Uudisrakennus ja mlp valinta

[SehrGut]

Rakennusprojekti alkaa kesällä pohjien teolla ja elokuussa nousee seinät pystyyn. Rakennus tulee Kirkkonummelle, rakennuspaikka on aurinkoisessa etelärinteessä ja heti alarinteessä on peltoa jota voisi hyödyntää keruupiirin vetoon.
1.   Otanko tulistuksella vai vaihtoventtiilikoneen? Taitaa olla paljolti mielipidekysymys?
2.   Kuinka IV koneen valinta tulee ottaa huomioon MLP pumppua valitessa? Lämmöntalteenotto joka tapauksessa
3.   Kun peltoa on käytettävissä, niin kaivoa ei kannattane edes harkita?

Etsinnässä on kustannustehokas ja vähän säätämistä vaativa järjestelmä. Harvalla tietysti on useamman pumpun käytöstä kokemusta, mutta anopilla esim. Viesmann Vitocal 300 jonka käyttöjärjestelmää/käyttövalikkoa en voi kehua ja asennus tehty kyllä niin luokattomasti että ei tosi. Uudet tietysti voivat olla jo aivan eri tasolla. Niin ja valmistus/maahantuonti ja huolto tulee olla hyvin järjestetty. Tämä puoltaa pitkään markkinoilla olleiden ja hyvin myyneiden koneiden valintaa. Mitään yksilöllistä ratkaisua en ole hakemassa vaan yksinkertaista, kustannustehokasta ja toimivaa.

Tässä energiatodistuksesta poimittuja tietoja kohteesta.
Rakennuspaikka Kirkkonummi, lämmin aurinkoinen etelärinne
Bruttoala 174 brm2
Rakennustilavuus 600 rak-m3
Huoneistoala 157.7 hum2
Ilmamäärä 454 m3
Maanvarainen laatta, vesikiertoinen lattialämmitys
Lämmitysenergian kulutus 21778 kWh
Laitesähköenergian kulutus 8700 kWh
Rakennuksen energiankulutus yhteensä 30478 kWh/vuosi
Rakennuksen energiatehokkuusluku 175 kWh/brm2/vuosi

Energian nettotarve
Tilojen lämmitys 15227 kWh/vuosi
Ilmanvaihdon lämmitys 2339 kWh/vuosi
LKV valmistus 6851 kWh/vuosi

Lämpökuormat
Aurinko 9689 kWh/vuosi
Ihmiset 1658 kWh/vuosi
Kuluttajalaitteet 2486 kWh/vuosi
Valaistus 1105 kWh/vuosi
LKV 325 kWh/vuosi

Ei ammetta
Leivinuuni ja puuliesi tulevat keskeiselle sijalle taloa

Tilojen lämmitysjärjestelmän lämmitystehontarve 10489 W
Ilmanvaihdon lämmitystehontarve 1366 W
Käyttöveden lämmitystehontarve 63000 W
Rakennuksen lämmitystehontarve 74855 W

[sam68]

Maapiiri ehdottomasti. Tulistin ei ole järkevä homma lattialämmityksen kanssa. Syy vuosihyötysuhde.
Iv-kone vähän makuasia. Itse laittaisin pyöriväkennoisen sähköjälkilämmittimellä ja etulämmityksen erillisellä maapiirillä.
Pyydä yhteystietoja aiemmista kohteista niin saat paremmin faktaa firman toiminnasta.

[tomppeli]

Tilojen lämmitysjärjestelmän lämmitystehontarve 10489 W
Ilmanvaihdon lämmitystehontarve 1366 W
Käyttöveden lämmitystehontarve 63000 W
Rakennuksen lämmitystehontarve 74855 W

- Tilojen lämmitysjärjestelmän lämmitystehontarve 10489 W. On ilmeisesti lämmityslaitteen (lämpöpumpun) antoteho. n.10,5 kW.
- Ilmanvaihdon lämmitystehontarve 1366 W       ---> Ilmanvaihtokojeen tuloilman lämmittimen antoteho n. 1,3 - 1,5 kW.
- Käyttöveden lämmitystehontarve 63000 W ??   ---> Olisko 630 W = 0,63kW ?
- Rakennuksen lämmitystehontarve 74855 W ??  ---> Pelkän rakennuksen lämmitämiseen riittäisi noin 7,5 kW tehoinen lämmityslaite.?

[Maalampo]

Kuten jo alussa vihjasit on vaihtovena ja tulistuspumppujen välillä paljolti makuasia kumman haluat, molemmat toimii varmasti. Mutta omista kokemuksista (aiemmassa talossa vaihtovena ja lattialämmitys nykyisessä tulistus ja lattialämmitys) valitsisin tulistuspumpun varsinkin jos halutaan käyttää huonetermostaatteja hyödyksi ja jos käyttöveden kulutus on suurempaa. Tulistuspumpula talviaikaan lämmin vesi tulee siinä samalla kun taloa lämmitetään joten vuosihyötysuhteessa ei varmaankaan ole isoja eroja kummankaan pumpun hyväksi. Valitse se joka itsestä tuntuu hyvältä, maapiiri kannattaa ehdottomasti tehdä jos tonttia riittää ja IV koneeksi pyöriväkennoinen kone vesikiertoisella jälkilämmityksellä.

[JPN]

... IV koneeksi pyöriväkennoinen kone vesikiertoisella jälkilämmityksellä.

Näin minäkin oletin ja vaadin. Oma IV-suunnittelijani kieltäytyi moista piirtämästä, eikä 'Eevarttikaan' moista suosittele Kajaani-Oulu linjan eteläpuolelle. Tuli siis LTR-6 190 eco EDE-CG malli, ensitöikseni kytkin sähköisen jälkilämmityksen pois, pahimmillaan (nyt näillä kovilla pakkasilla) tuloilma on +14C (mitattu IP-mittarilla venttiileistä), mutta ei olla vedontunnetta huomattu. Huonelämpötilassa on vajaan asteen heiluntaa, lattialämmityspiirien termarit menevät 1/2-asteen tarkkuudella. Olen säätänyt lattiatermarit vs. pumpun lämpökäyrän siten, että lattiatermarit leikkaavat vain satunnaisia ylilämpöjä pois.

-> En ole kokenut tarvetta IV-koneen jälkilämmitykselle omalla kohdallani. Huonetermarien ei tulisi olla ensisijaisia säätöjä, mutta auringon yms. osassa tiloista on kaksilämmityspiiriä, joista toisia ohjaavat termarit

[SehrGut]

Täytyy käydä pyytämässä molemmista, vaihtovena ja tulistuspumppu, koneista suuntaa antavat tarjoukset. IV-suunnittelijaa en ole vielä valinnut. Kun sellaisen tässä saa valituksi, niin tietysti täytyy konsultoida myös häntäkin. Tuo aurinkoisiin paikkoihin tuplapiirien veto on mielenkiintoinen ratkaisu. Taloon tulee vastaharja ja ikkunapinta-alaa ihan riittävästi etelän suuntaan. Myös leivinuuni tulee aiheuttamaan ns. harmaita hiuksia lämmön tasaisuuden suhteen.

[JPN]

mulle kuvat teki: pekka.nieminen@vantaan-talotekniikka.fi

[SehrGut]

Kävin puhelimessa keskusteluja yhden toimittajan kanssa (LVI suunnitelmat, mlp- ja  IV työt) ja mainitsin etelään aukeavista ikkunoista sekä leivinuunista. Ajattelin vain, että keväällä/kesällä voi joskus tulla melko lämmin  . Kysyin ILP käyttöä jäähdyttämiseen ja hän suositteli sitä. Itseä pelottaa jossain määrin kondenssivesien kertyminen ja vuotaminen eristeisiin IV kanavista. ILP:lla tuota riskiä ei ole, on kuulemma tehokkaampikin ja myös halvempi verrattuna IV kanavien kautta toteutettavaan systeemiin. No, täytyy kartoittaa ja kilpailuttaa muitakin noiden LVI suunnitelmien tekijöitä ja toteuttajia tässä lähiaikoina.

[fraatti]

Kysyin ILP käyttöä jäähdyttämiseen ja hän suositteli sitä.

Asenna seinä-/kattokonvektori missä kiertää viileä maalämpöneste. Eikä maksa kuin kiertovesipumpun ja puhaltimen vaatiman energian käytettäessä. Plus hiukan vielä tekohengittää kaivoa.. Mielestäni järkevämpi kuin sähkönsyöppö ilp...




Jos iv koneeksi riittää se että se vain käy ja kukkuu itsekseen hyvällä vuosihyötysuhteella niin eräs hyvä vaihtoehto on Onnline eco xl. Hinta ~2000e ja vuosihyöty suhde ~75%. Kone on Enerventin valmistama pyöriväkennoinen ulkomaiden vientimalli merkiltään Pingvin XL.

[SehrGut]

Tarjouspyyntöjä lähetetty. Nyt sitten odottelen KVV-IV tarjouspyyntöihin vastauksia sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Täytyy soitella huomenna perään niin ehkä joku vastaakin tarjoukseen. Nyt pumppupuolella tarjous lähti Vaillant/Viessmann suuntaan. Nibestä täytyy pyytää myös tarjoukset, tottakai. Lämpöässästä on jo yksi tarjous jota pitäisi vain päivittää. Onhan noita pumppuja ja itselleni oikeastaan ihan sama minkä merkkinen kone sitä lämpöä tuottaa. Kunhan on järkevän hintainen ja toimii ilman jatkuvaa säätämistä.

IV järjestelmään kytkettävä maaviileä arveluttaa kondension vuoksi. Muutenhan nuo katto/seinäkonvektorit ovat varmastikin järkevä ratkaisu. Mutta epäilyttää tosiaankin IV putkien eristämisen 100 % onnistuminen ja lämpövuodon sattuessa tapahtuva kondensioveden vuotaminen yläpohjan eristeisiin.

[Maalampo]

Koska kyseessä uudiskohde niin asenna IV tulokanaviksi Uponorin valmiiksi eristetyt muovikanavat niin ei tarvitse pelätä kondenssi vesi ongelmia ja IV koneeksi kunnon kone joko sisäisellä maakylmä kennolla tai erillinen kanavistoon laitettava kenno, tosin jos teet pintaputkiston niin silloin teho voi jäädä vajavaiseksi. Mutta ainakin meillä kaivosta teho riittää hyvin pitämään talon halutussa lämpötilassa ja erittäin edullisesti. Pumpuista kannattaa kysyä tarjouksia niin monesta paikasta kun mahdollista.

[toivotoivoton]

Melko tehoton on iv.koneek kautta jäähdytys. Yläpohjassa on helteellä melko lämminja viileä ilma jäähtyy aika reilusti ennen huoneeseen päätymistä. Lisäksi on eristys aika työläs.

Ite laitan kattokonvektorin yläkertaan. Jäähdytysteho riittää viilentämään koko mökin. Tosin meillä käyttö on vaan kaikkien pahimpien hellepiikkien tasoittelua. Jokseenkin epäilyttävää pitää taloa kovin paljon viileämpänä kun ulkoilma.. Vaikkakin suomessa jaksot aika lyhkäisiä.

[SehrGut]

Sen verran tarkennan, että viilennys olisi tarpeen lähinnä makkareissa ja makkarit sijaitsevat pohjoisseinustalla. ILP:ssa huono puoli on ulkona ruma ja huriseva koneisto. No, voihan senkin tietysti jotenkin verhota mutta ylimääräinen mikä ylimääräinen noin niinkuin esteettisessä mielessä. IV kone viilennyksellä taitaa maksaa reilusti peruskonetta enemmän?

Täytyy nyt vaan löytää hyvä suunnittelija niin saa eri vaihtoehdot paperille. Sitten ratkaisuja voi miettiä budjetti mielessä . Jos viilennys tulee maksamaan maltaita, niin sitten hikoillaan.

Sikäli otollinen tilanne kun mitään ei ole vielä rakennettu tai lyöty suunnitelmia lukkoon. Peli on vielä siis täysin auki eri vaihtoehdoille.

[toivotoivoton]

Niin joo jos keruupiirillä ni sit ainut kohtuu hintanen jäähdytys on kyllä ilp.

Sekoilin tuossa konvektorin suhteen ku oli mielessä lämpökaivo.

[Talokas]

Meiltä löytyy CTC 306 ja pyöriväkennoinen Enervent Pingvin. Talo valmistui vuodenvaihteessa. Huoneistoala on 121m2 + 10,7m2:n lämmin varasto, ja tilavuutta löytyy yhteensä 515m3. IV-kone on vienyt n. 2 kWh vuorokaudessa, joten meidän tapauksessa mlp:n kytkeminen tuloilman lämmitykseen olisi ollut turha investointi. Parinkympin pakkaset eivät vielä vaikuttaneet laitteen kulutukseen sekä tuloilman lämpötiloihin. Pingviinistä löytyy toki lämmitysvastus, mutta ei sitä kulutuksen perusteella näytä juuri tarvittavan. Näyttää myös siltä, että 6 kWh:n laite on jopa hieman ylitehoinen taloomme. Maahantuojan edustaja mainitsi, että taloon olisi saattanut teoriassa riittää 4,5 kWh:n pumppu.

[SehrGut]

Jaahas, tässä(kin) asiassa ollaan menty jo hieman eteenpäin. Tai siis kohta varsinaisesti edetään.
- Päädyin sittenkin kaivoon maaviilennyksen vuoksi. Kalliimmaksi tulee kuin maapiiri, mutta on niin aurinkoinen paikka, että viilennystä tarvitaan.
- Viilennystä suunnittelin toteutettavaksi kattokonvektorilla, joka sijaitsee olohuoneessa. Ruokailutila ja keittiö ovat samaa tilaa, joten ne viilenevät samalla konvektorilla ja toivottavasti pari MH:tta myös kun ovet jättää auki. Konvektorista tulisi sitten veto yläpohjan kautta kauimmaiseen MH:een ja sinne sellainen kattokonvektorisatelliitti.

Nyt sitten vain aloitan tarjousten pyytämisen. Saas nähdä mikä merkki tulee ja kuka toimittaa. Jos täällä on myyjiä, niin voi lähettää YV:ä. Tarkemmat tiedot löytyy aloitusviestistä.

[SehrGut]

Päivitystä tähän suunnitteluun lähinnä kapasiteetin näkökulmasta.
Sain tarjouksia ja MLP toimittajat ovat tarjonneet pääasiassa alle 10 kW laitteita:
- Viessmann Vitocal 222-G (7,8 kW) useita, kaivot 140-180 metriä
- Danfoss DHP-H8 (7,2 kW) pari tarjousta, kaivot 150-160 metriä
- Alpha-Innotek WZ S101H (9,3 kW), kaivo 200 m
- IVT HE C-7 (7,2 kW) kaivo 160 metriä

Kysymys kuuluu, että riittääkö 157 as.neliöiseen, 600 m3 massiivihirsitaloon alle 10 kW pumppu? Jäähdytykseen tulee kattokonvektori, se kompensoi hieman. IV koneeksi tulee enervent pingvin ece. Entä mikä on turvallinen kaivon syvyys, riittääkö 7.8 kW pumpulle 150 metriä vai tuleeko mahdollisesti ongelmia. Tuo yksi Viessmann pumpulle tarjottu 140 metrin kaivo lienee jo hyvinkin kipurajoilla?

[tomppeli]

Kysymys kuuluu, että riittääkö 157 as.neliöiseen, 600 m3 massiivihirsitaloon alle 10 kW pumppu?

Ei riitä. Tarvii vastuksilla lämmittämistä tai jotain muuta apulämmitystä kovilla pakkasilla.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4790.msg55279#msg55279
Ylläolevassa viestissä kerrot, että.: "Lämmitysenergian kulutus 21778 kWh"
Siihen lisättävä lämpimän käyttöveden lämmitystarve.

Jokainen kuitenkin itse päättää, sen kuinka asiansa hoitaa.!
Itsehän sen joutuu maksamaankin!

[SehrGut]

Tulee hieman ristiriitaisia tietoja MLP tarjoajilta ja siksi tämä arveluttaa. Yksi Viessmann pumpun tarjoaja sanoi, että 7.8 kW kattaa n. 96 % ja seuraava koko kattaisi 100 %. Eräs taas kertoi, että alle 180 m kaivolla kaivo luultavasti jäätyy ja tulee ongelmia. Onko alimittaisten pumppujen tarjoaminen yleensäkin näin järjestelmällistä kuin tapauksessani? En ole ehdottanut pumpun kokoa, mutta noita minulle on tarjottu. Kai ne johonkin laskelmiin perustuva. Onko se sitten hieman alle minimi -> halvempi tarjoushinta -> voitettu tarjous. Onko muut  foorumilla samaa mieltä Tomppelin kanssa? No Tomppeli taitaa kyllä olla näissä asioissa melko guru.

[Xargo]

Kyllä musta ainakin tomppelin mitoitukset näyttää kautta linjan järkeviltä. Siis jos täystehoista hakee. Osatehomitoituksella voi kokonaisuuden kannalta muutamia euroja säästää, mutta täystehomitoitus on kyllä varmempi. Jos esim. talon runko falskaakin enemmän kuin laskennallisesti, vuodet on kylmempiä tms. niin silloin osatehomitoitus jääkin vajaatehoiseksi.

Periaatteessahan paras olisi pumppu joka kävisi jatkuvasti kaiken aikaa, mutta kun nämä ovat on/off vehkeitä muutamaa myllyä lukuunottamatta (IVT:lla ainakin oli joku invertteri) niin käyntiä täytyy katkoa. Paras mitoitus (teoriassa) on sellainen, jossa huippupakkasilla pumppu ei riitä aivan, mutta lisälämmöntarve on niin pientä, että vuositasolla ei kumoa suuremman käyntiaikasuhteen tuomaa etua. Eli jotta osatehomitoitus olisi parempi kuin täysteho niin mitoituksen täytyy osua todella hyvin kohilleen. Osatehomitoituksella on toki pienempi hankintahinta, mutta jos mitoitus ei osu niin käyttökulut on suuremmat. Täydellisesti mitoitetulla osateholla lämpökerroin on jopa parempi kuin täysteholla (ainakin teoriassa). Käytännössä kuitenkin taitaa olla niin, että täysteholla saadaan parempi lämpökerroin, koska osatehon mitoitus ampuu liian alas ja käyttää siten liikaa vastuksia.

Eli teoriassa olen osatehon kannalla, mutta käytännössä etenkin uudisrakennuksessa suosittelen täystehoa.

[tomppeli]

Tulee hieman ristiriitaisia tietoja MLP tarjoajilta ja siksi tämä arveluttaa.

Ei ole guru..
Ne, jotka tarjoavat pienitehoisia, eivät ota huomioon, sitä, että kyseessä on massiivihirsitalo.
Niin itsekin erehdyin väärin laskemaan, kunnes kerroit massiivihisirakenteesta.
Oletko kertonut kaikille, millainen seinärakenne on talossasi?

[SehrGut]

Olen kyllä lähettänyt kaikille energiatodistuksen sekä pohjakuvat. Lisäksi olen soittanut kaikille ja kertonut kyseessä olevan hirsitalon. Kivenkovaan moni väittää 8 kW pumpun riittävän. Nyt kylläkin alkaa 10 kW pumppu kiinnostamaan entistä enemmän! Tässä esimerkki yhdestä 8 kW laskelmasta:

[SehrGut]

Jaahas, meni näköjään kuvan koon pienentäminen hieman pieleen
Nyt on sen verran kiire, että en ehdi kirjaamaan sitä tänne käsin, pahoitteluni tästä ketjua lukeville

[juippi]

En ota tähän sun tapauksen mitoitukseen kantaa, mutta myyjät saattavat alimitoittaa laitteita myös saadakseen hinnan alas. Itselleni tarjottiin aikoinaan pienempitehoisia pumppuja ja matalampia kaivoja kuin itse lopolta valitsin. Nyt olen todennut että nippanappa riittää kovilla pakkasilla. Tätä foorumia kun olen seurannut niin ainakin kaivoja tarjotaan aika yleisesti n. 10-20% liian matalina.

[SehrGut]

Valitsin nyt sitten 10.2 kW pumpun ja kaivon syvyydeksi tulee 180 metriä. Viilennys hoidetaan kattokonvektorilla yhteen pisteeseen olohouneeseen ja uponorin sinisellä viileää jaetaan konvektorilta keittiön suuntaankin (optio). Pumppu merkkiä Viessmann. Toivottavasti tarkenee myös paukkupakkasilla.

[SehrGut]

Kaivot porattiin viime viikolla. Vesikaivo ensin, porari halusi nähdä osviittaa veden pinnan tasosta. Ensimmäinen vesisuoni tuli alle kymmenen metrin, mutta vesi oli likaista, varmaankin osin pintavettä, ja niinpä painuttiin syvemmälle. 70 metrin kohdalla porari kysyi, että mennäänkö vielä 10 metriä vai jätetäänkö siihen. Veden tulo oli vähän epävarma ja päädyin lisäporaukseen. Ei tehnyt tuossa enää niin mahdottomia lisäkustannuksia ja sai varmuustoleranssin paremmin kohdilleen. Koepumppauksessa tuotto oli 600 litraa minuutissa joten hyvin riittää :-)

Maalämpökaivoa alettiin poraamaan sitten n. 30 metrin päähän ja poispäin vesikaivosta. Olin poissa paikalta kun porari soitti, että ei voi jatkaa poraamista 130 metrin jälkeen runsaan vedentulon vuoksi. Tuttu maanrakennusurakoitsija oli paikalla ja kertoi, että ei ole nähnyt koskaan sellaista vedentuloa, vaikka on ollut yli 100 kaivon porasta katsomassa. Olivat pumpanneeet paksusta rööristä puoli tuntia ja veden tulo ei ollut vaan loppunut. Onneksi ollaan kaava-alueen ulkopuolella, muuten kaivot olisivat menneet tukkoon. Porari aloitti sitten uuden reiän ja porasi sen 90 metriseksi. Nyt on siis yhden 180 metrin kaivon sijaan kaksi kaivoa ja yhteissyvyys hieman suurempi.

Tuohon tulvivaan MLP kaivoon tulee vesi ihan lähelle maanpintaa. Meille tulee pienoinen uimalammikko ja ajattelin pumpata tuosta kaivosta vettä sinne lampeen aina tarvittaessa. Ostin 40 mm mustaa putkea ja kaivatutin sen menemään kaivorenkaasta lammelle. Onko teillä ideoita sellaiselle pumpulle, joka tuottaa suuren virtauksen pienellä paineella? Tällainen pumppu olisi nyt hakusessa.

[Xargo]

Ei ole pumppusuosituksia, mutta onnittelut runsasvetisistä kaivoista. Ei pitäisi ainakaan lämpö loppua kesken kun vesi tuo uutta lämpöä tilalle.

[Atos]

Onko teillä ideoita sellaiselle pumpulle, joka tuottaa suuren virtauksen pienellä paineella? Tällainen pumppu olisi nyt hakusessa.

http://www.puutarhakoristeet.net/product_catalog.php?c=63
Tuolla on pumppuja joissa ei ole paljon painetta/nostokorkeutta  mutta siirtää kyllä reilusti

[SehrGut]

Huomasin omassa tekstissäni virheitä. Vesikaivon tuotoksi mitattiin 600 litraa tunnissa, ei minuutissa. Kaivoa avattiin paineella jotta tuotos saatiin riittäväksi. Ensimmäisen MLP kaivon pituus oli 103 eikä 130 metriä. Siinä mitattu tuotto oli 5000 litraa tunnissa ja vedenpinta on tosiaan alle puoli metriä maanpinnasta. Toinen MLP kaivo on 90 metriä ja mitattu tuotto 600 litraa tunnissa. Tässäkin vedenpinta oli eilen alle metrin maanpinnasta.

Kokeilen pumpata ensin tontilla olevalla vesiautomaatilla puoli vuorokautta tuosta 103 metriä syvästä kaivosta. Laitan imuputken kahdeksaan metriin ja katson miten tuotto riittää. Pitäisi riittää kun pumpun max. teho on 4000 litraa tunnissa. Täytyy sitten tarvittaessa hakea tuolliainen Atoksen linkin takaa löytyvä edullinen pumppu. Katsotaan nyt kuitenkin ensin, että miten 12 tunnin testissä käy. Täytyy vain hakea kupariliitin 25 mm mustalle imuputkelle, että saa pumpun toimimaan. Tuota tuumaista putkea kun sattuu olemaanon pikku kieppi tontilla, niin nappasen siitä imuputken.

Uimalampi valmistui eilen siihen kuntoon, että vettä vaan altaaseen! En laske allasta heti ihan täyteen. Täytyy odotella, että patomassat hieman painuvat kasaan ja altaan reunat tiivistyvät. Tässähän voi vielä päästä uimaan tänä kesänä omassa lammikossa! Täytyy kyllä todeta, että vielä pari vuotta sitten olin erittäin kriittinen noita kotikutoisia altaita kohtaan. Nyt olen kuitenkin nähnyt muutaman nätisti tehdyn altaan, niin mielipide on muuttunut. Kun ei ole luonnontilaista lampea eikä järveä omalla tontilla, niin päädyttiin nyt sitten rakentamaan sellainen. Olen innokas saunoja ja uimari (myös avanto) joten käyttöä sille kyllä tulee.