Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?  (Luettu 7719 kertaa)

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Pari vuotta vanha maalämpöjärjestelmä maakeruupiirillä. Toisen lämmitysvuoden alkupuolella muuttui  systeemin käytös merkittävästi. Pumpun käyttökatkot vähenivät 70-80 % , muutkin systeemit muuttuivat radikaalisti. Käyriä ketsellessa voisi arvioida systeemin tehon pudonneen ainakin 30 %. Olisiko systeemiin tullut vaurio?  Miten systeemin kunnon voisi tarkastaa mahdollisen vaurion varalta jotta mahdollinen remontti saataisiin takuun piiriin?

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Logitusta ja sitä kautta antotehoa selville...

Mikä pumppu?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Laita nyt ainakin aluksi tänne kohteen tiedot:
-Lämmitettävä kohde
-Lämpöpumppu
-Keruupiiri

Lainaus
Käyriä ketsellessa voisi arvioida systeemin tehon pudonneen ainakin 30 %
Laitahan käyrät näkyville ja tulkintasi siitä miksi teho olisi pudonnut.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Laita nyt ainakin aluksi tänne kohteen tiedot:
-Lämmitettävä kohde
-Lämpöpumppu
-Keruupiiri
Laitahan käyrät näkyville ja tulkintasi siitä miksi teho olisi pudonnut.

ATS

Mitkä käyrät olisi tärkeimmät esittää?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Kun ei ole minkäänlaista vihjettä siitä missä mahdollinen vika voisi olla, niin silloin pitää olla käytettävissä kaikki mittaukset.
Tökkää nyt ainakin se tikku koneeseen ja logita mittauksia parin päivän ajan yhden minuutin keruuvälillä.

Laita aluksi ainakin nämä käyrät
Lainaus
Käyriä ketsellessa voisi arvioida systeemin tehon pudonneen ainakin 30 %.

Ja lisäksi vielä nämä:
-Lämmitettävä kohde
-Lämpöpumppu
-Keruupiiri
Laitahan käyrät näkyville ja tulkintasi siitä miksi teho olisi pudonnut.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Palstalla on ollut maanjäristys, en tiedä mihin juttu menee.
https://aijaa.com/Xtvkbv

Poissa v130882

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 654
  • Maalämpöfoorumi
Tuosta kuvasta ei ole mitään iloa, laita tikku pumppuun ja pari päivää lokitusta. Sitten lokifilut liitteenä tänne.
Pirkanmaa, 1-tasoinen puurunkoinen okt 180m2 rv. 2002, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1255-6 R EM 11/17 -->, kaivo 150m

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Vaikka tuon Uplinkin trendit ovat pe*cstä sai siitä kuitenkin puserrettua jotain ulos.

Näyttäisi siltä että muutos on tapahtunut kahdessa vaiheessa
- 23.10 - 25.10. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut n. 8 Hz
- 30.10 - 2.11. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut lisää n.16 Hz
Eli taajuus on kasvanut yhteensä 24 Hz, mikä on n. 30% nousu 0 asteen ulkolämpötilan kohdalla.

Nyt pitäisi tarkastella tarkemmin aikaväliä 10.10. - 15.11. 2019
Ainakin seuraavat mittaukset, tunnukset ovat jostakin Niben pumpusta, en tiedä ovatko tunnukset samat sinun pumpussa
-BT10 Keruulta tulo
-BT11 Keruulle meno
-BT2 Lämmönjakoon meno
-BT3 Lämmönjaosta paluu
-BT14 Kuumakaasu
-BT6 Käyttövesi
-BT7 Käyttövesi
-BT1 Ulkolämpötila.
-BT50 Huonelämpötila.
-Kompressorin taajuus
Mieluummin numeroarvoina ellei saa niin Uplinkkikin vältää.

Lisäksi sähköyhtiön kulutusseurannasta numeroarvoina:
-Vuorokausiarvot ajalta 10.10. - 15.11. 2019
-Tuntiarvot ajalta 20.10. - 5.11. 2019

ATS

« Viimeksi muokattu: 21.03.20 - klo:19:59 kirjoittanut seppaant »
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Vaikka tuon Uplinkin trendit ovat pe*cstä sai siitä kuitenkin puserrettua jotain ulos.

Näyttäisi siltä että muutos on tapahtunut kahdessa vaiheessa
- 23.10 - 25.10. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut n. 8 Hz
- 30.10 - 2.11. 2019 välisenä aikana taajuus on noussut lisää n.16 Hz
Eli taajuus on kasvanut yhteensä 24 Hz, mikä on n. 30% nousu 0 asteen ulkolämpötilan kohdalla.

Nyt pitäisi tarkastella tarkemmin aikaväliä 10.10. - 15.11. 2019
Ainakin seuraavat mittaukset, tunnukset ovat jostakin Niben pumpusta, en tiedä ovatko tunnukset samat sinun pumpussa
-BT10 Keruulta tulo
-BT11 Keruulle meno
-BT2 Lämmönjakoon meno
-BT3 Lämmönjaosta paluu
-BT14 Kuumakaasu
-BT6 Käyttövesi
-BT7 Käyttövesi
-BT1 Ulkolämpötila.
-BT50 Huonelämpötila.
-Kompressorin taajuus
Mieluummin numeroarvoina ellei saa niin Uplinkkikin vältää.

Lisäksi sähköyhtiön kulutusseurannasta numeroarvoina:
-Vuorokausiarvot ajalta 10.10. - 15.11. 2019
-Tuntiarvot ajalta 20.10. - 5.11. 2019

ATS

Kiitoksia asiaan syventymisestä!
Juuri nuo 19 vuoden loka- marraskuun vaihteen muutokset käyrissä ihmetyttivät. Saattaa olla että tuona ajankohtana myös nostettiin systeemin huonetermostaatista huonelämpötilaa 0,5 asteella?

Alan kaivaa noita tarvittavia tietoja esiin.

Niben ulkolämpömittari näyttää nollan tuntumassa n. kaksi astetta liian korkeaa lukemaa.

Tikulla on parin päivän lokitiedot pumpulta, en onnistu vaan heti siirtämään tiedostoja foorumille?


Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Yritys siirtää lokitietoja foorumille??

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Saako Nibeltä vuoden historiatietoja ulos numeerisina arvoina?

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Saako Nibeltä vuoden historiatietoja ulos numeerisina arvoina?

Uplinkistä klikkailet haluamasi luvut ja sitten valitset vaikka yksi vuosi ja "Vie Tiedot". Sivusto ulostaa ne sitten .csv tiedostoon. Toivottavasti kaikki tiedot...
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Tuo "vie" teksti ei ole aktiivinen, ei reagoi?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Oheisen trendin sain väännettyä
Minusta näyttää, että kone käy ja kukkuu normaalisti. Tosin minulla ei ole paljoa kokemusta näistä inverttereistä.
-5 C kohdalla taajuus on n. 44 Hz mistä se laskee 20 Hz:iin lämpötilan noustessa 0 C:een ja jää tähän lämpötilan vielä noustessa +4 C:een.
Sekä lämmönjaon että keruun pumppujen nopeus säätyy pitäen kummankin lämpötilaerot järkevissä arvoissa.

Onko käyttöveden kierto?
Mitä mittaa BT25?

Vai onko tässä vain tulkittu Uplinkin pe*cstä olevaa kuvaa väärin?
Aiemmin postaamassasi kuvassa näyttäisi että taajuus olisi viime päivinä ollut laskusuunnassa

Ota Uplinkistä tulosteet tästä hetkestä viikko ja kuukausi taaksepäin.
Mittaukset
- BT1 Ulkolämpötila
- Taajuus
- BT7 Käyttövesi
- BT2 LJ meno
- BT3 LJ paluu
- BT25 ??

Ja laita nyt jo tietoa kohteesta
- Talo; rakennusvuosi, koko, lattia vai patterilämmitys, asukkaita, yms.
- Lämpöpumppu; merkki, malli, vuosimalli
- Keruu; kaivo vai vaakakeruu, pituus

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi

      Nibe maalämpö Salo. nimimerkki tuulen

Rintamiestalo -47, hirsitalo, seinät sisäpuoli 50 mm villa ja lastulevy.
Vesikeskuslämmitys 70 luvulta.
Kaksi eläkeläistä, erillinen sauna.
Asunto 80 m2, lämpö 22 astetta.
Yläkerta 45 m2, lämpö 15 astetta.
Kellari 30 m2, lämpö 10 astetta.

Vanha erillinen stokerilämpökeskus, eristetty 12 m2 merikontti. Lämpö 13 astetta,       kaukolämpökanaali 30 m.
Erillinen 20 v hirsimökki 100 mm puu 120 villa, 45 m2 lämpö 10 astetta, kaukolämpökanaali 20m.
Maalämpö 2018 Nibe F1155
Käyttövesivaraaja Nibe VBP 200 R
Huonetermostaatti RMU 40
Käyttövedessä kiertopumppu, kello-ohjattu, vesi ei kierrä yöllä.
Patterivesipiirissä hullunkiertopumppu, kiertää patterivettä lämpöpumpun patterivesipiirissä.
Lämmönkeruupiiri savimaassa 1 m syvyydessä, 2 x 400 m.

Tuommoiset systeemit.

Todella ihmetyttää ne suuret muutokset käyrissä loka-marraskuun vaihteessa 2019??

Edit: lisätty lämpöpumpun teho: Nibe F1155-12, Niben historian BT25 on ulkoinen lämmitysmenoveden lämpö.

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Tuo "vie" teksti ei ole aktiivinen, ei reagoi?

No en sitten tiedä, onko sulla maksettu Uplink?
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa v130882

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 654
  • Maalämpöfoorumi
Todella ihmetyttää ne suuret muutokset käyrissä loka-marraskuun vaihteessa 2019??

Jos on maksettu Uplink niin laita tuosta muutoshetkeltä kuvaa. Uplinkin käyrästöä saa tarkennettua hiirellä vetämällä. Ota koko vuosi ensin ja siitä tarkennat oikeaan aikajaksoon.
Pirkanmaa, 1-tasoinen puurunkoinen okt 180m2 rv. 2002, vesikiertoinen lattialämmitys
Nibe F1255-6 R EM 11/17 -->, kaivo 150m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Koetin tehdä laskelman. Lähtötiedot osittain arvaamalla.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,5 kW (= lämmitysteho).

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”tuulen”   SALO      (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 39 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Kellari 1947: Patterilämmitys, 10 °C, 30 m2, 66 m3:      0,83 kW   1 512 kWh
- Keskikerros 1947: Patterilämmitys, 21 °C, 80 m2, 200 m3:   4,53 kW   12 871 kWh
- Talon yläkerta 1947: Patterilämmitys, 15 °C, 45 m2, 99 m3:   2,01 kW   4 538 kWh
- Merikontti 1980: Patterilämmitys, 13 °C, 12 m2, 26 m3:   0,89 kW   1 994 kWh
- Hiesimökki 1993: Patterilämmitys, 10 °C, 45 m2, 108 m3:   0,47 kW   3 684 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 °C, 50 m:   0,52 kW   3 142 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            9,26 kW   27 741 kWh

• Kiinteistö,  212 m2,  499 m3       4,1 COP   8,93 kW   27 741 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,08 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,61 kW   2 400 kWh
- Yhteensä      4,0 SCOP   9,5 kWh   30 141 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 150 kWh   0,68 kW   27 991 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 991 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,50 kW   27 990 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä               27 991 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4 COP)   7,2 kW   20 923 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 068 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 068 kWh
            
• Vaakakeruupiiri, kostea savi, 464 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
(- Lämpimän käyttöveden kierron lämpöhukka ei ole huomioitu laskelmassa.
 - Keruupiiri on ainakin riittävä.
)
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Parit havainnot
Lainaus
Niben historian BT25 on ulkoinen lämmitysmenoveden lämpö.
Lämpötilojen perusteella BT25 anturi on LJ-paluu putkessa.

Tästäkö johtuu että, "LJ-paluu" lämpötila seuraa "LJ-laskettu" lämpötilaa?
"LJ-meno" lämpötilan pitäisi seurata "LJ-laskettu" lämpötilaa ?

Tarkasta BT25 anturin paikka.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
BT 25 paikka? Systeemissä on hullunkiertopumppu, se toimii lämpöpumpun ja patteriverkoston välissä. Kyllä tuo anturi on pattereihin lähtevässä putkessa hullunkiertopumpun jälkeen.  Hullunkierto pumppaa patteriverkoston kylmempää vettä suoraan pattereihin lähtevään putkeen. Verkostoon menee siis BT 25 läpöistä vettä vaikka lämpöpumppu yrittää painaa sinne BT 2 lämpöistä vettä. RMU 40 hoitaa sitten BT 2 anturilla pumpulta sopivanlämpöistä vettä hullunkierron tasoittamiseksi.

Poissa Kajakki

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 375
  • Maalämpöfoorumi
BT 25 paikka? Systeemissä on hullunkiertopumppu, se toimii lämpöpumpun ja patteriverkoston välissä. Kyllä tuo anturi on pattereihin lähtevässä putkessa hullunkiertopumpun jälkeen.  Hullunkierto pumppaa patteriverkoston kylmempää vettä suoraan pattereihin lähtevään putkeen. Verkostoon menee siis BT 25 läpöistä vettä vaikka lämpöpumppu yrittää painaa sinne BT 2 lämpöistä vettä. RMU 40 hoitaa sitten BT 2 anturilla pumpulta sopivanlämpöistä vettä hullunkierron tasoittamiseksi.
Piirtäisitkö kytkinkaavan pannarin putkistosta tänne katsottavaksi.
Nibe F1255 3-12kw +100 UKV kaivo 149 m Makrotalo rv. -86 117m2 + 60 m2 Pattereita 14 joista 5 Purmoja 450 c21

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Kun tarkemmin tutkin trendejä, niin kyllä se BT25 on pattereille menevässä putkessa.
Minua hämäsi se, että patteripiirin lämpötilaero (BT25-BT3) on vain n. 0.7 C.
Onkohan hullunkiertopumppu tarpeettoman suurella teholla?

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Lisäksi sähköyhtiön kulutusseurannasta numeroarvoina:
-Vuorokausiarvot ajalta 10.10. - 15.11. 2019
-Tuntiarvot ajalta 20.10. - 5.11. 2019
ATS
Olisi hyvä saada nämä sähkön kulutuslukemat.
Näistä voi päätellä sen, onko Niben ottoteho muuttunut.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Sähkön kulutuslukemat kohteessa tuulen: Loka ja Marraskuu 2019.


Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Pyörittelin Excelissä noita loka- marraskuun sähkön kulutuslukemia

En havainnut mitään normaalista hajonnasta poikkeavaa kulutuksen muutosta loka-marraskuun vaihteen aikaan.

Sama tulos tuli, tutki kulutuksia vrk- tai tuntitasolla.
Oheisissa kuvissa on tutkittu aamuyön, klo 00-06, välisen ajan keskiarvoja.
Aamuyö siksi että tällöin ei ole häiritsemässä normaalin elämän ja asumisen aiheuttamat kulutuspiikit vaan kuluttajina ovat vain talon peruskulutus ja Nibe.
Kulutus on selvästi lämpötilariippuvainen siksi laskin myös lämpötilalla korjatut kulutuslukemat.

Yksi syy tuohon Uplinkin käyttäytymisen muutokseen voisi olla loka-marraskuun vaihteen aikoina tapahtunut yleinen säätilan kylmeneminen.

Koska sähkön kulutus ei ole noussut ja talo lämpiää normaalisti, näyttäisi siltä että Nibe toimii energiateknisesti samoin kuin ennen.

Voisitko tulostaa Uplinkin toiminnan testaamiseksi loka marraskuun vaihteesta Vrk-, viikko- ja kuukausitrendit
Mittaukset
- BT1 Ulkolämpötila
- Taajuus
- BT2 LJ meno
- BT3 LJ paluu
- BT25

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi

Voisitko tulostaa Uplinkin toiminnan testaamiseksi loka marraskuun vaihteesta Vrk-, viikko- ja kuukausitrendit
Mittaukset
- BT1 Ulkolämpötila
- Taajuus
- BT2 LJ meno
- BT3 LJ paluu
- BT25

ATS
Miten nuo "loka marraskuun vaihteesta Vrk-, viikko- ja kuukausitrendit
Mittaukset saa ulos Nibeltä? Liitteenä jotakin yritystä?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
On luettavassa muodossa palataan huomenna asiaan
ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Tuossa muodossa saa mittaukset helposti Excel'in ymmärtämään muotoon.

Yksi Uplinkin omituisuus on se että mittauksia kerätään epämääräisin välein.
Tässäkin tallenteessa vaihteli skannausväli melko tasaisesti 1:stä sekunnista lähes 3:een tuntiin.
Tällaisen mittausdatan tulkinta johtaa helposti virheellisiin päätelmiin, etenkin Uplinkin omista trendistöistä, jotka on vielä piirretty peukalonlevyisellä pensselillä.
Onkohan tämä ruåttalaisten ihan omaa kehitystyötä? Vaikuttaa filosofien, ekonomien ja mainoshenkilöiden kädenjäljeltä.

Oma tulkintani näistä numeroarvoista piirretyistä tendeistä on että
Ulkolämpötilan ollessa yli +5C on lämmöntarve pienempi kuin mitä on koneen teho minimitaajuudella (20 Hz) ja tästä syystä kone pysähtelee välillä.
Ulkolämpötilan ollessa alle +5C on tehon tarve suurempi kuin koneen minimiteho ja kone käy koko ajan.

Säätyyppi vaihtui juuri tuona Uplinkissä näkyvänä muutoskohtana. Amuyöllä 27.10. 2019 lämpötila laski pysyvähkösti alle +5C.

Nyt kun lämpötila on viime aikoina ainakin päivisin käynyt selvästi yli +5C:een olisi hyvä nähdä mitenkä kone käy nyt.
Voisitko tulostaa mittaukset: taajuus, ulkolämpötila ja sisälämpötila tästä hetkestä n. kuukauden taaksepäin numeroarvoina.
Samoin Uplink trendi samoista mittauksista

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Niben dataa tuulen:

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Oheisessa kuvassa on hertsit, ja ulkolämpötila.
Eipä ulkolämpötila ole monta kertaa käynyt +5C yläpuolella, mutta useimmat kompressoristopit ovat sattuneet juuri näihin kohtiin.
Toisessa kuvassa on esitetty kompressorin taajuus lämpötilan funktiona lokakuun lopulla, marraskuun alussa ja nyt maaliskuussa.
Kuva on kuin haulikolla ammuttu.
Kaikki kolme ajanjaksoa sopii hyvin samaan röykkiöön, mikään niistä ei poikkea muiden käyttäytymisestä.

Edelleen olen sitä mieltä, että koneen käynnissä ei ole tapahtunut mitään tehoon tai hyötysuhteeseen liittyvää muutosta.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi

Kaikki kolme ajanjaksoa sopii hyvin samaan röykkiöön, mikään niistä ei poikkea muiden käyttäytymisestä.

Edelleen olen sitä mieltä, että koneen käynnissä ei ole tapahtunut mitään tehoon tai hyötysuhteeseen liittyvää muutosta.

ATS
Kiitokset seppaant laajoista ja työläistä analyyseistä maalämpölaitteen omituisuuksista tapauksessa tuulen. Nyt on kaikki ok ja seuraillaan käyriä.

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Nibe mittaa tuottamaansa llämpötehoa ja seuraa ulkolämpötilaa. Eikö näistä arvoista saa haluttuun ajankohtaan laskettua matemaattisesti suhteellisen tarkan käyrän? Sitten näitä vertailukohteiden kuvaajia voi matemaattisesti vertailla ja vertailutulos on numeerisesti suht tarkka? Numeroita olisi helppo vertailla.
Itselläni ei matematiikka riitä semmoiseen laskemiseen.

Poissa luu5

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 768
  • Maalämpöfoorumi
Nibe mittaa tuottamaansa llämpötehoa ja seuraa ulkolämpötilaa. Eikö näistä arvoista saa haluttuun ajankohtaan laskettua matemaattisesti suhteellisen tarkan käyrän? Sitten näitä vertailukohteiden kuvaajia voi matemaattisesti vertailla ja vertailutulos on numeerisesti suht tarkka? Numeroita olisi helppo vertailla.
Itselläni ei matematiikka riitä semmoiseen laskemiseen.

Nibestä ei saa suoraan esiin hetkellistä lämpötehoa, eli matematiikkaa kyllä vaaditaan.
Kanta-Häme, puutalo (2003), 170m2 1,5 krs lattialämm. rossi + 30m2 AT ML konvekt. 2003 - 2018 Nibe 410P (ka. 21MWh/v). 1/2019-> Nibe F1255-12 R EM + UKV100, Vallox 110MV, 219m kaivo/219m akt (nyt 9,3MWh/v)

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Eikö Nibe anna kwh kulutuksen 1 kwh tarkkuudella ja käyrän noitten arvojen ja ajan mukaan. Oletan että sain tuommoisen käppyrän ja lukuarvot esille.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Lainaus
lämmitys, vain kompr. EP14 [kWh]
Tuo mittaus mittaa kumulatiivisen talon lämmitykseen menneen energian (kWh). Lämpöpumpun tuotosta on poistettu käyttövesijaksot.
Noista lukuarvoista sain väännettyä hetkellistehot (kW), jotka on esitetty oheisessa kuvassa.
Ongelmia tuottaa edelleen Uplinkin mittausten keruuväli, mikä vaihteli pääsääntöisesti 1-7 min välillä.
Tähän 2 vrk jaksoon sisältyi 5 kpl n. 40 min mittausväliä, olisiko KV-jaksoja.

Saisitko vastaavanlaisen mittauskeruun esim viikon ajalta, missä on lisäksi ulkoilman lämpötila.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Kumulatiivinen lämmityksen lämpömäärä sekä vastaava ulkolämpötila tapaus tuulen.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Tällaiset käppyrät sain nyt aikaiseksi.
Edelleen on ongelmana Uplinkin epämääräiset keruuvälit ja nyt tuli lisäksi energialaskurin pieni erottelukyky, 0,1 kWh.
Vähensin mittauskertoja eli pidensin lyhimpiä mittausvälejä. Tällöin energialaskurin pieni erottelukyky ei haitannut niin paljon.
Tällaiseen tutkiskeluun energialaskurin tämä erottelukyky ei oikein sovi mutta tavanomaiseen kumulatiivisen energian laskentaan se on riittävä.

Saatko vielä viime lokakuulta nämä samat mittaukset niin voisin verrata niitä nykytilanteeseen.

ATS

L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Nibe tuulen lokakuun 2019 historia, ulkolämpötila ja kumulatiivinen lämmitysteho.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Uplinkki asettaa lisää haasteita.
Syys - marraskuun lukemissa päivittyy lämmitysenergian arvo enää vain useamman tunnin välein.
Pudottamalla turhat väliarvot pois sai kuitenkin aikaan kelvollisen pisteröykkiön.
Sekä syksyllä että nyt keväällä muuttuu lämmitysteho samalla tavalla lineaarisesti ulkolämpötilan mukaan.
Ulkolämpötilassa n. 18-20 C loppuu lämmitystarve
Ulkolämpötilassa -20 C on lämmitysteho n. 9 kW. Mikä on Niben max. lämmitysteho?

Edelleen olen sitä mieltä että koneen tehossa eikä hyötysuhteessa ole tapahtunut muutoksia.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa tuulen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 87
  • Maalämpöfoorumi
Nibe F1155-12 3-12 kw on maalämpöpumppu jolla tuulen lämmittää. Nuo graafeissa esiintyvät kaltevat graafiohjelman laskemat suorat ja niiden kaltevuus on mielenkiintoinen vertailukohta. Ihmetellään....
Kiitokset taas selvittelyhommista!