Mitoitus Oulu OKT 183m2

[Roobertti]

Heipähei foorumilaiset.
Vähän aikaa olen lurkannut, mutta nyt olisi eka postaukseni ja heti pyytämässä jotain. Arvostaisin jos osaisitte vähän antaa suuntaviittoja tulevaan energiaprojektiini
Latelen tietoja esimerkkipostauksen pohjalta joten voi olla vähän tuhdisti ja liikaaki, saa poimia tarvittavan:

Kohde Oulun kaupungissa.
V. 2002 rakennettu 1½-kerroksinen talo, aikansa U-arvoilla tehty, aika tiivis talo (huomaa takkaa polttaessa), ei suuria ikkunoit yms. muuta turhaa lämpöhukkaa.
Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat 12mx9m pyöreästi, 1½-kerroksinen. Eristettä seinissä 200mm. Katossa puhallusvillaa 400(?). Maanvarainen laatta ja alla 100(?)mm rytoksia.
Asuinala 166m2 (alle 160cm korkeat tilat) 183m2 kokonaisala ja tilavuus 570m2.

Lämmitys tällä hetkellä 1800l sähkölämmitteinen vesivaraaja josta alakertaan lattiaan vesikierto ja yläkertaan pattereihin vesikierto (tämä pitää purkaa jotta mahtuu uusi järjestelmä).
Sähköä käyttösähkö+lämmitys 26000kWh/v aika tarkalleen. 4hlö perhe. 2 heittokuutiota puuta lämmityksen kyljessä, enemmänkin tunnelmapolttoa kuin varsinaisesti lämmitystä
Hox! Sähkössä myös 21m2 puolilämmin autotalli, joten käyttösähkö + autotalli poistaen olisiko lämmityssähkö 20000kwh(?).
Autotalli on erillinen rakennus jonka ajattelin lämmittää erillisratkaisulla.

Ilmanvaihto LTO (Ilto Econo 400) eli ei sähkövastusta vaan vedellä lämpiävä lisälämmitys.
Tontilla kallion päällä 10-20m irtomaata ja kaivolta lämmitystilaan tulisi maavetoa noin 5-10m.

Olen saanut jo muutaman tarjouksen avaimet käteen-hommana mutta hirveästi ei luottamusta herätä kun kaikilla pakettien sisältö toisiinsa nähden (laskelmineen) poikkeaa selvästi.
Toki osa syytä on se, etten itse osannut tarkentaa riittävästi tarjouspyyntöä, mutta maallikko kun olen niin annettakoon anteeksi.

Tarjouksena saatuja:
1) Thermia Diplomat Optimum 10kW + 200m kaivoa
2) Viessmann Vitocal 300-G invertteri (tai vastaava on/off) 1,7-8,4kW + 390L käyttövesivaraaja + 100L puskurivaraaja + 160m kaivoa
3) Nibe F1245-8 8kW + 100L puskurivaraaja + vesipatteri kattilahuoneeseen + porakaivo 180m

Eli kysymyksiä:
- Jakaisiko joku mitoittaa järjestelmän tai "tarkistaa" onko tarjotut laitteet kohteeseen järkeviä
- Puskurivaraaja ilmeisesti järkevä kun on yläkerta pattereilla? Vai onko jopa välttämätön?
- Luovuttaako maalämpöpumppu sen verran vähän lämpöä tekniseen tilaan, että sinne kannattaa rempan yhteydessä asentaa patteri (nyt tilaa lämmittää laitteet pelkästään).
- Yhden tarjoajan mielestä laitteen sisäinen lämminvesivaraaja ei ole riittävä kun perheessä on pieniä lapsia ja eläimiä ja tarjosi 390L vesivaraajan lisäksi. Tämä vissiin ihan järkevä? Perheessä 2aik. 2pientä lasta (tulevaisuudessa lisää) ja elukoita.

Haluaisin myös suosituksia laitteista (voi olla muukin laite kuin mistä olen tarjoukset saanu) kun laite tulee makuuhuoneen seinän taakse ja sen pitää olla mahdollisimman hiljainen. Onko On/Off laite vai Invertteri tällaisessa tapauksessa parempi? Lisäksi jos osaatte suositella laitteita/valmistajia joilla etähallintaominaisuudet ovat hyvät, eli vähintään Wifin kautta perussäätöjen teko ja laitteen luku pitäisi onnistua.

Kiitäs paljon jo etukäteen neuvoista. Olen lukennut teidän juttuja täällä jonkinverran ja arvostan suuresti insinöörismiehenä tällaisten tietotaitojen ja kokemusten yleistä jakamista meille maallikoille kun noi myyntimiehien puheet joskus saattaa johdattaa harhaan teknisistä faktoista.

Robertti

[euroshopperi]

Tässä huomaa aika selkeästi tuon maalämmön ehkä tärkeimmän osan taas kerran. Kaivoja tarjotaan Oulun tasolla 160-200 m pelkästään se silmälläpitäen, että hinta tulee sitäkautta houkuttelevaksi.
No enempiä jaarittelematta suosittelen lähtemään liikkeelle laadukkaasta kaivosta ja pyytämään sen jälkeen kaikilta tarjouksen samanmittaisella kaivolla. Jättää ne kauppiaiden laskelmat sen osalta omaan arvoonsa, joissa kehutaan, että meidän laskuri on niin etevä, että sillä saadaan kaivostakin parempi lyhyemmillä metreillä. Se, että hyvä maalämpöratkaisu maksaa enemmän pitää vain hyväksyä. Omalla kohdalla esim hinnat asettui 18 000 - 23 500 € väliin ja piti sisällään koko kirjon. Kaivot 180-250 m oli alkutarjous, joka ylimmällä mitalla vissiin rajoittui sen takia, että hintaa alkoi kertyä kohtuu paljon jo ja kauppiaita pelotti enemmän kuin itteäni. Porari tuumasi, että kyllä tässä vielä onnistuu lisääkin laittaa, jos vain haluat, kun oli päätetty kaupoista 2 x 150 m kaivoista. No sanoin, että laita sitten 30 m lisää ja lasku perään. Eli 24 500 € oli lopullinen hinta. 180 m kaivo olisi varmuudella ollut täysin riittämätön ja koko järjestelmästä pelkkää harmia koko rahalla ja vielä toisellakin.
Meillä on tulo pysynyt aina +:n puolella, lukuunottamatta niitä muutamaa viikkoa joskus alkuaikoina, jolloin oli -30 asteen pakkasia, eli myös kone on pysynyt vähintään nimellistehoisena. Vastuksia ei ole käytetty koko historian aikana yhtään kWh:ia, kun kone pystyy tekemään lämmintä vettä helposti 58 asteen kierrolla, jolloin saadaan lämminvesivaraajan keskianturilla 50 asteista ja yläosaan 58 asteista käyttövettä 390 L.
Äkkiseltään näyttäisi kysyjälle tarjotun Ouluun kyllä metrejä vähänlaisesti ja tosiaan pyytäisin tarjouksen kaikilta ihan samoilla metreillä. Kauppiaan on ihan turha yrittää kiemurrella sillä, että juuri heidän laitteensa onnistuu löytämään paremmin jostain vapaana kuljeskelevia Watteja ja siksi pärjätään pienemmillä metreillä juuri heidän tajouksessaan. Ainoa hyvä selitys olisi, että laite vain yksinkertaisesti on niin paljon huonompi, ettei se saa tehoa kunnolla otettua.

[Roobertti]

... omalla kohdalla esim hinnat asettui 18 000 - 23 500 € väliin ja piti sisällään koko kirjon...
... kun oli päätetty kaupoista 2 x 150 m kaivoista. No sanoin, että laita sitten 30 m lisää ja lasku perään. Eli 24 500 € oli lopullinen hinta...

... äkkiseltään näyttäisi kysyjälle tarjotun Ouluun kyllä metrejä vähänlaisesti ja tosiaan pyytäisin tarjouksen kaikilta ihan samoilla metreillä...

Kiitos vastauksesta ja näkemyksestä.

Eli kaivon kannattaisi olla 200m tai enemmän? Mitenhän tätä osaisi itse arvioida jotta voisi pyytää tarkennuksen tarjouksiin? Tontin pienuuden vuoksi itsellä ei ole mahdollista tehdä kahta kaivoa vaan energia on saatava yhdestä syvemmästä.

Omat tarjoukset on ollut 20000-22000e avaimet käteen-menetelmällä. En osaa sanoa onko kallis, mutta sinun järjestelmään peilaten vähän siltä vaikuttaa. Milloin ja minne sinun järjestelmä tehtiin, voiko selittyä inflaatiolla/sijainnilla?

[euroshopperi]

Tämä on hieman Espoosta etelään. 2013 tuli asennus. Tomppeli sulle voi varmaan jotain laskeakin, kunhan annat hieman tietoja. Ei noita kaivoja oikein saa millään niin tehokkaiksi, että siitä seuraisi jotain ongelmia ylitehoista. Rahalla saa vain parempia. Muut laitteet on melkolailla samoissa hinnoissa. Kauppiaat on edelleen suurin ongelma, kun hintojen liikkumavara päätyy jatkuvasti lopulta siihen kaivon minimointiin. Asiakas saattaa palata realiteetteihin vasta vuosien kuluttua, kun alkaa jäähtyminen oikeasti vaikuttaa. Kaupat on tehty ja ostaja on jäänyt jo monta vuotta sitten omilleen. Ota tähtäimeen törkeän hyvä kaivo ja kysyt sillä tehtynä kaikilta tarjoukset. Unohdat niiden selittelyt halvennuksista muka nerokkaammalla mitoitusohjelmalla tehdyistä ja kaikkein ylimmällä konttorijärjellä lasketuista. Inverttereiden tultua markkinoille esim osatehoisia tarjoavat ovat pääsääntöisesti petkuja. Niiden alempi hinta perustuu melkein järjestään kohtuu törkeästi alimitoitettuun kaivoon. Tai ainakin ne, joista itte kuullut.
No lähde nyt kuitenkin hyvillä mielin liikkeelle, niin hyvä tulee. Tomppeli tarjoaa jo runsaasti avainapua lähtöön, kunhan saa hieman tietoa kohteesta.

[euroshopperi]

Kaivon hinnasta muistaakseni 80 % on työtä. Jos saat tuollaisia sovitettua kotitalousvähennysten sisään, niin vedät sinne törkeän 250 m kaivon kunnon geoduo putkella ja nautit vaivattomasta elämästä. Joku oli jo siis laskenut 10 kW tehoisen laitteiston, niin sillä varjolla täysin hihasta vetäen. Pelivara ei ole pahitteeksi. Ittellä on sitä runsaasti yli tuolla 17 kW koneella ja saattaa muutama kymmenys hävitä COP luvuista, kun ylitehoa on luokkaa 5-7 kW . Täällä on toisella Topikilla hyvä varoittava kertomus noista kauppiaista. Kysyttäessä oli Tomppeli laskenut, että kaivoa 281 m, niin hyvä tulee Rovaniemelle. No sitten kauppias saanut laskettua metrejä, että 210 m on hyvä ja halvempi. Nyt taitaa vain alkaa hommat jäätyä ja saa keksiä sitten ratkaisua sille. Ei tuollainenkaan helposti kiinnostaisi, että saa alkaa johonkin Plastik Padding hommiin hetimiten.

[Roobertti]

Nyt meni mielenkiintoiseksi. Yksi tarjoaja lämmitysmäärään nähden (22000kWh) laski 3-12kW invertterin ja sille kaivoksi 232m. Toisella 11KW koneella sitten 270m kaivoa ehdotti.

En ymmärrä miten tämän alan toimittajat voi olla näin sekaisin vai onko tämä todella härskiä oman asian ajamista? Ei voi olla noin paljon hajontaa että 160m - 270m vaihtelee suositeltu kaivo ja alle 8kW tehosta 12kW tehoon vaihtelee ehdotettu kone. Sehän on 50% vaihtelu.

Jos omalla alallani tekisin jotain tällaista niin kyllä siitä lehtiin kirjoiteltaisiin.
Pitää varmaan opetella itse mitoittamaan kone ja kaivo että saa jotain luotettavaa pohjaa hankkeelle 😁😁

[euroshopperi]

270 m kuulostaa ihan kelpuulliselta jo ihan pelkällä hihavakiolla. 50 mm putki, tai Geoduo. Ei noista metreistäkään aina mitään takuuarvoja saa ja niiden tehokkuus saattaa vaihdella melkoisesti kallion mukaan. Jos ei ole ihan viimeisimmästä pennistä kiinni, niin hyvä kaivo on ykkösprioriteetti. Laitteita saa jos jonkinnäköistä sitten. Ittellä on pientä harmitusta, etten ottanut samointein suoraan 2 x 180 m, jota joku foorumilla vihjaisi. 7 vuoden sähkönkulutus pelkälle kompressrille on 55 128 kWh, eli vuotta kohti tullut vajaa 7 900 kWh. Lämmöntarve siis luokkaa 35 000 kWh vuodessa max. Tähtäsin alunperin siihen, että tulo pitää pysyä + puolella, jotta saan tehtyä lämpimän veden kompressorilla. 60 astetta on raja vanhoilla kompressoreilla ja 58 on käytännössä vielä riittävän toimintakelpoinen tuohon 390 L varaajaan. Tällä saa 50 astetta säiliöön 1/2-väliin helposti ja katolle tuo 58 asteinen. 500 L puskurivaraajassa on myös käyttövedelle esilämmityskierukka, joten vettä riittää melkoisen hulppeasti käyttöön. Eikä tuo lisää käyttökustannuksia yhtään, vaikka varastoa onkin reilusti.
Täällä sivuillahan on laskuri, jolla voi ittekin laskea tarpeensa. Muistat vain pyytää tarjouksen samoilla metreillä, niin saat oikean hinnan vertailuun.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Tässäkin mitoituspyynnössä oli jäänyt ilmoittamatta lämmitetty ala kerroksittain. Laitoin alat arvaamalla, mutta voivat olla ihan väärin. Laskelmasta voi tulla virheellinen puutteellisten lähtötietojen takia. Toivomukseni on saada mahdollisimman hyvät lähtötiedot.

Lämmitys tällä hetkellä 1800l sähkölämmitteinen vesivaraaja josta alakertaan lattiaan vesikierto ja yläkertaan pattereihin vesikierto (tämä pitää purkaa jotta mahtuu uusi järjestelmä).

Ymmärsin tekstistäsi, että yläkertaan tulisi lattialämmitys. Onko oikein?
Laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä; kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Roobertti”   OULU   (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C  -  menovesi lämpötila max 34 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Talon alakerta 2002: Lattialämmitys, 21°C, 96 m2, 250 m3:   3,15 kW   10 648 kWh
- Talon yläkerta 2002: Lattialämmitys, 21°C, 87 m2, 183 m3:   2,40 kW   6 603 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   5,55 kW   17 251 kWh

• Kiinteistö,  183 m2,  432 m3       5,3 COP   5,20 kW   17 251 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,165 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,4 SCOP   6,3 kW   22 051 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 664 kWh   0,48 kW   20 387 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   20 387 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            6,30 kW   20 387 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 85   Luokka = B )   20 387 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -32 °C
- Maasta kerätään          ( 4,4 COP)   5,1 kW   15 727 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   4 660 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 660 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 334 kWh

• Tarvitaan 185 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   185 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 185 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   370 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,4 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,38 l/s = 22,8 l/min = 1368 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   33 kPa = 0,33 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 430 metriä  = 2 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,3 m   14 kPa = 0,14 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

[euroshopperi]

No niin. Eihän ne laskut nyt pahasti pielessä ollut, mutta miten niihin on saatu noin isot heitot. Pikku invertterilläkin näyttäisi pärjäävän, mutta se välikoko voisi houkutella enemmän, ettei ihan tarvii ruuvia vääntää tappiin asti. 200 m Ouluun riittäisi jo hyvinkin kaivoa. Jos meillä menee kaivot nollaan pidemmällä pakkasella tuolla 35 000 kWh vuotuisella, niin aika lähellä tuosta puolilla pärjäisi kyllä ja muutama Oulun metri päälle. Huipputeho kannattaa myös ottaa huomioon, että kaivo kestää vuosienkin päästä.
No varmaan nyt jo hieman virkeämpi mieli tulee Ouluun laskelmasta.

[Roobertti]

Kiitos Euroshopperi ja Tomppeli molemmille ihan mielettömästi. Pyytteetöntä apua on herran vuonna 2021 vaikea saada mistään, olette upeita

Kaivelin energialaskelman ja löysin sieltä tarkempaa tietoa jos jaksat vielä laskelman päivittää:

Ulkoseinät A=172m2 (U-arvo 0,17), osuus lämpöhäviöstä 20%
Yläpohja A=183m2 (U-arvo 0,16), 20%
Alapohja A=183m2 (U-arvo 0,17), 21%
Ikkunat A=35m2 (U-arvo 1,2), 29%
Kylmäsillat, UxA (W/K) 13,1, 9%

Alakerta: Huoneistoala 98m2 ja kerrosala 114m2. Tilavuus 370m2. (huonekorkeus 2,7m)
Yläkerta: Huoneistoala 68m2, kerrosala 69m2. Tilavuus 190m2 (huonekorkeus 1,2m....2,5m).
Eli yhteensä 183m2, tilavuus 560m3.

Yläkerta patterit (tällä hetkellä menee 60 asteinen vesi sähköllä lämmitettynä, ei ollut tarkoitus laittaa lattialämmitystä).
Alakerta lattialämpö (30-40 asteista mennyt abouttia nyt).

Eli nyt alkas houkuttamaan paketti: Viessmann Vitocal 300-G invertteri 1,7-8,4kW + 390L käyttövesivaraaja + 100L puskurivaraaja + 200m kaivoa.

Ja jos pystyt, niin laita vaan laskelma minun sähköpostiin, se pitäisi olla linkattuna minun profiilissani.

Kiitos, Roobertti.

[euroshopperi]

Jos pattereita on, niin nekin voi ehkä joskus päivittää maalämpöön sopivaksi. Tuollainen 60 asteen menovesi on kyllä täydellistä myrkkyä maalämmölle. C22 on hyvä mallina maalämmölle ja kokona voi ottaa huoletta niin ison, kuin kehtaa, tai pystyy laittamaan. Jotkut on päässy jopa reilusti alle 40 asteisiin tulolämpöihin, kunhan vain runkoputket on tarpeeksi väljiä. Invertteri on loistava valinta patteritalouteen. Puskuriaraajakin on ehkä jo silloin tarpeeton. Teillä tulee pieni filosofinen muutos, kun 1800 L sähkökattila lähtee ulos. Nyt jää enää se 390 L käyttövesi, jota pidetään kunnon lämmöissä. Loput lämmöt pyritään laskemaan mahdollisimman alas, jotta kompressorilta saadaan mahdollisimman suuri lämpömäärä käyttöön. Kaivoon voi edelleen uhrata laatua, jos kukkaron kyvyt riittää. Siitä ei saa haitallisen tehokasta edes yrittämällä.
Onnea ja menestystä projektille.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 7,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Roobertti”   OULU   (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 47 °C  -  menovesi lämpötila max 58 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Talon alakerta 2002: Lattialämmitys, 21°C, 108 m2, 292 m3:   4,32 kW   13 785 kWh
- Talon yläkerta 2002: Patterilämmitys, 21°C, 75 m2, 180 m3:   2,63 kW   7 132 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            6,95 kW   20 917 kWh

• Kiinteistö,  183 m2,  472 m3          3,4 COP   6,60 kW   20 917 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,165 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,3 SCOP   7,7 kW   25 717 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 664 kWh   0,50 kW   24 053 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   24 053 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,70 kW   24 053 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 105   Luokka = C )   24 053 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -32 °C
- Maasta kerätään          ( 3,3 COP)   5,4 kW   16 688 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 365 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 365 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     2 374 kWh
• Tarvitaan 193 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   193 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 193 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   386 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,7 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   37 kPa = 0,37 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 456 metriä  = 2 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,3 m   15 kPa = 0,15 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.