Enervent maaviileän teho?

[janipee]

Heps.

Tarkoitus asentaa maaviileä remontin yhteydessä IV-koneen yhteyteen. Olen katsellut Enerventin koneita, kuitenkin jostain sain päähän (olisko ollu joku myyjä?) että maaviileän teho ei olisi kummoinen koneen sisäisellä kennolla? Kyseessä taisi olla Pingvin.

Miten on, eli erillinen viilennyspatteri vai riittääkö koneen sisäinen kenno. Mitään pakastinta en ole talosta tekemässä. Talon koko 174m2.

Jani

[Maalampo]

Minulle tulossa Enevert Pelican IV kone maakylmällä varustetuna ja hieman minuakin arveluttaa tuon viilennyksen teho mutta tehtaalta väittivät että vähintää 10 astetta pystyy kone laskemaan tuloilman lämpötilaa joten toivotaan nyt että tuo riittää.  Tuota viilennystä ajatellen IV kone ja kanavisto tulee mitoittaa reilun kokoiseksi taloon jotta ilma vaihtuu riittävästi eikä tule ahtaista kanaviat meluhaittoja. Ainakin Enerventillä viilennykselle on automatiikka johon voi säätää lämpötilat viilennykseen ja kone hoitaa automaatisesti että talo ei kuumu liikaa.

[tikma]

Viilennystehoon vaikuttaa paljon kaivon lämpötila ja ulkoilman kosteus. Alkukesästä kaivon ollessa kylmä ja ulkoilman kuivaa, viilennys vähentää tuon 10 astetta helposti. Loppukesästä tekee tiukkaa... Maaviileän tehokas käyttö vaatii pientä säätöä. Paivällä ullkoilman ollessa kuumaa ilmanvaihto vähän pienemmälle ja yöllä sitten vähän suuremmalle. Kokatessa aina liekkari päälle, saunan ovea ei saa unohtaa auki, kaihtimia päivisin vähän kiinni, ettei aurinko porota suoraan sisälle etc.

[sailor]

Heps.

Tarkoitus asentaa maaviileä remontin yhteydessä IV-koneen yhteyteen. Olen katsellut Enerventin koneita, kuitenkin jostain sain päähän (olisko ollu joku myyjä?) että maaviileän teho ei olisi kummoinen koneen sisäisellä kennolla? Kyseessä taisi olla Pingvin.

Miten on, eli erillinen viilennyspatteri vai riittääkö koneen sisäinen kenno. Mitään pakastinta en ole talosta tekemässä. Talon koko 174m2.

Jani

Laita puhallinkonvektori niin lopputulos on paljon tehokkaampi ja kondenssiriskittömämpi.

[janipee]

kiitoksia kommenteista. Konvektoria ei tule, halllituksen määräyksestä. Kondenssia ei ole ainakaan Nilan - viilennyksen aikana ollut (pistokokeita tehty), joten sen suhteen ei pitäisi olla hätää.

kokeillaan nyt pandion-cg:llä ensin. Enervent antoi myös sensuuntaisen kommentin että kone yläkanttiin jos viilennystä halajaa. Vastasivat muuten päivässä meiliin, ihme juttu.

Jani

[JJM]

Enerventin viilennystehot on ilmoitettu allaolevan dokumentin viimeisellä sivulla. En tiedä, mutta epäilen viilennystehon ilmoitetun iv-kone maksimiteholla, jolloin ilmanvaihdon aiheuttama ”humina” kannattaa päätöstä tehdessä ottaa huomioon. Muutenkaan ilmoitetut viilennystehot ei päätä huimaa verrattuna ihmisten ja nykyaikana kodeissa käytettävien sähkölaitteiden tuottamaan lämpöön, puhumattakaan; auringon, saunomisen tai kesäajan helteisen ilman aiheuttaman viilennystarpeeseen.

http://www.enervent.fi/data/fi/pricelists/enervent_hinnasto_2010_3_fi.pdf

Itselläni on viilennystarve suuri suuresta etelä-lounaaseen olevasta ikkunapinta-alasta johtuen, vaikka ikkunat ovatkin ”aurinkoikkunat”. Itse laitoin kaksi puhallinkonvektoria. Alakerrassa neljään suuntaan puhaltava kattokasettimalli ja yläkerrassa ”hotellihuoneversio” piilossa yläkerran WC:n yläpuolelle niin, että näkyvissä on vain kaksi siistiä ritilää (yläkerrassa saksiristikot ja siksi vino katto, joten kattokasettimalli ei oikein sopinut). Oman järjestelmän ottoteho noin 500 W (sis. maalämpöpumpun liuospumpun) ja viilennysteho noin 8 kW. Kahdella ystävälläni on viilennys tehty ilmanvaihdon kautta ja kummankaan teho ei ole riittävä. Olivat käytännössä koko kesän jatkuvasti päällä ja kämppien lämmöt eivät pysyneet aisoissa. Viilennys jakaantuu meidän asunnossa tasaisesti, vaikken ole konvektoreilta viennyt viilennystä putkilla eri huoneisiin. Iv-kone (Enervent) jakaa viilennystä ja ottaa talteen viilennystä poistoilmasta, jolloin sisääntulevailmakin pysyy viileänä.

Konvektoreille meno- ja paluuvesiputket eristin solukumimuovilla, kustannus ehkä noin 50e. Vesiputken halkaisia on niin pieni, että kustannus oli ihan olematon verrattuna iv-kanaviston eristämiseen. Jos taas jo alusta alkaen olette päättäneet käyttää valmiiksi eristettyjä iv-putkia, niin silloin asia on eri.

[sailor]

@ JJM

Seurasitko kaivon lämpötilan kehitystä jäähdyttäessä? Mihin asti nousi ja paljonko sulla on nyt pakkaskauden aikana tulo/meno lämpötilat?

[JJM]

Seurailin kyllä kaivon lämpöjen vaihteluita viilennyskaudella, mutta vähän harmittaa kun ei tullut kirjattua niitä ylös. Muistaakseni kaivon lämpötila taisi nousta pari astetta kun viilennystehoa otti pidempään kunnolla irti. Kaivo tuntui käyttäytyvän ihan kuten talvella lämmittäessä, mutta tietysti toisinpäin. Kesällä kaivosta otettiin  viilennykseen kyllä kaikki irti. Pitkät jaksot kesällä kaivosta otettu viilennysteho oli reilusti yli 100 kWh vuorokaudessa. Hyvä kun tuli puheeksi nuo kaivon lämmöt, niin rupesinkin nyt heti kirjaamaan ylös niitä. Juuri päättyneiden pitkien pakkasjaksojen loppupuolella, jonka aikana pumppu kävi pitkään 20h vuorokaudessa, käyntijakson lopussa kaivolta tulo oli -0,2 ja kaivoon meno -2,2 (Ekowellin omien mittareiden mukaan, ko. mittareiden tarkkuudesta ei tietoa).  Pumppuna meillä on Ekowell 752aj. Teho on noin 9kw ja lisänä alijäähdytinpiiri autokatoksen yhteydessä olevassa varastossa. Eli kokonaisteho taitaa olla noin 10 kW. Eli pumppu taitaa maasta ottaa noin 7 kW käydessä. Lisävastuksia pumppu on yrittänyt päälle talvenaikana 12h, mutta en ole antanut (vastukset kytkettynä vaan kun ollaan pidempään pois kotoa). Kaivo meillä on 185m (veden pinta 3m maanpinnasta). Pumppu (kompura) käy vuodessa arviolta yli 3000 tuntia ja liuospumppu vielä viilennyskäytössä lisäksi arviolta 1500h. Eli liospumppun kokonaisaika arviolta 4500h vuodessa. Ja koska vielä kaivon vedentuotto on hyvä (porarin arvio oli 20 kuutiota tunnissa), niin puutarhaa kasteltiin jo viime kesänä kaivon vedellä runsaasti kun laitettiin siirtonurmikot. Ensikesän aikana pitäisi virittää vielä kasteluautomatiikka joka on jo hankittu. Kokonaisuutena voi sanoa, että kaivosta otetaan kyllä kaikki irti mitä siihen on satsattu

[janipee]

Vastaan itse itselleni.

Systeemi eli pandion EDE-CG olut käytössä nyt jonkin aikaa, ja parilla työkaverilla myös. Tuloilman lämpötila tippuu noin 6..7C kun kone on kohtuuisolla teholla (80%) ja vettä poistuu luonnollisesti runsaasti.

Talossa makkarit (itään/pohjoiseen) pysyy ainakin näillä alle 25C keleillä n. 19 asteessa jos haluaa ja muistaa pitää ovet ja kaihtimet+verhot kiinni.

Oleskelutilat (Kastellin valokaari-ikkunat etelään ja länteen) lämpiää kyllä, mutta nyt sisälämmöt on olkkarissakin pysyneet +22C:ssä.

Ei tämä mikään jääkaappi ole mutta täyttää tarkoikuksensa. Mielenkiinnolla seuraan tätä viikkoa miten sisälämmöt pysyy kurissa.

ainoa miinus enerventille että se pudottaa maaviileän pois kun raitisilma putoaa alle 17C.  Olisi kiva vielä viilentää yölläkin mutta nähtävästi tuolla on tavoiteltu vedontunteen poistoa.

[nvg]

Komppaan janipee:tä.

Minulla on Pandion sisäisellä patterilla, pintaputkella maaviileä, eilen ulkolämpötilan ollessa +31 oli kauimpana koneelta olevan venttiilin lautasen vierestä mitattu ilman lämpötila +22.5 kun luukutin konetta isoimmalla nopeudella. Maasta litku nousee nyt +4...+5 -asteisena, ja litkun virtausta voi vielä nostaa jolloin jäähdytystehoa saa enemmän irti. Loppukesästä nostettava pakostakin, kun liuos on lämmennyt lähemmäs kymmentä astetta.

Kaksikerroksinen n. 240 kerrosneliön talo pysyy tuolla alle 25 asteen jos muistaa pitää kaihtimia niin ettei aurinko tule liikaa kylään. Tuosta ei kyllä ole jäähdyttämään jos lämpötila on jostain syystä päässyt karkaamaan valmiiksi korkealle, mutta se riittää hillitsemään nousua.

Ei se tehokkain tapa jäähdytellä, mutta kustannustehokas. Ja tulee tuloilmaventtiileistä suoraan makuuhuoneeseen kannettuna Meillä päätöstä jäähdytyksestä ei tee enervent vaan erillinen termostaatti keskellä taloa. Termari ohjaa nestekierron päälle on/off kun lämpötila nousee yli asetuksen.

Ulkoilman kosteus vaikuttaa tehoon.

nvg

[sailor]

Nyt oli viime yönäkin vielä 10 tuntia lämpötila alle 20 astetta ja 3 tuntia alle 10 astetta.

Tästä seuraa se että vaikka korkein lämpötila on 28 astetta, niin keskilämpötila jää 18 asteeseen.

Eli klo 02-05 väliseksi ajaksi kannattaisi avata kaikki lävet ja jäähdyttää talo.

Meillä on kaikki lämmöt pois päältä, mutta vesi kiertää lattioissa.

L1 on 22 astetta
L2 on 19 astetta

L1 piiriä on enemmän yläkerrassa, jossa on muutoinkin lämpimämpää- se pysyy lämpimämpänä

L2 piiriä on taas enemmän alakerrassa ja yläkerrassa on vain wc - se pysyy kylmempänä.

Aikaisempina vuosina meillä kiersi jälkilämmityspatterissa tuo L2 vesi koko kesän, jolloin sen lämpötila oli 3-4 astetta korkeampi. Nyt laitoin sen sululla kiinni.

Avataan sulku sitten taas syys-lokakuussa.

ILP:llä ei ole jäähdytelty kuin muutamana päivänä ennen nukkumaan menoa. Nämä "helteet" on vissiin kohta ohi, mutta jos tulee samanlainen heinäkuu kuin viime kesänä niin silloin saa ILP laulaa 24h.

Ilmanvaihtoon kytketyssä maaviileässä kannattaa huomioida myös nopeuden noston aiheuttama ulospuhallettavan "viileän" määrä.

Jos teho ilmoitetaan esim. 3kW tietyllä puhallinnopeudella ja veden lämpötiloilla, niin vertaamalla sitä esim. konvektorin tehoon pitää laskea myös ulos karkaavan viileyden määrä.  

[Matias]

Meillä on pelkkä kuutio LTO mutta näkyy sekin hieman tuloilmaa jäähdyttävän silloin kun ulkona on lämpimämpää kuin sisällä.

[JPN]

Olen tässä yrittänyt päästä LTR-6:n sielunelämästä selville, mutta Eevartin mittaukset ovat niin epämääräisiä (heidän mukaansa on ns. kuuluuhintaanominaisuus)

esim.
----
Raitisilma 16,2C - onko tämä laitteseen ulkoa tuleva ilma
LTO tulo 19.4C - onko tämä vastuksen jälkeen (lämmitys kytk.pois)
Tulo 13,9C - onko tämä laitteesta huoneistoon lähtevä ilma (jääh.jälk)
Poisto 25,9C   - onko tämä huoneistosta laitteeseen tuleva ilma
NA
Jäteilma 20,8C - onko tämä pihalle menevä ilma
-----

Huoneiston l-tila on 21,6C erillisen mittarin mukaan.

Kuinka tuo värkki pitäisi säätää, eli laitetaanko pyyntilämpö Tulo vai Poisto-lämmön mukaan?

Kun näytössä on nuoliympyrä, niin tarkoittaako tämä, että kennopyörii?
*-symbolin näkyessä pyöriikö kenno myös jäähdytystarkoituksessa, mikäli Poistoilma on viileämpää, kuin Raitisilma?

[Timppa26]

Vastaan itse itselleni.

Systeemi eli pandion EDE-CG olut käytössä nyt jonkin aikaa, ja parilla työkaverilla myös. Tuloilman lämpötila tippuu noin 6..7C kun kone on kohtuuisolla teholla (80%) ja vettä poistuu luonnollisesti runsaasti.

Mulla on sama kone Pandion Eco EDE-CG.

Onko tosiaan niin että tuloilman lämpötila riippuu siitä millä teholla kone pöyrii?
Olen tässä tuskaillut ja reklamoinut enerventtiä kun helteillä ohjausyksikön Mittaukset - osio näyttää tuloilmaksi päivällä jopa 24 astetta, eli ei se silloin enää mitään viilennä kun poisto- ja raitisilma lähes saman lämpöistä.

Putkimies on jo kerrannut laittanut 3-tieventtiilin sisuskalut toiseen asentoonkin.

Enerventiltä sanoivat että jos pyytää 17 astetta niin kyllä tuloilma pitäisi pysyä ainakin lähellä sitä koko ajan.
Tuppaa vain nousemaan päivällä. Juuri nyt illalla kun ulkolämpötila tippunut muutaman asteen, puskee laite 13 astetta enkä mihinkään ole koskenut....

Jos jollakulla on joku selitys tai kikka kolmonen niin mielihyvin otan vastaan.
Enerventiltä lienee huolto tulossa, voihan olla että joku lämpötila-anturi on viallinen.

[tikma]

IVO reset auttaa kummasti Enerventtiilin sekoiluun. Mulla on laite joskus sekoillut mitä sattuu, mutta minuutti ilman sähköjä piristää toimintaa ihmeellisesti Pitäis vissiin ajastaa buutti kerran viikkoon, valitin tästä joskus Enerventin tukeenkin, mutta ei oo ikinä tullut mitään vastausta...

[JPN]

Mulla poistolämpötilan mittaus näyttäisi olevan 3-4 astetta liian korkea. E:n mukaan mittaukset eivät ole tarkkoja, riippuu miten ilmavirta antureihin sattuu - kuuluu hintaan omituisuus. Aika uskomatonta, ettei 7k euron laite pysty mittaamaan muutamaa lämpötilaa, varsinkin kun toiminnan säätö pitäisi perustua noihin  

Tällä hetkellä raitisilma 28, tulo 17. Huoneventtiilistä mitattu 18 astetta ja huonelämpotila 25. Näillä keleillä Grundfos 18-60 pumpun pitää pyöriä 3-teholla.

Käytän Kesäyönviilennysohjelmaa päivällä nostamaan puhallin nopeuksia 39%sta 60%iin ja pudottamaan tulolämpötilaasetusta. Valitettavasti vain tässä moodissa pyytiä ei saa alle 15 asteen

[Mooses]

Ihmettelin myös tuon maaviileän tehottomuutta. Putkimies teki putkiston Pandion EDE-CG systeemiin EDA-jäähdytysasennusohjeen vaihtoehto 2:n mukaan.

Eli kun maaliuos tulee konetta kohti otetaan siitä T-haara kennolle. Tuossa kennolle menevässä putkessa on ensin kiertovesipumppu.

Kiertovesipumpun jälkeen tulee uusi T-haara jonka toinen putki menee kennolle ja toinen menee kolmitieventtiiliin jota Pandion ohjaa. Tähän venttiiliin palaa myös kennolta tuleva putki. Tämän jälkeen ne menevät takaisin maaliuosputkeen. Näiden kahden maaliuosputkiliitännän väliin on asennettu takaiskuventtiili.

Maaviileä ei toiminut helteillä. Se laski sisääntulevan ilman lämpötilaa max 3 astetta (ulkona 30,1 c, sisälle tuli 28,4c). Kun maalämpöpumpun maaliuospumppu käynnistyi niin lämpötila putosi tuosta 30c:tä 18c:hen! Aikani pähkäiltyä tulin siihen tulokseen että putkimiehen asentama kiertovesipumppu, mallia Wilo Star-Z Nova 4,5W, ei riitä pyörittämään kennossa maaliuosta.

Soitin Wilon maahantuojalle ja sieltä tuli tieto että pumppu jaksaa antaa 0,9 kPa:n paineen kun Enerventin tuki ilmoitti että kennon vastus on jo 1,5 kPa...

Joten tällä hetkellä on Nibe F1245:n maaliuospumppu kokoajan päällä ja jäähdytys toimii. Nyt vain odottelemaan että putkimies tulee vaihtamaan pumpun isompaan. Olisiko ehdotuksia? Olen miettinyt tuota Grundfossin UPS 25-60 mallia mutta Enerventin kennolle menevä putkikoko on 15mm ja tuon liitäntä on taas 1,5" joten se kuristaa/tekee vastusta jonkin verran. Toisaalta virtausnopeus kasvaa ja sitä myöden myös jäähdytysteho. Hieman arveluttaa kuinka tuo virtaus kuluttaa kupariputkia...

Eli laittakaa hieman viestiä millä pumpulla kierrätätte maaliuosnestettä kennossa on onko teho ollut riittävä vai vaatiiko se kuitenkin aina sen mlp:n maaliuospumpun päälläolon...

Saisi tuon paketin pikkuhiljaa toimimaan ennen syksyä...  

[optimum G2 210m2]

Mulla juuri asennettuna sama systeemi Grundfos Alpha2 25-40 kiertopumpulla. Tässä ensimmäisen päivän arvot (kiertopumppu max teholla):
Pandion pyörii 70%
* Ulkoa tuleva 29,2 astetta
* Tuloilmakanava 16,8
* Poistoilma 24,6
* Jäteilma 29

Thermia: Maapiiriin lämpötilat 11 astetta, kun vain erillinen kiertopumppu toimii.

Kun Pandion pyörii 100%
* Ulkoa tuleva 28,8 astetta
* Tuloilmakanava 18,8
* Poistoilma 24,2
* Jäteilma 29
Maapiiri pysyy samana

Thermia: Maapiiriin lämpötilat 11 astetta, kun vain erillinen kiertopumppu toimii.

Tässä vielä arvot kun edellisen lisäksi Thermian kiertopumppu toiminnassa:
* Ulkoa tuleva  29,7 astetta
* Tuloilmakanava 17,9
* Poistoilma 24,5
* Jäteilma 29,9
Maapiiri 7 astetta.

katsotaan kuinka talo jäähtyy, mutta ainakin lyhyellä kokemuksella lämpötila sisällä on 2-3 astetta vähemmän 2-kerroksessa, minne johtaa avara porrasaukko.

[Mooses]

No nii...

Tuli Enerventiltä vastaus että tuon Pandionin jäähdytyskennon virtausnopeus pitäisi olla 0.08 litraa sekunnissa. Putken ollessa 15 millistä paljonkohan se on metriä sekunnissa?

Eli jos joku osaisi laskea niin millainen pumppu tuohon riittäisi?

Ja toinen ongelma. Jos laittaa ylitehokkaan pumpun niin putkimiehen mukaan kupariputken sisällä ei nesteen nopeus saisi koskaan nousta yli 4 metriin sekunnissa. Alkaa kuulemma kupariputket kulumaan tiukoista mutkista...

Että semmosta...

[Kimmo Tuomainen]

Meillä myös Enervent Pandion ja maaviileällä jäähdytys.
Muistinvaraisesti viilennysteho:

Ulkolämpötila: 30^oC (pitkät helteet)
Tuloilma: 16^oC
Sisälämpötila alakerrassa: 26^oC
Sisälämpötila yläkerrassa: 27^oC

Liuospiiri oli toukokuussa noin 9 astetta, kun kesän lopuksi 13 astetta.
Lämmitettäviä kuutioita 730.

Itselleni on tullut sellainen ajatusmalli, että maaliuoksella viilennys sopii muutaman asteen viilennykseen ja jokatapauksessa viilennysteho on kuin pieru saharaan.

Jottei geocool-investointi menisi hukkaan, käytän maaliuospiiriä talvella tuloilman lämmittämiseen, jottei ilmastointilaitteen jälkilämmitintä tarvita ollenkaan.

Jatkoinnovointina tutkinnan alla on ilmaisviileän käyttö, eli se systeemi missä vesikiertoisen lattialämmityksen nesteestä siirretään energia lämmönvaihtimella maaliuospiiriin. Lattiapinta-alassa kun on hiukan enemmän sitä kapasiteettia siirtää energiaa verrattuna hikisiin ilmastointikanaviin.

Huomiona mainittakoon, että liuospiirin kiertovesipumppu kondensoi huolella, koska sitä ei ole eristetty.

[jzl]

Vastaan itse itselleni.

Systeemi eli pandion EDE-CG olut käytössä nyt jonkin aikaa, ja parilla työkaverilla myös. Tuloilman lämpötila tippuu noin 6..7C kun kone on kohtuuisolla teholla (80%) ja vettä poistuu luonnollisesti runsaasti.

Mulla on sama kone Pandion Eco EDE-CG.

Onko tosiaan niin että tuloilman lämpötila riippuu siitä millä teholla kone pöyrii?
Olen tässä tuskaillut ja reklamoinut enerventtiä kun helteillä ohjausyksikön Mittaukset - osio näyttää tuloilmaksi päivällä jopa 24 astetta, eli ei se silloin enää mitään viilennä kun poisto- ja raitisilma lähes saman lämpöistä.

Putkimies on jo kerrannut laittanut 3-tieventtiilin sisuskalut toiseen asentoonkin.

Enerventiltä sanoivat että jos pyytää 17 astetta niin kyllä tuloilma pitäisi pysyä ainakin lähellä sitä koko ajan.
Tuppaa vain nousemaan päivällä. Juuri nyt illalla kun ulkolämpötila tippunut muutaman asteen, puskee laite 13 astetta enkä mihinkään ole koskenut....

Jos jollakulla on joku selitys tai kikka kolmonen niin mielihyvin otan vastaan.
Enerventiltä lienee huolto tulossa, voihan olla että joku lämpötila-anturi on viallinen.

vaikutta siltä että kolmitie venttiili ja sen säätömoottori ei ole oikeassa asennosa toisiinsa nähden. mulla käyttäytyi samalla tavalla kun putkari oli laittanut sen väärin. ihan itse sitten käänsin kolmitie venttiili siihen asentoon että putket kylmeni ja ruuvasin moottorin takaisin kiinni (enervent pyynti oli koko ajan -100). Toki venttiili voi olla väärin asennettukin.

[Pehri]

Hei!

Foorumin uusi käyttäjä tervehtii ja täytyy heti ensikäteen ilmoittaa, että täältä tulee sitten tyhmiä kysymyksiä, kun olen kohtuu hukassa maalämpölaitteiden ja IV-asioiden kanssa.

Meillä on Niben F1245-10 R-maalämpöpumppu ja Pandion Enervent ECO EDE CG-koje ja maaviileä käytössä mutta ei se siltä kyllä tunnu. Talo on 2-kerroksinen ja päivällä lämpötila nousee karkeesti sinne 26 asteeseen ja oon lukenu iv-kojeen ohjeet läpi ja yrittäny perehtyä laitteen ominaisuuksiin ja niihi säätöihin mitä vielä normikäyttäjä voi ja uskaltaa tehdä, mutta tuntuu että maaviileä ei toimi niinkuin pitäis. Meillä on tuo +10 pyynti ollu nyt 3 viikkoa päällä ja kuumaa on! Otin pari kuvaa iv-kojeen ohjainyksiköstä, joista näkee pari mua askarruttavaa kyssäriä:

- olen ymmärtääkseni laittanut LTO:n pois päältä (kesäisin kannattaa näin tehdä?) mutta silti jostakin syystä tuloilma sisälle on jopa 4 astetta lämpimämpää kuin ulkoilma. Kuuluuko näin olla vai asetus-/laitevika?
- maakylmä lähtee käyntiin kun tuloilman lämpötila +20, mutta voiko tätä lämpötilarajaa muuttaa jostain kun meillä on kämpässä välillä melkein +25 jo +18 ulkoilmalämpötiloissa?
- Kuuluuko LT:n säätötapa olla Tulo vai Poisto (eri asetus kesällä / talvella?) ? Netistä kun lukee foorumeja niin saa sekalaisia vastauksia...

Kiitän etukäteen avusta ja vastauksista ja pitkää pinnaa ajatellen näitä mun kirjoituksia tänne 


-Pete

[fraatti]

Jahas.

Lämmityskäyrä kaipasi hiukan rukaamista ja viimekesän jälkeen todennäköisesti talossa saattoi olla tilanteita että jäähdytys ja osittain myös lämmitys meni hiukan päällekkäin. -20 asteen ulkolämpötiloista alkaen käyrästä leikkaantui hiukan pois sekä lämmitysrajan laskin niin että se alkaa aikaisemman 19 asteen sijasta 15 asteesta. Eli jos ulkolämpötila on alle 15 astetta tällöin ei tehdä kuin käyttövettä ja myös kiertovesipumppu pysähtyy.

Menoveden lämpötilan lasku vaikuttanee ainakin marginaalisesti talon energiankulutukseen kun osa laskusta tapahtuu myös lämmityskaudella.
Kiertovesipumpun pysättäminen matalemmalla ulkolämpötilalla pudottaa kesäajalta sen aiheuttamaa turhaa kulutusta sekä myöskin talon ja tallin välillä kulkevan lämmönsiirtokanaalin hukkalämpöä.

Jees elikäs tarkista asetus missä lämpötilassa pumppu pistää lämmityksen toppiin ja alkaa tekemään pelkästään käyttövettä. Jos asetus on liian korkealla niin asunto kuumenee varmasti liian kuumaksi. Itselläkin oli viimekesänä niin korkea lämmityskäyrä alkupäästä että jäähdytys ja lämmitys oli samaan aikaan päällä. Tänä kesänä jäähdytystä ei ole vielä tarvinnut ollenkaan.

Tuossa vertailun vuoksi oma lämmityskäyräni.


Kuvassa näkyy paluuveden lämpötilan vaihteluväli sekä keskiarvo. Uusissa taloissa kesällä lattian lämpötila=huonelämpötila ja päälle vielä tulee kaikki kulutuslaitteet jotka tuovat asuntoon lämpöä. Tämän takia itselle sopiva lämpötila lopettaa lämmitys näyttää olevan jotakuinkin 15 astetta. Mitä "pihimpi" asunto kulutuksen kannalta ja enemmän taloa lämmittäviä laitteita sekä ihmisiä niin sen matalempi tuo lämpötila voi olla. Meitä ei majaile tässä töllissä kuin kaksi + katti.


Tuloilman lämpötilas saattaa nousta myös merkittävästi ilmanvaihtokanavissa mikäli yläpohjassa on siihen otolliset olosuhteet.

Onkos tuo kesäyöjäähdytys sellainen että tuo kytkee lton:n yksi pois ja yrittää jäähdyttää viileällä ulkoilmalla yöllä? Itsellä on yksinkertaisempi "enerventti" ja sen lto:n päällä/pois asetukseen en ole koskenut. Joskus olin sellaisessa käsityksessä että jos ulkona on kuumempi kuin sisällä niin lto toimii myös toisinpäin eli viileä sisäilma jäähdyttää tuloilmaa. Tosin en tiedä on koneesi maaviileäkenno ennen vai jälkeen lto kennon joka tietysti vaikuttaa asiaan.

Jokatapauksessa kannattaa tsekata se ettei jäähdytys ja lämmitys tee työtä samaan aikaan.... 

[fast79]

Mulla on samanlainen iv-kone kuin Pehri:llä maalämmön kaverina. Mulla jäähdytys pelaa kutakuinkin niin hyvin kuin tuo nyt voi pelata, parhaimmillaan tuloilma on 12-13 astetta viileämpää kuin raitisilma. Kesäaikaan säätötapana poistoilman lämpö ja asetus ~22 astetta. Kun poistoilma lämpiää tuosta riittävästi niin jäähdytys (kiertovesipumppu) menee automaattisesti päälle ja iv-kone säätää liuoksen kolmitieventtiiliä jäähdytystarpeen mukaan (0-100). LTO kannattaa pitää päällä kesäaikaan eli kuten jo aiemmin luki niin se pelaa kesäaikaan käänteisesti eli lämpöisillä keleillä lämmin raitisilma jäähtyy kennossa viileämmän poistoilman avulla. Sen jälkee ilma kulkee vielä jäähdytyspatterin läpi jolloin saadaan viileä(mpi) tuloilma.
Kesäyöjäähdytystä en ole käyttänyt koskaan, itse en näe sille tarvetta jäähdytyksen kanssa. Jos kone olisi ilman viilennyspatteria niin silloinhan siitä on hyötyä. Katsoin noista sun kuvista että kone ei ole ohjannut jäähdytystä päälle jostain syystä, ehkä tuon kesäyöjäähdytyksen vuoksi? Kun jäähdytys on aktivoitu niin ohjauspaneelin "alkunäytössä" näkyy lämpötila-asetuksen perässä lumihiutaleen kuva. Tällöin siis kone käynnistää kv-pumpun ja avaa kolmitieventtiiliä.
Mulla on Belimon kolmitieventtiili josta otin vielä sisältä sellaisen muovikuristimen pois eli tällöin liuoksen virtaus on suurempi ja jäähdytystehon pitäisi parantua.
Asetukset- valikosta saat valittua tuon lämpötilan säätötavan poistoksi sekä lto:n päälle. Mulla ei ole lämmitys kesäaikaan päällä, eikä ollut itse asiassa koko viime talvenakaan. On se sen verran tehokas tuo lämmön talteenotto 
Kokeilepas noilla säädöillä ensin että onko mitään apua...

[Pehri]

Mulla on samanlainen iv-kone kuin Pehri:llä maalämmön kaverina. Mulla jäähdytys pelaa kutakuinkin niin hyvin kuin tuo nyt voi pelata, parhaimmillaan tuloilma on 12-13 astetta viileämpää kuin raitisilma. Kesäaikaan säätötapana poistoilman lämpö ja asetus ~22 astetta. Kun poistoilma lämpiää tuosta riittävästi niin jäähdytys (kiertovesipumppu) menee automaattisesti päälle ja iv-kone säätää liuoksen kolmitieventtiiliä jäähdytystarpeen mukaan (0-100). LTO kannattaa pitää päällä kesäaikaan eli kuten jo aiemmin luki niin se pelaa kesäaikaan käänteisesti eli lämpöisillä keleillä lämmin raitisilma jäähtyy kennossa viileämmän poistoilman avulla. Sen jälkee ilma kulkee vielä jäähdytyspatterin läpi jolloin saadaan viileä(mpi) tuloilma.
Kesäyöjäähdytystä en ole käyttänyt koskaan, itse en näe sille tarvetta jäähdytyksen kanssa. Jos kone olisi ilman viilennyspatteria niin silloinhan siitä on hyötyä. Katsoin noista sun kuvista että kone ei ole ohjannut jäähdytystä päälle jostain syystä, ehkä tuon kesäyöjäähdytyksen vuoksi? Kun jäähdytys on aktivoitu niin ohjauspaneelin "alkunäytössä" näkyy lämpötila-asetuksen perässä lumihiutaleen kuva. Tällöin siis kone käynnistää kv-pumpun ja avaa kolmitieventtiiliä.
Mulla on Belimon kolmitieventtiili josta otin vielä sisältä sellaisen muovikuristimen pois eli tällöin liuoksen virtaus on suurempi ja jäähdytystehon pitäisi parantua.
Asetukset- valikosta saat valittua tuon lämpötilan säätötavan poistoksi sekä lto:n päälle. Mulla ei ole lämmitys kesäaikaan päällä, eikä ollut itse asiassa koko viime talvenakaan. On se sen verran tehokas tuo lämmön talteenotto 
Kokeilepas noilla säädöillä ensin että onko mitään apua...

Ok. Kiitos vinkeistä!

Muutin "Tulo" --> "Poisto" ja laitoin LTO:n päälle (oli pois päältä). Katsotaan jos näillä asetuksilla sais vähän jotakin apuja. Löytyykö se jäähdytyksen asetus pumpusta vai IV-kojeesta, että missä tulolämpötilassa alkaa jäähdyttään? Eli esim. jos ulkoa tulee iv-kojeelle +22 asteista ilmaa niin sitten tulee pyyntö maalämpöpumpulle että alkaa kierrättään maaliuosta kaivoon ja takas, että sais IV-koje jäähtynyttä liuosta? Vai voiko sitä lämpötila-asetusta muuttaa...

-Pehri

[Pehri]

Ok. Kiitos vinkeistä!

Muutin "Tulo" --> "Poisto" ja laitoin LTO:n päälle (oli pois päältä). Katsotaan jos näillä asetuksilla sais vähän jotakin apuja. Löytyykö se jäähdytyksen asetus pumpusta vai IV-kojeesta, että missä tulolämpötilassa alkaa jäähdyttään? Eli esim. jos ulkoa tulee iv-kojeelle +22 asteista ilmaa niin sitten tulee pyyntö maalämpöpumpulle että alkaa kierrättään maaliuosta kaivoon ja takas, että sais IV-koje jäähtynyttä liuosta? Vai voiko sitä lämpötila-asetusta muuttaa...

-Pehri

Osaisko kukaan auttaa tuohon maakylmän aktivoitumislämpötilarajaan? Probleema on se että kun ulkona on +16-18 astetta ja aurinko porottaa sisälle niin siällä on kuitenkin poistoilman mukaan +25-26 astetta eli aika kuuma. Eli tuloilma ei saavuta sitä +20 rajaa (minkä luulen että on se raja jonka yläpuolella vasta maakylmä aktivoituun) eli tuo raja pitäis saada muutettua että sais alemmissa lämpötiloissa maakylmää päälle ja tosissaan viileetä ilmaa sisälle.

Kiitän kovasti avuista!

-Pete

[fast79]

Onko sulla erillinen kiertovesipumppu tuohon liuoksen kierrättämiseen? Jos ei niin kannattaa kyllä hankkia ja asennuttaa sellainen. Itse maalämpöpumppua ei mielestäni kannata käynnistää liuoksen kierrätystä varten koska kiertovesipumppu hoitaa homman maksimissaan muutaman kymmenen watin kulutuksella.
Kun lämpötilan ohjaustapana on poisto niin silloin jäähdytys aktivoituu kun poistoilma on lämpimämpää kuin asetusarvo. Tämä siis silloin jos pelkkä raitisilma ei ole riittävän viileää. Tuossa on jonkinlainen toleranssi koska tuo jäähdytys käynnistyy mut mulla se on ehkä n. 1,5 astetta. Ja tietty sen jäähdytyksen saa päälle kun poistoilman lämpötilan asetusta tiputtaa riittävästi. Jos ei käynnisty niin silloin asetuksista on varmaankin rajoitettu tuloilman lämpötila tarpeettoman korkeaksi.

[Pehri]

Onko sulla erillinen kiertovesipumppu tuohon liuoksen kierrättämiseen? Jos ei niin kannattaa kyllä hankkia ja asennuttaa sellainen. Itse maalämpöpumppua ei mielestäni kannata käynnistää liuoksen kierrätystä varten koska kiertovesipumppu hoitaa homman maksimissaan muutaman kymmenen watin kulutuksella.
Kun lämpötilan ohjaustapana on poisto niin silloin jäähdytys aktivoituu kun poistoilma on lämpimämpää kuin asetusarvo. Tämä siis silloin jos pelkkä raitisilma ei ole riittävän viileää. Tuossa on jonkinlainen toleranssi koska tuo jäähdytys käynnistyy mut mulla se on ehkä n. 1,5 astetta. Ja tietty sen jäähdytyksen saa päälle kun poistoilman lämpötilan asetusta tiputtaa riittävästi. Jos ei käynnisty niin silloin asetuksista on varmaankin rajoitettu tuloilman lämpötila tarpeettoman korkeaksi.

Empä ollut huomannut tätä viestiä. Eli ilmeisesti Enerventissä on niin että jos tuloilman lämpötila on alle +17-astetta niin aktiivijäähdytystä ei laite salli, kun tulee ulkoa tarpeeksi viileää ilmaa (koneen mielestä). Meillä kun paljon isoa ikkuna-alaa niin jo +15-asteen ulkolämpötiloissa ja auringonpaahteen ansiosta kämppä lämpiää ja aktiivijäähdytys ei aktivoidu. Olen ollut Enstoon (Enerventtiin tai siihen mikä ton IV-kojeen on valmistanu) yhteyksissä ja säätöpaneelin asetuksista pystyy muuttamaan sen raja-arvon milloin sallii aktiivijäähdytyksen mutta, että saanko salasanaa tai ohjeita miten muuttaa se, on eri asia...Toivotaan, että auttavat.

Erillinen kiertovesipumppu sille on ja siinä on sellainen diginäyttö mikä kertoo montako wattia syö. En nyt muista mikä sen merkki/malli oli.

[pade]

Tarkistitko fraatin mainitseman lämmityksen? Ettei märkätiloissa vaan kiertäisi kuuma vesi tms?

[JPN]

Mulla on LTR-6 viilennyskennolla. En saanut viilennystä toimimaan mitenkään järkevästi, kun yritin ohjata sitä tuloilmanlämpötilan mukaan.  Viilennys ei lähtenyt päälle, ellei pyyntiä tiputtanut useita asteita ja sitten viilennys oli päällä yötä päivää.

Kun lisäsin sisäilmanlämpötila-anturin alkoi homma pelittämään. (Käyttöpaneeli on huonetilassa, joten laitoin 20k NTC vastuksen suoraan purkin kylkeen - ei tarvinnut vetää ylimääräisiä .)