PILP, lämmöntuottokyky?

[Nopea]

Pahoittelut jos on asian sivusta, myös oman rakenteilla olevan maalämpökohteen osalta. Kysymys liittyy uitenkin läheisesti lämmöntarpeen ja lämmöntuoton suunnittelun.

Kysymys on, että mihin PILP lämmöntuottokyky perustuu uudessa (lamellihirrestä valmistettavassa, 120-130 m2 OKT:ssa? Jos vertailukohta on moderni IV-kone pyörivällä lämmönsiirtimellä + jokin muu lämmönlähde, niin mistä se PILP sitä lämpö oikein kerää?

Riittääkö PILP pääasialliseksi lattialämmön- ja käyttöveden lämmönlähteeksi?

Koko lämpöpumppuajatuksesta putoa pohja, jos merkittävä osa on pois IV-koneen tuloilman lämmityksestä ja loput tehdään vastuksella. Olettaisin, että PILP:issä poistoilmasta siirtyy vähemmän lämpöä tuloilman, mikä pitää tietysti ottaa huomioon laskelmissa ja kustannuksissa. Periaatteessa ymmärrän kyllä PILP:n houkuttelevuuden, kaikki yhdessä 600*600*2000 mm paketissa.

[jmaja]

Eihän PILPillä ole muuta lämmönlähdettä kuin poistoilma ja kompressorin sähköteho (sekä tietysti vastukset). Paremmat PILPit, siis lähinnä F750 pystyvät vetämään jäteilman reilusti pakkaselle, jopa -15C.

Verrattaessa hyvään LTOhon niiden ilmaisenergia tulee vain tuosta jäteilman saamisesta kylmemmäksi kuin mihin LTO pystyy eli melko lähelle ulkoilmaa. Siis ilmaisenergiaa on runsaasti tarjolla lämpimällä säällä, mutta ei lainkaan kovalla pakkasella LTO:hon verrattuna.

Lisäeristämätön hirsitalo tai muu vanhanaikaisen huonosti eristetty talo (uusi lisäeristämätön hirsitalo vastaa 70-luvun eristystasoa) ei ole sovelias kohde PILPille, jossa sellainen johtaa lähes samaan sähkönkulutukseen kuin suorasähkö + LTO. Ainoa etu on oikeastaan käyttöveden lämmitys halvalla puoli vuotta.

Nykyaikaisesti eristetty talo Etelä-Suomessa pärjää hyvin tuolla F750:llä, kun kovia pakkasia ei juuri ole ja poistoilmasta saatu pienikin teho riittää jonnekin -5 - -10C paikkeille. Kaveriksi ILP ja takka, niin vastuksia ei tarvita kuin kovimmilla pakkasilla, joita Etelä-Suomessa ei ole ollut muutamaan vuoteen.

[tomppeli]

Jos laitat maalämmön, voisi se näyttää vaikkapa tällaiselta.:
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 32 °C   -  menovesi lämpötila max 37 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C               
- Talo 2021: Lattialämmitys, 22°C, 130 m2, 338 m3:            5,77 kW   17 001 kWh

• Kiinteistö,  130 m2,  338 m3          5,1 COP   5,47 kW   17 001 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,146 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               6,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )               7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -30 °C
- Maasta kerätään          ( 4,3 COP)   5,6 kW   15 736 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               4 825 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)               4 825 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa                 563 kWh

• Tarvitaan 158 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 24,96 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 154 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.             Poraussyvyys   158 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 158 metriä.         Putkea kaivossa yhteensä      316 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4 kPa)         2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25 l/min = 1497 l/h:            
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   33 kPa = 0,33 bar

Näin vain ihan karkeana arviona..