Seinäkonvektorin sijoitus

[Konjakki]

Mallailin hieman konvektorin paikkaa kun sain rakentaja kaverilta lainaksi, kuinkahan tuosta se ilmakiertäisi kun ei oikein tunnu löytyvän helppoa paikkaa ja tuon paikan saisi ehkä Emännälle meneen läpi, laitan pari kuvaa, konvektori olisi pöytäryhmää vastapäätä.

[kotte]

Mallailin hieman konvektorin paikkaa kun sain rakentaja kaverilta lainaksi, kuinkahan tuosta se ilmakiertäisi kun ei oikein tunnu löytyvän helppoa paikkaa ja tuon paikan saisi ehkä Emännälle meneen läpi, laitan pari kuvaa, konvektori olisi pöytäryhmää vastapäätä.

Eikö tuo ole lähes mahdollisimman kaukana ja monen mutkan takana makuuhuoneista, joissa viilennystä yleensä eniten toivotaan? Vaikea tosin on kaikkia makuuhuoneitakin palvella pelkällä yhdellä konvektorilla. Ainakin laite pitäisi saada mahdollisimman korkealle ja lähelle muihin asuinhuoneisiin johtavaa aukkoa, jolloin saattaa tuolla joten kuten toimiakin käytännössä.

[Konjakki]

Niinhän se on, toinen "helppo" paikka olisi tiskialtaan päällä katonrajassa, ainakin puhallus menisi oikeaan suuntaan.

[kotte]

Toisaalta tiskiallas on vielä kauempana makuuhuoneista, mutta putkien veto voisi olla helpompaa (tai sitten ei). Ilmavirtausten kannalta tämä tämä paikka voisi olla hiukan alkuperäisehdotustasi parempi.

Oletko harkinnut myös puhallinradiaattorin tyylisen lattialaitteen mahdollisia sijoituspaikkoja (imee ilman alhaalta ja puhaltaa ylös). Osan näistä laitteista voi myös ripustaa kattoon vaakatasoon imemään toiselta puolelta ja puhaltamaan toiselle. Tämmöinen möykky ei tietenkään näytä hyvältä keskeisellä paikalla.

[Konjakki]

Laitoin kyselyä tuosta sijoituksesta myös Topwaymaakylmälle, niillä näyttäis olevan myös noita puhallinradiaattoreita mutta kyllä niissäkin noissa tehokkaammissa toi koko menee aika isoksi n. 600x1300. miten yleensä tää viilennys leviää koko taloon jos on vaan yksi puhallin, onko mitään näppituntumaa?

[Matias]

miten yleensä tää viilennys leviää koko taloon jos on vaan yksi puhallin, onko mitään näppituntumaa?

Meillä on 5h+k /115m2 ja yhdellä seinällä ILP.
Viilennys kyllä leviää suht nopeasti kaikkialle kun ovet pitää auki mutta sellainen tuntemus että kauimpina olevissa huoneissa muodostuu selvä kylmän ilman kerrostuma lattiasta ehkä metrin korkeudella.
Lähempänä ILP:iä viilennys on tasaisempaa ilmeisesti puhaltimen aikaansaaman ilmavirtauksen takia.
Varmaan jollain lisäpuhaltimilla tuon saisi korjattua mutta villasukat jaloissa auttaa myös asiaan

[kotte]

Kokeilin aikanaan viilennyksen tasaamista kattotuulettimen avulla ja totesin sen toimivan aika hyvin. Idea on siis, että jos jäähdytin on kaukana viilennettävästä kohdasta, kylmän annetaan painua lattialla (jäähdyttimen siivekkeet suunnataan alaviistoon) ja kattotuuletin säädetään nostamaan ilmaa keskeltä ylös ja painamaan pitkin kattoa (on siis oltava kattotuuletin, jonka käyntisuuntaa voidaan vaihtaa; perusmuotoinen tuuletinhan painaa ilmaa keskeltä alas). Ilma lähtee kiertämään niin, että kattotuuletin imee viileää tehokkaasti jäähdyttimen luota lähelleen, nostaa sitten ilmaa ylös, sekoittaa hieman lämmenneen ilman katon lämpimään ilmaan ja työntää sitten melko lämpimän sekoittuneen ilman liikkeelle pitkin kattoa, jolloin osa löytää tiensä jäähdyttimen luo imettäväksi uudelleen viilennettäväksi. Osa ilmasta tietenkin kiertää katosta lattialla kattotuulettimen sijoitustilassa, mutta seurauksena on samalla lämpötilakerrostumien tasoittuminen. Ilma leviää pitkin kattoa ja edelleen seiniä alas sen verran hitaalla nopeudella, että juuri minkäänlaista vetoa ei synny, vaikka tuuletin pyörisi suurella teholla. Suurta nopeutta tarvitaankin, jos pyritään hyvin tasaiseen lämpötilaan paitsi jäähdyttimen ja tuulettimen luona myös näiden välillä ja väliin liittyvissä tiloissa.

En ole käyttänyt konstia enää vuosiin, kun (maaliuosjäähdytteisiä) konvektoreita on jokseenkin kaikissa huoneissa, jolloin on lisäksi mahdollista valita lämpötila huonekohtaisesti. Kattotuuletinta käytän silti edelleen keväisin auringon lämmön levittämiseksi yläkerrasta alakertaan erotermostaatin ohjaama.

[kaupunkitila]

Pari näkökulmaa täältäkin:
Sijoituksesta:
- ET 12.4m2 -tilaan ehkä.
- joku sellainen tila puhallukselle, missä porukka ei oleskele pidempiä aikoja.
- käytävälle on ok puhaltaa, leviää hyvin ilma, ja yleensä kulku jäähdyttimen ohi on nopeaa
- ilma leviää kyllä jos ovia pidetään auki

Asennuksesta:
- paras olis jonnekkin (ylä)kaappiin, puhallus/imu jonkun valerakenteen kautta.
-- vaihtoehtoisesti asennukset jonnekkin vaatehuoneeseen, komeroon, kodinhoitohuoneeseen tms.
- liuosputket ovat aika jöötejä eristeen + suojaputken kanssa, 6-9cm halkaisija per putki. Siistit vedot olisi hyvä saada.
- jos saa kondenssin poiston painovoimaisena, parempi niin.
- jos helpolla haluaa päästä, ehkä sitten joku seinälle asennettava. Osalle se on visuaalisesti hyväksyttävä, osalle ei.

Laitteesta:
- Jos on koneellinen ilmastointi, harkitsisin kanavaan asennettavaa jäähdytystä.  Ehkä niin, että jäähdytys olisi kanavan melkein päässä, niin ei tarvitse eristää kaikkia putkia, vaan esimerkiksi puoli metriä.
- kanavajäähdyttimet ovat muutenkin pienempikokoisia, voi auttaa sijoittelussa, mutta puhallin niistä puuttuu - joka ehkä sitten on hankittava erikseen ja vie tilaa sekin.
- mieluummin liikaa kapasiteettia kuin liian vähän. Täällä laitoin turhan överiksi, mutta pienempi paha se on kuin alitehoinen laitteisto.
- mitoitus alhaisimman puhallinnopeuden mukaan. Se on aika tuuli mikä käy kun noi laitteet pyörii 3-asetuksella.

[kaupunkitila]

Vielä tuosta mitoituksesta, se on syytä huomioida valmistajat usein ilmoittavat suorituskyvystä luvut jotka perustuvat 27C huoneen lämpötilaan ja 7C kaivon lämpötilaan. Toi 27C on kyllä korkea, täällä nippanappa 23C on etelän puoleisen ikkunan edessä katonrajassa ilman lämpötila mikä menee konvektorin sisään. 8.6-8.7C nestettä tulee kaivosta. Nämä vähentävät suorituskykyä.

Ihmeen paljon (hyvin) reagoi konvektori liuospumpun tehon säätöön. Viime päivinä kelit on olleet sateisia ja 18C-20C ulkona, sisällä kuitenkin ilman jäähdytystä kohoaa lämpötila jonnekkin 23C -kieppeille ja on vähän hiostava tuntu. Siksi laitoin jäähdytyksen päälle ja liuospumppu minimi 3w teholle, se tuo just sopivan pienen viilennyksen ja ilman kuivauksen.

Vastaavasti kun on tarve enemmän jäähdyttää, laitan kierroksia liuospumpulle jolloin konvektori puhaltaa kylmempää ilmaa, eikä tarvitse puhallusta lisätä. Toi liuospumppu helposti jää "pumppu kuin pumppu otetaan nyt joku vaan", senkin valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Tällaisia ajatuksia täällä. Ehkä nää ei suoraan vaikuta sijoitukseen, mutta riippuvuus on jäähdyttimen mittoihin, liuosputkien kokoon, ja sitä kautta mihin saat pömpelin sijoitettua ilman että särkee silmiä.

[kotte]

Meillä on talossa poistoilmanvaihto ja makuuhuoneissa (ja saunassa) korvausilmaventtiilit, joissa olevan kennon kautta kierrätetään maaliuosta ympäri vuoden. Sanoisin, että tuo nappaa kosteutta niin hyvin, että konvektorit eivät juuri milloinkaan edes kondensoi ja pääse poistamaan kosteutta. Sisäilman kuivaus kannattaa mielestäni tehdä suoraan tuloilmaa käsittelemällä, uudemmissa taloissa tyypillisesti lto-laitteelle (tai poistoilmalämpöpumpulle) tulevaa raitisilmaa jäähdyttäen maaliuoskennolla. Kun lto-laitetta pidetään kesälläkin talteenotolla (tai viileän talteenotolla), ei edes tuloilman lämpötila putoa niin paljon, että tarvittaisiin tulokanavien ulkopuolista höyrytiivistä lämpöeristystä. Konvektorien tehtävänä taas on estää sisälämpötilan liiallinen kohoaminen, mutta tuo on Suomen ilmastossa harvempina päivinä tarpeen kuin sisäilman kuivaus, ellei auringon porotus tms. pääse erityisesti taloa kuumentamaan.

[Konjakki]

Noista kahdesta paikata Topwayn kaveri piti parempana tiskipöydän päällä olevaa tilaa ja suositteli tilaamaan tehokkaimman 15 mallin, koska pykälää pienenpään oli hinnan eroa 60€, otti esiin sen ruuankäryn, no se on mitä on.