Mikä IV-kone maalämmön kaveriksi

[noble]

Pitäisi IV-koneesta päästä selvyyteen. Olen nyt pyörittänyt mielessä, että hoidetaanko jälkilämmitys vedellä vai suoralla sähköllä.

Vaihtoehdot ovat malleista Vallox 145 SE tai 150 effect SE MLV. 150 jälkilämmitys on vedellä, mutta vuosihyötysuhde on sillä huonompi kuin 145 SE:llä.

Kummalla hoitaisitte jälkilämmityksen, tarviiko Jyväskylän korkeudella nyky IV-koneilla paljonkin jälkilämmitystä? Voiko IV-koneen vesipatteri sekoittaa lattialämmitystä?

[sailor]

Jälkilämmitys sähköllä ja etulämmitykseksi oma toosa, johon oma maapiiri tai kaivon maaneste. Koska rakennat uudisrakennusta niin laittasin oman 100-150m maapiirin. Etulämmitys aiheuttaa sen että jälkilämmitysvastus jää liki toimettomaksi.

Huomaa että IV-koneessa saattaa olla oma sähköinen etulämmitysvastus, joka täytyy kytkeä pois toiminnasta. Se on melkoinen syöppö Keski-Suomen talvessa. Dilemma ei ole jälkilämmitys vaan se etulämmityksen järjestäminen.

EDIT: tämähän on väärällä palstalla. Modelle töitä 

[tomppeli]

EDIT: tämähän on väärällä palstalla. Modelle töitä 

Kiitos vihjeestä.
Siirsin tänne...
...Se tumpelo tomppeli !!!!

[noble]

Kyllä 145 SE tulee maalämmön kaveriksi.

Hinta 500e 150 MLV:tä edullisempi ja vuodessa kokonaisenergiaero vain 38e (oletuksella, että maasta saadaan lämpöä 1/3 ja sähkön hinta perusmaksuineen 0,15 e/kWh).

Tuntuu, että moni moittii sitä, että 150:n pätkii todella helposti tuloa, koska pelkää jäätyvänsä. Siitähän johtuu myös se, että 150:n hyötysuhde on 145:sta huonompi.

[Roori]

Kyllä 145 SE tulee maalämmön kaveriksi.

Hinta 500e 150 MLV:tä edullisempi ja vuodessa kokonaisenergiaero vain 38e (oletuksella, että maasta saadaan lämpöä 1/3 ja sähkön hinta perusmaksuineen 0,15 e/kWh).

Tuntuu, että moni moittii sitä, että 150:n pätkii todella helposti tuloa, koska pelkää jäätyvänsä. Siitähän johtuu myös se, että 150:n hyötysuhde on 145:sta huonompi.

En tiedä kuinka olet kalkylöinut, mutta semmosen kuulin  tossa a-messuilla (IV-kone myyjän suusta) että etuvastusta ei ole huomioitu noissa VTT vuosihyötysuhde laskelmissa/kippuroissa.
Eli jos noin on niin esmes Valloxin koneissa joissa etuvastusta harrastetaan käy niin että vuosihyötysuhde hyötyy (nousee) kun estetään pätkiminen hehkuttamalla etuvastusta...ja hehkutuskulutus ei sitten näy vuosihyötysuhteessa, kuulostaa uskomattomalta että noin mittaisivat.
Omasta mielestä etuvastuksen kulutus kuuluisi ilman muuta laskea mukaan koneen ominaisuuskippuroihin.

Sailorin tapaan minäkin laittaisin etulämmityksen/kosteuden poiston erillisellä maapiiritoosalla, MLP-piiriin sotkettuna tai sitten omalla piirillä harkinnan mukaan.

[noble]

Joo, etuvastusta ei huomioida VTT:n testeissä. Vuosihyötysuhteet ovat 75 % (145) vs. 59 % (150). Itse huomioin kalkuloinneissa, että 150:seen maasta saadaan etulämmitys ilmaiseksi ja että 145:n 181 kWh/a joudutaan kustantamaan.

[KimmoK]

Meillä halutaan IVK:lta +19 asteista tuloilmaa.

Tällöin olen huomannut että Enervent LTR6:n sähkövastus menee päälle pakkasen noustessa yli 20 asteen jos ei tulisijoja ole lämmitetty (sisälämpö vain 22).
Sähkövastus menee päälle myös pienemmässä pakkasessa mikäli tulopuhallus on suuremmalla kuin poisto (jos koettaa IVK:lla korvata huippuimurin tai tulisijan poistamaa ilmaa).
(mikäli lämmitämme tulisijoja, sisälämpö nousee 25 asteeseen todella helposti, tällöin taas LTOkin riittää pidemmälle)

Summa summaarum... mikäli olisi maapiiriin nesteellä tarvittaessa päälle kytkettävä esilämmitys ulkoilmalle, ei sähkövastusta varmaankaan milloinkaan tarvitsisi.
Huomattava tuossa että esilämppäriltä maahan palaava neste vois olla esim -20 asteista. Sellaisen eristämiseksi ei enään halpa ja ohut armaflex riittäne (jos putket kulkee sisätiloissa), toisin kuin kesäisessä jäähdytyksessä, kun jäähdytysneste on vain jotain +4...+8.

Toisaalta sähköisen jälkilämmön tilalle ois voinut ottaa vesikiertoisen tällöin ei esilämmitystä tarttis ... mutta IVK on ullakolla ja siellä on jäätymisvaara sähkökatkossa.


(juu, selvennykseksi sekin että otin varmuuden vuoksi LTO:n jäätymiseneston pois päältä, eikä ole roottori vielä juminut jäähän... esim pari yötä takaperin ulkoilma oli -19 asteista ja jäteilma -8 asteista, tuloilma yli +19 astetta, eli melkoisen mahtavasti tuo LTO pelaa)

[fraatti]

Tuossa oma mietintä vastaavasta asiasta.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=17962.0

Tuolla sähkönkulutuksella patteri ei paljon investointikustannuksia kata. Ja toisekseen kaikenmaailman patterit ovat vielä mahdollisia vikaantumiskohteita. Ja myöskin se täytyy muistaa että ettei se liemi siellä koneella liiku ilman pumppua mikä sekin kuluttaa... Ja vielä yksi mitä olen miettinyt on se että osaako kone pitää esillämitystä juuri sellaisella tasolla että lto lto riittää juuri ja juuri oikeisiin lämpöihin. Vai käyttääkö kone surutta lämpöä kaivosta kun sitä on saatavilla ja samalla lämmöt puhalletaan taivaalle poistoilman mukana surutta?

Pelkän tuon nesteen kierrättämiseen tarvittavan a-luokan pumpun hinnalla(~200€) maksan jo 5v sähkölaskut mitä sähkövastus aiheuttaa laskennallisesti vuosittain (36€).  Jos 17 asteinen tuloilma ei kelpaa niin nostaa ylemmäksi. Ja jättää yhdet pöhnät juomatta niin se on sillä kuitattu....

  No tämä oli vain mielipide monien muiden joukossa...

[KimmoK]

Jos esilämmittimen laittaisin, kytkisin sen toimivaksi vain kun ulkolämpö on -25 tai kylmenpi tai jos jäteilma on -10 tai kylmenpi (esim IVK ylipaineistus pällä tulisijan palaessa). Ja esilämmitin sähköisenä.


UPDATE: Ja itse IV koneeksi pyöriväkennoinen, ehdottomasti, jäätymisen esto (pätkiminen) pois päältä. Etenkin jos tulisijoja talossa, eipähän tule pätkimisen vuoksi savut sisään.