NIBE S1155-16 kysymyksiä

[maalämmittää]

Jos kieltäisi vastusten käytön, niin mahtaisko kompressori "innostua" nostamaan hertsejä?

14.1.2021 kompressori kävi 100Hzllä kun 9kW vastusta oli myös mukana. Solidaarinen kompura

[msa1]

Kännykästä kun nyt katsoin, niin käyrä näyttäisi olevan 6 ja poikkeama (tarkoituksella) 4. Lattialämmityksen osalta poikkeama on 0.

[maalämmittää]

Kännykästä kun nyt katsoin, niin käyrä näyttäisi olevan 6 ja poikkeama (tarkoituksella) 4. Lattialämmityksen osalta poikkeama on 0.

Ok. Katsoin pyyntilämpötilat pisteissä -5C, -10C ja -15C, niissä 8 oli lähinnä. 6+4 ei ole kaukana.

[jmaja]

Jos kieltäisi vastusten käytön, niin mahtaisko kompressori "innostua" nostamaan hertsejä?

Onhan se aina mahdollista, mutta epäilen. Tuossahan kokeiltiin jo tiputtaa vastusten käynnistysrajaa huonolla menestyksellä.

[maalämmittää]

Onhan se aina mahdollista, mutta epäilen. Tuossahan kokeiltiin jo tiputtaa vastusten käynnistysrajaa huonolla menestyksellä.

Rajan muutos on eri asia.

[jmaja]

Rajan muutos on eri asia.

On tietysti, mutta ei näytä kompura mitenkään reagoivan vastusten rajoihin. Oletettavasti kämppä jäähtyy, jos vastukset estetään nykysäädöillä. Eli AM:t jatkaa ikuisesti tuota laskua, mikä -400 -> -800 seurasi.

[MauriAntero]

Jos nuo jmaja ehdottamat lämpömittaukset osoittaa että logit näyttää oikein, niin olisi varmaan hyvä testata sen BT12 poikkeaman asetus 7.1.6.1 valikosta.
Silloin AM ei nousisi niin rajusti, voiko tuossa Nibessa olla joku automaatio että ottaa vastukset lämmityksessä käyttöön kun olettaa että BT12 ja BT25 ero ei lähde kapenemaan pelkällä kompressorilla.
Kun siihen asettaa + tai - arvon niin minuutissa näkee kumpaan suuntaan AM muuttumista se vaikuttaa.

[jmaja]

Silloin AM ei nousisi niin rajusti, voiko tuossa Nibessa olla joku automaatio että ottaa vastukset lämmityksessä käyttöön kun olettaa että BT12 ja BT25 ero ei lähde kapenemaan pelkällä kompressorilla.

Kaiken järjen mukaan pitäisi ensin nostaa kompressorin kierroksia. Mutta tämähän vain iskee vastuksia päälle AM-rajojen mukaisesti ja sitten hiljentää entisestään kompuran kierroksia.

Ilmeisesti kompuran kierroksiin iskee joku ihme raja, joka ei iske vastuksiin. Yksi tälläinen voisi olla kaivoon menevän keruun liian alhainen lämpötila, mutta sehän oli pääosin plussalla, kun kaivosta ei oteta tehoa. Voisi silti tarkistaa, ettei sinne ole syötetty vahingossa hölmöä arvoa. Taitaa alkaa jarruttamaan kompuraa 2-3 C ennen rajaa ja oletusarvo on -8 C. Jos tuossa on -4 C tai lämpimämpi, kannattaa kokeilla laskea.

[maalämmittää]

On tietysti, mutta ei näytä kompura mitenkään reagoivan vastusten rajoihin. Oletettavasti kämppä jäähtyy, jos vastukset estetään nykysäädöillä. Eli AM:t jatkaa ikuisesti tuota laskua, mikä -400 -> -800 seurasi.

Veikkaan että 1-2 tunnissa näkee vaikutuksen ja talo ei siinä ehdi jäähtyä

[seppaant]

Tutkiskelin vielä tuota perjantaiyön parin tunnin stabiilihkoa jaksoa.

Oheisesta kuvasta selviää että klo 02 - 04 välisenä aikana
-Allas ei lämmennyt
-Käyttövesi ei lämmennyt
-Talo ei lämmennyt koska BT25 ja BT3 ero oli 0 C
Mutta kuitenkin
-vastusteho oli 2 - 4 kW
-Lauhdutinteho oli 4 - 8 kW
- Eli koneen antoteho oli keskimäärin 10 kW

Kone puski lämpöä 10 kW:n teholla mutta mikään paikka ei lämmennyt.
Tämä on mahdoton yhtälö

Lähinnä epäilen että ulkoinen meno BT25 näyttää useita asteita liian vähän.
Anturin asennuksessa on jotain vikaa johtuisikohan siitä että tämä on ainoa putkimiehen asentama anturi kun taas muut ovat tehdasasennuksia.
Jos se on asennettu jollain tapaa pumpun yhteyteen, niin se ei ole oikea paikka, koska siinä tulee joka tapauksessa liikaa rautaa veden ja anturin väliin.

Ota kuva nykyisestä anturin asennuksesta.

Minusta nyt ei kannata tehdä mitään muutoksia ennen kuin tämän BT25 kohtalo on selvitetty.

ATS

[maalämmittää]

Ilmeisesti kompuran kierroksiin iskee joku ihme raja, joka ei iske vastuksiin. Yksi tälläinen voisi olla kaivoon menevän keruun liian alhainen lämpötila, mutta sehän oli pääosin plussalla, kun kaivosta ei oteta tehoa. Voisi silti tarkistaa, ettei sinne ole syötetty vahingossa hölmöä arvoa. Taitaa alkaa jarruttamaan kompuraa 2-3 C ennen rajaa ja oletusarvo on -8 C. Jos tuossa on -4 C tai lämpimämpi, kannattaa kokeilla laskea.

Tätä myös mietin, mutta kun 9kW vastuksia on päällä, niin kompresori rallattaa iloisesti 100Hz.
Kannattaa silti tarkastaa.

[jmaja]

-Talo ei lämmennyt koska BT25 ja BT3 ero oli 0 C

BT25 mitataan (pitäisi) puskurin lähdöstä lämmönjakoon. BT3 mitataan paluusta MLP:n sisällä. Ei noiden erosta voi päätellä mitään tehoa.

Voi hyvin olla, että BT25 näyttää väärin. Mutta voi myös olla, että puskuri on hyvin sekoittunut eli mistä tahansa otetaan ulos, tulee lähes samaa lämpötilaa. BT25 ja BT3 otetaan molemmat ulos puskurista, ainoa ero on korkeus ja yhteen puoli.

Voihan se helposti kädelläkin koittaa onko MLP:ltä yläosaan tuleva paljon kuumempi kuin ylhäältä lämmönjakoon lähtevä. Ja onko myös ylhäältä lämmönjakoon lähtevä lähes yhtä viileä kuin MLP:lle alhaalta palaava.

Tuossa pätkässä prioriteetti 30 ja BT25 pysyi vakaana. Siis lämmönjakoon tehoa meni. Muuten BT25 laskisi.

[Roori]

Eihän siellä kompuralla ole taajuuden rajoituksia, 102Hz oli suurin tuossa yhdessä excelissä...

Koodia: [Valitse]

VALIKKO 7.1.3.1 - ESTOALUE
Estoalue 1 ja 2
Säätöalue käynnistys: 20 – 115 Hz
Säätöalue pysäytys: 22 – 120 Hz
Suurin säätöalue: 50 Hz.
Tässä voit asettaa taajuusalueen, jossa kompressori on
estetty. Säätöalueen rajat voivat vaihdella lämpöpumppumallista
riippuen.

[Roori]

Mitä näyttää suhteessä tuo varaajasa oleva mittari noihin koneelta lähtevään lämpöön ja verkkoon lähevään lämpöön:



Oliskohan tuo varaaja fiksumpi olla 3-putki kytkennällä, niin sekottuminen olis pienempää...ei se nyt mikään ongelman alkujuuri ole mutta kuitenkin.

[Roori]

Lämpökäyrä:

[maalämmittää]

Eihän siellä kompuralla ole taajuuden rajoituksia, 102Hz oli suurin tuossa yhdessä excelissä...

Koodia: [Valitse]

VALIKKO 7.1.3.1 - ESTOALUE
Estoalue 1 ja 2
Säätöalue käynnistys: 20 – 115 Hz
Säätöalue pysäytys: 22 – 120 Hz
Suurin säätöalue: 50 Hz.
Tässä voit asettaa taajuusalueen, jossa kompressori on
estetty. Säätöalueen rajat voivat vaihdella lämpöpumppumallista
riippuen.

"Kaikkia" taajuuksia näyttää esiintyvän.

[seppaant]

Oheisessa kuvassa todistelen että BT25 näyttää väärin, useita asteita liian vähän

ATS

[jmaja]

Tarkemmin ehkä näkee, kun on pidempi pätkä lämmityksestä taukoa. Sellainen on uima-allas+käyttövesi. Tuossa esim. 13.1. n. 7:30 BT25 käy alimmillaan 32,9 C:ssä ja sitten vaihdon jälkeen paluu on 33,4. Varsin pieni ero siis.

Tuossa voi olla myös hitautta eli paluuvesi käy alempana, mutta anturi ei ehdi mukaan. Paluuanturihan on juuri ollut yli 50 C käyttöveden takia. Miten nopeasti sitten kuuma meno vaikuttaa jo paluuseen? BT25:ssa se näkyy heti eli ensimmäinen data prioriteetilla 30 on jo 0,3 C lämpimämpi ja seuraava 1,4 C, jolloin se on jo kuumempi kuin paluu.

Kai tuossa pitää olla ainakin 5 C virhe, jotta tuo mitään selittäisi MLP:n käytöksestä? 2 C virhe tulee helposti jo siitä, että toinen on asennettu tehtaan toimista kuuman koneen sisälle ja toinen "ulos" jälkikäteen.

[msa1]

Nyt on mittari hommattuna ja pari pikaista testiä tehty.
Liitteenä kuva BT25 sijainnista. Tuossa mittarin sijainnin huonossa paikassa voi muuten olla itua, koska sehän on nyt aika paksussa kohdassa, eikä ohuemmassa kupariputkessa kiinni.
IR-mittarissa on tetysti jonkinlainen virhemarginaali, mutta Uplinkin näyttäessä BT25 40,4C on pumpun jälkeen kupariputkessa reilut 41C (lukema vaeltaa hiukan koko ajan) ja BT25 sijaintipaikassa mitattuna IR-mittarilla 40,0C. Varaajan oma mittari näyttää aavistus alle 42C. Mitään ihan merkittävää eroa ei pikaisesti siis tullut. Vai onko näissä hommissa reilu aste jo merkittävä ero?

Silmämääräisesti AM seuraamalla ei sillä pumpun tehon piennnyksellä ollut merkitystä, joten palautin sen entiselleen.
Kone oli myös käynnistänyt itsensä uudelleen päivällä ja AM mennyt tietysti nollaan, joten vaihdoin asetuksen takaisin 400AM.
Nyt asetukset ovat siis lähtötilanteessa.

Voisin huomenna laittaa uutta dataa.

[aarne]

Onhan tämä jo ihan käsittämätön juttu tämäkin episodi! Vähän sivusilmällä seurannut topiccia, mutta kuitenkin. Annan ääneni sille vastusten blokkaamiselle kokeilumielessä.

[maalämmittää]

Kone oli myös käynnistänyt itsensä uudelleen päivällä ja AM mennyt tietysti nollaan, joten vaihdoin asetuksen takaisin 400AM.
Nyt asetukset ovat siis lähtötilanteessa.

Koneen käynnistyessä asteminuutien akuutti arvo menee nollaan ja siitä Nibe alkaa laskemaan.
Kun asteminuutit alittaa "käynnistä kompressori"-arvon kompressori käynnistyy.
Sitä ei pidä mennä muuttamaan käsin.

Mitä arvoa tarkkaan ottaen muutit ja mitä kaikki aseteminuuttiarvot nyt ovat?

[Lappanen]

Koneen käynnistyessä asteminuutien akuutti arvo menee nollaan ja siitä Nibe alkaa laskemaan.
Kun asteminuutit alittaa "käynnistä kompressori"-arvon kompressori käynnistyy.
Sitä ei pidä mennä muuttamaan käsin.

Mitä arvoa tarkkaan ottaen muutit ja mitä kaikki aseteminuuttiarvot nyt ovat?

Kyllä sen voi muuttaa käsin takaisin alle kompuran käynnistysrajan jos se on nollaantunut buutissa eikä halua odotella kompuran uudelleenkäynnistymistä. Ei riko eikä sekoita mitään.

[maalämmittää]

Kyllä sen voi muuttaa käsin takaisin alle kompuran käynnistysrajan jos se on nollaantunut buutissa eikä halua odotella kompuran uudelleenkäynnistymistä. Ei riko eikä sekoita mitään.

Käynnistyraja on aloittajalla -60 ja lisäyksen raja -400.
En näe mitään syytä muutella akuuttia arvoa käsin, kun on ongelmallisesta kohteesta kyse.
Kone käynnistyy automaattisesti näillä kulutuksilla varsin pian.

[jmaja]

Eli BT25:ssä ei ole suurta virhettä. Laitoithan teipit noihin ennen mittausta?

Eihän sillä saisi olla mitään väliä, jos BT25 näyttää vaikkapa 2 C liian vähän. Vika on jossain muualla.

Mittasitko myös ne kolme muuta putkea?

Miten Nibe tulkitsee tuon BT25:n? Pitääkö sille kertoa jotain kytkentätavasta? Tuo varaaja on ilmeisen hyvin sekoittunut. Pistätkö käyriä ajalta, jolloin ulkoinen pumppu oli pienemmällä?

Milloin asentaja tulee?

[Roori]

Niin olis voinu tietty referoida vaikka varaajan koneelle meneviin muihin putkiin CU ja koneen BTx arvoihin, että näkee BT25 mahdollisen mittausvirheen/oikeellisuuden.

Näistä huhua:
-BT25 laskee AM:t
-Näyttäis käyristä että yrittää ajaa koneen niin että BT25 menisi lasketulle käyrälle, joka olis loogista tuolla anturin paikalla.

Jos BT25 mittaa kumminkin oikein niin taitaa laittaa vedet 'hyrskyn myrskyn' siellä varaajassa kuin Urmas Viilunkin verottaja 

[seppaant]

Liitteenä kuva BT25 sijainnista. Tuossa mittarin sijainnin huonossa paikassa voi muuten olla itua, koska sehän on nyt aika paksussa kohdassa, eikä ohuemmassa kupariputkessa kiinni.

Tuossa anturin asennuksessa on muutama huono toteutus
- Anturin paikka on paksussa "raudassa"
- Liian ohut lämpöeriste päällä
- Anturin johto ei ole kiinnitetty putken pintaan

Asenna seuraavasti
- Paikka pumpun jälkeisessä kupariputkessa.
- Anturin ja putken väliin piitahnaa, jos sellaista on käytettävissä
- Kiinnitä anturi tiukasti putken pintaan esim nippusiteellä tai nykyisen kaltaisella eristeteipillä tai ilmastointiteipillä
- Paketoi anturi ilmatiiviiseen pakettiin jollakin edellämainitulla teipillä ja lisäksi siten että anturin johto menee jonkin matkaa tiukasti putken pintaa pitkin
- Rakennelman päälle vähintään 20 - 30 mm paksu ja 200 mm pitä paketti putkieristettä.

En väitä että ongelma poisttuu sillä että mittaus näyttää oiken
Joka tapauksessa BT25 mittausta käytetään AM laskentaan ja AM taas ohjaa koneen käyntiä ja vastusten käyttöä.
Jotta koneen ohjaus toimisi oikein tulee BT25:n näyttää oiken.

ATS

[Roori]

Joo, ei se anturi häävisti tuossa ole...

Nyt ei varmaan itse kannata väkästellä kun toimitus kesken, tai riippuu mimmonen on yhteys toimittavaan tahoon...

Periaatehan on aina että mitattujen arvojen pitää olla oikein ennekuin voi koneellisesti jotain päätellä ja tehdä ohjauksia, sitä varten anturoinnit on kaikissa koneissa että antavat oikeaa tietoa.

[msa1]

Liitteenä on nyt dataa 19.1. noin klo 17.25 - 21.1. noin klo 9.40.
Tässä datan aikana tapahtunut siis:

19.1. n. klo 19-20 välillä vaihdoin AM400->800 // tässä kävi siis niin kuin oli oletus, eli AM tippui sinne 800 alle ja taas tulivat vastukset mukaan
20.1. n. klo 8-9 laitoin lämmityksen pumpun pienemmälle (noin puolet aiemmasta tehosta)
20.1. klo 13.40 kone käynnisti itsensä uudelleen (käyttöliittymä olikin tahamnnut hieman aiemmin aamulla)
20.1. n. klo 14.25 huomasin uudelleenkäynnistyksen, otin datan talteen ja vaihdoin AM takaisin alkuperäiseen arvoonsa 400
20.1. n. klo 22.05 Palautin lämmityksen pumpun entiselle teholleen

Edit. Niin ja asentajan pitäisi tulla käymään huomenna iltapäivällä.

[maalämmittää]

... Vai onko näissä hommissa reilu aste jo merkittävä ero?

Käytitkö mittauskohdassa teippiä?

Eri materiaalien (kupari, valurauta, mustaputki, muoviputki...) pintojen IR-ominaisuudet saa eliminoitua teipillä.

[msa1]

Joo, kyllä käytin. Voisin illalla toki mitata vielä uudelleen ja kaikki putket samalla.
Sen tosiaan huomasikin, että lämpötila oli ihan mitä sattuu, kun mittasi kupariputkea ilman teippiä.

[jmaja]

Kyllähän tuo pumpun hidastus vaikutti parantavan tilannetta eli BT25 (ulkoinen meno) nousi BT3 (sisäinen paluu) nähden. Eli varaajan kerrostuma parani. Ideaalista olisi, että BT25=BT2 ja BT3=paluu lämmönjaosta. Nyt tilanne on se, että pönttö sekoittuu tasalämpimäksi. Ulkoisen pumpun virtaama pitäisi siis olla sama kuin sisäisen, mutta nyt ulkoinen on tuolla hitaammallakin reilusti hitaampi.

Asia selviää paremmin, kun mittaat kaikki neljä. Mutta joko ulkoista pumppua pitää hidastaa vielä enemmän tai sisäistä nopeuttaa. Tuo riippuu siitä millaine ero ulkoisessa menossa ja paluussa on. Sen olisi syytä olla useita asteita (5?).

Tuo tuskin on kuitenkaan syy varsinaiseen ongelmaan eli kompuran kierrosten pysymiseen niin alhaalla, että AM:t tippuu vastuksille. Tai voi se ollakin, jos menolle iskee rajoitus heti kun se nousee "liikaa" yli BT25:n.



Onhan tuossa vastuskäyttökin vähentynyt selvästi eli ehkä se on kuitenkin se ratkaisu? Siis muuttaa kierroksia JA muuttaa säätöjä niin, ettei kierrokset laske, vaikka meno olisi selvästi yli BT25:n.

[seppaant]

Tutkiskelin ulkoisen pumpun virtauksen vaikutusta

KV-jakson aikana, jolloin lämmitysvesi kiertää vain pattereiden ja varaajan kautta.
- Nykyisellä virtauksella lähti varaajasta n. 4 min ajan lämmintä vettä lämmön jakoon ja tämän jälkeen lämpötila putosi nopeasti 3 -4 astetta.
Eli varaajan yläosassa oli varastoituna jonkin verran lämmintä vettä ennen kuin lämmönjaon viileä vesi tavoitti lähtöyhteen.
- Kun virtausta pienennettiin kasvoi lämpimän veden jakso n. 8 minuuttiin.

Tavoite olisi se että lämmintä vettä riittäisi koko KV-jakson n. 15 min ajaksi.
Tällöin ei tulisi BT25:een AM-laskentaa häiritsevää notkahdusta.

Mielestäni varaaja on hyvin kerrostunut.

Kun saadaan BT25 mittaamaan oikein ja ulkoisen pumpun virtaus sopivaksi niin kone toimii varmasti paljon paremmin.

ATS

[jmaja]

Mielestäni varaaja on hyvin kerrostunut.

Kun saadaan BT25 mittaamaan oikein ja ulkoisen pumpun virtaus sopivaksi niin kone toimii varmasti paljon paremmin.

Minä en ole vielä vakuuttunut, että BT25 näyttäisi niin paljoa väärin, että se olisi oleellista. Onhan tuolla kerrostuneisuutta, kun BT25 kuitenkin on korkeampi kuin paluuu. Mutta ei välttämättä kovin montaa astetta.

Selvittäisi paljon tilannetta, jos saataisiin ne lämpötilamittaukset kaikista neljästä putkesta. Sen BT25:n voisi mitata IR:llä myös pumpun jälkeen, mutta en kyllä usko, että merkittävää eroa tulee. Vaikka tuo 90-asteen mutka on paksu, johtaa se erinomaisesti lämpöä eli IR-mittarilla pitäisi saada se oikein.

[maalämmittää]

Kännykästä kun nyt katsoin, niin käyrä näyttäisi olevan 6 ja poikkeama (tarkoituksella) 4. Lattialämmityksen osalta poikkeama on 0.

Mikä on lattialämmityksen käyrä?

[maalämmittää]

Havainto: Niben LJ-pumppu on lämmityksessä kiinteästi 44%. Käyttövesi- ja allastilassa nopeus on automaatilla.
Jos "tasalämpöinen" puskurivaraaja osoittautuu syypääksi, niin tuota voinee laskea, jotta pääsee lähelle BT12-BT3 deltaa 10C.

Edit: Tuollekin lienee peruste. 14.1 Nibe kävi 100 HZ (+9kW), niin silloin BT12-BT3 oli ~10C.

[Roori]

Yx kysymys...onko näissä Nibe S-sarjalaisissa lämpöantureiden kalibrointi parametreja olemassa, lähinnä offset-korjaus tulee mieleen?
Ei ne anturit nyt niin tasalaatuisia ole vai onko niin että käyvät läpi 'penkkitestin' ennen asennusta...

[Roori]

Nämä asetukset on jo saatettu käydä läpi, tuuppaa tämän nyt vaan tähän että kelaan viestejä...nyt jus ei ehdi 

Koodia: [Valitse]

*****VALIKKO 7.1.6.2 - VIRTAUSASETUS, LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ*****
Asetus
Vaihtoehto: patteri, lattialämmitys, pat. + lattialäm.,
Oma asetus
Säätöalue MUT: -40,0 – 20,0 °C
Oma asetus
Säätöalue dT MUT:ssa: 0,0 – 25,0
Säätöalue MUT: -40,0 – 20,0 °C
Tässä asetetaan, minkä tyyppiseen lämmönjakojärjestelmään
kiertovesipumppu on kytketty.
dT MUT:ssa on meno- ja paluulämpötilojen välinen ero
mitoittavassa ulkolämpötilassa.
*****VALIKKO 7.1.6.3 - TEHO MUT:SSA*****
Vaihtoehto: Manuaalinen valittu teho MUT:ssa, Teho
MUT:ssa
Man. val. teho MUT:ssa
Säätöalue: päälle/pois
Teho MUT:ssa
Säätöalue: 1 – 100 kW
Tässä valitset kiinteistön vaatiman tehon mitoittavassa
ulkolämpötilassa (MUT).
Jos et aktivoi "Manuaalinen valittu teho MUT:ssa", S1255
valitsee sopivan tehon MUT:ssa.

[msa1]

Noniin. En ole tänään sen viisaampi. Eipä ilmoitellut asentaja itsestään mitään, eikä näkynyt paikalla.
Nyt kun on lämpimämpää, vastukset eivät tule niin herkästi tueksi.
Mittaan vielä niiden varaajaan menevien putkien lämpötilat, kun kiireiltä ehdin.

[MauriAntero]

Uusimpia logeja kun vilkaisee niin näkee melko selvän trendin että lämmitysjaksolla kompressori nostaa hertsejä kun BT25 laahaa "Laskettu menolämpötila":n perässä, ja lähtee hiljakseltaan laskemaan kun se on saavutettu. Näyttää toimivan pienellä viiveellä.

Eiköhän tuo ihan toimiva peli ole kunhan saattaa BT25 ja BT12 synkkaan, tavalla tai toisella.
Nyt on ehdotettu BT25 parempaa sijoitusta ja kiertopumppujen kierrosten säätöä & BT12 offset asetusta tarpeen mukaan, luultavasti noilla tulee AM kuriin ja jos kompressoria haluaa huudattaa kovempaa niin käyrää isommalla

[maalämmittää]

Katselin arvoja 20.1 uudelleenkäynnistymisen kohdalta ja ne näyttivät loogisilta.
mm. lauhdutinvirtaus on luokkaa 12l/s ja invertteri kiihdytti nopeutta hissukseen (35).
Kun muutit asteminuuttiarvoa, niin kompressorin nopeus putosi minimitaajuuteen (20) ja lauhdutinvirtaus nousi 22litraan.
Sen jälkeen lämmityksen lauhdutinvirtaus on ollut 22 l/s.

Ehdotan että käynnistät Niben ja et tee mitään muuta.
2-3 tunnin kuluttua laita loki tänne ja katsotaan sitä porukalla.
Laita loki niben tekstimuodossa, ei siis excelillä käsiteltynä.