Miten määritellä maalämpöjärjestelmän lämmöntuotto ja kunto?

[seppaant]

Nuo graafeissa esiintyvät kaltevat graafiohjelman laskemat suorat ja niiden kaltevuus on mielenkiintoinen vertailukohta.

Annoin Excelin laskea kuvan kaikista pisteistä yhden suoran.
Sen mukaan lämmitys loppuu +17 C lämpötilassa, mikä on aivan kelvollinen arvo.
Max 12 kW lämmitysteho tarvitaan -32 C pakkasella. Onko sinulla laskelmia mihin lämpötilaan koneen tehon pitäisi riittää?

Tämän arvion laskentaan on käytetty aika suppealla lämpötila-alueella olevia arvoja.
Jos saisi lisää pisteitä kylmemmille ulkolämpötiloille, parantaisi se ennusteen luotettavuutta, tosin tänä talvena ei kovia pakkasia ole ollutkaan.
Talven kylmimmät ilmat osuu ajanjaksolle 1.2. 2020 - 3.3. 2020.
Jos tältä jaksolta saisi mittausarvot, niin jatkettaisiin numeroiden murskausta näin koronakaranteenin ajankuluksi.

ATS

[tuulen]

Koetin tehdä laskelman. Lähtötiedot osittain arvaamalla.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,5 kW (= lämmitysteho).

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”tuulen”   SALO      (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 39 °C  -  menovesi lämpötila max 45 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Kellari 1947: Patterilämmitys, 10 °C, 30 m2, 66 m3:      0,83 kW   1 512 kWh
- Keskikerros 1947: Patterilämmitys, 21 °C, 80 m2, 200 m3:   4,53 kW   12 871 kWh
- Talon yläkerta 1947: Patterilämmitys, 15 °C, 45 m2, 99 m3:   2,01 kW   4 538 kWh
- Merikontti 1980: Patterilämmitys, 13 °C, 12 m2, 26 m3:   0,89 kW   1 994 kWh
- Hiesimökki 1993: Patterilämmitys, 10 °C, 45 m2, 108 m3:   0,47 kW   3 684 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 °C, 50 m:   0,52 kW   3 142 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            9,26 kW   27 741 kWh

• Kiinteistö,  212 m2,  499 m3       4,1 COP   8,93 kW   27 741 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,08 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,61 kW   2 400 kWh
- Yhteensä      4,0 SCOP   9,5 kWh   30 141 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 150 kWh   0,68 kW   27 991 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 991 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,50 kW   27 990 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä               27 991 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4 COP)   7,2 kW   20 923 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   7 068 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 068 kWh
            
• Vaakakeruupiiri, kostea savi, 464 metriä  = 2 x 250 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
(- Lämpimän käyttöveden kierron lämpöhukka ei ole huomioitu laskelmassa.
 - Keruupiiri on ainakin riittävä.)
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Annoin Excelin laskea kuvan kaikista pisteistä yhden suoran.
Sen mukaan lämmitys loppuu +17 C lämpötilassa, mikä on aivan kelvollinen arvo.
Max 12 kW lämmitysteho tarvitaan -32 C pakkasella. Onko sinulla laskelmia mihin lämpötilaan koneen tehon pitäisi riittää?

Tämän arvion laskentaan on käytetty aika suppealla lämpötila-alueella olevia arvoja.
Jos saisi lisää pisteitä kylmemmille ulkolämpötiloille, parantaisi se ennusteen luotettavuutta, tosin tänä talvena ei kovia pakkasia ole ollutkaan.
Talven kylmimmät ilmat osuu ajanjaksolle 1.2. 2020 - 3.3. 2020.
Jos tältä jaksolta saisi mittausarvot, niin jatkettaisiin numeroiden murskausta näin koronakaranteenin ajankuluksi.

ATS

Ylimpänä tomppelin laskelma tuulen lämmityksestä.
Niben ulkolämpötilamittaus näyttää nollan ulkolämpötilassa kaksi astetta liian korkeaa lämpötilaa, sillä ei liene suurta vaikutusta laskelmiin. Liitteenä ulkoläpötilahistoria n.1.2-3.3.2020 tuulen Nibeltä.

[seppaant]

Liitteenä ulkoläpötilahistoria n.1.2-3.3.2020 tuulen Nibeltä.

Muuten hyvä mutta olisi pitänyt vielä lisäksi olla lämmitysenergia EP14 (kWh)

ATS

[Lappanen]

Sivusta seurannut tätä ketjua mielenkinnolla, ja jos seppaantilla on aikaa ja exceli valmiiksi tulilla ja asetuksissa, niin saisinko näin törkeästi heittää oman kohteeni logit jauhettavaksi samanlaiseksi graafiksi 

Logi liitteenä, jostain joulukuusta 2018 lähtien kun ekat pari kuukautta meni asetuksia hakiessa ja rakennusta lämmittäessä.
Kohteelle laskettu riittäväksi 12 kW MLP (on/off), mutta otettiin 4-16 kW invertteri. Muutettu asumaan joulun jälkeen 2019, sitä ennen rakennusaikana lämmöt olleet niin että sisällä vähintään 15 astetta.

[tuulen]

Niben dataa tuulen:

[seppaant]

Lisäsin edelliseen kuvaani maaliskuun lukemat.
Tulos pysyi aivan samana.

- Kellari 1947: Patterilämmitys, 10 °C, 30 m2, 66 m3:      0,83 kW   1 512 kWh
- Keskikerros 1947: Patterilämmitys, 21 °C, 80 m2, 200 m3:   4,53 kW   12 871 kWh
- Talon yläkerta 1947: Patterilämmitys, 15 °C, 45 m2, 99 m3:   2,01 kW   4 538 kWh
- Merikontti 1980: Patterilämmitys, 13 °C, 12 m2, 26 m3:   0,89 kW   1 994 kWh
- Hiesimökki 1993: Patterilämmitys, 10 °C, 45 m2, 108 m3:   0,47 kW   3 684 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 °C, 50 m:   0,52 kW   3 142 kWh

Kokonaisenergian kulutus ei varmaankaan ole niin suoraviivainen kuin mitä kuva antaa ymmärtää, johtuen siitä että on lämmitettävänä viisi erilaista tilaa, joissa erilaiset lämpötilat.

ATS

[tomppeli]

Ilmanvaihto ja vuotoilmat muodostavat yllättävän suuren osan talon lämmitysenergian tarpeesta.
Vanhoissa taloissa vuotoilmalla on hyvin suuri osuus ja se tuntuu asumisessa tuvan jäähtymisenä tuulisella säällä.

Uudet rakennukset ovat tiiviitä ja vuotoilman osuus on vähäinen. Niissä on myös ulkovaippa hyvin eristetty. Uusissa taloissa ilmanvaihdon osuus lämmitystarpeesta on suhteellisen suuri, jopa 25% rakennuksen kokonaislämmitysenergian tarpeesta.

Asukkaiden asumistavat ja vaatimukset vaikuttavat lämmitysenergian kulutukseen. Jotkut vaativat runsaan ilmanvaihdon, joillekin riittää vähän kohtuullisempi ilmanvaihdon määrä.
Ilmanvaihdosta erillinen liesituuletin saattaa olla varsinainen energiasyöppö. Siinähän ei ole yleensä minkäänlaista lämpöenergian talteenottoa.
Ilmanvaihdossa on yleensä sähköinen jälkilämmitys. Jos sen termostaatti asetetaan lähes asumislämpötilaan, tulee siitä varsinainen sähkösyöppö. Kannattaa asettaa jälkilämmityksen termostaatti 7 - 10 astetta huonelämpötilaa alempaan asetukseen.

Niinpä, talon tiiveydellä, ilmanvaihdolla ja asumistavoilla voi vaikuttaa aika tavalla lämmitysenergian kulutukseen. Se vaikeuttaa myöskin tarkkaa lämmitystarpeen laskentaa.

[seppaant]

Sivusta seurannut tätä ketjua mielenkinnolla, ja jos seppaantilla on aikaa ja exceli valmiiksi tulilla ja asetuksissa, niin saisinko näin törkeästi heittää oman kohteeni logit jauhettavaksi samanlaiseksi graafiksi 

Logi liitteenä, jostain joulukuusta 2018 lähtien kun ekat pari kuukautta meni asetuksia hakiessa ja rakennusta lämmittäessä.
Kohteelle laskettu riittäväksi 12 kW MLP (on/off), mutta otettiin 4-16 kW invertteri. Muutettu asumaan joulun jälkeen 2019, sitä ennen rakennusaikana lämmöt olleet niin että sisällä vähintään 15 astetta.

Vastasin tuonne Jämän osioon

ATS