Maaviileä, kaivon kapasiteetti ja viileä jako huonetiloihin

[SehrGut]

Nyt kaivattaisiin neuvoja maaviilennyksen suunnitteluun. Lähtötietoja: uudisrakennus Uudellamaalla 157 m2, yksikerroksinen, aurinkoisella rinteellä, vastaharja jossa suuret ikkunat etelään, sisätilavuus 600 m3, tulee maalämpö+kaivo (ei vielä valittu toimittajaa eikä laitetta). Pohjakuva liitteenä mikäli nyt onnistuin liittämään sen.

Tiedän: ei olisi ollut pakko suunnitella etelään aukeavalle seinälle suuria ikkunoita. Ja ikkunoihin voi tietysti laittaa sälekaihtimet tai rullaverhot. Etupihalle voi myös istuttaa lehtipuita riittälle etäisyydelle talosta. Ja niin pois päin.

Olen alustavasti päätynyt kattokonvektorin käyttöön. Ongelmallista tapauksessamme on talon pitkänomainen muoto. Jos konvektorin laittaa talon toisen päädyn tuntumaan jäähdyttämään olohuonetta ja sen päädyn makuuhuoneita, niin siirtyykö viileä ilma ilmastointia pitkin viilentämään myös talon toisessa päädyssä olevaa ns. päämakuuhuonetta? Jos konvektoreita laittaa kaksi, olohuoneeseen ja keittiön tietämille, niin riittääkö 155 m kaivon jäähdytysteho? On esitetty myös kattokonvektoria olohuoneeseen ja siihen kytkettyä "sateliittia" keittiöön. Onko tuollainen ratkaisu mitenkään järkevä?

Kuinka paljon kaivosta saa viileää irti? Muutaman tarjoksen olen jo saanut MLP toimittajilta ja kaivojen syvyydet ovat aikalailla tuossa 155 metrissä.
Millaisia myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia teillä on maaviileästä?

[Xargo]

Musta reilusti mitoitettu IV-koneen kautta jaettava viilennys on hyvä. Tyypillisesti vaan tuntuu sisäänrakennetut kennot olevan aika hintsusti mitoitettuja. Tässä ketjussa Opation lisäsi omaan myllyynsä toisen viilennyskennon ja hyvin kuuluu toimivan:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3280.40

Mulla on vastaava projekti työn alla ja haen tänään kennon postista. Mullakin on siis jo valmiiksi koneeseen integroitu viilennyskenno olemassa, mutta sen teho on hieman vaatimaton.

Jos sulla on kyseessä uudisrakennus niin viilennystarvetta voi haarukoida tasauslaskelmasta löytyvällä W/K lukemalla, joka kertoo tehontarpeen per lämpötilaero. Eli kerrot sitä lukua halutun huoneilman ja hellepäivän ulkolämpötilan erotuksella niin saat jonkinlaista suuruusluokkaa tehontarpeesta. Auringonpaistetta tuo ei ota huomioon.

Mulla on olohuoneessa etelään päin 3m korkea ikkuna ja aurinko paistaa siitä esteettömästi sisään. Toki lattia johon aurinko paistaa suoraan on melko lämmin, mutta olohuoneen ilma pyörii termostaatin lukeman mukaan siinä 22-24C haarukassa vuorokaudenajasta riippuen kun ulkona on ~25C. En silti usko että pelkällä integroidulla kennolla pärjäisi pidemmillä hellejaksoilla niin virittelen nyt sen toisen kennon.

Konvektoreilla toki saa kohdennettua viilennyksen huomattavasti paremmin, mutta itse haluan tasalämpöisen talon niin siinä yksi syy IV-koneen kautta tapahtuvaan jakoon. Toinen on paljon yksinkertaisemmat putkivedot ja huonona puolena tuloilmakanavien kondenssieristämisen tarve.

Viime loppukesästä kaivon lämpötila nousi yli kymmenen asteen, joka toki pienentää viilennystehoa, mutta toisaalta nostaa rutkasti lämpöpumpun lämpökerrointa. Eli siinäkin mielessä kaivon pitkäaikainen viilennyksellä lataaminen on mielestäni eduksi.

[SehrGut]

Ilmanvaihtokanavien kautta tapahtuva viilennys arveluttaa juuri noiden mahdollisten kondessivesien vuoksi. Siksi ajattelin ensisijaisesti kattokonvektoria. Talon pohjoisseinämän huoneet eivät myöskään kaipaa niin paljon viilennystä, ja siksi pistemäinen viilennys talon etelään avautuvalla sivulla puoltaa paikkansa. Puolensa tietenkin kummallakin, IV:n kautta tapahtuvalla ja konvektorien avulla toteutetulla. Ikävähän tuollainen liian raju pistemäinen viilennys on jos sen alla on vaikkapa laittamassa ruokaa. Kai sen voi kuitenkin sulkea aina tarvittaessa.

Tuossa tasauslaskennassa on alimmassa taulukossa Ominaislämpöhäviö (H), W/K , lämpimien tilojen ominaislämpöhäviö yhteensä 170,87. Onko tämä se luku jota käytetään? Eli jos ulkolämpötila on 25 ja halutaan 21, niin (25-21) x 170,87 = 683,48

Paljonko kaivosta todellakin irtoaa viilennystehoa? Onko mitään järkeä laittaa 155 m kaivoon kiinni kahta n. 2 kW kattokonvektoria, loppuuko kaivosta puhti?

[Xargo]

Tuossa tasauslaskennassa on alimmassa taulukossa Ominaislämpöhäviö (H), W/K , lämpimien tilojen ominaislämpöhäviö yhteensä 170,87. Onko tämä se luku jota käytetään? Eli jos ulkolämpötila on 25 ja halutaan 21, niin (25-21) x 170,87 = 683,48

Paljonko kaivosta todellakin irtoaa viilennystehoa? Onko mitään järkeä laittaa 155 m kaivoon kiinni kahta n. 2 kW kattokonvektoria, loppuuko kaivosta puhti?

Joo ja tuo luku antaa siis lähinnä sen suuruusluokan. Oikeastaan pitäisi käyttää ulkoseinän ulkopinnan lämpötilaa ulkoilman lämpötilan sijaan. Tuo siis kertoo rakenteiden läpi tulevan lämpötehon. Tasauslaskelmassa pitäisi olla eroteltuna pelkkä johtuminen, iv + vuotoilma ja sitten nuo kaikki yhdessä. Tuo sun luku on varmaan se yhteenlaskettu arvo kuten pitää tässä ollakin. Eli jos kilowatin verran saat jatkuvaa tehoa niin ollaan oikeailla paikkeilla. Käytännössä voi vaatia hieman enemmän.

Sitten taas jos konvektoreja käytät niin tuskinpa ne jatkuvasti ovat päällä eli sitä 2kW tehoa pätkitään niin, että tulee luokkaa 24kWh vuorokaudessa. Konvektorienkin teho riippuu toki keruulitkun lämpötilasta. Eli loppukesästä konvektorien teho laskee jos kaivon lämpötila on kesän aikana noussut. Enpä usko että kaivosta ihan heti puhti loppuu. Voit verrata tuota viilennystarvetta lämmityskauden aikaiseen tehontarpeeseen. Eli jos kaivosta otetaan vaikka suuruusluokkaa 15 000kWh lämmityskauden aikana niin jos koko kesän painat sinne 1kW teholla lämpöä "takaisin" niin et silti ennätä painaa sinne kuin reilu 2000kWh. Eli pitkällä aikavälillä kaivo viilenee edelleen.

Itse pyrin työntämään kaivoon vuositasolla takaisin yhtä paljon lämpöä kuin sieltä otan ja sillä kuvittelen ehkäiseväni pitkän aikavälin kaivon hiipumisen. Muttasiis lyhyt vastaus siihen loppuuko kaivosta viilennysteho on että tuskinpa vaan... Voin yrittää kaivaa arkistoista jotain käppyrää miten mulla meni kaivon lämpötilat viime kesänä kun viilennys oli jatkuvalla käytöllä (on nytkin).

[SehrGut]

Kiitos Xargo vastauksista! Täytyy pohtia vielä asiaa. Eräs MLP toimittaja tyrmäsi heti kahden konvektorin käytön, sanoi että 150 reikä ei riitä. Jos saat kaivetuksi viime kesän dataa niin hienoa. Täytyy tässä jo pikkuhiljaa sammuttaa tietsikka ja lähteä tekemään halkoja. Rakennuspaikalta lähti jonkinmoinen määrä puuta ja sain viimein ajetuksi ne lanssille. Ei muuta kuin sirkkeli soimaan ja talkookaljat (itselle) viileään 

[Opation]

Näillä kokemuksilla mitä itsellä on, voisin varovaisesti suositella molempien yhdistelmää

MLV-patteri IV-koneessa joka tuo pienen säästön myös talvella, mutta kesällä käytettynä siten että tulolämpötila on yli kondenssipisteen esim. 18 astetta. Eli tuloilmakanavia ei tarvitse eristää, eristeiden hinnalla kun saa melkein yhden kattokonvektorin. Ja putket sisäpuolelle, ettei tuloilma lämpiä yläpohjassa. Tällä saa sinne pohjoispuolelle pienen viilennyksen ja omasta mielestä hieman viilennetty ilma on raikkaamman tuntuista, tuo toki saattaa olla psykologinen hörhöys.

Vakiona en usko IV-koneiden riittävään tehoon viilennyskäytössä muuten kuin ehkä Enerventissä, jossa onkin erillinen jäähdytyskenno. Jokatapauksessa mitoitus saa olla ilmamäärien suhteen reilu, ainakin talon kuutiot/h eli teidänkin tapauksessa 170l/s. Tämäkin maksaa ekstraa.

[Matias]

Olis tälläinen teoria keskivertotalon jäähdytyksestä

Kun ulkolämpötila on +30C niin rakennuksen lämpöeristyksen yms vaikutuksesta oletetaan että sisälämpötila on +25C.

Jos jäähdytyskennon dt on 5C niin kierrättämällä  sisäilmaa konvektorin kautta saadaan ilma jäähdytettyä +20 asteiseksi.

Jos taas jäähdytetään ulkoilmaa tuloilmakanavassa (+30C) niin kennolta saadaan samalla jäähdytysteholla enää +25 asteista.

Tuntuisi että samalla teholla sisäilmaa kierrättävällä jäähdyttävällä konvektorilla jäähdytysvaikutus olisi huomattavasti suurempi kuin jos jäähdytetään suoraan ulkoilmaa tuloilmakanavassa.

Vai  miten? 

[Opation]

Olis tälläinen teoria keskivertotalon jäähdytyksestä

Kun ulkolämpötila on +30C niin rakennuksen lämpöeristyksen yms vaikutuksesta oletetaan että sisälämpötila on +25C.

Jos jäähdytyskennon dt on 5C niin kierrättämällä  sisäilmaa konvektorin kautta saadaan ilma jäähdytettyä +20 asteiseksi.

Jos taas jäähdytetään ulkoilmaa tuloilmakanavassa (+30C) niin kennolta saadaan samalla jäähdytysteholla enää +25 asteista.

Tuntuisi että samalla teholla sisäilmaa kierrättävällä jäähdyttävällä konvektorilla jäähdytysvaikutus olisi huomattavasti suurempi kuin jos jäähdytetään suoraan ulkoilmaa tuloilmakanavassa.

Vai  miten? 

Tottakai on, en yritä mitenkään kiistää sitä. Oman IV-koneen jäähdytystehoksi laskeskelin karkeasti (nesteen virtaama ja Dt) noin 1,6kW 25 asteen ulkolämpötilalla. Tuonhan hakkaa mikä tahansa konvektori. Mutta riittävän tehokkaalla kennolla voi vaikka 40 asteisen ilman viilentää 15 asteiseksi. Konvektorilla vain on tuossakin tilanteessa helpompi tehtävä kun kierrätetään sisäilmaa.

Itse en lähtökohtaisesti halunnut minkäänlaista konvektoria ulkonäkösyistä, ja kärsin siitä pienemmän jäähdytystehon ominaisuudessa. Mutta jos ei konvektorista näe mitään haittaa, niin ottaisin molemmat niinkuin edellä perustelin. Elämä on täynnä pieniä valintoja. 

[sailor]

Jos tarvitaan oikeasti viilennystehoa niin konvektorihan se on laitettava. Itse jäähdyttelen ILP:llä, mutta eipä tuo kauheasti eroa maaviileäkonvektorista. Tuossa talossasi tekisin niin että laittaisin konvektorin siihen olohuoneen seinään MLP:n taakse. Tällöin putkiveto jää pieneksi ja kondenssivesi on helposti hallittavissa.

Tuolla yhdellä konvektorilla kämppä pysyy kylmänä, kunhan sen konvektorin pitää kokoajan päällä, eikä anna kämpän kuumentua päivän aikana. Konvektorijäähdytyksessä on vielä se hyvä puoli että päiväksi voi ilmanvaihtoa pienentää ja jäähdytysteho vain kasvaa.

Siksi paljon repsottavia solukumiputkieristeitä näkee pari vuotta sitten rempatuissa tiloissa, joissa on nestekiertoisia konvektoreita, etten haluaisi samoja eristeitä yläpohjan vaihteleviin lämpötiloihin mistään hinnasta. IV-koneelle toki kannattaa esilämmityspönttö laittaa maapiiristä - mutta sen viilentävän ominaisuuden rajoittaisin lämpötilaan, jossa ei kondenssia tapahdu missään olosuhteissa.

Lattiaviilennystä mietin vaihtoehtona. Meillä pysyy nollakeleillä sisälämpötila +21-22 asteessa kun lattioihin menee 25 asteista vettä. Lattioihin riittäisi varmaan 18-19 asteinen vesi helteillä. Nyt näkee TRENDikäyrästä että L1 lämpötila hieman kohoaa päivän lämpöpiikin aikana, mutta ILP sitten laskee sen yhdessä rinteessä olevan alakerran kanssa. Itselläni lattiaviilennys olisi lapsellisen helppo toteuttaa kun olemassaolevalla aurinkosäätimellä pystyisi hoitamaan ohjauksen.

Toisaalta nyt on 10vrk keskilämpötila Oumanin mukaan 16.5 astetta ja todellisesti vielä hieman alhaisempi koska kuten käyrästä näkee niin hiukan illalla paistaa aurinko anturiin. Sitten kun VRK keskilämpötila nousee 20 asteeseen niin tilanne saattaa muuttua.

[papi]

Lattiaviilennys on erittäin toimiva ratkaisu, jos ei kärsi kastepistefobiasta. Teho on luokkaa 30w/m2. Noita löytyy ainakin Uponorilta, Itulalta ja Nereukselta. Käyttökustannuksia ei periaatteessa ole ollenkaan. Ei rasita kaivoa, päinvastoin "lataa" sitä syksyä varten.

[papi]

Näillä helteillä kosteusprosentti päiväsaikaan on 30% luokkaa. Tämä tarkoittaa että kastepistelämpötila on myös alhainen, alle 10 astetta. Lattiaan voi siis huoletta työntää hyvinkin viileää nestettä koko päivän eikä tarvitse pelätä kondensoitumista.

[hitachi]

Tuossapa laskuria:  http://www.dpcalc.org/

[peki]

Ompa hieno laskuri

[sailor]

TRENdin vihreä käyrä (ei kosteat tilat) näyttää hyvin missä mennään. ILP:n jäähdytys iltaan asti 25 asteella (jotta uimasta tullessa ei ole muksuilla vilu) ja sitten klo 21:00 jälkeen 23 asteessa.

Olisi varmaan hiukan eri jos lattiassa kiertäisi 19 asteinen vesi? Oranssi kosteiden tilojen käyrä on alempana koska suurin osa L2-piirin tiloista on alakerrassa ja jälkilämmityskään ei ole päällä. Klikkaa kuvaa niin se suurenee.

[SehrGut]

Kiitos kaikille suunnittelun kannalta hyödyllisestä tiedosta. Nyt ajatus alkaa mukautumaan siihen suuntaan, että yksi konvektori olohuoneen ja teknisen tilan välittömään läheisyyteen ja lattiaviilennys lisäämään tehoa. Eiköhän tuo talo noilla saada viilenemään.

[SehrGut]

Hieman lisätietoa. Eräs MLP toimittaja kertoi nyrkkisäännöksi 100 m kaivo = 1 kW = 15 m2 kylmäksi. Ei suositellut kuin yhtä konvektoria nimenomaan kaivon kapasiteetin vuoksi. Lisäksi lattiaviilennys nostaa hintaa jo niin paljon, että kannattaisi mieluummin hankkia kaksi konvektoria. Mene ja tiedä näistä. Täytyisi löytää sellainen MLP urakoitsija joka oikeasti osaisi asiansa eikä kusettaisi.

[sailor]

Hieman lisätietoa. Eräs MLP toimittaja kertoi nyrkkisäännöksi 100 m kaivo = 1 kW = 15 m2 kylmäksi. Ei suositellut kuin yhtä konvektoria nimenomaan kaivon kapasiteetin vuoksi.

On kyllä MLP toimittaja pihalla kuin lumiukko.

Lattiaviilennyspaketit ovat tietty kalliita "erikoisjärjestelmiä", mutta kun se on oikeasti vain ohjain + lämmönvaihdin eli kun laitat sen puhallinkonvektorin niin laita konvektorille liuosputki lattiapiiriin kytketyn lämmönvaihtimen kautta niin saat lattiaviilennyksen 40€ lämmönvaihtimen hinnalla. Tietysti vaihtimeen ohitushaara maapiirille säädettävillä venttiileillä että saat säädettyä viilennyksen riittävän pieneksi. Tietty putkiosat maksaa ja asennus sen muutaman satkun.

Voi siitä ohjauksesta sähköisenkin tehdä, mutta tuskinpa tarvitset koko lattiaviilennystä kuin muutamana päivänä vuodessa. Kylmän käyttöveden voisi myös esilämmittää lattiapiirin kautta, jolloin vessan vetäminen ja suihkussakäynti viilentää taloa lattian kautta 

Joku konvektorin omistaja voisi mitata konvektorin paluuveden lämpötilan, josko se olisi passelia sellaisenaan. Ainakin maapiirin ommistajat saisivat varmaan lattiaviilennyksestä paremmin tehoja.

[Opation]

Hieman lisätietoa. Eräs MLP toimittaja kertoi nyrkkisäännöksi 100 m kaivo = 1 kW = 15 m2 kylmäksi. Ei suositellut kuin yhtä konvektoria nimenomaan kaivon kapasiteetin vuoksi.

On kyllä MLP toimittaja pihalla kuin lumiukko.

Lattiaviilennyspaketit ovat tietty kalliita "erikoisjärjestelmiä", mutta kun se on oikeasti vain ohjain + lämmönvaihdin eli kun laitat sen puhallinkonvektorin niin laita konvektorille liuosputki lattiapiiriin kytketyn lämmönvaihtimen kautta niin saat lattiaviilennyksen 40€ lämmönvaihtimen hinnalla. Tietysti vaihtimeen ohitushaara maapiirille säädettävillä venttiileillä että saat säädettyä viilennyksen riittävän pieneksi. Tietty putkiosat maksaa ja asennus sen muutaman satkun.

Taitaa olla pihalla tuon mitoituksenkin suhteen. Missä ensinnäkin tarvitaan 1kW/15m2 jäähdytystehoa? Meillä tarkoittaisi siis 11kW, veikkaisinpa että voisi tulla kylmä. Ja 100m/kW kaivon syvyydessä, en usko että sitä kiveä ihan helposti saa lämmitettyä kun ei talvellakaan saa jäädytettyä. Täällä on mitoitettu 200m kaivon jäähdytystehoksi 15kW: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3138/Kallioporakaivojen.pdf?sequence=1

[tomppeli]

On kyllä MLP toimittaja pihalla kuin lumiukko.

Poikkean aloittajan aiheesta.
Taasen näkyy, kuinka vähällä tietämyksellä maalämpöä markkinoidaan ja asennetaan.
Ammattioppilaitosten tulisi järjestää alan toimijoille ja muillekin asiasta kiinnostuneille maksullisia lyhytkursseja aiheesta maalämpöpumpun toiminta ja asennus.
Kylmäkonekursseja kyllä järjestetään, mutta tarve olisi laajempialaisesta maalämmityksen peruskurssista.

[SehrGut]

Täytyy myös itse todeta MLP myyjien osaamisen laaja kirjo. On näitä jotka puhuu paljon ja sujuvasti ja silloin alkaa itsellä jo hälytyskellot soida. Toki seassa voi olla asiaakin, mutta kyllä osa myyjistä on todellakin myyjiä eikä asiantuntijoita. Kuten jo mainitsin, niin tarkoituksenani on ostaa sellainen paketti, jossa suunnittelu ja toteutus on ammattimaisesti hoidettu. Pumpun merkillä ei ole niinkään väliä. Tässä alkaa myös muutaman satasen erot tuntua merkityksettömille.

Tuollainen Sailorin ehdottama itse värkätty lämmönvaihtimen kautta toimivaa lattiaviilennys vaikuttaa tomivalle. Täytyy ottaa asia esille IV/putkimiehenkin kanssa, kunhan sellaisen nyt saan palkatuksi. Noilla kustannuksilla ei hirveästi harmita vähäinen käyttö, jos konvektorin teho jo sinällään riittää pudottamaan lämpötilaa riittävästi.

[Kamina]

Oma projektini on 182 m².  Haasteellisin tila on n 60 m² olohuone + avokeittiö, joissa on 50 m² ikkunaa etelään päin.  Ikunoiden u-arvo 0.7 ja seinät 0.11.  Projektissa suurin haaste oli löytää, joku joka ymmärtää viilennyksen toteutuksesta.  Valitsin LVI suunnittelijan, joka vakuutti osaavansa myös viilennyksen.  Kun kysyin viilennysmuodoista kaveri totesi, että kannattaa keskustella laitetoimitajan kanssa ...  Usea tuttu kehui ilmanvaihtokoneen kautta toteutettua ratkaisua.  Suuri avotila ja halu huonekohtaiseen lämpötilan säätöön käänsi konvektoreihin.  Lopulta löytyi toimittaja, joka osasi mitoittaa järjestelmän.  Mitoituksessa on tärkeää tehon lisäksi myös melutaso.  Meillä on kattokasettimalliset konvektorit: kaksi tuplakokoista avotilassa n 5.5m:n korkeudessa ja makuuhuoneissa pienemmät.  Makuuhuoneessa eivät häiritse yöunta.  Ohjaus tapahtuu KNX järjestelmän kautta.  Kaivo on 240m syvä ja puolentoista kesän kokemuksella ei kylmä lopu.  Erinomaisen hyvin toimiva ratkaisu.  Haasteita oli jonkin verran käyttöönotossa ja miinuksena myös selkeästi vika ratkaisua kalliimpi hinta.

[SehrGut]

Vastaanpa tähän aloittamaani ketjuun kun on jo ensikokemuksia viilennyksestä. Pääsimme muuttamaa uuteen taloon viime jouluna.

Sailor kirjoitti tuossa aiemmin:
"Jos tarvitaan oikeasti viilennystehoa niin konvektorihan se on laitettava. Itse jäähdyttelen ILP:llä, mutta eipä tuo kauheasti eroa maaviileäkonvektorista. Tuossa talossasi tekisin niin että laittaisin konvektorin siihen olohuoneen seinään MLP:n taakse. Tällöin putkiveto jää pieneksi ja kondenssivesi on helposti hallittavissa.

Tuolla yhdellä konvektorilla kämppä pysyy kylmänä, kunhan sen konvektorin pitää kokoajan päällä, eikä anna kämpän kuumentua päivän aikana. Konvektorijäähdytyksessä on vielä se hyvä puoli että päiväksi voi ilmanvaihtoa pienentää ja jäähdytysteho vain kasvaa."

Talossa on kattokonvektori (4 kwh) olohuoneessa, teknisen tilan vieressä. Konvektorilta menee lisäksi eristetty putki makkariin. Aurinko paistaa heti kuuden jälkeen talon päätyyn ja keskipäivällä suoraan sisään korkeista ikkunoista, kun emme ole vielä laittaneet verhoja. Säädin lämmityksen 23,5 asteeseen ja automatiikka on huolehtinut lopusta. En ole vielä pienentänyt ilmanvaihtoa. Muutama lämmin päivä on jo ollut ja viime lauantaina oli mukava tulla pihatöistä viileään taloon. Lämpö nousee kyllä hieman yli tuon 23,5 asteen, mutta riittävän viileää on. Voin tämän lyhyen kokemuksen perusteella suositella kattokonvektorin käyttöä, varsinkin jos asukkaiden terveys sitä vaatii. Hintakaan ei ollut paha ja käyttökustannukset marginaaliset. Lattiaviilennystä en ottanut mutta eipä ole kaivannutkaan. Pikemminkin lämmin lattia pesuhuoneessa on plussaa. Kaakelit eivät tunnu kylminä mukavilta.

Vielä kerran suurkiitos kaikille tähän ketjuun vastanneille! Viilennyksen valintaa tällä oli ratkaiseva merkitys.

[rizard]

Onko kellään kokemusta maaviileästä pintakeruuputkistossa. Tuleeko viileää kuinka kun keruuputket on pellossa? Helteillä näytti pumpulta maapiiriin lähtevä neste olevan 16,8 astetta

[allis]

Mulla on pintaputkistoon kytketty lämmönvaihdin, joka viilentää ilmanvaihdon kautta kaikkia tiloja. Nesteen lämpötilat vaihtelee, mutta sisälämmöt pysyy alle ulkolämpötilojen. Meille riittää. Kohta joku sanoo,ettei sillä tee mitään. Vielä enemmän odotan talvea, kun pääsee tuloilman esilämmitys käyttöön.

[fraatti]

Jäähdytystarpeet poikkeavat myös eri asunnoissa valtavasti toisistaan. Tänään laitoin konvektorin ensimmäistä kertaa päälle tänä kesänä kun sisälämpötila nousi 23-23,5 paikkeille. Työkaveri juuri kirosi taas että heillä mittari näyttää sisällä 28,6 astetta. Meillä viileä laattalattia imaisee lämpöä itseensä näemmä varsin tehokkaasti...

[SehrGut]

Hieman päivitystä tilanteeseen. Oli hieman ongelmia konvektorin kanssa; tiputti kondenssivesiä lattialle. Ongelmana oli kondenssivesialtaan tyhjennyttulppa, se vuoti. Tuo tulppa oli niin tiukassa, että sitä ei saanut irti. Ei auttanut kuin irroittaa kondenssivesiallas ja porata se pois. Uusi tulppa tilalle ja varmuuden vuoksi vielä tiivistys silikonilla. Tämä meni takuuseen.

Nyt taas talo viilenee ja tarpeen onkin. Meillä on jäähdytystarve suuri, kun talon edessä ei ole varjostavia puista ja ikkunoissa ei ole verhoja vieläkään.

[Timo Karhu]

Ongelmana oli kondenssivesialtaan tyhjennyttulppa, se vuoti. Tuo tulppa oli niin tiukassa, että sitä ei saanut irti. Ei auttanut kuin irroittaa kondenssivesiallas ja porata se pois.

Eli siis konvektorissasi on erikseen tulppa tyhjennykseen? Tämä siis normaalin viemäröinnin lisäksi?

[SehrGut]

Kyllä, tuon tulpan kautta saa altaan tyhjäksi ennen altaan irroittamista. Normaali viemäröinti on ja toimii, lämpimillä keleillä kuuluu selvästi kun pumppu imee kondessivedet kaivoon.

[bittivirhe]

Joo ja tuo luku antaa siis lähinnä sen suuruusluokan. Oikeastaan pitäisi käyttää ulkoseinän ulkopinnan lämpötilaa ulkoilman lämpötilan sijaan. Tuo siis kertoo rakenteiden läpi tulevan lämpötehon.

Hyvä pointti.  Meillä on tummat ulkoseinät, pintalämpötila aurinkoisella säällä varmasti 40-50 asteen luokkaa.