Pari näkökulmaa:
2. Kuinka paljon auttaa naapurin suunnitelma porata kaivonsa viistoon toiseen suuntaan? Mikä on sellaiseen järkevä porauskulma, mitä voisi vaatia? 10
Mulla olisi sellainen intuitio, että porausputki ei ole mikään yhtenäinen jäykkä suora putki, vaan 6m pätkistä koostuva "naru". Maan painovoiman arvelisin vetävän "narua" pystysuoraan, ja jos kalliossa on pehmeämpiä kohtia jossain, varmaan vetää sinne, kuten vaikkapa käsiporalla poratessa monesti käy.
Muuten tuosta kuviosta yleisellä tasolla, se on monimuotoinen,
- kiinteistön sijainti, kiinteistön kehityskelpoisuus ( onko keskeinen sijainti, onko kiinteistöä mahdollista / kannattaako kehittää )
- kaivon sijoittelu - jos em. kehityskelpoisuutta on, kaivon sijoittelu sen mukaan - yleensä varmaankin siihen mihin ei jatkossa koskaan tulla rakentamaan ... joka on rakennussäädöksistä johtuen yleensä kiinteistön rajaa lähellä, tai rajalla.
- naapurin kanssa yhdessä toimiminen - jos naapuri on suostuvainen molemminpuoleisiin myönnytyksiin - varmaan itse joustaisin juuri niin, että naapuri joustaa, ja itse joustaisin. Esimerkiksi niin, että kumpikin joustaa niin, että rajaan kiinni ei porauteta, sovitaan yhdessä sijoittelu vaikka niin että molemmat kaivot ovat esimerkiksi 15 metriä erillään, mutta molemmat kaivot kuitenkin vain sen 2 metriä rajasta.
- jos naapuri ei ole innokas joustamaan, tai hakee lupaa porata ilman että yhdessä sovitte molemminpuoleisesta joustamisesta, vastaavasti hakisin lupaa sijoittaa oma kaivo naapurin rajaan kiinni (jolloin se mahdollisimman vähän haittaa tulevaa (oman) kiinteistön kehittämistä).
Naapurin kanssa yhteiselon takia varmaan tähtäisin tuohon molemminpuoleiseen joustamiseen. Ja se joustaminenhan voi tarkoittaa myös, että molemmat sopivat, ei porata lähemmäksi toisen kiinteistön rajaa kuin esimerkiksi kunnan rakennusjärjestys sanoo, niin että ei aiheuteta toisen kiinteistölle haittaa.
Toisaalta jos naapuri ei ole innokas yhdessä sopimaan, molemminpuoleisesta joustamisesta, se herkästi tarkoittaa vaikeampaa yhteiseloa jatkossa. Toisaalta sitten varmaan molemmat kiinteistöt jatkossa kehittävät kiinteistöjään naapurikiinteistön etua huomioimatta. ( voi olla hyväkin asia )