Kiitos vastauksistanne, niitä onkin tullut paljon!
Listaan tähän tietoja joita jäitte kaipaamaan:
- Asukkaita on 10, kaksi kaksiota ja kaksi kolmiota, eli oletus 8 aikuista ja 2 lasta.
- Tarkat sisämitat ovat 7700x41600x2550mm (lxpxk) Mitat sisältävät väli- ja huoneistoväliseinät. Näistä laskettu suoraan nettokuutiot eli "ilmatilavuus".
- Rakennuksen bruttokuutiot on laskettu kaavalla (ulkoseinien ulkopinta, yläpohjan yläpinta, alapohjan alapinta) Minulla ei ole papereita juuri nyt käsillä, mutta ulkoseinän paksuus on muistaakseni 490mm, yläpohjan 720mm ja alapohjan 390mm. Nyt tuli kirjoittaessa mieleen että taitaakin olla niin, että ulkoseinien paksuus kuuluu huomioida vain tuulensuojan ulkopintaan, ei ulkovuoraustiilen ulkopintaan kuten nyt taisin laskea. Tällöin ulkoseinän paksuus vähenisi 85+45=130mm. Voi olla että tässä minulla on virhe, tarkistan illalla.
- IV-koneena jokin Sunair tai Enervent, vuosihyötysuhde n.73% ja näitä on siis 4kpl, eli joka huoneistossa oma. Poistoilmamäärä yhteensä muistaakseni 154dm3/s
- LKV mitoitusvirtaamaksi arvelin 1,2dm3/s, eli arvelin että 4 suihkua ja niiden lisäksi 2 vesihanaa voisi olla huipputilanteessa yhtä aikaa auki. Voi olla että tässä on hieman ylimitoitusta, eli tuo LKV:n tarvitsema teho voisi olla ehkä 20-30% vähemmänkin.
- IV jälkilämmitykseen kaavailin sähköpattereita, koska sähköä kuluu niihin vain pari tuhatta kWh vuodessa. En ollut myöskään aivan varma riittääkö lattiapiirien kierron lämpötila IV-patterille. Lisäksi jäätymisvaaraa ei ole, ja hankintahinta on halvempi.
@Dr.Fell: Huomattavan paljon pienempitehoisella pumpulla menisit kuin tuossa tomppelin laskelmassa. Ilmeisesti laskit antamillani arvoilla, vai oliko sulla vastaavasta kokoluokasta oma kokemus?
@tomppeli: Minkä kohdan yksiköissä oli epäselvyyttä? Tehontarpeet on watteina tai kilowatteina ja vuotuiset energian kulutukset kilowattitunteina. En nyt tarkistaessani antamiani tietoja heti löytänyt virhettä.
Lämmityksen huippukulutukseen verrattuna aika paljon suurempi pumppu tarvittaisiin tomppelin laskelman mukaan, ja siinä on mitoituslämpötilaksikin valittu ylempi lämpötila. Onko tuo 3,41 COP yhdistetty lukema sekä lämmityksen että käyttöveden tuottamiselle? Nuo SPF-luvut, jotka olivat RakMK:n oletusarvot "ACME"-maalämpöpumpulle, olivat siis lämmitykselle 3,4 ja LKV:lle 2,3. Oliko niin että nämä luvut eivät ole suoraan sama asia, vaan tuo COP on aina korkeampi kuin SPF? Onko tuollainen 12kW pumppu vielä toivomassani hintaluokassa vai mennäänkö jo yli?
@Sailor: Voisi tehdä varaajat asuntoihin, mutta mieluiten ne haluttaisiin tekniseen tilaan. 2-piiri-shunttaus olisi ilman muuta tulossa, mutta jäähdytys ei olisi ainakaan ensivaiheessa toteutettu. Olen mallintanut Autodeskin Revitillä rakennuspaikan aurinko-olot ja sen perusteella suunnitellut lounaissivulle käyttöpihojen katokset siten että kesällä ei koskaan paista suoraan ikkunasta sisään. Tällä kesäisiä lämpökuormia pitäisi saada laskettua riittävästi, mutta todellisuus voi aina yllättää. Se muuten lähtötiedoista puuttuu, että MLP:ssa pitäisi olla jäähdytysmahdollisuus ainakin optiona.
@Raksaaja: Samanlaista kannattavuuslaskentaa pyörittelen jatkuvasti itsekin. Tilaajalla on tarkoitus pitää rakennusta vuokrattuna 15-20v ja sen jälkeen myydä se. Tämä on perustana kaikelle takaisinmaksulaskennalle.
@Xargo: Erittäin hyvä pointti tuo Finnfoam alapohjaan. Ei ole mitään erityisen matalaa perustusta tarkoitus tehdä, vaan päin vastoin, täyttöjäkin menee vähemmän jos eristepaksuus on enemmän. Osaako joku kertoa olisiko vaikka vielä jollakin lecasorapaksuudella saavutettavissa parempi hinta / U-arvo -suhde? Alapohjan laatta on kantava, eli painumasta ei tarvitse huolehtia. Joka tapauksessa aion miettiä huomiosi johdosta AP:n eristeet kokonaan uudelleen. Muistatko missä elementtisi on valmistettu? Onko sulla heittää neliöhintaa kuvailemillesi elementtityypeille? Kuulostivat ulkonäöllisesti hyvältä. Paljonko RST-ansaspinta-alaa on neliölle? Kerrostaloissahan käytetään yleensä villakaistaleita noissa elementtisaumoissa juuri kuvailemasi vaahdotusongelman vuoksi.
Avoimeksi jäi vielä seuraavia:
- Kaikkein eniten kiinnostaisi käyttökokemukset eri laitteista ja todelliset kokemukseen perustuvat, perustellut mielipiteet siitä miksi on tyytyväinen omaansa tai mitä jäi omassa järjestelmässään kaipaamaan. Tätä tietoa ei koulusta saa eikä sitä oikein laskeakaan voi. Jos voi jopa suositella jotakin laitetta tai toimijaa Turun seudulla, niin aina parempi.
- Miten tällaisessa kohteessa järkevimmin käyttöveden lämmityksen järjestäisi? Veden kulutuksen voisi arvioida olevan noin 300-400m3/a, josta 30% LKV. Itse ajattelin niitä tavan 300L varaajia halvan hankintahinnan vuoksi. Huoneistokohtainen mittaus LKV-syöttöön on alle 100€/huoneisto, eli siihen homma ei kaadu.
- Jos kaivo täytetään putkien asentamisen jälkeen, niin käytetäänkö betonia vai bentoniittia? Luulin että ensimmäistä, mutta nyt vastattiin että jälkimmäistä?
- Wiessmann?
- Kunnossapito & korjauskulut /20v?
[ylläpito on poistanut liitteen]
