Tyhmiä kysymyksiä

[fraatti]

Tuosta mun nimen alta kun klikkaa niin sielä varmaan löytyy höpinää tuollaisesta. Jos ei löydy niin kaivelen sitten linkin.

[Täystiili]

Kiitos vastauksesta Fraatti, löysin linkin takaa lisää tietoa, tätä hain:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?PHPSESSID=6489b74a011f2c2c0818ae57d8a4992c&topic=4576.msg58753#msg58753

Minkälaisen ohjauksen olet moottriventtiilille tehnyt? Ilmeisesti riittää ohjaavan on/off relekortin perään askel/sykäys-rele suunnanvaihtoihin mikäli ohjaus eri johdoilla vaihtokärkien kautta alunperin ajateltu. Kuinka pitkän ohjausjännitteen (230 VAC) keston venttiilin ajomoottori vaatii suuntaansa, onko siinä sisäinen ohjausjännitteen katkaisu (auki/kinni-tilan toteudettua), joillon ohjauspulssin kesto voi olla vaikka minuutin tai kaksi eikä esimerkiksi pelkkä 12 sekunnin ajoaika tms.?

[fraatti]

Mulla tuon ohjaus menee kotona/poissa kytkimen kautta. Kytkin on tavallinen 6+6 kytkin jossa päälliosa on vaihdettu yksiosaiseksi. Eli yksi kytkin tekee yhdellä painalluksella kaksi asiaa. Toinen puoliska kytkimestä pudottaa ilmanvaihtokoneen normaaliteholta alennetulle teholle ja kotona-tilassa palauttaa sen. Toinen puoliska kytkintä ohjaa sitten tuota moottoriventtiiliä. Ajoaika näyttää tuolla venttiilillä olevan noin 30s.

Tässä on tuohon venttiiliin EMV 110 datasheetti. http://www.first.si/PDF-urejeno2011/EMV110/EMV502-7930-eng.pdf

Tuossa näyttää olevan myös millainen kytkentä tuolle tehdään.

[Kimmo_L]

Tuo näyttäisi toimivan ihan jatkuvalla verkkojännitteen ohjauksella. Kun mustaan liittimeen tulee verkkojännite, venttiili aukeaa ja pysyy auki, ja kun jännite katoaa (tulee ainoastaan ruskeaan), venttiili menee kiinni.

Minun hälytysjärjestelmästä saisi 5 V jatkuvan signaalin, kun varashälytin on aktivoitu. Siihen pitäisi vain laitaa sopiva 5V / 230 V rele, jolla saisi ohjattua tuota verkkojännitettä.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[peki]

Tällänen kesäkyssäri.
Vanhaan talooni jonka myin kaverille 12 vuotta sitten meni jälleen varaaja vaihtoon.
Eli ensimmäinen varaaja poksahti noin 15 vuotta kestettyään ja tämä toinen taas 15vuotiaana.
Olettevaa että mlp-värkeissä varaajat on tehty vähän laadukkaammasta pellistä.
Eli onko kellään mennyt puhki integroitu varaaja ja jos on niin kuinka vanhana?

[fraatti]

Oliko anodien kunnosta huolehdittu?

[jji]

Kuinka paljon talon ulkopuolella olevien putkien sopii hikoilla? Meille asennettiin mlp pari viikkoa sitten ja sisääntuonti tulee talon seinustaa alhaalla 2-3m ja nousu n. 1,8m korkeuteen, josta sisäänvienti. Arveluttaa, että valuuko kondensoitunut vesi rakenteisiin, koska tiilessä olevaa reikää ei ole mitenkään tiivistetty ja putken "mutka" hikoilee runsaasti.

[Matias]

Keruuputket pitää olla sokkelin lähellä ja läpiviennin kohdalla kauttaaltaan eristeen (esim Armaflex) sisällä,muuten ei veden kondensoitumista tai putken ulkopinnan jäätymistä voi välttää

Sulpun sivuilta  http://www.sulpu.fi/maapera-lammon-lahteena
 Putket eristetään rakennuksen sisältä alkaen noin 2 m rakennuksen sokkelin ulkopuolelle. Eristämätöntä putkea ei saa tontilla asentaa lähemmäksi kuin 2 metriä rakennuksen ulkoseinästä ja mahdolliset vesi- ja viemärijohtojen, samoin kuin talvella lumiolosuhteissa puhtaana pidettävien kulkuväylien kohdat eristetään paikallisesti routalinssien välttämiseksi.

 

Arveluttaa, että valuuko kondensoitunut vesi rakenteisiin, koska tiilessä olevaa reikää ei ole mitenkään tiivistetty ja putken "mutka" hikoilee runsaasti.

Läpivienti on myös eristettävä siten ettei putki ole mistään kohdasta ilman eristettä.Jos läpivienti on hankalaa eristää putkieristeellä niin eristyksen voi tehdä uretaanivaahdolla.

[peki]

Oliko anodien kunnosta huolehdittu?

Hyvä kysymys. Itse tutustuin anodeihin vasta tällä foorumilla. Äidilläni, joka asuu samalla paikkakunnalla on vastaavanlainen varaaja kestänyt liki 30v, eikä siitäkään mitään anodeita ole koskaan tarkistettu saati vaihdettu. Vesi siis tulee samalta puhdistamolta kuin tämä jossa paukkaa puhki 15 vuodessa.

[peki]

Kuinka paljon talon ulkopuolella olevien putkien sopii hikoilla? Meille asennettiin mlp pari viikkoa sitten ja sisääntuonti tulee talon seinustaa alhaalla 2-3m ja nousu n. 1,8m korkeuteen, josta sisäänvienti. Arveluttaa, että valuuko kondensoitunut vesi rakenteisiin, koska tiilessä olevaa reikää ei ole mitenkään tiivistetty ja putken "mutka" hikoilee runsaasti.

Jos keruun linjassa on linjasulut, niin eristä myös kahvaosat hyvin.

[Kimmo_L]

Oliko anodien kunnosta huolehdittu?

Tästä päästäänkin tähän asiaan: ne, joilla on varaaja, jossa on anodit, oletteko tarkistaneet anodien kuntoa ja missä käyttöiän vaiheessa?

Omassa laitteessani on emaloitu varaaja ja anodit, joille on eräänlainen sähköinen valvonta (jos anodi kuluu tosi paljon, kanava painekytkimelle avautuu ja vesi painaa painekytkintä ja valo syttyy). En vaan tiedä, uskaltaako tuon pelkän sähköisen indikaation varassa olla (jos se ei syystä tai toisesta toimisikaan).

Pitäisikö varaaja jossain vaiheessa tyhjentää, avata laippa kyljestä ja tarkastaa anodien (ja varaajan) kunto itse visuaalisesti?

Valmistajan käyttöohje käskee tarkkailemaan vain valoa, joten luotetaanko vain tähän ja jos tämä ei riittäisi, niin myyjä/maahantuoja/valmistaja kai sitten vastaa asiasta (kun virallisen käyttöohjeen mukaan toimittu)

[jji]

Kiitokset vastauksista. Pitää selvitellä asiaa urakoijan kanssa. Putket on eristetty muualta paitsi juurikin mutkakohdista. Sisäpuolella eristykset on tehty ok paitsi sulut on eristämättä ja nekin hikoilevat aika kovasti. Pitää kysyä tuostakin.

Työ jäi heiltä muutenkin kesken, ulkoputket mm. roikkuvat seinällä ilman kiinnityksiä jne. ja kukaan ei tietenkään halua korjata sitä kuntoon... Tuntuu olevan sama vääntö joka kerta vastassa, kun jotain teetättää.

[fraatti]

Tästä päästäänkin tähän asiaan: ne, joilla on varaaja, jossa on anodit, oletteko tarkistaneet anodien kuntoa ja missä käyttöiän vaiheessa?

Omassa laitteessani on emaloitu varaaja ja anodit, joille on eräänlainen sähköinen valvonta (jos anodi kuluu tosi paljon, kanava painekytkimelle avautuu ja vesi painaa painekytkintä ja valo syttyy). En vaan tiedä, uskaltaako tuon pelkän sähköisen indikaation varassa olla (jos se ei syystä tai toisesta toimisikaan).

Pitäisikö varaaja jossain vaiheessa tyhjentää, avata laippa kyljestä ja tarkastaa anodien (ja varaajan) kunto itse visuaalisesti?

Valmistajan käyttöohje käskee tarkkailemaan vain valoa, joten luotetaanko vain tähän ja jos tämä ei riittäisi, niin myyjä/maahantuoja/valmistaja kai sitten vastaa asiasta (kun virallisen käyttöohjeen mukaan toimittu)

Itsellä tuo magnesium anodi on korvattu titaanisella elektronisella huoltovapaalla versiolla. Ainakin näissä viessmanneissa pääsee helposti noihin käsiksi avaamalla varaajan päältä luukku. Varmasti edullisempaa vaihtaa anodi kuin varaaja. Vedestähän ja varaajastajanhan tuo kovasti riippuu kuluuko anodi vai ei... jossain anodi kuluu ja jossain ei. Itse tarkistaisin 3-5v välissä josta osaisi vähän vetää johtopäätöksiä huollon tarpeesta omassa käytössä.

[Kimmo_L]

Itsellä tuo magnesium anodi on korvattu titaanisella elektronisella huoltovapaalla versiolla. Ainakin näissä viessmanneissa pääsee helposti noihin käsiksi avaamalla varaajan päältä luukku. Varmasti edullisempaa vaihtaa anodi kuin varaaja. Vedestähän ja varaajastajanhan tuo kovasti riippuu kuluuko anodi vai ei... jossain anodi kuluu ja jossain ei. Itse tarkistaisin 3-5v välissä josta osaisi vähän vetää johtopäätöksiä huollon tarpeesta omassa käytössä.

Tässä integroidulla varaajalla olevassa Stiebelissä on magnesium-anodit (2 kpl). Kun kompressoriosa on varaajan päällä, varaajaan pääsy on varaajan alaosan kyljessä olevan laipan kautta. Anodit ovat tuossa laipassa kiinni.

Pönttö täytyy tietysti tyhjentää, jos aikoo avata laipan. Saisihan siinä samalla katsoa myös varaajan kuntoa. Pumpulla taitaa tulla ikää 5 vuotta täyteen, joten ehkä tuon tarkistuksen voisi tehdä.

Ei kai ne anodit kulu, jos emali on särötön ja ehjä. Ei vaan voi tietää, onko. Vesi tulee minulla kunnan vesilaitokselta ja on pehmeää. Muuten vesi on laadultaan mitä on. En tiedä, mitkä veden ominaisuudet tarkkaan ottaen tuohon varaajan mahdolliseen syöpymään vaikuttavat.

[noble]

Anturit 5-6mm. Anturitaskut työsäiliöissä 10mm. Annetaanko yleensä olla noin väljä vai laitetaanko jotain tyhjäntäytteeksi?

[Kimmo_L]

Anturit 5-6mm. Anturitaskut työsäiliöissä 10mm. Annetaanko yleensä olla noin väljä vai laitetaanko jotain tyhjäntäytteeksi?

Toiselle puolelle jotain väliin, että anturi painuu taskun toista puolta vasten. Halutessa siihen taskua vasten olevaan puoleen vähän piitahnaa väliin parantamaan lämmön johtumista.

[peki]

Tuosta toisesta ketjusta heräsi tälläinen kysymys.
Oletetaan että radiaattorin teho on 500w.
Tällöin litkun lämmöt siis laskevat jotain asteita???
Herää vaan taas kysymys että pitääkö nämä patterivalmistajien
tehoilmoitukset paikkansa?
Itsellä olisi tarkoitus käyttää radiaattoria imemään lämpöä, eikä luovuttamaan sitä.
Eli onko 500w luovutusteho sama kuin imuteho?
Esim. ulkolämmöt 70C ja patterin sisällä 30C. Onko laskettavissa millään?

[tomppeli]

Onko laskettavissa millään?

Joutuu laskemaan patterin (konvektori) valmistajan omilla laskentaohjelmilla.
Konvektorin ominaisuudet on mitattava; sen avulla saadaan laskentaperusteet.

Mittaus tehdään mittaamalla kiertonesteeseen siirtynyt / siitä poistunut lämpöenergia.
Patterin käyttämä sähköenergiakin huomioidaan.

[peki]

Uusi aihe.
Paljon parjatun manttelivaraajan suurta vesitilavuutta, siis mantteliosan noin 50 litraa, joka
lämmittää käyttöveden saisi helposti tuottamaan enemmän jos olisi jonkinlainen kierto manttelissa
kun pumppu sammuu.  Nyt kun pumppu lopettaa manttelin lämmittämisen niin yläosaan pakkaa se kuumin vesi ja varaajakin lämpenee ylhäältä enemmän.
Pienellä kierrolla manttelissa saisi tehostettua tätä prosessia siten että manttelin ollessa yhtä lämmin
alhaalta asti niin lämmönluovutuspintaa varaajaankin enemmän.

[MarkusTakkula]

Aika pahoja porukka pitää "tyhminä" kysymyksinä  Ihan rohkeesti vaan kyssäriä aiheeseen!

[fraatti]

Uusi aihe.
Paljon parjatun manttelivaraajan suurta vesitilavuutta, siis mantteliosan noin 50 litraa, joka
lämmittää käyttöveden saisi helposti tuottamaan enemmän jos olisi jonkinlainen kierto manttelissa
kun pumppu sammuu.  Nyt kun pumppu lopettaa manttelin lämmittämisen niin yläosaan pakkaa se kuumin vesi ja varaajakin lämpenee ylhäältä enemmän.
Pienellä kierrolla manttelissa saisi tehostettua tätä prosessia siten että manttelin ollessa yhtä lämmin
alhaalta asti niin lämmönluovutuspintaa varaajaankin enemmän.

Kun lämmöntuotto manttelin ympärillä olevaan veteen loppuu niin myöskään vesi manttelin sisäpuolella ei voi lämmetä korkeammalle kuin mihin sen ulkopuolella olevan veden lämpösisältö piisaa. Veden kierto korkeitaan sekoittaisi varaajan kerrostumat. Kerrostumat ovat oleellinen osa tuollaista varaajaa ja sitä että käyttövettä piisaa senkin verran mitä sitä sieltä nyt tulee....

Kerrostumisesta ja veden riittävyydestä löytynee haulla juttua...

[peki]

Kun lämmöntuotto manttelin ympärillä olevaan veteen loppuu niin myöskään vesi manttelin sisäpuolella ei voi lämmetä korkeammalle kuin mihin sen ulkopuolella olevan veden lämpösisältö piisaa. Veden kierto korkeitaan sekoittaisi varaajan kerrostumat. Kerrostumat ovat oleellinen osa tuollaista varaajaa ja sitä että käyttövettä piisaa senkin verran mitä sitä sieltä nyt tulee....

Kerrostumisesta ja veden riittävyydestä löytynee haulla juttua...

Kiitos. Ajattelin asiaa kun mökillä kiukaan kyljessä oleva varaaja lämpeää ylhäältä ensin ja
Pienellä hämmentämisellä tuntuisi antavan enemmän tuottoo.
Toinen asia.
Kävin poikaa moikkaamasa Torniossa ja siellä oli paritaloon tehty mlp saneeraus.
On vuokralla siinä, eikä näin ollen tiennyt pumpusta mitään.
Entisessä pannarissa hyrisi Lämpöässä v10.5.
Lämpöä riittää ja käyttövettäkin tekee ihan ok.
Jäin vain ihmettelemään huoneen tosi korkeaa lämpötilaa.
Pannuhuone oli tosi lämmin jos vertaan omaa tai Tampereen Niben hukkalämpöä.
Onko suomipumpuissa tahallaan jätetty tämä ominaisuus, vai miksi pumppu vuotaa
lämpöä ympäristöön?

[fraatti]

Jäin vain ihmettelemään huoneen tosi korkeaa lämpötilaa.
Pannuhuone oli tosi lämmin jos vertaan omaa tai Tampereen Niben hukkalämpöä.
Onko suomipumpuissa tahallaan jätetty tämä ominaisuus, vai miksi pumppu vuotaa
lämpöä ympäristöön?

Varaajassa/varaajissa &/putkistoissa huonot eristykset. Ei se muuta tarvi. Paras tietysti olisi jos hukkalämpöä ei paljon syntyisi... Tälläisillä keleillä sopivissa huoneissa missä ei ole välttämättä kovin suurta ilmanvaihtoa saattaa tietysti lämpötila nopeasti kohotakin varsin korkealle.

Oma tekninen tila on aivan yhtä lämmin kuin muukin asunto eli ainakaan varaajan lämpövuodot ei riitä nostamaan sen tilan lämpötilaa juuri ollenkaan.

[peki]

Varaajassa/varaajissa &/putkistoissa huonot eristykset. Ei se muuta tarvi. Paras tietysti olisi jos hukkalämpöä ei paljon syntyisi... Tälläisillä keleillä sopivissa huoneissa missä ei ole välttämättä kovin suurta ilmanvaihtoa saattaa tietysti lämpötila nopeasti kohotakin varsin korkealle.

Oma tekninen tila on aivan yhtä lämmin kuin muukin asunto eli ainakaan varaajan lämpövuodot ei riitä nostamaan sen tilan lämpötilaa juuri ollenkaan.

No ei ole eristetty mitään putkii kotonakaan ja lämmitystarve ohjaa meilläkin lämpötilan.
Toinen kyssäri.
Tapasin eilen makkaranpaistopaikalla jonkin tyypin joka oli tehnyt saneerauksen suoraan sähkölämmitteiseen
Taloon. Pumppuna wiessman. Kaikki ok.
Tähän pumppuun saa saksasta tilaamalla ilmanvaihtokoneen. Ohjaus pumpulta.
Ei kuulemma mýdä eikä markkinoida maahantuojan toimesta, miksi ei?
Ummikkona kuulostaisi ihan hyvätä ratkaisulta.

[Nakke vaan]

Jäin vain ihmettelemään huoneen tosi korkeaa lämpötilaa.
Pannuhuone oli tosi lämmin jos vertaan omaa tai Tampereen Niben hukkalämpöä.
Onko suomipumpuissa tahallaan jätetty tämä ominaisuus, vai miksi pumppu vuotaa
lämpöä ympäristöön?

Minulla vapautui maalämmön tullessa öljysäiliöiden huone, noin 4 neliöö, askartelutilaksi. Tarkoitus oli jättää tuo tila sekä varsinainen pannuhuone ilman lattialämmitysputkia ja lämmittää niitä Stiebelin ja putkien hukkalämmöllä. Tietysti poistin väliseinän jotta lämpö pääsee leviämään.  No, ei onnistunut, ensimmäisenä talvena lämpö keikkui pahimmillaan noin kymmenessä asteessa joten pakkohan sinnekin oli valaa putket lattiaan. Aika iso ero kun öljyn aikaan pannuhuone muistutti lähinnä saunaa ja maalämmön tullessa jääkaappia.

Tämähän ei ollut vastaus kysymykseen mutta kannattaa huomioida kun öljystä luopuu.

[Seagear]

Minulla vapautui maalämmön tullessa öljysäiliöiden huone, noin 4 neliöö, askartelutilaksi. Tarkoitus oli jättää tuo tila sekä varsinainen pannuhuone ilman lattialämmitysputkia ja lämmittää niitä Stiebelin ja putkien hukkalämmöllä. Tietysti poistin väliseinän jotta lämpö pääsee leviämään.  No, ei onnistunut, ensimmäisenä talvena lämpö keikkui pahimmillaan noin kymmenessä asteessa joten pakkohan sinnekin oli valaa putket lattiaan. Aika iso ero kun öljyn aikaan pannuhuone muistutti lähinnä saunaa ja maalämmön tullessa jääkaappia.

Tämähän ei ollut vastaus kysymykseen mutta kannattaa huomioida kun öljystä luopuu.

Meillä oli öljysäiliö maan alla ja n. puolet pienempi pannuhuone, johon mlp tuli öljypannun tilalle. Varmuuden vuoksi sinne laitettiin yksi 450x600 kokoinen vesipatteri omien sulkujen taakse. Normaalisti pumpun ja huonosti eristettyjen putkien hukkalämpö riittää hyvin, mutta jos vaimo haluaa nopeasti kuivattaa pyykkiä niin silloin avataan manuaalisesti patterin kiertoventtiili.

Mutta kuten totesit, aika iso on ero verrattuna öljylämmitysaikaan.

[peki]

Ei muuten, mutta heräsi kysymys että mikä mahtaa olla kesäkoppelot jos lämpövuoto on 10kw
Vuorokaudessa kun käyttöveden tuottoon tarvitsisi oikeesti pari kwh ostosähköö
markkinoiden huonoimmallakin manttelilla

[Mettis]

Meillä oli öljysäiliö maan alla ja n. puolet pienempi pannuhuone, johon mlp tuli öljypannun tilalle. Varmuuden vuoksi sinne laitettiin yksi 450x600 kokoinen vesipatteri omien sulkujen taakse. Normaalisti pumpun ja huonosti eristettyjen putkien hukkalämpö riittää hyvin, mutta jos vaimo haluaa nopeasti kuivattaa pyykkiä niin silloin avataan manuaalisesti patterin kiertoventtiili.

Mutta kuten totesit, aika iso on ero verrattuna öljylämmitysaikaan.

Meillä oli pannuhuoneessa ennen semmoinen 3 kuution lämminvesivaraaja ja lämpövuoto oli melkoista. Tehtiin maalämpömuutoksen yhteydessä valmius patterille sinne mutta vielä jäi patteri laittamatta. Tuli vielä jälkikäteen eristettyä kaikki putket niin ei pitäisi hukkalämpöä hirveesti tulla. No tuleva talvi näyttää kuinka kylmäksi tuo entinen kakkos sauna menee vai pitääkö alkaa patteria viritteleen kaveriksi. Pahoin pelkään, että jäähtyy aika kovasti, ei kyllä viittis alkaa noita eristeitäkään irroitteleen enää.

[WPF]

Meillä oli pannuhuoneessa ennen semmoinen 3 kuution lämminvesivaraaja ja lämpövuoto oli melkoista. Tehtiin maalämpömuutoksen yhteydessä valmius patterille sinne mutta vielä jäi patteri laittamatta. Tuli vielä jälkikäteen eristettyä kaikki putket niin ei pitäisi hukkalämpöä hirveesti tulla. No tuleva talvi näyttää kuinka kylmäksi tuo entinen kakkos sauna menee vai pitääkö alkaa patteria viritteleen kaveriksi. Pahoin pelkään, että jäähtyy aika kovasti, ei kyllä viittis alkaa noita eristeitäkään irroitteleen enää.

Sinuna laittaisin patterin jo valmiiksi. 

On sitten hallittua lämmitystä... Jos otat eristet pois niin lämmittää sitten aina, vaikket haluasikaan.

[Mettis]

Kysymys maapiirin paisunta-astiasta:
Keväällä, kun laitteet asennettiin nestepinta näkyi selvästi vaaleassa pöntössä. Tuossa kesän mittaan pintaa ei enää näkynyt ja viimeksi tänää, kun tein pattereille vähän testejä ei pintaa edelleenkään näkynyt. Säiliön pinnan perusteella ehkä noin 1/3 tuntui kylmältä. Ihmetyttää vaan kun aluksi pinta näkyi niin selvästi.
Jonkun verran vuodenajan vaihtelut vaikuttaa mutta onko litkut vähissä?

[tomppeli]

Maapiirin valkoisen tasopaisunta-astian nestepinta näkyy huonosti.
Näytä taskulampulla valoa säilön takaa säiliöön, silloin nestepinta tulee näkyviin.
Jos neste on mennyt alas säiliöstä, kiireesti täyttämään lisää viinasekoitusta.
Jos sitä ei ole, niin hätätilassa voi laittaa vettä, kunhan sitä ei tarvi laittaa kovin paljon. Muutama litra on vielä ihan ok.

[Mettis]

Maapiirin valkoisen tasopaisunta-astian nestepinta näkyy huonosti.
Näytä taskulampulla valoa säilön takaa säiliöön, silloin nestepinta tulee näkyviin.
Jos neste on mennyt alas säiliöstä, kiireesti täyttämään lisää viinasekoitusta.
Jos sitä ei ole, niin hätätilassa voi laittaa vettä, kunhan sitä ei tarvi laittaa kovin paljon. Muutama litra on vielä ihan ok.

Kävin naapurilla, kun siellä on samat laitteet ja siellä näkyi pinta. En saa lampullakaan näkymään  ja viinaseosta ei ole. Kai se pitää vettä laittaa sitten. Tuo on sitten vissiin koko kesän ollu vajaalla..

Pitääkö maapiirin kierto olla päällä kun nestettä lisätään?

Ei kait tuonne pysty lisäämään nestettä kun ampuu paineella ulos tavaraa.

Oisko tuo nyt sittenki vaan niin täynnä, jos heti ruikkas liemet kattoon paineella kun venttiiliä raotti?
Asentaja oli ainaki sitä mieltä, kun soittelin sille.

[seppaant]

Kävin naapurilla, kun siellä on samat laitteet ja siellä näkyi pinta. En saa lampullakaan näkymään  ja viinaseosta ei ole. Kai se pitää vettä laittaa sitten. Tuo on sitten vissiin koko kesän ollu vajaalla..

Pitääkö maapiirin kierto olla päällä kun nestettä lisätään?

Ei kait tuonne pysty lisäämään nestettä kun ampuu paineella ulos tavaraa.

Jos se ampuu paineella tavaraa ulos, niin silloin todennäköisesti paisunta-astia on piripintaan täynnä eikä pintaa ole olemassakaan.
Kierrä paisunta-astian päällä olevan varoventtiilin nupista ja päästä liiat nesteet johonkin astiaan ja sen jälkeen vajauta paisunta-astia esim. lappoamalla siten että nestettä jää n. 2/3 astian korkeudesta.

Jos varoventtiilistä ei tullut mitään, niin astia on tyhjä.
Vettä lisäämällä nosta pinta tasolle 2/3.
Keruupumpun tulee seistä lisättäessä nestettä.

Ylitäyttymisen aiheuttaa esim. nesteen lämpölaajeneminen kesällä lämpimämmässä keruupiirissä.
Kaivo vai vaakaputkisto?

ATS

[tomppeli]

Ei kait tuonne pysty lisäämään nestettä kun ampuu paineella ulos tavaraa.

Jos se ampuu nestettä ulos (pumppu ei ole silloin käynnissä),
kertoo se siitä, että jossain on melkoinen ilmatasku, jonka paineella neste karkaa ulos paisarista.

Nesteen kokoon puristuminen on olematonta.
Ilman kokoonpuristuminen on suuri ja kokoon puristunut ilma laajenee, kun paine pääsee pois.
Kokoon puristunut suurehko ilmatasku aiheuttaa tuollaisen röyhtäisyn.

[Mettis]

Jos se ampuu paineella tavaraa ulos, niin silloin todennäköisesti paisunta-astia on piripintaan täynnä eikä pintaa ole olemassakaan.
Kierrä paisunta-astian päällä olevan varoventtiilin nupista ja päästä liiat nesteet johonkin astiaan ja sen jälkeen vajauta paisunta-astia esim. lappoamalla siten että nestettä jää n. 2/3 astian korkeudesta.

Jos varoventtiilistä ei tullut mitään, niin astia on tyhjä.
Vettä lisäämällä nosta pinta tasolle 2/3.
Keruupumpun tulee seistä lisättäessä nestettä.

Ylitäyttymisen aiheuttaa esim. nesteen lämpölaajeneminen kesällä lämpimämmässä keruupiirissä.
Kaivo vai vaakaputkisto?

ATS

Kaivo kyseessä.
Laitteen asentanut henkilö oli sitä mieltä, että kun se kerta ruikkas venttiiliä raottaessa, että pönttö olisi vaan niin täynnä ja että kun maapiiri lähtee kunnolla käyttöön lämmityksen alkaessa nestepinta tulisi alaspäin.
Silloin kun maapiiri ilmattiin muistan, että pöntön pinta oli noin 3/4.
Sanoi myö, että jos täyttö olisi vajaa olisi koneelle tullut hälytykset siitä. Oli siis sitä mieltä, että kaikki ok.
Mitähän tässä tekisi

[seppaant]

Mitähän tässä tekisi

Tee näin

Jos se ampuu paineella tavaraa ulos, niin silloin todennäköisesti paisunta-astia on piripintaan täynnä ja pinta on katossa.
Kierrä paisunta-astian päällä olevan varoventtiilin nupista ja päästä liiat nesteet johonkin astiaan ja sen jälkeen vajauta paisunta-astia esim. lappoamalla siten että nestettä jää n. 2/3 astian korkeudesta.

[Mettis]

Mulla ei ole siinä pöntön nokassa varoa vaan se on siinä toisessa putkessa koneen pääll ja siitä lähtee letku viemäriin.
Pöntön päällä on vaan sulkuventttiili ja korkki.
Onko tuosta nyt jotain haittaa jos en tee mitään?
   

[seppaant]

Mulla ei ole siinä pöntön nokassa varoa vaan se on siinä toisessa putkessa koneen pääll ja siitä lähtee letku viemäriin.
Pöntön päällä on vaan sulkuventttiili ja korkki.
Onko tuosta nyt jotain haittaa jos en tee mitään?

On haittaa, jos et tee mitään.
On mahdollista että keruupiirin paine nousee yli sallitun ja keruupiiri rikkoutuu heikoimmasta kohdasta.

Maalämpösysteemissä pitää olla kolme varoventtiiliä.
1) Lämmönjakopiirissä, tämä on.
2) Käyttövesipiirissä, onko tämä?
3) Lämmönkeruupiirissä, tätä ei ole !!

Ensimmäisenä laske paisunta-astian päällä olevasta venttiilistä nestettä pois niin paljon kuin tulee ja mittaa määrä.
Jätä venttiili auki ja käynnistä keruupumppu ja seuraa että tuleeko nestettä vielä ulos vai vajautuuko astia ja pinta tulee näkyviin.
Jätä venttiili auki ja astia alle
Hanki ensi tilassa paisunta-astiaan varoventtiili.

ATS

[Mettis]

On haittaa, jos et tee mitään.
On mahdollista että keruupiirin paine nousee yli sallitun ja keruupiiri rikkoutuu heikoimmasta kohdasta.

Maalämpösysteemissä pitää olla kolme varoventtiiliä.
1) Lämmönjakopiirissä, tämä on.
2) Käyttövesipiirissä, onko tämä?
3) Lämmönkeruupiirissä, tätä ei ole !!

Ensimmäisenä laske paisunta-astian päällä olevasta venttiilistä nestettä pois niin paljon kuin tulee ja mittaa määrä.
Jätä venttiili auki ja käynnistä keruupumppu ja seuraa että tuleeko nestettä vielä ulos vai vajautuuko astia ja pinta tulee näkyviin.
Jätä venttiili auki ja astia alle
Hanki ensi tilassa paisunta-astiaan varoventtiili.

ATS

Varot löytyy lämmönjako ja käyttövesipiireistä ja keruupiirin varo on asennettu keruupiirin putkeen joka kääntyy maalämpökoneen sisään.
Onko tuo nyt väärässä paikassa sitten?

[seppaant]

Varot löytyy lämmönjako ja käyttövesipiireistä ja keruupiirin varo on asennettu keruupiirin putkeen joka kääntyy maalämpökoneen sisään.
Onko tuo nyt väärässä paikassa sitten?

Ei ole väärässä paikassa.
Paisunta-astian päällä olisi parempi paikka, koska toimintatilanteessa varo puhaltaisi ensiksi ilmat pois ja sitten vasta mahdollisesti nestettä.

ATS