Mitoitus OK Tre-seutu, 270m2, öljystä sähköön

[Remppana]

Moi,
Pitäisi siirtyä öljystä sähkölämpöön, ja maalämpöpumppaimella.
Mitoituksia tuntuu olevan monenlaisia.
Tässä vähän tietoja:
Ok Tampereen seutu, -99. 270m2. 1.5krs. Villaa seinissä 20 ja yläpohjassa 35cm. Lattialämpö. Ilmakone lämmöntalteenottokennolla. Öljyä mennyt 2400-2500. Takassa puita poltettu n. 5m3.

Mitoituksia nyt pari kpl. Vähän eri kokoluokkaa, hiukan kummastuttaa.

Lämpöässä VSI10, 170m. Energiatarpeeksi arvioitu 20 000kwh.

Sekä Nibe 16kw invertteri, 250m. + Puskurivaraaja ukv100. Tässä pumpun kokotarpeeksi oli laskettu 13.5kw.

Olen kuullut nyrkkisäännön että kaivon syvyys olisi öljylitrat/10.

Itse olen yrittänyt bergheatilla laskeskella, että 12kw pumppu ja 250m voisi olla suht passeli.

Mitä mieltä raati on? Ilmeisesti invertteri on kova, ja Nibe olisi noista parempi?

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Remppana”   TAMPERE   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Alakerta 1999: Lattialämmitys, 22°C, 150 m2, 390 m3:   4,50 kW   15 475 kWh
- Yläkerta 1999: Lattialämmitys, 22°C, 120 m2, 264 m3:   3,37 kW   9 288 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         7,87 kW   24 763 kWh

• Kiinteistö,  270 m2,  654 m3          5,2 COP   7,44 kW   24 763 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,17 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,5 SCOP   8,5 kW   29 563 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 360 kWh   0,68 kW   27 203 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 203 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,00 kW   27 203 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 83   Luokka = B )   27 203 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -31 °C
- Maasta kerätään    ( 4,5 COP)   7,3 kW   21 171 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 032 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 032 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     4 414 kWh

• Tarvitaan 221 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   221 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 221 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   442 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,2 kPa)   2 kpl   PE50x4.620 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      73 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.      39 kPa = 0,39 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 499 metriä  = 2 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m      19 kPa = 0,19 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Remppana]

Hienoa! Kiitoksia! Ilmakoneessa on vesipatterilämmitys. Jos oikein luin ja ymmärsin, niin laskelmassa oli iv-kone laskettu sähköllä? Paljonkohan iv-koneen vesipatteri vaikuttaa? Maalaisjärjellä ajatellen se ei ehdi paljoa lämmittää pieni vaikutus silläkin lienee, mutta onko merkittävä?

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman, jossa iv jälkilämmitys vesipatterilla. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Laskelmassa voi vieläkin olla virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Remppana”   TAMPERE   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 32 °C  -  menovesi lämpötila max 36 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Alakerta 1999: Lattialämmitys, 22°C, 150 m2, 390 m3:   5,43 kW   17 028 kWh
- Yläkerta 1999: Lattialämmitys, 22°C, 120 m2, 264 m3:   4,06 kW   10 538 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         9,48 kW   27 566 kWh

• Kiinteistö,  270 m2,  654 m3          5,1 COP   9,05 kW   27 566 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,17 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,5 SCOP   10,1 kW   32 366 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 360 kWh   0,74 kW   30 006 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   30 006 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,10 kW   30 006 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 93   Luokka = B )      30 006 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,1 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 °C
- Maasta kerätään          ( 4,5 COP)   8,1 kW   23 343 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 663 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 663 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 239 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   239 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 239 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   478 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,8 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,6 l/s = 36 l/min = 2160 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   100 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   53 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   32 kPa = 0,32 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 550 metriä  = 2 x 300 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   26 kPa = 0,26 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Remppana]

Kiitos, tämä on hienoa! Jos suinkin onnistuu, niin tuon laskelman voisi lähettää minulle sähköpostiin.
Jatkokysymyksiä on mielessä, että riittääkö suihkuvesi ilman lisävaraajaa esim. Nibe 1255 - 16 (tai 12) pumpulla ilman lisävaraajaa? Esim 4 hengen porukka kahdella suihkulla? Mutta taitaa saada paremmin vastauksia/keskustelua toisella sivulla? Öljyssä aina höökiä riittää, ei ole ennen tarvinnut miettiä lämpimän veden loppumista.

[tomppeli]

Laitoin laskelman sähköpostiisi.

[Remppana]

Moi,
Keskusteluja löytyy jo, ettei Calibrassa ja Nibessä juuri eroja löydy. Mutta hämmennetään nyt kuitenkin.
Listalla olisi Nibe 1255(3-12kw), Thermia (3-12) Calibra ja Atlas. Hintaluokka Nibessä ja Thermia Calibrassa sama, Atlas n.1000 kalliimpi. Kokonaispaketti 240m kaivolla pyörii 20 000 paikkeilla. (hullunkierron rakennusta, pientä säätöä paketeissa "normaalien" töiden lisäksi)
Aloitin aiheesta eilen mutta meni ilmeisesti vahingossa vanhan Mitoitus-keskustelun alle.

Mites jos ottaa Atlaksen pohdintaan lattialämpötaloon. Atlaksen tulistin eli HGW ei juuri lattialämmössä hyötyjä anna, ja tälläkin foorumilla sanotaan, että jopa vie mahdollisesti enemmän sähköä.
Kysytään kuitenkin, että mitä mieltä raati on Atlaksesta ja sen tulistimen hyödyistä?
Käyttöveden kanssa saisi samaan aikaan mm. ilmanvaihtokoneelle vesipatteriin lämpöisempää vettä (toki täällä on neuvottu heittämään vesilintua mun vanhalla Vallox Digitillä ja vesipatterilla. Voisin pidempään roikuttaa sitä, eikä nyt projektissa sitä täytyisi vaihtaa)

1 Saako Atlaksen HGW:llä kuumempaa vettä?
2 Saako enemmän kuumaa vettä?
3 Saako HGW:n aloituslämpötilaa säädettyä alemmaksi/niin että se 20-35 asteisella lattialämpövedellä olisi järkevää.
4 Saako Thermiasta samoja säätöjä tehtyä kuin Nibestä? Nibe tuntuu olevan bittinikkareiden suosiossa.
5 Vanha öljy Oumanin säädöllä on pelannut hienosti 20v. Saako Nibella tai Thermialla syötettyä lattilämpöön käyrän mukaista vettä ulkolämmön ja omien säätöjen mukaan, vai onko yllätyksiä luvassa?


Edit: Siirretty tänne. Lukijoille seuranta on helpompaa kun projekti pysyy samassa ketjussa.

[Remppana]

Eikö kellään ole kommenttia Atlas ja HGW-käytöstä? Tai ehdottomia kommentteja Nibe vs Thermia käyttöön ylipäätään?

[realii]

1 Saako Atlaksen HGW:llä kuumempaa vettä?
2 Saako enemmän kuumaa vettä?
3 Saako HGW:n aloituslämpötilaa säädettyä alemmaksi/niin että se 20-35 asteisella lattialämpövedellä olisi järkevää.
4 Saako Thermiasta samoja säätöjä tehtyä kuin Nibestä? Nibe tuntuu olevan bittinikkareiden suosiossa.
5 Vanha öljy Oumanin säädöllä on pelannut hienosti 20v. Saako Nibella tai Thermialla syötettyä lattilämpöön käyrän mukaista vettä ulkolämmön ja omien säätöjen mukaan, vai onko yllätyksiä luvassa?

1. Viime talven oman kokemuksen perusteella HGW:llä käyttövesi nousee parhaillaan yli 70 asteiseksi, joten saa aika pitkät suihkuttelutkin ottaa jotta laskee niin alhaiseksi käyttöveden lämpötila, että kone vaihtaisi lämmitykseltä käyttövedelle. Tässä on vähän semmoinen, että mitä kuumempaa painaa verkostoon sen kuumemmaksi HGW:lläkin käyttöveden saa nostettua. Toki tähän vaikuttaa myös asetusarvo "HGW:n maksimilämpötila", jota voi itse säätää. Taisi olla 70-90 astetta se väli. En muista ulkoa.

2. En muista katsoneeni mitä käyttöveden alaraja näyttänyt noissa kun yläraja on 70 asteessa, mutta ei se kauhean paljoa allekaan ole kun pitkän aikaa on HGW aktiivisena ja pitää käyttöveden kokoajan kuumana.

3. HGW:n asetuksissa on ainoastaan säätömahdollisuudet "HGW:n maksimilämpötila", "Lämpötilaero käynnistys" sekä "HGW:n latauspoikkeama". Joku asiasta paremmin tietävä jos viitsii selventää mitä tuo latauspoikkeama tarkoittaa? Lämpötilaero käynnistys taitaa tarkoittaa eroa käyttöveden lämpötilaan jolloin HGW tulee aktiiviseksi?

4. Ei taida saada niin paljoa kikkailtua kuin Niben kanssa. Tosin onko tarvettakaan?

5. Täällä jäi puukattilan ja varaajan perästä Ouman pois ja Atlas hoitaa käyrän. En mitään moitittavaa ole huomannut tässä. Atlaksen ulkolämpötila-anturi on samassa paikassa kuten Oumanin, ja käyrää voi kuitenkin aina hienosäätää. Taitaa melkein sama käyrä olla lattiaan nyt Atlaksessa kuin oli Oumanissakin.

[Remppana]

3. HGW:n asetuksissa on ainoastaan säätömahdollisuudet "HGW:n maksimilämpötila", "Lämpötilaero käynnistys" sekä "HGW:n latauspoikkeama". Joku asiasta paremmin tietävä jos viitsii selventää mitä tuo latauspoikkeama tarkoittaa? Lämpötilaero käynnistys taitaa tarkoittaa eroa käyttöveden lämpötilaan jolloin HGW tulee aktiiviseksi?

Kiitoksia kommenteista!
Olen ymmärtänyt, että Lämpötilan eron kun laittaa asetusarvosta 10 arvoon 5, niin HGW on useammin mukana.  (täältä palstalta lukenut)
Mutta olisi hyvä ymmärtää enemmän myös noista, sekä Lämpötilaerosta että Latauspoikkeamasta.
Onko sinulla kyseessä patteri- vai lattialämpötalo?

[realii]

Kiitoksia kommenteista!
Olen ymmärtänyt, että Lämpötilan eron kun laittaa asetusarvosta 10 arvoon 5, niin HGW on useammin mukana.  (täältä palstalta lukenut)
Mutta olisi hyvä ymmärtää enemmän myös noista, sekä Lämpötilaerosta että Latauspoikkeamasta.
Onko sinulla kyseessä patteri- vai lattialämpötalo?

Juu mitä pienempi lämpötilaero sen herkemmin HGW tulee aktiiviseksi. Täällä on yläkerrassa 10kpl pattereita ja alakerrassa lattialämmitys.

Mites jos ottaa Atlaksen pohdintaan lattialämpötaloon. Atlaksen tulistin eli HGW ei juuri lattialämmössä hyötyjä anna, ja tälläkin foorumilla sanotaan, että jopa vie mahdollisesti enemmän sähköä.

Niin se voi olla kyllä, että täysin lattialämmöllä olevaan taloon HGW:sta ei olisi iloa juuri tuon takia, että verkostoon ei ajeta kovin kuumaa vettä. En ole kummoinen tietäjä näissä, joten en uskalla sanoa varmaksi juuta enkä jaata.