Lämpökaivo jäätyy? Mikä avuksi

[Tupi]

Eli kyseessä reilut neljä vuotta pyörinyt järjestelmä täällä Rovaniemellä. Kaivo on ollut aina kylmä, mutta nyt kun pitänyt pari kuukautta reilusti pakkasia, alkaa oikeasti arveluttamaan. Tällä hetkellä meno nesteen lämpötila on noin -1/-2 ja paluu -5 tietämillä. Eli deltakin on jo aika iso, muutenkin tuo -5 tuntuu jo aika kylmältä. Alkuvuosina ongelmaa oli mutasihdin kanssa, mutta nykyään siellä ei ole mitään ollut. Just tarkistin jälleen.
Joten mitä tehdä, että saisi kaivoa lämpiämään/palautumaan? Kaivon keruu pumppu jatkuvalle?
Pakottaa pyörimään sähköllä?
Vai jotain muuta?
Lämpöä pumppu kuiten tekee hyvin ja vastuksia ei käytä juuri ollenkaan.

Tupi

[PS]

Eikö kannattaisi sallia sähkövastausten käyttö pienellä teholla rinnalla? Kustannus pahimpien pakkasten yli kohtuullinen. Jäähän veto tuottaisi monenlaista uutta puuhasteltavaa.

Tietysti jos urheiluhengellä vedetään ja intohimona vastausten käyttämättä jättäminen niin se on asia erikseen.

[aksutre]

Kaivosi on hieman alimittainen 8 kW pumpulle. 30 m lisää niin jäätymisngelmaa ei olisi. n. 1-1.5 kw otetaan koko ajan likaa.
Huomioithan sen että sähkövastuksen käyttöä ei kannata pelätä. Pumpulle kun menee-5 asteista tavoitellun +3 sijaan putoaa pumpun tuottama teho n.30% eli jos teho on 8kW oletuksena niin se on -5 nesteellä enää 5.6 kW.
Tämän johdosta pumppu myös käy 24h, jos tuleva lämpötila olisi +3 se kävisi saman tehon tuottamiseksi 30% vähemmän eli 16H/24H. Maksat siis joka tapauksessa 8x2.5 kWh=20 kWh /vrk  turhasta sähköstä ilman vastustakin. Sillä saat jo lähes 1kW vastuksen käyttöön jatkuvasti ja 80eur lisäkustannuksella  voit pitää 3kW vastusta päällä pari viikkoa. Vajaalla satasella ei sano huoltomies kun käsipäivää kun jäätynyttä kaivoa tulee katsomaan.
Eli lyhyesti sähkövastus päälle, mielummin "auto" tilaan silloin pumppu toimii optimaalisesti siten kun valmistaja on suunnitellut sen toimivan. Meistä kukaan ei ole nii neropatti että normaalitilanteessa  saisi pumpusta käsisäädöillä oleellista säästöä valmistajan oletusasetuksiiin nähden 

[Lappanen]

Huoltovalikosta pienin keruu ulos -asetus pari astetta korkeammalle vaikka -6C (vakiona -8C) niin pumppu alkaa rajoittamaan kaivosta otettavaa tehoa kun tuo raja lähestyy ja ottaa sitten niitä vastuksia käyttöön tarvittaessa.

[jmaja]

Aloittajalla on on-off pumppu, joten ei se rajoita tehoa, vaan sammuu, jos keruu menee alle asetuksen.

Hirsitalo Rovaniemellä. Kuinka paksua hirttä? Onko lisäeristystä? Lämmitysenergiantarve voi olla melkoinen. Tuolla kallio on kylmää lähtökohtaisesti, kun keskilämpötila on alhainen. Kuka on mitoittanut kaivon? Laskematta kuulostaa reilusti alimittaiselta.

[Lappanen]

Kyllähän se MLP silloin rajoittaa kaivosta otettavaa tehoa, jos se ei ota sieltä mitään tehoa. Joten käyttää vastuksia. Sulaisiko keruuputken pintaan kertynyt jää nopeammin jos pitäisi keruun pumpun jatkuvalla käytöllä pakkasjakson yli?

[jmaja]

Rovaniemiellä kaivo on väkisin aika kylmä. Onko tarpeen rajoittaa mitään? Jos on, on mitoitus ehkä pielessä. Riippuu mitä on tilattu. Takuu?

[seppaant]

Eli kyseessä reilut neljä vuotta pyörinyt järjestelmä täällä Rovaniemellä. Kaivo on ollut aina kylmä, mutta nyt kun pitänyt pari kuukautta reilusti pakkasia, alkaa oikeasti arveluttamaan. Tällä hetkellä meno nesteen lämpötila on noin -1/-2 ja paluu -5 tietämillä. Eli deltakin on jo aika iso, muutenkin tuo -5 tuntuu jo aika kylmältä.

Jos keruu on jo pitkään toiminut noilla lämpötiloilla, niin kaivo on todennäköisesti jo jäässä.
Useimmissa tapauksissa kaivon jäätymisestä ei ole haitaa.
Jäätymisen haitalliset vaikutukset näkyvät kahdella tapaa.
- Paisunta-astian pinta nousee tai kalvopaisunta-astian paine kasvaa.
- Jää nostaa keruuputkia kaivosta ylös. Tarkasta kaivosta onko putket nousseet.
Jos näitä ilmiöitä ei ole, niin jäätymisestä ei ole haittaa.
Jos kaivoon menevän liuoksen lämpötila laskee n. -9 C:een niin sitten höyrystimen jäätymissuojaus pysäyttää koneen ja sen jälkeen on jatkettava vastusten varassa.

Edit: korjattu jäätymissuojan lämpötilaraja

ATS

[Tupi]

Mitoituksessa oli 200m, otin siis tuon 10m lisää. Ois näköjään pitänyt ottaa viel enemmän.. Laitoin illalla keruupumpun jatkuvalle, mutta ei tuosta taida enää apua olla, kun plussan puoleista nestettä ei näytä kaivosta tulevan. Pistetäänpä siis vastukset päälle. Kannattaako ne laittaa nyt alkuun jatkuvalle vai säätää asteminuuteista tulemaan mukaan?
Ja paisuntasäiliön pinta on noussut, kuten on tehnyt ensimmäistä talvea lukuunottamatta joka vuosi. Tämä talvi vaan ollut raju, kun ei ole suojalla käynyt kuin joulukuun alussa viimeksi..

[aksutre]

Mitoituksessa oli 200m, otin siis tuon 10m lisää. Ois näköjään pitänyt ottaa viel enemmän.. Laitoin illalla keruupumpun jatkuvalle, mutta ei tuosta taida enää apua olla, kun plussan puoleista nestettä ei näytä kaivosta tulevan. Pistetäänpä siis vastukset päälle. Kannattaako ne laittaa nyt alkuun jatkuvalle vai säätää asteminuuteista tulemaan mukaan?
Ja paisuntasäiliön pinta on noussut, kuten on tehnyt ensimmäistä talvea lukuunottamatta joka vuosi. Tämä talvi vaan ollut raju, kun ei ole suojalla käynyt kuin joulukuun alussa viimeksi..

Eiköhän nuo vastukset kannata laittaa "valmiustilaan"= auto toiminto. Näyttäisi olevan portaittain käytössä 1-7 kW. Kaivon lämmöt lähtevät nousuun kun vastukset menevät päälle. Kyllä noilla leveysasteilla talon lämmitystehon tarve on kovilla pakkasilla hyvinkin 10 kW+, eli vastusta kyllä oikeasti tarvitaan pumpun apuna talviaikaan. Kun kaivo pysyy plussan puolella pumppu+vastus tuottaa 8+7 = 15 kW kokonaistehon joka kyllä riittää pitkillekin pakkasjaksoille.

[Tupi]

Yön pumppu oli pelkällä sähköllä, nyt laitoin kompuran takaisin mukaan. Litkut nousi plussan puolelle, tosin juuri ja juuri. Lämpötila täällä on nyt noussut tuonne -14 korville ja ongelma on nyt se että auto-tilassa asteminuutit ei nouse niin korkealle että ottaisi vastuksia mukaan. Asetukset on nyt käynnistys -120, lisälämmön säädin pienimpään eli 100 ja siitä portaat myös pienimpään eli 10. Pitäiskö vaan käynnistyksen asteminuutit laskea pienemmäksi? Mutta silloinhan pumppu taasen huutaa jatkuvasti. Vai antaisinko pyöriä pelkällä sähköllä useamman päivän? Näyttää säätiedotus lupaavan taas seuraavaksi viikoksi päälle -20 yölämpötilat, niin jaksaako pelkät vastukset lämmittää?

[WPF]

Eli kyseessä reilut neljä vuotta pyörinyt järjestelmä täällä Rovaniemellä. Kaivo on ollut aina kylmä, mutta nyt kun pitänyt pari kuukautta reilusti pakkasia, alkaa oikeasti arveluttamaan. Tällä hetkellä meno nesteen lämpötila on noin -1/-2 ja paluu -5 tietämillä. Eli deltakin on jo aika iso, muutenkin tuo -5 tuntuu jo aika kylmältä. Alkuvuosina ongelmaa oli mutasihdin kanssa, mutta nykyään siellä ei ole mitään ollut. Just tarkistin jälleen.
Joten mitä tehdä, että saisi kaivoa lämpiämään/palautumaan? Kaivon keruu pumppu jatkuvalle?
Pakottaa pyörimään sähköllä?
Vai jotain muuta?
Lämpöä pumppu kuiten tekee hyvin ja vastuksia ei käytä juuri ollenkaan.

Tupi

Hyvinhän tuo pyörii! Kelit lämpenee niin kaikki ok.
Kyllä se sitten matalapaineesta herjaa kun alkaa tökkimään. Niinkauan anna se tehdä tehtäväänsä.

[PS]

Onkohan tuossa asetusvalikot samoin kun omassani?

Helpoimmin tuo kävisi siten että käyttövesisyklin aluksi nostat menovesitavoitteen sisälämpötilapyyntiä korottamalla korkeammalle ja näin asteminuuttivelka kertyy nopeammin täyteen. Laita samalla lisälämmityksen pysäytys riittävän korkealle. Tuo tarkoittaa sitä, että ulkolämpötilan keskiarvo pysyy rajaa kylmempänä.

[Roori]

Hyvinhän tuo pyörii! Kelit lämpenee niin kaikki ok.
Kyllä se sitten matalapaineesta herjaa kun alkaa tökkimään. Niinkauan anna se tehdä tehtäväänsä.

No en kyllä nyt noin sanoisi, kaivovelan korko% on 'epäedullinen' ja tilanne ei tule paranemaan ajan kanssa muutakuin siirtämällä Rovaniemi Uudellemaalle ja tuo lienee mahotonta. 

Jotain täytyy ajatella tekevänsä, joko hyväksytään alimittaisuus ja käytetään vastuksia apuna joka talvi kylmyyksien mukaan tai keruuta lisää jollain tapaa.

Onko tämä jonkun toimittajan 'takuumitoitus' että voi sinne soitella, mitä pikimmiten, vai löytyykö mitoittaja heti eteisen peilistä? 

[aksutre]

Jotain täytyy ajatella tekevänsä, joko hyväksytään alimittaisuus ja käytetään vastuksia apuna joka talvi kylmyyksien mukaan tai keruuta lisää jollain tapaa.

Taitaa ola järkevin tapa tuo vastuksien käyttö. Kaivon lisämetrit tai uusi pumppu maksavat pumpun elinkaaren  lisäsähkön verran.

[Roori]

Taitaa ola järkevin tapa tuo vastuksien käyttö. Kaivon lisämetrit tai uusi pumppu maksavat pumpun elinkaaren  lisäsähkön verran.

Uusi pumppu ei paranna tilannetta ellei osta jotain eriitäin vanhaa mallia jolla on huonompi COP. 😉

[aksutre]

Invertteri vois auttaa, säätää liuospumppua, kiertovesipumppua  ja kompuraa, osaa myös käyttää tarvittaessa vastusta. Kaivolle pahin on jatkuva maksimiteho.

[Roori]

Invertteri vois auttaa, säätää liuospumppua, kiertovesipumppua  ja kompuraa, osaa myös käyttää tarvittaessa vastusta. Kaivolle pahin on jatkuva maksimiteho.

Suattaapi olla näissä on/off koneissakin liuospiirin valvontaa ja parametria millä säädetään min liuos lämmöt ja ottaa vastusta apuun...ei varmaan kaikissa, aloittajan Nibessä voi olla!?

[aksutre]

inverter ión huomattavasti tehokkaampi verrattuna on/off pumppuun 30-60% teholla. Isommilla tehoilla 70-100% on ero marginaalinen on/off pumppuun.
Järjestelmät ovat erilaisia mutta käytännössä tuttavan 10kW on/off on tulo laskee pakkasillla herkästi -2 astetta pakkaselle kun oma pumppu pysyy tulo +3 asteessa suunnilleen samalla 9-10kw teholla. kaivossa eroa 10m. Eli käytännössä inverter ei kuormita kaivoa läheskään samalla tavalla, lämpötila pysyy plussalla ja hyötysuhde korkeana. Teoriassa pitäisi olla toisinpäin, kun inverter osateholla ottaa enemmän kaivosta irti En oikein keksi muuta syytä kuin pitkän lämpimän ajan keväästä syksyyn. Inverter otta silloin kaivosta vain mitä tarvii, on/off aina 100%. on/off  tarvirtsee varajan lämmitykseen ( lämpöhäviö) inverterin voi kytkeä suoraan lämmityspiiriin.

[seppaant]

Inverter otta silloin kaivosta vain mitä tarvii, on/off aina 100%.

On =100% ja off=0% Eli keskimäärin = sama kuin inverter.

ATS

[aksutre]

On =100% ja off=0% Eli keskimäärin = sama kuin inverter.

ATS

Noinkin voi asian ajatella.Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu invertteri pumpun olevan hyötysuhteeltaan 10-25% parempi, joten saman tehon tuottamiseksi käyntiaika on pienempi.

Tulee myös muistaa että U-putken lämmönkeräyskyky on heikko korkean lämpövastuksen vuoksi, eli lämmön- siirtoaineen ja kallioperän lämpötilaero on suhteellisen suuri. Invertteri auttaa tähänkin, osateholla maahan menevä lämpö on yleensä reilusti olussan puolella ja täten lämpösiirtymä itse kaivossa on parempi johtuen pienemmästä lämpötila-erosta. Invertteri pumppu voi tätä hyödyntää säätämällä liuospumpun nopeutta. Eli monesta pienestä palasesta koostuu tuo parempi hyötysuhde.

Pitäkin laittaa kokeeksi on/off tyyliin liuospumppu täysille ( nyt 50-60% ) ja katsoa nouseeko meno/tulo lämpötilat kaivolle. 

[jmaja]

Jos hyötysuhde eli COP on parempi, otetaan kaivosta enemmän energiaa eli kallio jäähtyy enemmän.

Silti voi keruuneste olla lämpimämpää, jos on-offin hetkellinen teho on merkittävästi suurempi. Mutta miksi olisi kovimmilla pakkasilla.

[Matias]

Eli monesta pienestä palasesta koostuu tuo parempi hyötysuhde.

On/off pumpuissa kompressorin taukojakson aikana keruuliuoksen lämpötila nousee kaivon veden lämpötilaan ja liuoksen ensimmäisellä  ,n 15min, kierroksella keruuuliuoksen lämpötila on korkeampi ja hyötysuhde parempi

[aksutre]

Nyt on testattu, liuosspumppu 100% teholla.
Lähtötilanne oli n. 50% teho a kompressori minimillä 4.8 kW, paluu 4.9 ja meno 1.8
100% nopeudella pumppu nosti tehon heti 7.4kW kun paluu nousi 6.0 asteeseen, meno  3.3
Pidemmän jakson jälkeen teho vakiintui 5.8 kW minimiin ja kaivon lämmöt  4.9 meno 2.9

Kaivossa on vapaalla kierrolla 5.8 astetta,  joten pumppu pyrkii asteen verran matalanpaan lämpötilaan optimaalisen lämmönsiirron saavuttamiseksi .Vaikka siis säätää pumpun asetukset väärin niin se pyrkii korjaamaan virheen . On/ offissa vastaava ei ole mahdollista, kaivon lämpöön verrattuna sinne menevä laskee useita asteita kompressorin käydessä ja lämmönsiirto kaivossa heikkenee, kun tarve olisi toisin päin. Maan lämpötila on melko tasaista 50m alaspäin, toki lämpenee syvemmälle mentäessä, mutta nuo jäätymisongelmat koskevat kaivon yläosaa (0-15m maan pinnasta).jos pitkään rasittaa kaivoa -5 asteen meno ja -merkkisellä paluulämmöllä  niin kaivo saattaa jäätyä 5-10v aikana käyttökelvottomaksi. Inverter pumppu siis pitää on/offiin verrattuna lämpökäyrät tasaisena ja lämmönsiirron optimaalisena. Jäätymisriski on pieni inverter pumpulla.

[luu5]

Nyt on testattu, liuosspumppu 100% teholla.
Lähtötilanne oli n. 50% teho a kompressori minimillä 4.8 kW, paluu 4.9 ja meno 1.8
100% nopeudella pumppu nosti tehon heti 7.4kW kun paluu nousi 6.0 asteeseen, meno  3.3
Pidemmän jakson jälkeen teho vakiintui 5.8 kW minimiin ja kaivon lämmöt  4.9 meno 2.9

On teillä lämmin kaivo, vaikka matala.

[aksutre]

On teillä lämmin kaivo, vaikka matala.

Pohjavesi virtaa jopa niin paljon että alta 35bar poralla ei pääse syvää reikää tekemään tälle alueella.

[jmaja]

Ihan sama onko on-off vai invertteri, pitää pumpun tuottaa talon vaatima energia ja samalla COPilla otetaan sama energia kaivosta. Jos tarve vastaa on-offia, pitää myös invertterin käydä samalla teholla. Myös on-offissa voi säätää keruupumpun nopeutta. Tuolloin ei siis ole mitään eroa.

Sitten lämpimällä kelillä on-off käy pätkiä ja invertteri pienellä teholla. Tuossa voi jotain eroa olla, muttei se merkittävä ole, koska keskimäärin otetaan sama teho.

[aksutre]

Ihan sama onko on-off vai invertteri, pitää pumpun tuottaa talon vaatima energia ja samalla COPilla otetaan sama energia kaivosta. Jos tarve vastaa on-offia, pitää myös invertterin käydä samalla teholla. Myös on-offissa voi säätää keruupumpun nopeutta. Tuolloin ei siis ole mitään eroa.

Sitten lämpimällä kelillä on-off käy pätkiä ja invertteri pienellä teholla. Tuossa voi jotain eroa olla, muttei se merkittävä ole, koska keskimäärin otetaan sama teho.

Eipä ole Nibessä tai muissakaan keruupumpulle muuta säätöä kuin ajoittainen / jatkuva. Käynnistyy ja sammuu kompressorin mukaan tai on aina päällä.  Eiole myöskään tullut yli 5.5 COPilla olevaa on /off pumppua vastaan ainakaan nykynormin mukaan mitattua.

[seppaant]

Vähän aihetta sivuten.
Olen tutkinut kaivon lämpötilan käyttäytymistä on-off koneen erilaisilla käyntiaikasuhteilla.
Minulla on kaivon vesitilassa lämpötila-anturi 25 metriä maanpinnasata ja 15 metriä veden pinnasta eli todennäköisesti kaivon kylmimmässä kohtaa.

Tulokset;
- käyntiaikasuhde n. 3%  -> lämpötilan huojunta n. 0,4 C. Tilanne on kesäällä kun kone käy kerran pari vuorokaudessa tehden käyttövettä
Seuraavat mittaukset ovat lämmityskaudelta
- 20% -> huojunta n. 0,1 C
- 30% -> huojunta n. 0,1 C
- 64% -> huojunta n. 0,1 C
- 85% -> Huojunta n.0,2 C
Huomataan että riippumatta käyntiaikasuhteesta on kaivon veden lämpötila tasainen.
Väittämä että on-off koneen kaivon lämpötila romahtaa koneen käydessä ja elpyy koneen seistessä ei pidä paikkaansa.

Näiden mittausten perusteella väitän että kaivon veden lämpötila käyttäytyy samalla tapaa oli sitten kyseessä on-off-  tai invertterikone.

ATS

[euroshopperi]

Mitoituksessa oli 200m, otin siis tuon 10m lisää. Ois näköjään pitänyt ottaa viel enemmän.. Laitoin illalla keruupumpun jatkuvalle, mutta ei tuosta taida enää apua olla, kun plussan puoleista nestettä ei näytä kaivosta tulevan. Pistetäänpä siis vastukset päälle. Kannattaako ne laittaa nyt alkuun jatkuvalle vai säätää asteminuuteista tulemaan mukaan?
Ja paisuntasäiliön pinta on noussut, kuten on tehnyt ensimmäistä talvea lukuunottamatta joka vuosi. Tämä talvi vaan ollut raju, kun ei ole suojalla käynyt kuin joulukuun alussa viimeksi..

Eikös Tomppeli laskenut sulle aikoinaan 281 m. Se olisi voinut olla jo melko hyvä. Nyt voisi olla paikallaan harkita ILP:n laittamista tueksi. Varsinkin jos olisi muuta käyttöä edes hieman. Huipputehon tarpeeseenhan tuosta ei suoraan ole, mutta kokonaisenergian pienempi imurointi voi silti auttaa kummasti tässä tapauksessa. Tämä talvi saattaa olla monelle sellainen koetinkivi, jolla tulee ilmi nuo kaivosta tingatut metrit. Ei näitä ehkä aina koetella, mutta hyvä muistutus tänä talvena.

[aksutre]

Vähän aihetta sivuten.
Olen tutkinut kaivon lämpötilan käyttäytymistä on-off koneen erilaisilla käyntiaikasuhteilla.
Minulla on kaivon vesitilassa lämpötila-anturi 25 metriä maanpinnasata ja 15 metriä veden pinnasta eli todennäköisesti kaivon kylmimmässä kohtaa.

Tulokset;
- käyntiaikasuhde n. 3%  -> lämpötilan huojunta n. 0,4 C. Tilanne on kesäällä kun kone käy kerran pari vuorokaudessa tehden käyttövettä
Seuraavat mittaukset ovat lämmityskaudelta
- 20% -> huojunta n. 0,1 C
- 30% -> huojunta n. 0,1 C
- 64% -> huojunta n. 0,1 C
- 85% -> Huojunta n.0,2 C
Huomataan että riippumatta käyntiaikasuhteesta on kaivon veden lämpötila tasainen.
Väittämä että on-off koneen kaivon lämpötila romahtaa koneen käydessä ja elpyy koneen seistessä ei pidä paikkaansa.

Näiden mittausten perusteella väitän että kaivon veden lämpötila käyttäytyy samalla tapaa oli sitten kyseessä on-off-  tai invertterikone.

ATS

Varmaankin noin kaivon ensimmäisillä kymmenillä metreillä. Lämmön siirtymistä alkaa kuitenkin tapahtumaan vasta n. 50m ->.
Ruotsissa on tehty aika karuja mittauksia, pitkän pakkastalven jäljiltä 200m kaivon pohjalla lämpötila on laskenut n.+8 asteesta reiluu +2 asteeseen    siinä on pumput jo kovilla. Oma kaivo on pysynyt 5.8 asteessa vaikka täällä etelä-suomessa on ollut tosi kylmä talvi, mutta laskenee kyllä  tuosta jos pakkaset jatkuvat ensi kuun ajankin.

[aksutre]

Mitoituksessa oli 200m, otin siis tuon 10m lisää. Ois näköjään pitänyt ottaa viel enemmän.. Laitoin illalla keruupumpun jatkuvalle, mutta ei tuosta taida enää apua olla, kun plussan puoleista nestettä ei näytä kaivosta tulevan. Pistetäänpä siis vastukset päälle. Kannattaako ne laittaa nyt alkuun jatkuvalle vai säätää asteminuuteista tulemaan mukaan?
Ja paisuntasäiliön pinta on noussut, kuten on tehnyt ensimmäistä talvea lukuunottamatta joka vuosi. Tämä talvi vaan ollut raju, kun ei ole suojalla käynyt kuin joulukuun alussa viimeksi..

Ei ihme tuo että kaivo on mitoitettu lyhyeksi sijainti pohjois-suomessa huomioiden. Nibe mitoitti vielä muutama vuosi sitten kaivon energiamääräksi n. 150kWh/m, Lämpöässä 120kWh/m. Ei ihme että kaivot vetää jäähän. Tämän päivän laskennassa taitaa olla käytetyin  70-100kWh/m. Varmaan lähellä totuutta ainakin Etelä-suomessa.

[seppaant]

"aksutre"

täten lämpösiirtymä itse kaivossa on parempi johtuen pienemmästä lämpötila-erosta.

kaivon lämpöön verrattuna sinne menevä laskee useita asteita kompressorin käydessä ja lämmönsiirto kaivossa heikkenee, kun tarve olisi toisin päin.

Tämäpä mielenkiintoinen väittämä?
Avaisitko vähän mihin tämä perustuu?

ATS

[aksutre]

"aksutre" kaivon lämpöön verrattuna sinne menevä laskee useita asteita kompressorin käydessä ja lämmönsiirto kaivossa heikkenee, kun tarve olisi toisin päin.
Tämäpä mielenkiintoinen väittämä?
Avaisitko vähän mihin tämä perustuu?

ATS

On/off pumppu kun käynnistyy niin putkien lepolämpötila laskee esi. +5 ->-2.
Inverterissä  tapahtuu samaa mutta muutos pienempi esim. minulla normaalisti +5 -> +2.
Tuossa on 4 asteen ero ja kun kaivoa ympäröivän maan keskilämpö on n.+6 luokkaa niin +2 on huomattavasti lähempänä +6 astetta kuin-2  ja lämpö siirtyy tehokkaammin.

Jos pitkä fysiikka ei jäänyt yliopistolla väliin niin tuossa hyvä tietopaketti 
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Käytännön elämässä muutaman kilometrin sisällä olevat 10 kW:n pumput kaivon lämpötilat -5 -> -2 ( ei vastusta ) ja  -2 -> +1 ( sähkövastus käytössä ) oma inverter +2 -> +5 ( ei vastusta ) käy kovilla pakkasilla n. 10 kW:n teholla, talot samalta vuosikymmeneltä ja kaikki 150-180 m2 pinta-alaltaan.

[Halkoholisti evp]

Jos pitkä fysiikka ei jäänyt yliopistolla väliin niin tuossa hyvä tietopaketti 
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21943/Lahti.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Mun heinäntekojärki kyllä väittää, että mitä isompi lämpötilaero on niin sitä tehokkaammin lämpö vaihtaa paikkaa. Voin olla väärässäkin, en ole alaa opiskellut pitemmälle.

[aksutre]

Vesi ei ole ilmaa, ilmassa tosiaan suuri lämpötilaero tehostaa lämmön tasapainoittumista. "lämpö karkaa"

Maalämpökaivossa vedessä U-putken lämmönkeräyskyky on heikko korkean lämpövastuksen vuoksi, eli lämmönsiirtoaineen ja kallioperän lämpötilaero on suhteellisen suuri. Pienemmällä lämpötilaeolla vastus pieneneeja lämmön keräyskyky paranee.

[euroshopperi]

inverter ión huomattavasti tehokkaampi verrattuna on/off pumppuun 30-60% teholla. Isommilla tehoilla 70-100% on ero marginaalinen on/off pumppuun.
Järjestelmät ovat erilaisia mutta käytännössä tuttavan 10kW on/off on tulo laskee pakkasillla herkästi -2 astetta pakkaselle kun oma pumppu pysyy tulo +3 asteessa suunnilleen samalla 9-10kw teholla. kaivossa eroa 10m. Eli käytännössä inverter ei kuormita kaivoa läheskään samalla tavalla, lämpötila pysyy plussalla ja hyötysuhde korkeana. Teoriassa pitäisi olla toisinpäin, kun inverter osateholla ottaa enemmän kaivosta irti En oikein keksi muuta syytä kuin pitkän lämpimän ajan keväästä syksyyn. Inverter otta silloin kaivosta vain mitä tarvii, on/off aina 100%. on/off  tarvirtsee varajan lämmitykseen ( lämpöhäviö) inverterin voi kytkeä suoraan lämmityspiiriin.

Ei talon sisällä oleva varaaja tuota yhtään lämpöhäviötä, jos ei nyt niin paljon ylilämmitä, että tuuletus on välttämätöntä. Molemmat pumput vetää kaivosta sen, mitä tarvii. Toinen jatkuvalla virralla ja toinen sykleissä.

[Tupi]

Eikös Tomppeli laskenut sulle aikoinaan 281 m. Se olisi voinut olla jo melko hyvä. Nyt voisi olla paikallaan harkita ILP:n laittamista tueksi. Varsinkin jos olisi muuta käyttöä edes hieman. Huipputehon tarpeeseenhan tuosta ei suoraan ole, mutta kokonaisenergian pienempi imurointi voi silti auttaa kummasti tässä tapauksessa. Tämä talvi saattaa olla monelle sellainen koetinkivi, jolla tulee ilmi nuo kaivosta tingatut metrit. Ei näitä ehkä aina koetella, mutta hyvä muistutus tänä talvena.

Laskuja se, harmikseni vaan löysin tän foorumin liian myöhään..
Mutta näillä mennään, pitää ilmeisesti ruveta lämmittämään leivinuunia ahkerammin ja pitää lämmön pyynti lattiaan pienemmällä. Ainakin koira tykkää siitä.
Mullahan kaivon mitoitti henkilö, joka opettaa/opetti näitä maalämpöön liittyviä juttuja. Tosin Nibe oli silloin samaa mieltä ja käytti ilmeisesti tuota Aksuren mainitsemaa mitoitusta.
No näillä mennään.
Onko mitään "kikkoja" saada noita vastuksia mukaan normaaliin lämmitykseen aiemmin kuin tuon minimin 100 asteminuuttia jälkeen? Tai miten saan sähkön mukaan esim lämpimän käyttöveden tuottoon?

[jmaja]

Pumpussasi voi asettaa alarajan kaivoon menevän keruunesteen lämpötilalle. Luultavasti tuolloin otetaan vastukset automaattisesti avuksi tai sitten menee kokonaan vastuksille rajan ylittyessä. Kokeile laittaa vaikkapa -5 C.

[jmaja]

Vesi ei ole ilmaa, ilmassa tosiaan suuri lämpötilaero tehostaa lämmön tasapainoittumista. "lämpö karkaa"

Maalämpökaivossa vedessä U-putken lämmönkeräyskyky on heikko korkean lämpövastuksen vuoksi, eli lämmönsiirtoaineen ja kallioperän lämpötilaero on suhteellisen suuri. Pienemmällä lämpötilaeolla vastus pieneneeja lämmön keräyskyky paranee.

Vesi ja ilma ovat molemmat virtaavia aineita. Valitettavasti suomenkielestä puuttuu niille yhteinen sana, englanniksi fluid.

Ei niillä ole mitään eroa lämmönsiirrossa. Aineominaisuudet toki eri, mutta aivan samoilla periaatteilla ne virtaavat ja siirtävät lämpöä. Suurella lämpötilaerolla saadaan suurempi lämpövuo.

Se kaivossa oleva keräin ottaa sitä suuremman energian mitä suurempi on lämpötilaero kallion ja putken ulkopinnan välillä. Putken ulkopinnasta keruunesteeseen on vielä putken muovin lämpövastus ja muovista keruunesteeseen. Tuo viimeinen riippuu virtausnopeudesta ja myös keruunesteen lämpötilasta, koska se vaikuttaa viskositeettiin.

Tietysti lämpöä siirtyy koko kaivon mitalta. Teho metriä kohden riippuu kaivon menevän keruunesteen lämpötilasta ja kaivon pystysuuntaisesta lämpötilajakaumasta. Talvella kaivon yläosa on viileämpi, mutta tuskin sentää kaivoon menevää keruunestettä kylmempi.