Alimitoitettu reikä?

[musicman]

Terve

Haluaisin kuulla teidän mielipiteet reiän riittävyydestä.
Talo on 1 1/2 kerroksinen omakotitalo (noin 200m2) ja rakennusvaiheessa.

Vesikiertoinen iv-kone on arvioitu vievän noin 1,5kw
Mlp on 8kw
Reiän syvyys 150m (kallio tuli heti vastaan mutta reikään ei tullut vettä.)

Täällähetkellä keruupiiriin menee noin -2 astetta ja tuleva lämpötila on +1. Ulkolämpötila vähän alle 0.

Käytössä on ainoastaan alakerran lattialämmitys, ei muuta.

Mitä tapahtuu silloin kun otetaan yläkerta, iv-kone ja lämpövesivaraajan käytöön ja ulkona on -25?
Vielä jos reiästä häviää muutamia asteita ennen kun reiän lämpö on tasaantunut?

Maalämpöfirma ei halunnut ottaa kantaa, sanoi vaan että seurataan tilannetta...
Kuka joutuu maksamaan jos reikä on alimitoittettu?

Kiitän avusta jo etukäteen.




[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Haluaisin kuulla teidän mielipiteet reiän riittävyydestä.
Talo on 1 1/2 kerroksinen omakotitalo (noin 200m2) ja rakennusvaiheessa.

Vesikiertoinen iv-kone on arvioitu vievän noin 1,5kw
Mlp on 8kw
Reiän syvyys 150m (kallio tuli heti vastaan mutta reikään ei tullut vettä.)

Täällä hetkellä keruupiiriin menee noin -2 astetta ja tuleva lämpötila on +1. Ulkolämpötila vähän alle 0.

Käytössä on ainoastaan alakerran lattialämmitys, ei muuta.

Mitä tapahtuu silloin kun otetaan yläkerta, iv-kone ja lämpövesivaraajan käyttöön ja ulkona on -25?
Vielä jos reiästä häviää muutamia asteita ennen kun reiän lämpö on tasaantunut?

Maalämpöfirma ei halunnut ottaa kantaa, sanoi vaan että seurataan tilannetta...
Kuka joutuu maksamaan jos reikä on alimitoitettu?

Tein jonkinlaisen laskelman rakennukselle.

Laskelma on arvausten perusteella tehty, eikä se voi olla tarkka mitoituslaskelma.
Tämän mukaan kaivo on lähes riittävä, mikäli kallioperän kiviaines on tarpeeksi kovaa ja hyvin lämpöä johtavaa, voi kaivo olla ihan riittäväkin.
Edellytyksenä tietysti on, että kaivossa on ja pysyy vesi.
Kaivon tehollinen syvyys, aktiivisyvyys on se syvyys, jossa keräinputkisto on aina kokonaan veden ympäröimänä.

Nyt on vielä rakennusvaihe ja talossa on runsaasti kostetutta, jonka poistaminen kuluttaa paljon lämpötehoa.
Toinen seikka on keskeneräisessä rakennuksessa vielä mahdollisesti olevat ylimääräiset ilmavuodot, jotka nekin hukkaavat reilusti lämpötehoa.
Kannattaa vielä odotella rauhassa, kunnes nuokin asiat korjaantuvat normaalitilaan.

Ongelmia voi tulla, mikäli kaivosta puuttuu vettä, tai kallioperän kiviaines on jotain "rapakiveä" tai kalkkikiveä.
Sinänsä tuon kaivon syvyys vähän rajamailla. Jos on mahdollista, kannattaa aina vähän ylimitoittaa lämpökaivo, vain ihan kaiken varalta.
Ylimitoitettu lämpökaivo parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Toistan vielä, että tämä mitoituslaskelma on vain suuntaa antava.
Varmemman mitoituslaskelman saa alan ammattisuunnittelijalta, tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.

[musicman]

Kiitos vastauksesta!
Tämä lohdutti! Ei voi muuta kun rukoilla että kaikki toimii jatkossakin

[musicman]

Jostain syystä edellinen viestini jäi pois....no, uusi yritys.

Otitko iv-kone mukaan laskelmiin? Etulämmitys on arvioitu vievän -25 asteessa noin 1,0kW + että jälkilämmityskin syö lämmitystehoa.
Eli esilämmitys tulee suoraan kaivosta ja jälkilämmitys tulee Mlp:sta.
Kiitän

[tomppeli]

Otitko iv-kone mukaan laskelmiin? Etulämmitys on arvioitu vievän -25 asteessa noin 1,0kW + että jälkilämmityskin syö lämmitystehoa.

Laskelman 2 -sivulla (otsikko: RAKENNUSTEN LÄMMITYSTARVELASKELMA) on alaosassa:
Ilmanvaihto, teho ja vuotuinen energiantarve, ei jäähdytystä  0,50 kertaa/h    77 l/sek    1,40 kWmax    4 127 kWh/v

Laskenta on tehty suomalaisten 2013 voimassa olevien rakennusnormien mukaisesti.
Jos rakenteissa on normista poikkeamia, ei sellaisia ole huomioitu.

[musicman]

Aivan. Kiitoksia!

[peki]

Ihmeellisesti on kaivon mitoitukset muuttuneet 10 vuodessa.
Mulla 168m reikää ja 7kw pumppu ja tänään 8kw myllyyn riittäisi 150m.
Tässä varmaan on huomioitu ilmaston lämpeäminen

[fraatti]

Ihmeellisesti on kaivon mitoitukset muuttuneet 10 vuodessa.
Mulla 168m reikää ja 7kw pumppu ja tänään 8kw myllyyn riittäisi 150m.
Tässä varmaan on huomioitu ilmaston lämpeäminen

Oleellisin asiahan on se paljonko talo kuluttaa energiaa vuodessa eikä pumpun teho.

Jos talo kuluttaa energiaa 20000kWh vuodessa ja cop on 3, pumppu ottaa kaivosta vuodessa 13300kWh.
Jos pumppu on 6kW se käy keskimäärin 3300h vuoden aikana.
Jos kyseessä on 8kW pumppu se käy keskimäärin noin 2500h vuodessa.

Molemmat tuottavat vuoden aikana yhtä paljon energiaa ja myös ottavat kaivosta.

Sitten jos kyseessä olisi vaikka rmt talo joka kuluttaisi 40000kWh vuodessa ja cop olisi 3, pumppu ottaisi kaivosta 26600kWh.
Jos kyseessä olisi 6kW pumppu se kävisi vuodessa 6600h.
Ja jos kyseessä olisi 8kW pumppu se kävisi 5000h vuodessa.

Noista esimerkeistä pystyy heti huomaamaan että toiseen esimerkki tapaukseen tarvisi porata tupla määrä kaivoa vaikka kone olisi teholtaan sama.

Huipptehon tarve talvella sitten määrittää paljonko pumpusta täytyy kilowatteja löytyä että pysyy torppa lämpöisenä.

[peki]

Juu, mutta kun aika epätasaisesti näillä leveysasteilla rasitetaan tuota kaivoa :
Kaivo on käsittääkseni mitoitettava kuten pumppu, talvella tapahtuvan lämmitystarpeen mukaan?
Mitä ihmettä tuolla keskiarvolla tekee?

[fraatti]

Juu, mutta kun aika epätasaisesti näillä leveysasteilla rasitetaan tuota kaivoa :
Kaivo on käsittääkseni mitoitettava kuten pumppu, talvella tapahtuvan lämmitystarpeen mukaan?
Mitä ihmettä tuolla keskiarvolla tekee?

Epätasaisesti kylläkin mutta esimerkissä on yksinkertaisempi unohtaa ulkolämpötilat ja keskittyä vain koko vuoden kulutukseen. Kaivo mitoitetaan nimenomaan vuotuisen energiatarpeen mukaan.

Pumpun teho sitten talvella vaadittavan tehon mukaan.

[peki]

Ei ihan menny himaan vieläkään
Jotenkin tulee mieleen nuo Xargon kommentit.
Eli siis pumppu riittää, kuten on todennettu -28C pakkaseen ja kaivo olisi vuotuisen KAn mukaan riittävä joka on joku neljä astetta ulkona.?
 Riittääkö siis että kaivo mitoitetaan vuoden keskilämpötilan mukaan?

[fraatti]

Ei ihan menny himaan vieläkään
Jotenkin tulee mieleen nuo Xargon kommentit.
Eli siis pumppu riittää, kuten on todennettu -28C pakkaseen ja kaivo on vuotuisen KAn mukaan riittävä joka on joku neljä astetta ulkona.?
 Riittääkö siis että kaivo mitoitetaan vuoden keskilämpötilan mukaan?

Lämpötiloilla ei ole mitään tekemistä kaivon syvyyden kanssa vaan sillä paljonko sieltä kaivosta otetaan tehoa. Kaivon syvyyteen vaikuttaa myös se kuinka pohjoisessa kohde on koska kallio on lämpöisempi eteläisemmässä osassa suomea kuin pohjoissuomessa. Etelästä on saatavilla enemmän energiaa ilman että on pelkoa että kaivo jäätyy.

Voidaan verrata esim paljonko öljylämmiteinen talo kuluttaa öljyä, sähkölämmitteinen sähköä....jne

Esim sähkölämmitteinen 25000 kWh kuluttava talo muutetaan maalämmölle. Tulevalla pumpulle tulee olemaan cop 3. Sähköä pumppu tulee ottamaan verkosta 8333kWh ja kaivosta 16 666kWh.

Saman verran kuluttuvia taloja(tai mita rakennuksia) voi olla joko 130 m2 70-luvun tiilitalo, 300m2 2012 rakennettu a-energialuokan puutalo, tai vaikka 400m2 talli 15 asteen sisälämmöllä.

Jos rakennus olisi eteläsuomessa tarvittaisiin 160m kaivoa ja jos kohde olisi rovaniemellä tarvittaisiin 210m kaivoa. (luvut heitetty hatusta)

[peki]

Eihän tässä  sitten mitään hätää ole Mulle olisi riittänyt 80 metrinen reikä.
Ihan oikeesti paljonko sen kaivon pitäs antaa tehoja kun tuo pumppu pahimmillaan käy 20h vrk?
5,3kw pumpun tarvitsema teho kaivolta kertaa 20h =106kw. Mitä käytännössä 80metriä kaivoa antaa?
Lisäys;
Aika hyvän vastineen tuo oikein mitoitettu kaivo antaa sijoitetulle pääomalle
14 euroo päivä.

[fraatti]

Eihän tässä  sitten mitään hätää ole Mulle olisi riittänyt 80 metrinen reikä.
Ihan oikeesti paljonko sen kaivon pitäs antaa tehoja kun tuo pumppu pahimmillaan käy 20h vrk?
5,3kw pumpun tarvitsema teho kaivolta kertaa 20h =106kw. Mitä käytännössä 80metriä kaivoa antaa?
Lisäys;
Aika hyvän vastineen tuo oikein mitoitettu kaivo antaa sijoitetulle pääomalle
14 euroo päivä.

Kirjoitin tälläisen laskelman jokus omaan pumpputhreadiini. Luvut on jonkun proffan lapuista katottu... Muuta luvut sopivaksi omaan käyttöösi

Pitkät käyntijaksot tekevät sen että kaivo ei ehdi luovuttamaan niin paljon energiaa kuin mitä sieltä otetaan hetkellisesti. Lämmönsiirtoneste alkaa jäähtymään. Tarpeeksi jäähdyttyään lämmönsiirtonesteen ja putkea ympäröivän veden lämpötilaero on niin suuri että tarvittava teho saadaan hetkellisesti tai ainakin jäähtyminen hidastuu/pumppu pysähtyy ennenkuin kaivo on jäässä. 

Laskin hiukan huvikseen:
Kallion lämpötila Tampere 5,6 astetta
Alin lämpötila 0,2 astetta
lämpötilamuutos 5,6-0,2=5,4 astetta
graniitin lämmöntuotto 3,0W/mK (talon alla sijaitsevasta kalliosta louhittu aikoinaan tuomiokirkkoon osia)
Jatkuva lämmöntuotto 5,4 * 3,0W/m = 16,2W/m
Jatkuva lämmöntuotto 180m kaivolla 180m * 21W/mK = 2,9kW
hetkellinen lämmöntuotto 25*3W/m=75W/m
koko kaivon hetkellinen lämmöntuotto 180m 0,075*180=13,5kW

Eli voisin ottaa kaivosta 2,9kW energiaa jatkuvasti ilman että kaivon lämpötila laskisi. Nyt kun otan hetkellisesti 8,6kW teholla lämpöä, jää kaivosta puuttumaan 5,7kWh mikä laskee kaivon lämpötilaa tilapäisesti. Nyt voidaan laskea paljonko kaivon täytyy "palautua" siitä että sieltä otetaan 8,6kW kun kaivo antaa vain 2,9kW. 5,7/2,9 = 1,96=2. Eli jos pumppu käy 1h 20min ja ottaa kaivosta (8,6*1,3=)11,3kWh energiaa, kaivo tarvii palautuakseen 2h 40min. Toisinsanoen voin kuormittaa tuolla 8,6kW teholla kaivoa 33% ajasta. Niin että kaivo ei jäähdy. Tästä voidaan laskea että vuodessa kaivosta voi ottaa karkeasti 25000kWh energiaa.

Tuosta 33% voidaan laskea että laskea että käyttötunteje pumppuu saisi tulla vuodessa 352*24*0,33=2800 tuntia (käyttöveden tekeminen lisää hiukan tuntimäärää koska silloin kaivosta ei saada niin suurella teholla otettua energiaa)

[bergvärme]

"Eihän tässä  sitten mitään hätää ole Mulle olisi riittänyt 80 metrinen reikä.
Ihan oikeesti paljonko sen kaivon pitäs antaa tehoja kun tuo pumppu pahimmillaan käy 20h vrk?
5,3kw pumpun tarvitsema teho kaivolta kertaa 20h =106kw. Mitä käytännössä 80metriä kaivoa antaa?
Lisäys;
Aika hyvän vastineen tuo oikein mitoitettu kaivo antaa sijoitetulle pääomalle
14 euroo päivä."

En ehkä ymmärrä mutta:
omista laitteista, joka on ollut vajaa vuoden käytössä laskisin näin:
Lämpöpumppu 5,3 kW. Lämpöpumpun kompressori tuottaa lämpöä noin 0,26 x 5.3kW (laitteiston sähköteho) = noin 1,4 kW
Loput on otettava rei'ästä eli 5,3-1,4 =3,9 kW.
Jos pumppusi käy pakkasilla noin 20h/vrk, ..melkein jatkuvasti.

Aika likimain että saadaan reiästä 3,9 kW pitäisi reiän aktiivisyvyys olla 3900W/ 38W/reiän aktiivinen syvys =>aktiivisvys =102m.
Näin jos et halua pyörittää sähkövastuksilla.

Itsellä 12kW pumppu ja aktiivireikää n 2x 125m (reikää 2x135m). Käntijakson lopussa pakkasella keruuvesi kaivosta on käntijakson lopussa ollut n. +0,5  asteisena.

Lisäys/ korjaus edelliseen:
Luettuani muiden viestejä aiheesta, porakaivon tehonannosta, havaitsin että kerroin 38W/jm reiän aktiivinen syvyys on liikaa, ja kaivosta saatava teho on lähempänä 33-34W/jm & aktiivinen syvyys. Tämähän tarkoittaa lisää kaivonsyvyyttä mutta samalla parempi COP. Omalta kohdaltani porautin 10m lisää, mutta näin jälkeenpäin ajatellen olisi voinut olla vielä 10m lisää samalla kuin poraustyö tehtiin. (pumppuja voi uusia- reikää ei yhtä helposti)

[peki]

Eihän tässä  sitten mitään hätää ole Mulle olisi riittänyt 80 metrinen reikä.
Ihan oikeesti paljonko sen kaivon pitäs antaa tehoja kun tuo pumppu pahimmillaan käy 20h vrk?
5,3kw pumpun tarvitsema teho kaivolta kertaa 20h =106kw. Mitä käytännössä 80metriä kaivoa antaa?
Lisäys;
Aika hyvän vastineen tuo oikein mitoitettu kaivo antaa sijoitetulle pääomalle
14 euroo päivä.

Kirjoitin tälläisen laskelman jokus omaan pumpputhreadiini. Luvut on jonkun proffan lapuista katottu... Muuta luvut sopivaksi omaan käyttöösi

Pitkät käyntijaksot tekevät sen että kaivo ei ehdi luovuttamaan niin paljon energiaa kuin mitä sieltä otetaan hetkellisesti. Lämmönsiirtoneste alkaa jäähtymään. Tarpeeksi jäähdyttyään lämmönsiirtonesteen ja putkea ympäröivän veden lämpötilaero on niin suuri että tarvittava teho saadaan hetkellisesti tai ainakin jäähtyminen hidastuu/pumppu pysähtyy ennenkuin kaivo on jäässä. 

Laskin hiukan huvikseen:
Kallion lämpötila Tampere 5,6 astetta
Alin lämpötila 0,2 astetta
lämpötilamuutos 5,6-0,2=5,4 astetta
graniitin lämmöntuotto 3,0W/mK (talon alla sijaitsevasta kalliosta louhittu aikoinaan tuomiokirkkoon osia)
Jatkuva lämmöntuotto 5,4 * 3,0W/m = 16,2W/m
Jatkuva lämmöntuotto 180m kaivolla 180m * 21W/mK = 2,9kW
hetkellinen lämmöntuotto 25*3W/m=75W/m
koko kaivon hetkellinen lämmöntuotto 180m 0,075*180=13,5kW

Eli voisin ottaa kaivosta 2,9kW energiaa jatkuvasti ilman että kaivon lämpötila laskisi. Nyt kun otan hetkellisesti 8,6kW teholla lämpöä, jää kaivosta puuttumaan 5,7kWh mikä laskee kaivon lämpötilaa tilapäisesti. Nyt voidaan laskea paljonko kaivon täytyy "palautua" siitä että sieltä otetaan 8,6kW kun kaivo antaa vain 2,9kW. 5,7/2,9 = 1,96=2. Eli jos pumppu käy 1h 20min ja ottaa kaivosta (8,6*1,3=)11,3kWh energiaa, kaivo tarvii palautuakseen 2h 40min. Toisinsanoen voin kuormittaa tuolla 8,6kW teholla kaivoa 33% ajasta. Niin että kaivo ei jäähdy. Tästä voidaan laskea että vuodessa kaivosta voi ottaa karkeasti 25000kWh energiaa.

Tuosta 33% voidaan laskea että laskea että käyttötunteje pumppuu saisi tulla vuodessa 352*24*0,33=2800 tuntia (käyttöveden tekeminen lisää hiukan tuntimäärää koska silloin kaivosta ei saada niin suurella teholla otettua energiaa)

Hieno laskelma.
Mutta mikä on tuo "hetkellisesti"?
Mulla pumppu käy kovilla pakkasilla kuitenkin lähes koko ajan. Ei siis voi sanoa että kuormittaisin kaivoa mitenkään hetkellisesti vaan tehoa olisi löydyttävä puuttuva 5.3kw viikkotolkulla.
Tuossa laskelmassasi on kaivon jatkuvaksi tuotoksi ilmoitettu joku 17w metrille.
Mulla tuo vaadittava wattimäärä on 15,8w/m että kaivo olisi täysitehoinen?

[fraatti]

Eihän tässä  sitten mitään hätää ole Mulle olisi riittänyt 80 metrinen reikä.
Ihan oikeesti paljonko sen kaivon pitäs antaa tehoja kun tuo pumppu pahimmillaan käy 20h vrk?
5,3kw pumpun tarvitsema teho kaivolta kertaa 20h =106kw. Mitä käytännössä 80metriä kaivoa antaa?
Lisäys;
Aika hyvän vastineen tuo oikein mitoitettu kaivo antaa sijoitetulle pääomalle
14 euroo päivä.

Kirjoitin tälläisen laskelman jokus omaan pumpputhreadiini. Luvut on jonkun proffan lapuista katottu... Muuta luvut sopivaksi omaan käyttöösi

Pitkät käyntijaksot tekevät sen että kaivo ei ehdi luovuttamaan niin paljon energiaa kuin mitä sieltä otetaan hetkellisesti. Lämmönsiirtoneste alkaa jäähtymään. Tarpeeksi jäähdyttyään lämmönsiirtonesteen ja putkea ympäröivän veden lämpötilaero on niin suuri että tarvittava teho saadaan hetkellisesti tai ainakin jäähtyminen hidastuu/pumppu pysähtyy ennenkuin kaivo on jäässä. 

Laskin hiukan huvikseen:
Kallion lämpötila Tampere 5,6 astetta
Alin lämpötila 0,2 astetta
lämpötilamuutos 5,6-0,2=5,4 astetta
graniitin lämmöntuotto 3,0W/mK (talon alla sijaitsevasta kalliosta louhittu aikoinaan tuomiokirkkoon osia)
Jatkuva lämmöntuotto 5,4 * 3,0W/m = 16,2W/m
Jatkuva lämmöntuotto 180m kaivolla 180m * 21W/mK = 2,9kW
hetkellinen lämmöntuotto 25*3W/m=75W/m
koko kaivon hetkellinen lämmöntuotto 180m 0,075*180=13,5kW

Eli voisin ottaa kaivosta 2,9kW energiaa jatkuvasti ilman että kaivon lämpötila laskisi. Nyt kun otan hetkellisesti 8,6kW teholla lämpöä, jää kaivosta puuttumaan 5,7kWh mikä laskee kaivon lämpötilaa tilapäisesti. Nyt voidaan laskea paljonko kaivon täytyy "palautua" siitä että sieltä otetaan 8,6kW kun kaivo antaa vain 2,9kW. 5,7/2,9 = 1,96=2. Eli jos pumppu käy 1h 20min ja ottaa kaivosta (8,6*1,3=)11,3kWh energiaa, kaivo tarvii palautuakseen 2h 40min. Toisinsanoen voin kuormittaa tuolla 8,6kW teholla kaivoa 33% ajasta. Niin että kaivo ei jäähdy. Tästä voidaan laskea että vuodessa kaivosta voi ottaa karkeasti 25000kWh energiaa.

Tuosta 33% voidaan laskea että laskea että käyttötunteje pumppuu saisi tulla vuodessa 352*24*0,33=2800 tuntia (käyttöveden tekeminen lisää hiukan tuntimäärää koska silloin kaivosta ei saada niin suurella teholla otettua energiaa)

Hieno laskelma.
Mutta mikä on tuo "hetkellisesti"?
Mulla pumppu käy kovilla pakkasilla kuitenkin lähes koko ajan. Ei siis voi sanoa että kuormittaisin kaivoa mitenkään hetkellisesti vaan tehoa olisi löydyttävä puuttuva 5.3kw viikkotolkulla.
Tuossa laskelmassasi on kaivon jatkuvaksi tuotoksi ilmoitettu joku 17w metrille.
Mulla tuo vaadittava wattimäärä on 15,8w/m että kaivo olisi täysitehoinen?

Hetkellisesti tarkoittanee sitä että tilapäisesti voidaan tehoa ottaa enemmänkin mutta kaivon on sitten annettava "palautua". Joko käyntijaksojen välissä tai sitten pidempien jaksojen (kesä/talvi). Jatkuva tarkoittaa sitä että voi kormittaa kaivoa tuolla teholla ympäri vuoden ilman että se jäätyy, 24h/7pv/52vko.

[Lämäri]

Tein jonkinlaisen laskelman rakennukselle.

Onko jossain tuollainen laskuri, jolla voisi tsekata oman reiän riittävyyden? MLP-toimittaja ei ollut ottanut alussa huomioon sitä, että tulee etupatteri samaan piiriin, mutta puolustautui sillä että Lämpöässä tekee aina reilusti mitoitettuja laitteita ja tuplaputkistolla.

LVI-suunnittelija taas oli sitä mieltä, että kokonaisenergian kulutus on joka tapauksessa sama oli se sitten jaettu miten tahansa lämmönlähteiden kesken.

Oma kaivo on etelärannikolla, 160 metriä, josta kallioon 142 metriä, halkaisija 160 -  165 mm
Putkisto 3 X 160 metriä (40 mm PEM)
210 m2 lämmitettävää alaa ja IV-koneen etupiiri. (kuutioita varmaan yhteensä 550)
Lämpöässä T 10 + varaaja 700 l

[tomppeli]

Lainaan tässä omaa tekstiäni sivun yläosasta:

Laskelma on arvausten perusteella tehty, eikä se voi olla tarkka mitoituslaskelma.
Tämän mukaan kaivo on lähes riittävä, mikäli kallioperän kiviaines on tarpeeksi kovaa ja hyvin lämpöä johtavaa, voi kaivo olla ihan riittäväkin.
Edellytyksenä tietysti on, että kaivossa on ja pysyy vesi.
Kaivon tehollinen syvyys, aktiivisyvyys on se syvyys, jossa keräinputkisto on aina kokonaan veden ympäröimänä.

Nyt on vielä rakennusvaihe ja talossa on runsaasti kostetutta, jonka poistaminen kuluttaa paljon lämpötehoa.
Toinen seikka on keskeneräisessä rakennuksessa vielä mahdollisesti olevat ylimääräiset ilmavuodot, jotka nekin hukkaavat reilusti lämpötehoa.
Kannattaa vielä odotella rauhassa, kunnes nuokin asiat korjaantuvat normaalitilaan.

Ongelmia voi tulla, mikäli kaivosta puuttuu vettä, tai kallioperän kiviaines on jotain "rapakiveä" tai kalkkikiveä.
Sinänsä tuon kaivon syvyys vähän rajamailla. Jos on mahdollista, kannattaa aina vähän ylimitoittaa lämpökaivo, vain ihan kaiken varalta.

Lämpökaivosta saatava lämpöenergia ei ole tarkasti laskettavissa.
Kaivossa on aina mitoitukseen vaikuttavia tuntemattomia tekijöitä.

Kiviaineksen laatu ei ole tiedossa ja usein se vaihtelee kaivossa kerroksittain.
Erilaisten kivilaatujen lämmönjohtavuus kuitenkin vaihtelee alueella noin 2 - 7 W/m°C.
Tuossa on jo kolminkertainen ero huonoimman ja parhaimman kiviaineksen lämmönjohtavuuden välillä.

Vesiolosuhteet vaihtelevat.
Jos kaivossa tapahtuu veden läpivirtausta, voidaan kaivoa kuormittaa enemmän, kuin kaivoa, jossa ei ole mitään virtausta.

Kallioperän lämpötila on korkeampi etelämpänä.
Kallioperän lämpötila on on korkeampi syvemmällä.
Kallioperän lämpötila vaihtelee jonkin verran muutoinkin.

Saatavaan lämpöenergian määrään vaikuttaa vielä vähän lisää
- keräimen ominaisuudet
- kiertopumpun ominaisuudet
- keruun jaksottaminen.

Aika vaikeaa on laskemalla saada kovinkaan tarkkaan selville kaivosta saatavan energian määrää.
Energian määrä saadaan selvitettyä tarkimmin koekuormittamalla, mutta se mittaus on aika kallis toimenpide.

[peki]

Onhan tässä aika isot heitot mitoittajillakin.
Yhdellä 11kw kone ja 250m kaivo.
Lämärillä 10kw kone 160m kaivo kolmella putkella. (Eikö tuo kolmen putken systeemi rasita kaivoa vielä lisää?)
Itsellä 7kw kone 168m kaivo.
Toiset tuntuu luottavan siihen hyvään kallioon enemmän kuin toiset