikein. Tätä olisi mukava verrata ihmisen kuulokynnykseen. Käyttämässäni mikrofonissa on testieni mukaan täysin tasainen taajuusvaste. Usein mikrofoneissa taajuusvaste ei ole suora vaan se vaatii korjausta, tämä hyväpuoli tuossa kotiteatterin itsesäätöön tarkoitetussa mikissä on. Noin 50Hz kohdalla on korostuma joka on yli 20dB korkeammalla kuin mikään muu taajuus.
"Korva kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun voimakkuus lisääntyy 10 dB."

Pystyisin itseasiassa tekemään niin että laitan läppärin soittamaan kotiteatterin subin kautta 48Hz pistetaajuutta. Subin vaiheensiirtoa käyttämällä minun pitäisi saada tuotettua vastakkaisessa vaiheessa oleva ääni joka kumoaa huoneessa olevan äänen. Aivan kuten vastamelukuulokekin toimii.

Ihmisen kuulokynnys tekee sen että matalissa äänissä pitää olla enemmän äänenpainetta ennenkuin ihminen kuulee ne. Korkeammat äänet kuuluvat jo pienemmilläkin voimakkuuksilla. Tämän voi huomata myös siitä että jos musiikkia kuuntelee kovaa ja sitten hiljentää niin saattaa käydä niin että tuntuu että biisien matalimmat murinat jäävät kuulumatta äänen voimakkuuden laskun jälkeen.



Melkoinen piikki näkyy olevan myös 300 Hz kohdalla, liekö joku seinän resonanssitaajuus putkikannakkeiden kautta?

Huone missä olen melua mitannut on työhuone. Siellä on tuloilmakanavan venttiili katossa ja tuo venttiili on kaikista lähimmäinen ilmanvaihtokonetta. Tuo on oikeastaan ainoa huone missä ilmanvaihdon aiheuttaman äänen voi kuulla. Tuo 300Hz on ilmanvaihtokoneen meteli. Itseasiassa joskus mittasinkin huoneen taustameteliä ja sain tälläisiä tuloksia.

Lainaus käyttäjältä: fraatti
Mittasin äänenpaineet huoneen keskeltä noin 1,5m korkeudesta kännykkään saatavalla dB mittaus softalla jolla varmasti selviää jotakuinkin se missä suunnalla ollaan. Otin myös jääkaapin irti mittauksen ajaksi koska sekin piti pientä ääntä.

iv-kone päällä/pois päältä
mh1 23dB/23dB
mh2 24/23
mh3 23/23
työh 26/24 (tekninen tila seinän takana)
khh 25/25 (tilassa sijaitsee jakotukki josta kuuluu veden virtausääntä)
ph 24/23
oh 24/23
wc1 25/23
wc2 24/23
keittiö 24/23
tekninen tila 50/32 (tilaan jäi iv-koneen sammutuksen jälkeen vielä jakotukki ja lattialämmityksen kiertovesipumppu pitämään ääntä)

Vertailuksi äänenpaineita
Ulkona 38dB (ulkona landella, hiukan tuulinen keli)
mikro 2m päästä 63dB
Jääkaappi 2m päästä 30dB
TV sohvalta 47dB
Musiikki hiukan kovemmalla 69dB
Läppäri sylissä 30dB (pieni jäähdytys puhallin)
Lainaus käyttäjältä: tomppeli
Toivottavasti tästä selittelystä kukaan ei nyt pahastu.
Pyrimme tällä foorumilla olemaan monipuolisia.
Keskustelemme paljon perusasioista ja ihan kansanomaisesti.
Välillä vähän innostumme hifistelemäänkin.
Kaikille alasta kiinnostuneille on jotakin.
Kukin ottaa sitten keskusteluista sen omansa ja haluamansa.

Joo mukavahan tässä on raapia päätä ja yrittää keksiä ratkaisuita ongelmiin. Joskus selityksen keksiminen jollekkin ilmiölle hiukan vaatii työtä mutta sen selvittyä on taas mukava jatkaa. Tietysti aina on riski että puhuu reikiä päähänsä mutta korjatkoon sitten joku jos huomaa että höpisee mitä sattuu. Ei tässä kuitenkaan ammattilaisia olla tälläkään alalla ja joskus saattavat termit mennä sekaisin mutta korjatkoon joku jos huomaa virheitä.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 578
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #58 : 16.03.15 - klo:07:38 »
Pystyisin itseasiassa tekemään niin että laitan läppärin soittamaan kotiteatterin subin kautta 48Hz pistetaajuutta. Subin vaiheensiirtoa käyttämällä minun pitäisi saada tuotettua vastakkaisessa vaiheessa oleva ääni joka kumoaa huoneessa olevan äänen. Aivan kuten vastamelukuulokekin toimii.

Tämä vastamelukompensointi onnistuu vain tietyille kuuntelupisteille - ei tasaisesti koko huoneelle. Aallonpituus noilla taajuuksilla on niin pitkä, että huoneeseen muodostuu minimipisteitä, joissa melu kompensoituu, ja maksimipisteitä, joissa vastamelu voimistaakin melua. Tämä riippuu havainnointipisteen etäisyydestä varsinaisesta melunlähteesta ja vastamelulähteestä. Vaihetta siirtämällä näitä pisteitä voi siirrellä ympäri huonetta ja saada halutun yksittäisen pisteen minimipisteeksi.

Kuulokkeissa homma on oleellisesti helpompi, koska vastamelulähteen etäisyys korvan tärykalvosta on lähes vakio ja toisaalta vastamelukompensaattorin mikrofonin etäisyys korvasta on myös lähes vakio.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #59 : 16.03.15 - klo:08:18 »
Tämä vastamelukompensointi onnistuu vain tietyille kuuntelupisteille - ei tasaisesti koko huoneelle. Aallonpituus noilla taajuuksilla on niin pitkä, että huoneeseen muodostuu minimipisteitä, joissa melu kompensoituu, ja maksimipisteitä, joissa vastamelu voimistaakin melua. Tämä riippuu havainnointipisteen etäisyydestä varsinaisesta melunlähteesta ja vastamelulähteestä. Vaihetta siirtämällä näitä pisteitä voi siirrellä ympäri huonetta ja saada halutun yksittäisen pisteen minimipisteeksi.

Kuulokkeissa homma on oleellisesti helpompi, koska vastamelulähteen etäisyys korvan tärykalvosta on lähes vakio ja toisaalta vastamelukompensaattorin mikrofonin etäisyys korvasta on myös lähes vakio.

Juu tämä on totta ja noita korostumia sekä vaimentumia kutsutaan huonemoodeiksi. Kaikilla huoneilla on omanlaiset korostumat riippuen sen mitoista. En vain jaksanut alkaa tuohon vuodatukseen kirjoittamaan asiasta. Tämän asian havaitsee käytönnössä tuossa ongelmahuoneessa siirtymällä eri kohtaan huonetta. Jossainkohtaa ääni todella häiritsevä ja toisessa kohtaa reilusti vaimentunut. Voisinkin huvikseen katsoa löytyykö netistä joku laskuri joka laskee huonemoodeja huoneen mittojen mukaan. Epäilen että tässätapauksessa saattaa olla niin että ko huone on "ongelmallinen"mittojen takia juurikin noiden takia... Katsotaan... Tässä selvitystä moodeista.

Lainaus
Seisovat aallot

Seisovat aallot eli resonanssit eli huonemoodit syntyvät äänen heijastuessa kahden vastakkaisen seinän välillä. Niitä syntyy huoneen pituus-, leveys- ja korkeussuunnassa eli päätyseinien valillä, sivuseinien välillä sekä lattian ja katon välillä. Seisovien aaltojen taajuudet riippuvat huoneen mitoista. Niitä esiintyy taajuuksilla, joiden aallonpituus on tietyssä suhteessa huoneen mittoihin.

Seisovia aaltoja syntyy taajuuksilla, joissa huoneen jokin mitta on aallonpituuden puolikkaan tai sen monikerran suuruinen. Matalataajuisimman seisovan aallon puolikkaan mitta on siis jonkin huoneen mitan suuruinen ja muut ovat sen monikertoja. Eli kertomalla jokin huoneen mitta kahdella, saadaan kyseisten vastakkaisten seinien välillä sijaitsevan matalimman saisovan aallon pituus. Sen taajuus voidaan laskea jakamalla äänen nopeus, 343 m/s, aallonpituudella. Kyseisten vastakkaisten seinien välillä olevien muiden seisovien aaltojen taajuudet ovat tulokseksi saatavan matalimman taajuuden monikertoja. Ne saadaan siis lisäämällä edellisen seisovan aallon taajuuteen aina matalimman taajuus.

Esimerkiksi jos huoneen jokin mitta on 4.5 metriä, sen matalimman seisovan aallon pituuden puolikas on tuo 4.5 metriä. Koko aallon pituus on siis 9.0 metriä. Äänen nopeus, 343 m/s, jaettuna 9.0 metrillä antaa vastaukseksi matalimman seisovan aallon taajuuden kyseisten kahden seinän välillä eli 38 hertsiä. Matalimman seisovan aallon kolme seuraavaa monikertaa ovat siis 76 Hz, 114 Hz ja 152 Hz.

Jos huoneen jotkin mitat ovat samoja tai toistensa monikertoja, seisovat aallot korostavat toisiaan. Tällöin kokonaisuutena huoneen seisovat aallot sijoittuvat harvemmille taajuuksille, mikä pahentaa tilannetta kun ne eivät pääse tasoittamaan toisiaan.

Seisovat aallot haittaavat toistoa eniten bassotaajuuksilla, koska ne sijaitsevat harvemmassa tehden taajuusvasteesta epätasaisen.

Seisova aalto kuuluu eri tavalla huoneen eri kohdissa. Sen maksimikohdat huoneessa korostavat ja minimikohdat vaimentavat ääntä kyseisellä taajuudella. Keskellä huonetta matalin seisova aalto vaimenee kokonaan. Lähellä seinää kaikki seisovat aallot kuuluvat voimakkaimpina.
Lähde: http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/akustiikka.html




Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #60 : 16.03.15 - klo:09:46 »
Epäilen että tässätapauksessa saattaa olla niin että ko huone on "ongelmallinen"mittojen takia juurikin noiden takia... Katsotaan... Tässä selvitystä moodeista.

Naulankantaan! Potilas on monivammanen. Monta huonoa tekijää osuu samalle kohtaa niin sitten shit osuu tuulettimeen kunnolla ja lopputulos on kuultavissa sitten.


Tästä kuvasta näkee kuinka huoneen muodostama resonanssi on juurikin taajuudella 49Hz johtuen huoneen pituusmitasta 3.49m. Ja tietysti tuon seinän takana seisoo itse mlp ja putkikiinnitykset ovat tuossa seinässä. Tuossa 100Hz paikkeilla on myös taajuuksien moninkertoja ja resonansseja joka selittää piikin 100Hz kohdilla. Kuvassa näkyy kuinka tuo 49Hz taajuus huoneen keskellä vaimenee (vaalea) ja reunoilla(tumma) korostuu.

Jos joku haluaa tutkia näitä niin laskuri löytyy täältä: http://www.hunecke.de/en/calculators/room-eigenmodes.html
Ja toinen täältä: http://amroc.andymel.eu/ (tässä on myös "näppäimistö" mitä painamalla saa soitettua noita ongelmataajuuksia ulos ja todettua omin korvin kuinka hommat etenee...)

Kaikki muu tässä alkaa olemaan selvää pässinlihaa mutta mutta oma kaali huutaa vielä selitystä eräälle asialle.
Sillä että miksi kun jyrystopit ovat koneen alla ääni on mittaamalla välillä täysin hiljaista ja välillä meteli on korvia huumaava. Tämä tila sitten vaihtelee usean kerran sekunnissa. WHY WHY WHY?!?!. Mulle kelpais tuo täysin hiljainen moodi.  ;) Myönnän että itsessä on hiukan perfektionistin vikaa ja täydellisyyteen pyritään.  ::) Moni saattaisi olla tyytynyt kohtaloonsa sen kummemmin valittamatta.

 Nyt kun pumppu on rakuttanut tuolla teknisessa tilassa ilman että siellä pumpun alla on ollut kumeja tai muuta vaimentamaa materiaalia on omassa päässä vakiintunut ajatus siitä että olen huomannut että lattiaan kulkeutunut äänen määrä on lisääntynyt selvästi ja nyt tuo pumppu on kuultavissa myös teknisentilan toisen seinän takana keittiössä. Joten sinänsä se että koneen alla ei ole mitään fyllinkiä ei ole sekään mikään hyvä asia.

Jospa sitä tarvis ottaa kuva tuosta varaajan putkihässäkästä sekä ottaa muutamia mittoja putkien koosta yms kuvaan ja lähettää sitten putkarille tuo kuva. Säästyisi sitten ainakin yksi tukkureissu siinä kun osaisi varautua valmiiksi oikeilla tarvikkeilla. Se nyt lienee jokatapauksessa selvää tässävaiheessa että ilman noita joustoputkia tästä hommasta ei tuu valmista.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 578
  • Stiebel Eltron WPC 7
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #61 : 16.03.15 - klo:11:28 »
Joo, ei ehkä tässä kannata mennä kauhean syvälle.

Sen verran kuitenkin, että huonemoodit (eli seisovat aallot) ovat hieman eri asia kuin mihin itse viittasin vastamelukompensointiin liittyen.

Seisovia aaltoja esiintyy jo yhdellä äänilähteellä, ja kuten totesit, ne ovat se ongelmakin sinun tapauksessasi.

Kahden äänilähteen (pumppu ja vastamelulähde) tapauksessa kyseessä on näiden välinen interferenssi, joka ei varsinaisesti liity seisoviin aaltoihin. Tämä ilmiö tapahtuisi vapaassa tilassakin, missä ei ole heijastumia.

Palataksemme varsinaiseen aiheeseen, ensisijaisesti pitäisi estää melun syntyminen alunperin. Joustavat letkut olisivat varmaan yksi iso osa ratkaisua, millä yrittää estää värinän siirtyminen seinällä oleviin kupariputkiin jo heti alussa.



 
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #62 : 16.03.15 - klo:13:01 »
Palataksemme varsinaiseen aiheeseen, ensisijaisesti pitäisi estää melun syntyminen alunperin. Joustavat letkut olisivat varmaan yksi iso osa ratkaisua, millä yrittää estää värinän siirtyminen seinällä oleviin kupariputkiin jo heti alussa.

Näinhän se on. Putkari saa ruveta pönkimään jostain tuollaisia joustokappaleita.

Ajatuksena olisi sitten hiukan selvittää mitä tapahtuu silloin kun kone on noiden jyrystoppien päällä ja miksi värähtely huoneessa on jaksottaista. Mietin että millä saan mitattua värähtelyä tuosta pumpusta/seinästä. Mietin sitten että kännykässähän on g-voima anturit sisäänrakennettuna joten kaipa joku spede on rakentanut jonkun softan millä tuota värähtelytaajuutta voi mitata. Ja avot! Muutaman minuutin guuglettelu tuotti tulosta ja löysin ohjelman Vibrations! kännykkään. Tuo kuuntelee kännykän mikillä eri taajuuksia sekä sitten käyttää vielä lisäksi kännykän sisäistä gyroskooppia mittaamaan mekaanista värähtelyä. Näiden perusteella se sitten piirtää ilmoittaa erikseen akustisen värinän ja kierroluvun sekä saman mekaanisena.

Laitoin kännykän pumpunkylkeen sen käydessä ja sain tälläiset tulokset. Punainen on mekaanista värinää ja sininen akustista ääntä. Molemmat ilmoittavat taajuudeksi 49Hz joka on täysin sama kuin tuon kyseessä olevan huoneen resonanssitaajuus. Kompressorin käyntinopeus on noin 2940 kierrosta minuutissa.


Samalla katsoin huvikseen ilmanvaihtokoneen puhaltimien kierrosnopeudet joka oli noin 1750 kierrosta minuutissa. Samalla tarvi tietysti katsoa millaista vauhtia maalämpöpumpun toisiopumppu pyörii. Sen tuottama ääni on 72,3Hz josta sitten ilmenee sen kierros luku joka on 4335 kierrosta minuuutissa. Tämä pätee hyvin arvoihin jotka ovat wilon ilmoittamana tuolle pumpulle 1200-4450rpm riippuen tehoasetuksesta.

Nyt alkaa töihinmeno häiritsemään harrastuksia ja täytyy laittaa pause päälle tutkimuksiin seuraavaksi 8h:ksi mutta täytyy seuraavaksi käydä nappaamassa koneen alta kiilat veks ja kattoa sitten mitä tapahtuu. Tehdään nyt näitä spede tutkimuksia sen aikaa mitä ehtii ennenkuin putkari tulee toivottavasti viheltämään pelin poikki. Olisi vain mukava ymmärtää mistä tuo jaksottaisuus johtuu ja muutenkin saadan nuo stopparit tuonne alle koska se tuntui kuitenkin estävän lattian kautta kulkevan äänen.

Eikös kaikilla seinillä yms ole joku ominaisvärähtelytaajuus tms ? Eli kappale alkaa värähtelemään jolloin tietyllä taajuudella värähtelyn kokoajan kasvaessa tiettyyn rajaan saakka? Voikohan tuolla olla tekemistä asioiden kanssa? Jos sattuukin että tuon seinän ominaisvärähtelytaajuus sattuu vielä samalla hehtaarille niin sitten tuon katastrofin ainekset ovatkin jo selvillä kokonaisuudessaan.

Tuosta resonanssistahan on esimerkkejä kuten tämä sillan romahtaminen https://www.youtube.com/watch?v=j-zczJXSxnw tai vaikkapa lasin hajoittaminen omallä äänellä https://www.youtube.com/watch?v=z6oqPB07X3o
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 251
  • L-Ässä V-7
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #63 : 16.03.15 - klo:15:51 »
Lainaus
Kaikki muu tässä alkaa olemaan selvää pässinlihaa mutta mutta oma kaali huutaa vielä selitystä eräälle asialle.
Sillä että miksi kun jyrystopit ovat koneen alla ääni on mittaamalla välillä täysin hiljaista ja välillä meteli on korvia huumaava. Tämä tila sitten vaihtelee usean kerran sekunnissa. WHY WHY WHY?!?!. Mulle kelpais tuo täysin hiljainen moodi.  ;) Myönnän että itsessä on hiukan perfektionistin vikaa ja täydellisyyteen pyritään.  ::) Moni saattaisi olla tyytynyt kohtaloonsa sen kummemmin valittamatta.
Lainaus
Eikös kaikilla seinillä yms ole joku ominaisvärähtelytaajuus tms ? Eli kappale alkaa värähtelemään jolloin tietyllä taajuudella värähtelyn kokoajan kasvaessa tiettyyn rajaan saakka? Voikohan tuolla olla tekemistä asioiden kanssa? Jos sattuukin että tuon seinän ominaisvärähtelytaajuus sattuu vielä samalla hehtaarille niin sitten tuon katastrofin ainekset ovatkin jo selvillä kokonaisuudessaan.
Todennäköisesti kompressorin 49 Hz toimii herätteenä ja sitten on toinen lähes samalla ominaistaajuudella värähtelevä kappale lähistöllä. Näiden kahden taajuuden erotus on tuo WHY WHY WHY taajuus.
Silloin kun nämä kaksi värähtelijää ovat samassa vaiheessa ääni voimistuu ja kun eri vaiheessa ääni vaimenee.
Nyt sinun on etsittävä tämä toinen värähtelijä ja muutettava sen ominaistaajuutta jotta sei ei värähtelisi kompressorin taajuudella.
Nojaat seinään, kiilaa eri laitteiden väliin, paina kädellä lämpöpumpun peltejä jne. hae se komponentti mikä värähtelee.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #64 : 16.03.15 - klo:18:12 »
Todennäköisesti kompressorin 49 Hz toimii herätteenä ja sitten on toinen lähes samalla ominaistaajuudella värähtelevä kappale lähistöllä. Näiden kahden taajuuden erotus on tuo WHY WHY WHY taajuus.
Silloin kun nämä kaksi värähtelijää ovat samassa vaiheessa ääni voimistuu ja kun eri vaiheessa ääni vaimenee.
Nyt sinun on etsittävä tämä toinen värähtelijä ja muutettava sen ominaistaajuutta jotta sei ei värähtelisi kompressorin taajuudella.
Nojaat seinään, kiilaa eri laitteiden väliin, paina kädellä lämpöpumpun peltejä jne. hae se komponentti mikä värähtelee.

ATS

Kaikenkaikkiaan tuo äänen kulku on todella erikoinen asia.

Ehdin tuossa vielä läppärillä ajelemaan kotiteatterin subille 49Hz siniaaltoa. Tuo sai ~6-8m päässä olevan huoneen täysin samanlaiseen möykkään kuin mitä silloin kuin maalämpöpumppu on käynnissä. Taajuus oli keskellä huonetta todella vaimentunut mutta lähellä päätyseiniä korvia huumaavan korostunut sekä tuo seinä tärisi selvästi kun siihen koski kädellä. Taajuutta muuttamalla vaikka 47Hz tai 51Hz huoneeseen laskeutui miltei täysi hiljaisuus.  ???

En tiedä onko mahdollista että äänen synnyttää alunperin seinän teknisen tilan puoleinen seinä putkien välityksellä ja sitten tämä värinä seinän sisällä siirtyy huoneen toisenpuolen levytykseen ja joku osa tossa toimii jonkin sortin resonaattorina. Tosin tämä resonaattori ei vaimenna kuten ne yleensä tekevät vaan päinvastoin eli voimistaa.



Lainaus
Levyresonaattori on tehokas äänenvaimennin etenkin matalilla taajuuksilla. Käytännössä kaikki tehokkaat matalien äänien vaimennusrakenteet perustuvat resonanssiin. Levyresonaattorin lisäksi muita äänen vaimennuksessa käytettyjä resonaattoreita ovat Helmholtz-resonaattori sekä rako- tai reikäresonaattori, joka on Helmholtz-resonaattorin jalostettu versio.

 Levyresonaattori toimii siten, että kun ääni, jonka taajuus on lähellä resonaattorin resonanssitaajuutta, kohtaa resonaattorin, levy alkaa värähdellä, jolloin äänen energia muuttuu lämmöksi levyssä ja kotelon sisällä olevassa vaimennusaineessa.

 Levyresonaattorin resonanssitaajuus lasketaan kaavalla

 f = 60/sqrt(m*d)

 jossa m on levyn neliömassa (kg/m2) ja d on ilmavälin syvyys (m). (sqrt tarkoittaa neliöjuurta)

 Levyresonaattorin ilmavälin voi mitoittaa periaatteessa olemattoman pieneksi kasvattamalla levyn neliömassaa. Käytännössä näin ei voi kuitenkaan tehdä, sillä tällöin absorptioalue kapenee niin pieneksi, että resonaattori vaimentaa vain hyvin pientä taajuusaluetta resonanssitaajuuden ympärillä.

 Resonanssitaajuuden kaava pitää paikkansa kun resonaattori on sijoitettu täysin jäykkää seinää vasten (kiviseinä). Jos resonaattorin takana oleva seinä on esim. kipsilevyseinä, resonanssitaajuus voi nousta useita prosentteja. Vaimennusaine sen sijaan laskee resonanssitaajuutta joitakin prosentteja.

 ::)

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 251
  • L-Ässä V-7
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #65 : 17.03.15 - klo:16:11 »
Fraati
Lainaus
Itsellä tuo seinä on "tuplarunko" kahdella rinnakaisella 68mm rungolla jossa ei ole mitään yhdistävää tekijää levytyksen etu- ja takapuolella. Tuo hiukan vetelämpi rakenne saattaa myös altistaa sen normaali seinää helpommin värähtelyyn verrataen normaali seinään vaikka äänenvaimennuskyky muuten parempi onkin.
Nyt olet ilmeisesti todennut, että ongelmien aiheuttaja on tuo seinä?
Seuraava tehtävä on seinän ominaistaajuuden muuttaminen.
Yksi mahdollisuus on painaa seinän sisälle uretaania muutamaan kohtaan, mikä "liimaisi" seinän rakenteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Mutta varo ettet "räjäytä" seinää.
Ennen kuin teet mitään niin mittaa seinän ominaistaajuus.
Eliminoi kaikki ympäröivät äänilähteet ja sitten napauta seinää sopivan kokoisella vasaralla ja mittaa taajuus.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #66 : 17.03.15 - klo:16:51 »
Multa tuo seinän ominaistaajuus löytyi 40-70Hz väliltä. Kiitos löysähkön kipsilevyn. Ilmankos se rupeaa sitten resoimaan tuon kompuran kanssa. En ole vieläkään saanut aloitettua uuden kerroksen kipsilevytystä, mutta toivon että tällä saisin tuon sitten kuriin.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #67 : 17.03.15 - klo:19:40 »
Ennen kuin teet mitään niin mittaa seinän ominaistaajuus.
Eliminoi kaikki ympäröivät äänilähteet ja sitten napauta seinää sopivan kokoisella vasaralla ja mittaa taajuus.

Jees elikäs itseasiassa eilen koin valaistumisen asian suhteen.... lämmittelin vielä kotiteatterin subbarin puhekelaakin muutamilla sadoilla wateilla sitten aamusella jotta sain asiaan varmuuden. Kyseinen efekti mistä puhuin eli välillä hiljaista ja välillä metelin on "jäätävä" ja tämä tapahtuu useita kertoja sekunnissa. Tämä ilmiö on nimeltää huojunta eli interferenssi. Silloin kuin kaksi eri taajuutta kohtaavat tulee aaltojen huipulle superpositio eli alkuperäinen ääni on huomattavasti voimakkaami. Epäilen että seinä ja mlp yhdessä muodostavat sellaisen parin mikä alkaa itsessään värähtelemään 45Hz taajuudella. Tämä taajuus lisättynä tuohon kompressorin tekemään taajuuteen 49Hz tekee tuon joka saa seinän värähtelemään vielä huomattavastikin lujempaa.

Tässä stooria tuosta:

Lainaus
"Tapaus 3: Samaan suuntaan ja samalla nopeudella kulkevat aallot ovat aallonpituudeltaan erilaiset

On varmaan helpompaa seurata aaltojen käyttäytymisen vaihteluita animaation oikeasta reunasta katsomalla aluetta harmaiden aaltojen välistä. Silloin huomaa, että välillä aallot ovat synkroonissa ja välillä epäsynkroonissa.

Kun aaltojen vaiheet ovat samat, saadaan suuria sinisiä aaltoja, ja kun vaiheet ovat päinvastaiset, saadaan pieniä sinisiä aaltoja. Tällaista tilannetta, jossa aaltojen yhteisvaikutus, eli interferenssi, tuottaa huojuntaa. Huojunnassa on tyypillistä ajoittainen amplitudin lisääntyminen taajuudella, joka on paljon hitaampi kuin varsinaisen perusaallon taajuus."


Tässä mainiossa videossa on selitetty tuota intererenssiä lisää: http://youtu.be/nvZSRdgyI3I (taitaa olla jopa suomeksi)

Tässä tapauksessa nuo kaksi eri taajuutta yhdistyvät ja tämä ilmiö on nähtävissä myös tästä kuvasta joka on otettu tuolla aikasemmin mainitsemallani vibrations! softalla. Tällöin kännykkä oli asetettuna varaajan päältä lähtevien putkien päällä.



Tästä kuvasta näkee punaisella olevista palkeista että noin 45Hz paikkeilla on värinää laitteen rungossa sekä sen että 49Hz kohdalla on punaisella värinää että sitten sinisellä suoraan mlp:n sisältä peräisin olevaa ääntä. Nämä kaksi värinää kun yhdistyvät on tuloksen tuollainen nouseva laskeva värähtely joka on nähtävillä tuosta keltaisesta käppyrästä joka kuvaa laitteessa syntyvää värinää. Itseasissa tämän pystyi kyllä kuulemaan ihan omin korvinkin tuon pumpun läheisyydessä kun näki tuon käppyrän samalla silmiensä edessä. (samasta näköjään näyttää näkevän että toisiopumpun kierroksen ovat hiukan nousseet siitä mitä ne olivat toisessa kuvassa, ennen 4350 ja nyt 4450, mahtasko käyntijakson loppupuolella vesi virrata hiukan liukkaammin lämpösemmän veden takia? Tässä käyntiä takana noin 1h30min)

Sitten kun on tuo kotiteatteri härpäke niin sain tuotettua tuolla aivan samanlaiset olosuhteet kuin se että mlp olisi käynnissä. Taajuudeksi vain 49Hz ja pörinä käyntiin. Huomasin että vaikka äänenpainetta lisäsi vaikka kuinka paljon meteli huoneessa ei kasvanut oikeastaan. Myös äänenpainetta piti laskea todella paljon ennekuin huone hiljeni. Tavallaan se huone alkoi soimaan melko herkästikin. Kokeilin myös laittaa kännykän samalla softalla taas mlp:n päälle ja pystyin toteamaan että laitteen rungossa oli kaksi aivan samaa taajuutta taas värinänä olemassa kuin silloin jos kompura käy. 45 ja 49Hz. Kokeilin myös laittaa kännykän pöydälle niin myös siinä muodostui tuo sama ilmiö. Myös keittiön kivitason päällä oli sama ilmiö vaikka sen neliöpaino on noin 200kg/m2. Kun laitoin kännykän lattialle siinä ei ollut minkäänlaista värinää havaittavissa. Vain ympäröivä ääni 49Hz taajuudella. Mieleen juolahtaa että tässä tapauksessa seinän massan lisäämisestä millään järjellisellä tavalla ei ole apua asiaan. Varsinkin kun huone toimii 49Hz resonaattorina.

Voisin huvikseen kokeilla tuon ominaistaajuuden selvittämistä mainitsemallasi menetelmällä. Tässä apuna saattaisi toimia Rooeqwizard ohjelman spectral decay. Tämä piirtää taajuusvasteen suhteessa aikaan jolloin tuosta on helppo todeta jos joku taajuus alkaa "soimaan".


Softa löytyy täältä ja se vain vaatii rekisteröitymisen tuonne radioshack foorumille. http://www.roomeqwizard.com/ Huomasin tänään että tuohon oli myös tullut "room wizard" moodi millä pystyy itse laittamaan huoneen mitat ja sijoittelemaan äänilähteen sekä kuuntelijan eripaikoille ja tuo softa sitten näyttää millainen taajuusvaste muodostuu todellisuussa kun kun huoneen korostumat otetaan huomioon. Loistava värkki jos tälläisten(kotiteatteri/hifi) kanssa haluaa puuhata...

Jos jotain voi tässä vaiheessa summata on se että älä asenna mlp:a sellaiseen tilaan jossa joku mitta on 3,5m. 49Hz:ssä kun äänennopeus ja aallonpituus täsmäävät tuohon mittaan niin hyvin ja ongelmia saattaa olla luvassa...  ;)
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #68 : 18.03.15 - klo:20:30 »
Mielenkiintoinen keskustelu vaikkei kaikkia ymmärrä :P
Mites inventterivehkeissä tuo meteli, taajuus muuttuu ja jollain taajuudella  seinä alkaa resonoimaan.

Poissa hannutt

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 35
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #69 : 22.03.15 - klo:09:56 »
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua, koska meillä vaimo on herkkäuninen ja kuulee kaiken. Minulle on kesäpaikalla varattu makkari joka on teknisen tilan seinän takana. Minä nukun vaikka "tykillä" ammuttaisiin ;D

Minulla oli muutama vuosi sitten ongelma uuden jääkaapin kanssa, piti pahempaa meteliä kun 20v vanha joka heitettiin pois. Soitin maahantuojalle ja siellä kun kuultiin merkki ja malli niin seuraava kysymys oli ja osoite on? Sieltä tuli kaveri joka laittoi kaapin taakse putkiin sellaset reilun viisi senttiä pitkät kovat kumit jotka oli halkaistu pituus suunnassa. Siihen loppui jääkaapin meteli. Kaveri kertoi, että oli "unohtunut" tehtaalla laittaa nuo kumit, hän on kiertänyt koteja vuodenpäivät ja asentanut näitä.

Ei taida olla vastaavia putkia näissä mlp?

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #70 : 25.03.15 - klo:21:45 »
Nyt on seinä lähes kipsilevytetty. En tiedä tottuuko tuohon ääneen jo, mutta ihan kuin se olisi hieman vaimentunut. Nuo kännykän desibelimittarit eivät taasen ole kovin luotettavia ja niiden tulokset heittelee melkoisesti, joten selvää eroa nyt en saa mitattua.
Ainakin seinä on nyt huomattavasti jäykempi.

Otin sitten käyttöön Fraatin mainitseman REW-applikaation ja sillä saan mitattua noita taajuuksia paremmin.
Erona Fraatin mittauksiin on se että minulla tuo taajuus on tasan 50Hz ja sen kerrannaiset.


Ajattelin vielä pursottaa polyuretaania muutamaan kohtaan tuota seinää, millä ajattelin jäykistää tuota seinää entisestään.
Putket on vieläkin kiinni tässä seinässä. Lattiakiinnikkeet on vielä suunnittelupöydällä.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 699
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #71 : 27.03.15 - klo:07:49 »
Hyvinhän ne taajuudet tuosta tuli esille. Laitapa tuohon samaan softaan huoneen mitat tuohon room wizard tms kohtaan ja katso sattuuko huonemoodi osumaan tuohon 50hz tienoille?
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 518
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #72 : 27.03.15 - klo:13:21 »
Täälläkin näkyy olevan meluongelmia.!

Poissa tk-

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 574
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #73 : 27.03.15 - klo:13:44 »
Ja tässä lopputulos? Varokaahan nyt kun näitä kotiin ohuiden levyseinien taakse asentelette!

Noh, kyllähän tuosta oikeastikin varmasti haittaa voi olla. En nyt ehkä ihan tuon artikkelin johtopäätöksiä lähtisi kuitenkaan tekemään..  ::)
Tampere, rivitalo n. 600m2, rv 2014, lattialämmitys
Nibe F1345-24 (UKV200, VPB750 + ES500), 2 x 250m kaivot

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #74 : 27.03.15 - klo:17:02 »
Toivottavasti useat maalämpöa harkitsevat lukevat tämän ketjun. Uusiin taloihin osataan toivottavasti ottaa nämä meluseikat huomioon, mutta näissä vanhoissa saattaa helposti tulla ongelmia.
Mutta 50Hz on harvinaisen veemäinen ääni ja sitten kun se muuttuu interferenssin myötä jurnutukseksi, niin en ihmettele jos siitä vaikka hulluksikin tulee.
Onneksi tuo kiertovesipumppu ei enää saa tuota seinää tärisemään, niin pumppua voisi hulluuden partaalla sitten käyttää pelkillä vastuksilla.  ;D
Toivottavasti saan tänä viikonloppuna jatkettua projektia, niin raportoin sitten kuulumiset.

Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #75 : 28.03.15 - klo:20:35 »
Yllättävän vähän oli vaikutusta kipsilevytyksestä. Melko turha homma jos joku meinaa samaa. Polyuretaanipaukut pursotin koolausten puoliväliin. Epäilen ettei tuollakaan kuuhun päästä. Ainakaan täysin kuivumattomana ei ollut mitäään vaikutusta.

Työtunteina mennyt varmaan saman verran nyt äänen hiljentämiseen mitä asentajilla meni pumpun asennukseen. Rahaakin palanut yhden kuukauden sähkölaskun verran. Vaivatonta tämä maalämpö. Nyt alkaa olla se hetki kun harmittaa koko hankinta.

Olisikohan näistä tärinän vaimentimista johonkin:
http://www.liningcomponents.fi/pdf/Lining_Components_-_LV-sarjan_tarinanvaimentimet_%28FIN%29.pdf

Tai sitten on vaihtoehtona se punosletku, mutta täytyy ottaa sen asennus sitten jostain toisesta firmasta mikä uskoo että se myös auttaa tuohon.
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 427
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #76 : 28.03.15 - klo:21:03 »
Saisikohan noita autoon tarkoitettuja vaimennus hommeleita käytettyä?

http://autonvaimennus.fi/mita-hyotya-auton-vaimennuksesta/miksi-muutkin-vaimentavat/
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #77 : 28.03.15 - klo:21:35 »
Ei nuo levyt varmaankaan tuota matalataajuista värinää vaimenna?

Tämä saattaisi taasen toimia tarkoituksiini:

http://www.sks.fi/www/sivut/D80C80B00EBD7566C2257B6A001FB359/$FILE/Paulstra_pdf%20p%C3%A4%C3%A4luettelo%20suom.kiel.pdf

Sivu 14. Värinänvaimennin, joka lupaa 90% vaimennuksen 25Hz:n taajuudella.
« Viimeksi muokattu: 06.04.15 - klo:19:44 kirjoittanut lämppäri »
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #78 : 29.03.15 - klo:08:41 »
Tässä Viessmannissa ei myöskään taida olla mitään pehmokäynnistintä? En ainakaan löytänyt mistään asennusohjeista mainintaa siitä.
Tuo pumppuhan pitää vielä melkoisen paukahduksen käynnistäessä ja joskus jopa sammutuksessa. Joa tämä on hiljaisin(38dB) markkinoilla oleva pummppu, niin minkähänlaista mekkalaa ne muut sitten pitävät?
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Poissa lämppäri

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 60
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämpöpumpun aiheuttaman metelin vaimentaminen
« Vastaus #79 : 29.03.15 - klo:11:56 »
Pumpun ollessa päällä tälläiset äänet jäi nyt tuonne makkariin: 35dB sentin päästä seinästä, 40dB pistorasian edestä.
Toisella applikaatiolla tosin 5dB pienemmät arvot. Luovutan ja lopetan äänivaimennusprojektini tähän.  :'(
Viessman Vitocal 333-G 6kW, 130m kaivo. Vesikiertoinen lattialämmitys.