painehäviöt höyrystimessä ja höystimien mallit

[fraatti]

Löytyykö keltään tietoa millaisia painehäviöitä mlp höyrystimessä esiintyy?

Tai mallia millainen höyrystin koneessa ylipäätään on?

[Xargo]

Levylämmönvaihtimia nuo yleensä taitaa olla. Mulla ainakin on lauhdutin ja höyrystin molemmat levareita. Suurinpiirtein tätä kokoluokkaa:

http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p3894_Stainless-Steel-Heat-Exchanger-40-Plates-Plate-Heat-Exchanger-max--440kW.html

Levyjen lukumäärä suhteessa vaihtimen pituuteen määrittää painehäviön. Eli pitkä levari ahistaa enempi kuin lyhyt. Monilevyinen (paksu) ahistaa vähemmän kuin "ohut" samalla pituudella. Tuolta samasta kaupasta löytyy aika hyvä valikoima datalehtineen. Itselläni menee koko keruun virtaama muistaakseni tälläsen läpi:

http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p3857_Stainless-Steel-Heat-Exchanger-50-Plates--Plate-Heat--Exchanger-max--90-kW.html

Käyttöveden esilämmityksessä mulla on pikkasen pidempi ohut levari. Pitkä levari pystyy isompaan lämpötilaeroon samalla virtausnopeudella kuin lyhyt. Niin ja noissa on tuo kuviointi sitä varten, että levyjen väleissä olisi turbulentti virtaus. Sama idea siis kuin turboputkessa.

[fraatti]

juu tiesinkin että nuo ovat levylämmönvaihtimia. Onkos noissa eroa sen puolesta että onko ne tarkoitettu kylmäaine/neste yhdistelmälle vai neste/neste yhdistelmälle. Eikös tuo kylmäaine ns kiehu tuolla höyrystimessä?

Omassa laitteessa nuo ovat niin pahassa paikassa että niiden tyyppiä on hankala nähdä. Muistelisin kuitenkin jotain alfa laval suuntaan....

[Xargo]

Kaikki tietysti vaikuttaa kaikkeen ja on sitten suunnittelukysymys millaisia vaihtimia käytetään. Yksi mikä nyt ainakin tuli heti mieleen on paineenkestävyys. Ei niinkään höyrystimellä kun siellä on melko matala paine, mutta lauhduttimella voi olla suht korkea. Tuo linkkaamani vaihdin on speksattu 30bar asti eli riittää ainakin R407C ja R410A tyypillisiin sovelluksiin, mutta esim. CO2:lla näkyy paineet menevän melkosen isoiksi eli ei enää tuo 30bar riitä. Mutta kyllä käsittääkseni normaalisti lauhdutin ja höyrystin on ihan tuonkaltaisia mitä linkkasin.

[fraatti]

Sain tongittua selville että niben 1245 sarjassa 10 ja 12kW koneissa on alfa laval CB62A höyrystin ja lauhdutin. Tuossa jossain messuilta mainosta ja hehkutusta tuossa lämmönvaihtimessa esiintyvästä asymmetrisesta muodosta. Mutta kuten dokkarista selviää parempaakin olisi tarjolla mutta taitaa olla pumppua kasattaessa tehtävä kompromisseja kustannusten kanssa.

http://web.ornl.gov/sci/ees/etsd/btric/usnt/2013HeatPumpSummit/08AlfaLavalMunariEHPS2013f.pdf
Tuossa tuon lauhduttimen/höyrystimen datasheet http://www.alfalaval.com/solution-finder/products/cb-industrial-comfort-line/Documents/CB62_CBH62_PCT00130EN.pdf

Tuossa muutkin höyrystimet/lauhduttimet mitkä ovat tarkoitettu lämpöpumppukäyttöön:
http://www.alfalaval.com/industries/refrigeration-and-air-conditioning/oem/Documents/Heat%20pumps.pdf

[fraatti]

Nibe antaa noille noille 10kW ja 12kW koneille nimellisvirtaukset 1836l/s ja 2340l/s. Minimivirtaukset ovat 1440l/h ja 1692l/h. Nimellisvirtauksilla suurimmat ulkoiset painehäviöt ovat 85kPa ja 69kPa. Molemmissa on liuospumppuna Grundfos GEO 25-100 ja sen pumppukäyrästä katsomalla selviää että nostokorkeus 1836l/h virtauksella on noin 10.6m ja 2340l/h virtauksella 10,0m. Tästä voidaan sitten laskea että 10.6m - 85kPa = n 2.1m; 10.0m - 69 kPa= n 3.1m

Eli painehäviö höyrystimelle cb62a on noin 21 kPa@1440l/h ja noin 31kPa virtauksella 1836l/h

[fraatti]

Viessmann vitocal 333-g 10kW mallissa pienin mahdollinen virtaus manuaalin mukaan 5K lämpötilaerolla on 1520l/h. Tuolla minimi virtauksella suurin ulkoinen painehäviö on 58kPa. Pumpun käyrästä voi katsoa nostokorkeuden tuolle wilo stratos para 25/1-7 pumpulle joka on noin 65kPa. Tämän perusteella painehäviö on noin 7kPa@1520l/h höyrystimessä mitä tuossa sakussa käytetään.

[fraatti]

Jahas löysin sitten mallin mitä on käytetty tuossa Viessmannissa.. SWEP B25H x 40/1P-SC-H  Eli malli b25 korkeapaineversiona 40 levyisenä. Ja loput selitykset kirjaimille löytyy täältä

Huomasin myös että Viessmannin varaosaluoettelon perusteella samaa höyrystintä on käytettä jokaisessa 3X3-g mallissa 6-10kW versioissa.
Lauhdutimena on myös käytetty samaa kampetta mutta vain 24-levyisenä. Malli on B25H x 24/1P-SC-H.



Laskin SWEPin SSP Online ohjelmalla painehäviöt eri virtauksille. Ja sain tälläiset tulokset. Viessmann on ilmoittanut suurimmat mahdolliset ulkoiset painehäviöt minimivirtauksella myös eri kokoluokan koneille ja ne ovat 61kPa@860l/h, 62kPa@1160l/h, 58kPa@1520l/h. Nuo täsmäävät saamiini lukuihin kun pumpun nostokäyrästöstä vähennetään tuo höyrystimen painehäviö.

Tästä voidaan vetää johtopäätös että Viessmannin pumpuissa ainakin tässätapauksessa on paljon helpommin läpivirtaavat höyrystimet kuin Niben pumpuissa. Nibessä yli puolet suurempi painehäviö. Mahtaako sitten tuolla R407 vs R410 olla mitään tekemistä asian kanssa...

Malli viinapuolen kokonaispainehäviöstä alkaa hahmottumaan... 

[fraatti]

Pökkäsin vielä niben arvot taulukkoon..

[seppaant]

Tästä voidaan vetää johtopäätös että Viessmannin pumpuissa ainakin tässätapauksessa on paljon helpommin läpivirtaavat höyrystimet kuin Niben pumpuissa. Nibessä yli puolet suurempi painehäviö. Mahtaako sitten tuolla R407 vs R410 olla mitään tekemistä asian kanssa...

Malli viinapuolen kokonaispainehäviöstä alkaa hahmottumaan... 

Pihistäisiköhän ruåttalaiset höyrystimen ja lauhduttimen koossa (=halvempi ja huonompi COP)

SSP Online ohjelmalla painehäviöt eri virtauksille

Käytithän oikeaa maaviinan tiheyttä ja viskositeettiä laskelmissa.

Pikku nyanssi: Jos pumppukäyrässä on nostokorkeus (H) ilmoitettu yksikössä "metri", pitää tämä lukema kertoa tiheydellä ja g:llä jotta nostokorkeus saataisiin Pa:na.
Esim H=10m -> 10m*9,8m/s2*967kg/m3 =94766kgm/s2/m2=94,8kN
Eli jos ottaa metreistä suoraan lukeman shitleiksi, tulee virhettä 5%.

ATS

[justus01]

Pihistäisiköhän ruåttalaiset höyrystimen ja lauhduttimen koossa (=halvempi ja huonompi COP)

ATS

Kas, kas..tähän mennessä testit joita olen nähnyt ovat väittäneet, että Niben COP:t ois ihan kärkikastia. 

[AAA]

Pihistäisiköhän ruåttalaiset höyrystimen ja lauhduttimen koossa (=halvempi ja huonompi COP)

ATS

Kas, kas..tähän mennessä testit joita olen nähnyt ovat väittäneet, että Niben COP:t ois ihan kärkikastia. 

Vähemmän levyjä = huonompi COP = vähemmän rosteria = halvempi tehdä. 

[bergvärme]

fraatti ja höyrystimen painehäviö

Katsoin omia suunnitelmia
LK-piirin putkistohäviöt PEM 40/30,2 NP8 + 35Cu pannuhuone, josta 28Cu koneeseen. Se voisi olla 43Pa (Täytyy tarkistaa huomenna, ettei mulla oas siitä 22Cu-putkea !)
Viimeisitä käyristä, takaiskusta ja sihdistä voisi syntyy lisää n. 10kPa.

Yhteensä 53kPa, jos/kun virtaus 0,6 l/s. Tällöin Nibe/ Jämä 12 kW:nen antaa, kun pumppu on 91%, ulkoiseksi painehäviöksi n. 63 kPa (pumppukäyrästöstä)
Eli noin 10kPa häipyy jonnekin? (Ei tosin tarvita monta haaraa/tai rakkinetta putkistossa tämän aikaansaamiseski)
(Wiesmanin keruuputki näköjään 28Cu niinkuin Jämän)

Mutta asiaan
Höyrystimen painehäviöllä tarkoittanet lämpöpumpun sisäinen putkisto höyrystimineen. Varsinaisen höyrystimen siirtimen painehäviö on tästä osa.
Pumpun tuottokäyrä, onko se annettu puhtaalle vedelle?
Kun nyt muistelisin että erilaisille glykoli-liuoksille täytyy ylimitoittaa pumpun tuotto sekä nostokorkeus riippuen liuoksesta. Pitäisin hyvin todennäköisenä että näin on laita myös viinaliuoksen pumppauksessa

Tämä voi olla viisastelua. Älkää ottako vakavasti.

Harmittaa itsellekin kun ei päässyt selvyyteen, ainakaan vielä.
Tarkistin äsken omat putkivastus-arvot Muovitechin turbo-collektor vastus-arvoihin, ja voin todeta että laskelmani vastusarvot ovat n. 24% korkeammat verrattuna T-collektorin (tosi pieneen) käyrästöön.
Sekin annettu +10 asteen lämpötilassa, miten + 0:ssa. Sano sitten!
Huomenna pitää taas tarkistaa, jos ehtii, että onko esim PEM:in sisämitta mulla oikein, ja putkikytkentä koneella oikein jne.

[Xargo]

Jossain kulkee myös raja missä isommasta lämmönvaihtimesta ei enää saada juurikaan lisähyötyä. Eli suoraan kapasiteetin mukaan vertailu ei vielä kerro paremmuudesta. Toki jos vaihdin on alimitoitettu kylmäaineprosessille niin se näkyy myös lämpökertoimessa. Ylimitoitus taas ei juurikaan vaikuta. Eli siis jos ajatellaan äärettömän pitkää lämmönvaihdinta niin vastavirtauksessa päiden lämpötilat ovat vastakkain. Eli tuleva kuuma litku on kylmennyt tulevan kylmän litkun lämpötilaan ja tuleva kylmä litku on lämmennyt tulevan kuuman litkun lämpötilaan. Käytännössä noin ei käy, mutta lyhyt vaihdin poikkeaa tuosta enemmän kuin pitkä. Jossain vaiheessa vaihdin on "riittävän pitkä", jolloin nuo lämpötilat käyttäytyvät lähestulkoon tuon mallin mukaan ja jos siitä vielä pidennetään vaihdinta niin ei enää saada juurikaan hyötyä.

Matlabille löytyy kirjastoja, joilla noita voi simuloida. Esilämmitysvaihdinta ja noita viinapiiriin dumppauksia testailin jonkin verran Matlabilla pyöritellä.

[fraatti]

Pihistäisiköhän ruåttalaiset höyrystimen ja lauhduttimen koossa (=halvempi ja huonompi COP)

Empä tiiä. Ehkä siellä on laskettu että liuospumpussa on rykiä ja sekemannit taas ajatellut ettei turhia häviöitä tulisi, tiedä häntä.

Ulkoisesti nuo ovat miltei saman kokoisia viessmann leveys 119 korkeus 526, nibe leveys 113, korkeus 529. Levyjen määrää nibessä en tosin tiedä mutta viessmannissa niitä on 40 joka tekee vaihtimen paksuudeksi 12cm.

Käytithän oikeaa maaviinan tiheyttä ja viskositeettiä laskelmissa.

Juu tuossa softassa on noita arvoja erilaisille litkuille lukemattomia. Ainut mitä ei löydy on altian oma koktail. Esim tuossa yksi mielenkiintoinen: Ice Slurry 10%, alkoholiseos jossa on jo hiukan jäätä seassa ja on meinaan ominaislämpökapasiteetti kunnossa..

Pikku nyanssi: Jos pumppukäyrässä on nostokorkeus (H) ilmoitettu yksikössä "metri", pitää tämä lukema kertoa tiheydellä ja g:llä jotta nostokorkeus saataisiin Pa:na.
Esim H=10m -> 10m*9,8m/s2*967kg/m3 =94766kgm/s2/m2=94,8kN
Eli jos ottaa metreistä suoraan lukeman shitleiksi, tulee virhettä 5%.

Juu tottunut kymppiin niin ei ole tarvinnut sen kummemmin miettiä.
Mutta hyvä että huomasit niin korjataan käppyröitä tarpeen mukaan....

[fraatti]

Höyrystimen painehäviöllä tarkoittanet lämpöpumpun sisäinen putkisto höyrystimineen. Varsinaisen höyrystimen siirtimen painehäviö on tästä osa.
Pumpun tuottokäyrä, onko se annettu puhtaalle vedelle?
Kun nyt muistelisin että erilaisille glykoli-liuoksille täytyy ylimitoittaa pumpun tuotto sekä nostokorkeus riippuen liuoksesta. Pitäisin hyvin todennäköisenä että näin on laita myös viinaliuoksen pumppauksessa

Joo eipä tuolla myllyssä taida mitään muuta olla sisällä mikä vaikuttaa oleellisesti painehäviöön.

Jahka ehdin niin muutan noi pumppukäyrät sellaiseen muotoon että sopivat Pascaleiden kanssa yhteen. Voin lykätä xls taulukkona vaikka sitten tänne.

Harmittaa itsellekin kun ei päässyt selvyyteen, ainakaan vielä.
Tarkistin äsken omat putkivastus-arvot Muovitechin turbo-collektor vastus-arvoihin, ja voin todeta että laskelmani vastusarvot ovat n. 24% korkeammat verrattuna T-collektorin (tosi pieneen) käyrästöön.
Sekin annettu +10 asteen lämpötilassa, miten + 0:ssa. Sano sitten!

Tuohon turbocollectorin arvoon ei ole vielä kerennyt perehtymään mutta katsotaan aikanaan ja lyödään se sitten johonkin graafiksi vierelle tuomittavaksi... Tuolla on tuo yksi tutkimus missä turbon painehäviöt ovat mitattuna muistaakseni 260m(akt 250m) kaivossa. Lämmönsiirtonesteenä taisi olla jotain muutakuin 28% etanolia. Muissa kaivoissa missä oli eri keräimet syvyydet olivat myös samoja jos kokeilin laskemalla että sain samat arvot kuin tutkimuksessa olis laskemalla saatu. Heittoa todellisuuteen ei ollut kun muutama kPa. Ainut turbulentilla virtauksella painehäviö oli suurempi kuin mitä se oli laskettaessa.

[Xargo]

Mutta hyvä että huomasit niin korjataan käppyröitä tarpeen mukaan....

Muista mitata paikallisen painovoimakentän suuruus niin saat g:lle täsmällisen arvon. 

[fraatti]

Viimeisitä käyristä, takaiskusta ja sihdistä voisi syntyy lisää n. 10kPa.

Riippuu mikä sulla sinne on ruuvattu.. Naputtelin helosta käppyrän aamutuimaan.... 

[fraatti]

Laitetaas nämäkin muutama linkki tänne jos joku haluaa tutkia mitä romppeita noissa myllyissä on eli:
Niben sähköinen varaosa katalogi:
http://iframe.nibe.se/epi/spareparts/default_alt.asp
Viessmanin joku vastaava:
http://www.viessmann.com/etapp/search/de/0500

[fraatti]

Tuosta sitten kuinka painehäviö on jakautunut eri osien kesken.

Kaivo on ylivoimaisesti suurin jarru ja merkitys vain korostuu suuremmilla virtauksilla.


Tein tollasen excel taulukon millä noita kaivoja yms on helppo pyöritellä ja testata mitä mikäkin vaikuttaa.. mm. kaivonsyvyys, putkisto teknisessä tilassa, takaisku yms.., kuus eri liuospumppua löytyy sekä 6 erilaista keräintyyppiä. Kahden kaivon järjestelmäähän aika lähellä on 4-putkinen keräin.

Ilmottakaa jos löytyy virheitä tai jotain muutoksia kaivataan... mutta tältä päivällä naputus tuon parissa piisas tältäerää...

[Xargo]

Joku on ollu ahkera. Siitä vaan sitten tuon laskuripohjan kanssa omaa DIY maalämpöpumppua mitoittamaan. 

[ego]

            KÄYTTISTÄ, kiitos, hieno tietolähde koko keskustelu taulukoineen 

[fraatti]

            KÄYTTISTÄ, kiitos, hieno tietolähde koko keskustelu taulukoineen 

Hyvä jos on jotain apua tuumailuihin.

 Tsuumailin vielä viessmannin varaosa kataloogia läpi (sekavaa sellaista) ja huomasin että olin katsonut vanhemmalla ohjauksella olevan koneen lauhduttimen mallin. Ja tässä uudemmassa ei nyt sitten olekaan sama höyrystin. Prkl. Ja uudesta koneesta ei tietysti kerrota kuin levyjen määrä.

Vanhassa jo myynnissä poistuneessa mallissa on 40 ja 24 levyiset höyrystin ja lauhdutin. (6-10kW)
Nykyisissä 2x2 (karvalakki mallisarja) on sitten vastaavasti levyjä 40/28;40/32;50/38 (6kW;8kW;10kW)
Nykyisissä 3x3 (hiukan parempi) on sitten vastaavasti levyjä 40/32;58/38;62/44 (6kW;8kW;10kW)

Paremmissa koneissa levyjä per kW. Tosin eihän tuosta voi tietää onko höyrystimen koko muuten sama.. Kai se on mentävä ruuvaa pumppua auki ja kurkkiin mitä se on syönyt.. 
6kW 6,66;5,33
8kW 7,25;4,75
10kW 6,2;4,4

Tuon 10kW pumpun höyrystin näyttää olevan netissä varaosana saatavilla ja näyttää olevan varsin arvokas.. 700€...

[fraatti]

Noniin ruumiinavaus tuli suoritettua ja sisältä löytyi melkoiset jöllikät.


Höyrystin GEA GBS500H 62 levyisenä ja lauhdutin GEA GBH500H 44 levyisenä.

Höyrystimellä näyttää olevanpainoa 14,4kg ja mitat 532*124 ja syvyys 15cm. Pinta-alaa tuosta löytyy 3,42m.

Lauhdutin 11kg 532*124 ja syvyys oli jotain 12cm luokkaa. Pinta-alaa näyttäs olevan 2,48m2.

Kaikkien höyrystimien ulkomitat näyttävät olevan jotakuinkin samat ja tuohon koneikkoon ei paljoa matalampi istuisikaan järkevästi.
GEA:lta ei löydy mitään mitoistusohjelmaa netistä joten oletan että noin samankokoisella höyrystimen levyllä painehäviö on jotakuinkin samanlainen valmistajasta riippumatta. Laskin swepin softalla painehäviöt tuolle 62 levyiselle höyrystimelle ja lisäsin ne taulukkoon edellisen 44 levyisen rinnalle. Lisäsin taulukkoon myös laskennan koneen sisäisille häviöille mitkä tuossa nibe tapauksessa oli jo laskettu mukaan ja viessmannissa ei. Laitoin oletukseksi että 6kpl 90 asteen ja 1kpl 45 asteen mutkia sekä 2m putkea/letkua. Tämän lisääminen muutti niben ja oman häviötä hiukan lähemmäksi toisiaan.

Liitteenä laskuri....

[fraatti]

Tein taulukosta uuden version. Tuossa kupariksi voi valita 28 tai 35mm. Myös takaisku on helppo valita. Sisäisenä häviönä voi käyttää joko niben tai 44- tai 66- levyisen painehäviötä. Laitoin myös vertailusivulle nimellis sekä minimi virtaukset eri teholuokan koneilla.

[erkka]

Kiitos mahtavasta talukosta!

Onko jollain tietoa Thermian/Danfossin höyrystimistä? Oma on syvällä ja eristetty + duo:n LVV on sillä puolella koneessa kiinni....

[fraatti]

Kiitos mahtavasta talukosta!

Onko jollain tietoa Thermian/Danfossin höyrystimistä? Oma on syvällä ja eristetty + duo:n LVV on sillä puolella koneessa kiinni....

Tuon tiedon mitä kerroit että käytettävissä oleva painehäviö on jollain tietyllä virtauksella niin ja niin paljon kertoo että koneesi höyrystin ainakin virtausominaisuuksiltaan on varsin lähellä niben konetta kun katsoo millainen painehäviö nibellä on samalla virtauksella... tämä siis koskien laskentaa...

Jos mallin haluat tietää niin katso löytyykö netistä danfoss/thermia varaosakatalogia..

[seppaant]

Nyt ei tarvi arvuutella, on tietoa.

Värkkäsin höyrystimen ja pumpun välillä olevaan tyhjennysyhteeseen painemittarin, josta saa höyrystimen jälkeisen paineen.
Paisunta-astiasta kun ruuvaa varoventtiilin pois, on siellä ilmakehän paine 1,0 bar.
Näiden paineiden erotus on höyrystimen virtausvastus sisältäen lisäksi sihdin ja yhden venttiilin sekä puolisen metriä putkea.
Oheisessa liitteessä kuva.

Kunhan ehdin asennan vielä pumpun painepuolelle painemittarin (on muuten huomattavan hankala paikka asentaa).
Tämän jälkeen voi ajaa pumppukäyrän sekä mitata keruuputkiston painehäviö.

ATS

[fraatti]

Nyt ei tarvi arvuutella, on tietoa.

Värkkäsin höyrystimen ja pumpun välillä olevaan tyhjennysyhteeseen painemittarin, josta saa höyrystimen jälkeisen paineen.
Paisunta-astiasta kun ruuvaa varoventtiilin pois, on siellä ilmakehän paine 1,0 bar.
Näiden paineiden erotus on höyrystimen virtausvastus sisältäen lisäksi sihdin ja yhden venttiilin sekä puolisen metriä putkea.
Oheisessa liitteessä kuva.

Kunhan ehdin asennan vielä pumpun painepuolelle painemittarin (on muuten huomattavan hankala paikka asentaa).
Tämän jälkeen voi ajaa pumppukäyrän sekä mitata keruuputkiston painehäviö.

ATS

Onse kova!

Kun lässän nimellisteho on 7/8kw? oletettavaa olikin että höyrystimen painehäviö käyttäytyy kiukkuisemmin kuin esim niben 10kW versio. Ero niben 8kW myllyyn olisi mielenkiintoista nähtävää mutta vaatisi taas paljon naputtelua.

Jos sulta löytyy l/h tulokset vaikka tuollain 200l/h välein painehäviön kera niin pukataan taulukkoon nuokin...

[seppaant]

Jos sulta löytyy l/h tulokset vaikka tuollain 200l/h välein painehäviön kera niin pukataan taulukkoon nuokin...

Tässä

[fraatti]

Iltalukemista 

Joachin Claessonin tohtorinväitöskirja aiheesta:
Thermal and Hydraulic Performance of Compact Brazed Plate Heat Exchangers Operating as Evaporators in Domestic Heat Pumps
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:6881/FULLTEXT01.pdf

[fraatti]

Noniin ruumiinavaus tuli suoritettua ja sisältä löytyi melkoiset jöllikät.


Höyrystin GEA GBS500H 62 levyisenä ja lauhdutin GEA GBH500H 44 levyisenä.

Höyrystimellä näyttää olevanpainoa 14,4kg ja mitat 532*124 ja syvyys 15cm. Pinta-alaa tuosta löytyy 3,42m.

Lauhdutin 11kg 532*124 ja syvyys oli jotain 12cm luokkaa. Pinta-alaa näyttäs olevan 2,48m2.

Näin ne ajat vaan muuttuu ja pumput kehittyy.

Viessmanneista tuli uudet pumppusarjat myyntiin ja mielenkiinnosta piti tutkia varaosakatalogin avulla mitä sieltä löytyy sisältä. Höyrystin ja lauhdutin on vaihtunut uusissa 10kW koneissa Swepin Asymmetriseen 50-levyiseen B80AS levylämmönvaihtimeen.
Kokoa noilla on 526*119 ja syvyys noin 12cm ja painoa 10,6kg eli ovat hiukan kompaktimman kokoiset kuin edellisen mallin höyrystin ja lauhdutin.
Reilua 800€ näyttävät pyytävän varaosina noista Saksassa...

Hyötyjä Swep mainostaa Asymatrixista olevan mm.
Improved heat transfer: Increases the system’s thermal performance
Lower pressure loss: Reduces energy consumption of the pump
Reduced hold-up volume: Contributes to a more sustainable planet and reduces refrigerant costs.
Reduced dimensions: The smaller dimension allows a more compact system solution.

[erkka]

Thermia Diplomat Optimum 12kW on ainakin syönyt yhden SWEP B25THx40/1P-SC-S lauhduttimen ja  höyrystin on eristettynä, mutta koon puolesta voisi olla samanlainen.

-erkka

[fraatti]

Nyt kun näiden sisuskaluja on nähnyt niin voi todeta että samoja kilkkeitä on todella monessa pumpussa aivan varmasti.

Kiertovesipumput kaikissa wiloja lukuunottamatta nibeä joka käyttää grundfosia.
Myöskään kompressori vaihtoehtoja ei liene liikaa. Copelandi tarjooo valintasoftallaan periaatteessa vain yhdenlaista kompressoria ja epäilen että ainakin noissa Saksalaisissa mitkä taitavat kaikki olla scrollilla mahtaa löytyä juurikin nuo samat kompressorit joka laitteesta.

Sinänsä erot taitaa tulla siitä että kuinka hyvin tuo koko paketti on saatu nivottua yhteen ja kuinka sitä ohjataan....

[bergvärme]

Ei että sillä olisi merkitystä mutta

Lainaus Fraatti (vuosi sitten!):
Nibe antaa noille noille 10kW ja 12kW koneille nimellisvirtaukset 1836l/s ja 2340l/s. Minimivirtaukset ovat 1440l/h ja 1692l/h. Nimellisvirtauksilla suurimmat ulkoiset painehäviöt ovat 85kPa ja 69kPa. Molemmissa on liuospumppuna Grundfos GEO 25-100 ja sen pumppukäyrästä katsomalla selviää että nostokorkeus 1836l/h virtauksella on noin 10.6m ja 2340l/h virtauksella 10,0m. Tästä voidaan sitten laskea että 10.6m - 85kPa = n 2.1m; 10.0m - 69 kPa= n 3.1m

Eli painehäviö höyrystimelle cb62a on noin 21 kPa@1440l/h ja noin 31kPa virtauksella 1836l/h
Lainaus loppu.

Pähköilysi on aivan loistava.

Mutta, sinun viimeinen lause lainauksessa pitäisikö olla: .... on noin 21kPa@1836 l/h (0,51l/s) ja 31kPa virtauksella 2340l/h(0,65l/s)? < eli Nimellisvirtauksilla ovat suurimmat ulkoiset painehäviöt 85kPa ja 69kPa.

T.s Niben höyrystimen painehäviö ei ole noin korkea kuin myöhemmässä foorumin liitekuvan käyrässä on näytetty vaan lähestyy pikkasen Wiesmannille osoitettu alempi käyrä.
(ja sopisi paremmin minun laskelmiin keruupiiristä/pumppukäyrästä/MLP:n vastuksesta kun katsoin uudestaan tätä soppaa... ja taas meni heittämään keruuputkivastuksia tänne. )

Jäi askarruttamaan joten.
Ruuvasin vasta nyt oman Jämä 1245 12kW auki jotta pääsin pumppuihin. Pumput ovat niinkuin Fraatti sanoi. Keruupumppu Magna Geo 25-100 PWM, max 185W. Lämmityspumppu UPM2 25-75 180, max 70W.
Sitten kävin netissä > käyrät. Keruupumpun nostokorkeus virtaamalla 0,61- 2200 l/h olisi noin 105 kPa. Eli noin Fraatin arvo 10m.
Nyt on niin, että minulla ei ole mitään mittalaitteita tai virtausmittareita putkistossa. Ainoat apuni ovat paikanpäällä tehdyt havainnot lämpötiloista, kynällä tehdyt muistiinpanot ja välillä tehdyt pienet energiansiirtolaskelmat jotta näkisin miten esim suunniteltu keruupuoli toimii - suurinpiirtein, joka riittää minulle.

PS. Tämä kysymykseni ei niin tärkeä asia että tarvii selvittää tai jatkaa. Kunhan pikkuisen vaivas.