Maalämmön mitoitus 54x25m halliin

[Janos86]

Terve, eli suunnitelmissa tehdä firmalle uusi halli jonka koko olisi 54x25m ja sisäkorkeus olisi 7,2m sijainti Raisio
Osa suosittelee useampaa VILPiä ja loput lämmitettäisiin suoralla sähköllä, itse ehkä enemmän täysitehoisen MLP kannalla mutta näissäkin eri näkemyksiä kaivoista ja koneesta.
Halli tehdään villaelementeistä eli pelti molemmin puolin ja välissä 200mm villaa, kattoon tulee 400mm villaa ja lattiassa nykyaikaiset eristeet.
Ilmanvaihto tulee joko pelkillä koneellisilla poistoilla tai sitten kunnon LTO-järjestelmä, tämä vielä auki. Hallissa työskentelee max 6hlö ja suoritetaan koeajoja joten ei tule savua/krääsää.
Tulee kaksi nosto-ovea kooltaan 5x5m.
Lattialämmitys tulee koko halliin, lämmintä käyttövettä ei mene muuta kuin käsien pesuun ja se tehdään esilämmittämällä se VILP/MLP ja loppuun suoralla sähköllä erillisessä varaajassa joten tätä ei tarvitse huomioida.

Mitä raadin mitoitus sanoo kaivoista ja minkätehoista MLP pumppua tarvitsisi?

[tomppeli]

Voisitko vielä täydentää:
- Mikä tulisi olemaan hallin sisälämpötila?
- Tuleeko halliin ikkunoita, jos, niin kuinka monta neliömetriä ikkuna-alaa suunnilleen?

Kun tulee noinkin hyvin lämpöeristetty halli, kannattaisi hankkia ilmanvaihtoon joku tavallinen,
teholtaan noin 150 dm3/s, lämmöntalteenotolla ja sähköisellä jälkilämmityksellä varustettu koje.
Jälkilämmityksen termostaatti säädetään noin 5 - 9 astetta alle halutun huonelämpötilan, jolloin sähkön kulutus jää melko vähäiseksi.

[Janos86]

Tosiaan nuo unohtui mainita, lämpötila tulee olemaan siinä 18 asteen tienoolla. Ikkunoita halliin ei tule yhtään

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Teollisuushalli  ”Janos86”   RAISIO   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C  -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Taollisuushalli 2020: Lattialämmitys, 18 °C, 1320 m2, 9504 m3:   25,89 kW   73 828 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   25,89 kW   73 828 kWh

• Kiinteistö,  1320 m2,  9504 m3    5,1 COP   25,26 kW   73 828 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,00 kW   0 kWh
- Yhteensä         4,7 SCOP   25,3 kWh   73 828 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -5 480 kWh   1,88 kW   68 348 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   67 399 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            20,00 kW   66 450 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      949 kWh
  Yhteensä  ( E luku = 52   Luokka = A )   67 399 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   25,3 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Osatehoinen )   20,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -17 °C
- Maasta kerätään          ( 4,7 COP)   16,1 kW   53 922 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   13 477 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  949 kWh)      14 426 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     738 kWh

• Tarvitaan 2 kpl 259 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 1,13 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,57 l/s.
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 255 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   259 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 259 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   518 m
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille.  Etäisyys kaivolle = 20 m   2 kpl   PE63x5.8   40 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla painehäviö virtauksella 1,13 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,13 / 2 = 0,57 l/s = 34,2 l/min = 2052 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K      98 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K      53 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,5 K      33 kPa = 0,33 bar
- Kaivo, painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,5 K   31 kPa = 0,31 bar

- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 1188 metriä  = 5 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m   18 kPa = 0,18 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[tomppeli]

Hallissa voidaan käyttää kojeita, jotka tuottavat myöskin lämpöä
Tässä laskelmassa on oletettu: - Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -5 480 kWh   1,88 kW
Tuo osuus voi erilainen ja voi vaikuttaa jonkin verran lopulliseen lämmitystarpeeseen.

Korjasin vielä laskelmaa ja vaihdoin sen.
Kaivojen yhteinen liitäntäputki pitää olla 63 millistä, muutoin tulee tarpeettomasti painehäviötä.

Huomaa tuo energiakaivojen välimatka, vähintäänkin 25 metriä.
Liian lähellä toisiaan olevat kaivot "ryöstävät" lämpöenergiaa toisiltaan, ne kuormittavat yhteistä energiavarantoa. Siksi kaivojen etäisyys toisistaan on tärkeä.

[Janos86]

Valaistus sielllä on ja tietysti jotkut koeajo laitteet tiottavat lämpöä mutta vastaavasti verkostosta otettava vesi on kylmää niin kompensoivat toinen toisiaan, aika pienistä energioista puhutaan.

Kiitoksia laskelmista, taidamme kalistua tuohon MLP puoleen, itse ajattelin että vaatinee kolme kaivoa ja hieman isomman pumpun.