Pitkät käyntiajat...

[Mipo]

Ensimmäinen talvi maalämmön kanssa on nyt meneillään ja lämpöä on toistaiseksi riittänyt ihan mukavasti, mutta muutama asia askarruttaa.

- Pitkät käyntiajat, esim. viime yönä (ulkolämpötila 0- -3C) valikkojen mukaan lämpöpumppu oli käynyt klo 17 - 07 välisenä aikana yhteensä 10 tuntia, mikä tuntuu todella suurelta määrältä. Jo aiemmin on tullut sellainen mielikuva, että pumppu on jatkuvasti tekemässä lämmitysvettä.
- Syksyn aikana sähkövastus on ollut päällä 7 tuntia, josta 80% lämmityksen takia. Ja pakkasta on ollut maksimissaan muutamia asteita. Eikös sähkövastusta tarvita vasta "tulipalopakkasilla"
- kaivoon menee (eilen) -4,9 asteista viinaa ja takaisin tulee +0,2 asteista. Vaikuttaa kovin kylmältä.

Kohde on täysin remontoitu rintamamiestalo Tampereella. Viime kesänä uusittiin katto, ovet ja ikkunat, osat seinien eristeistä ja alapohja, joten talon pitäisi olla "kohtuullisen" tiivis. Lämpimiä neliöitä on yhteensä noin 215m2 ja sisälämpötila on ollut välillä 21-23C, kylppäreissä enemmän. Vesikiertoinen lattialämmitys, jossa lopullinen säätö vielä tekemättä.

Pumppuna IVT HT C9 ja lämpökäyrä on ollut viime kuukaudet asetuksessa 3,5. Kaivon aktiivisyvyys noin 165m, mikä oli 10-15m enemmän kuin mitoitus vaati. Vedentulo taisi aluksi olla niukkaa, mutta painehalkaisun jälkeen ilmeisesti ihan ok.

Pitäisikö tässä huolestua enemmänkin ko. arvoista, vai ovatko normaaleja IVT-arvoja? Husdatan tiedoista olin katsovinani, että lämpöpumppujen käyntiajat esim. tällä viikolla ovat olleen luokkaa 14-18h/vrk, mikä suunnilleen on toteutunut itselläkin.

Mipo

[Raid]

Ensimmäinen talvi on maalämmön kanssa on nyt meneillään ja lämpöä on toistaiseksi riittänyt ihan mukavasti, mutta muutama asia askarruttaa.

- Pitkät käyntiajat, esim. viime yönä (ulkolämpötila 0- -3C) valikkojen mukaan lämpöpumppu oli käynyt klo 17 - 07 välisenä aikana yhteensä 10 tuntia, mikä tuntuu todella suurelta määrältä. Jo aiemmin on tullut sellainen mielikuva, että pumppu on jatkuvasti tekemässä lämmitysvettä.
- Syksyn aikana sähkövastus on ollut päällä 7 tuntia, josta 80% lämmityksen takia. Ja pakkasta on ollut maksimissaan muutamia asteita. Eikös sähkövastusta tarvita vasta "tulipalopakkasilla"
- kaivoon menee (eilen) -4,9 asteista viinaa ja takaisin tulee +0,2 asteista. Vaikuttaa kovin kylmältä.

Kohde on täysin remontoitu rintamamiestalo Tampereella. Viime kesänä uusittiin katto, ovet ja ikkunat, osat seinien eristeistä ja alapohja, joten talon pitäisi olla "kohtuullisen" tiivis. Lämpimiä neliöitä on yhteensä noin 215m2 ja sisälämpötila on ollut välillä 21-23C, kylppäreissä enemmän. Vesikiertoinen lattialämmitys, jossa lopullinen säätö vielä tekemättä.

Pumppuna IVT HT C9 ja lämpökäyrä on ollut viime kuukaudet asetuksessa 3,5. Kaivon aktiivisyvyys noin 165m, mikä oli 10-15m enemmän kuin mitoitus vaati. Vedentulo taisi aluksi olla niukkaa, mutta painehalkaisun jälkeen ilmeisesti ihan ok.

Pitäisikö tässä huolestua enemmänkin ko. arvoista, vai ovatko normaaleja IVT-arvoja? Husdatan tiedoista olin katsovinani, että lämpöpumppujen käyntiajat esim. tällä viikolla ovat olleen luokkaa 14-18h/vrk, mikä suunnilleen on toteutunut itselläkin.

Mipo

heips.
Oletko tarkistanut sihdit tuntuu että pumppu ei saa tarpeeksi tavaraa jos jo nyt paukkuu vastukset päälle. Meillä IVT C7 menee vasta -15 asteessa vastus päälle  ja sekin vaatii 2-3pvn yhtä jaksoisen pakkasen. Voit verrata esim meikäläisen dataan husdatan sivuilla  (HS84). Sieltä saa jotain vinkkiä onko kaikki noin suurin piirtein ok.  Ja toi kaivosta tuleva tuntuu vähän viileältä , maapiiristä tulee meillä n. 1h yhtäjaksoisen käytön jälkeen vielä n. +3 asteista tällä hetkellä. Pumpun käyntiaika
on n 14h/vrk tällähetkellä. Sen verran käyristä että meillä on 1.9 ja + 0,5 astetta.  

[Malibra]

Oletko milloin viimeksi puhdistanut lämmönkeruupiirin sihdin (mutapussin)?

-Janne-

[Mipo]

Oletko milloin viimeksi puhdistanut lämmönkeruupiirin sihdin (mutapussin)?

-Janne-

Eipä ole tullut kertaakaan putsattua, mutta pumpun toimittajan mukaan tukostilanteessa pumpun pitäisi aiheesta hälyttää. Näin ei siis ole tapahtunut.

Ilmeisesti osaselitys tähän ongelmaan on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa tuntuisi olevan edelleenkin enemmän ilmaa kuin laki sallii ja paine, joka ei pysy vaaditulla tasolla, vaan oleilee juuri ja juuri nollan yläpuolella.

-Mipo

[Malibra]

Eipä ole tullut kertaakaan putsattua, mutta pumpun toimittajan mukaan tukostilanteessa pumpun pitäisi aiheesta hälyttää. Näin ei siis ole tapahtunut.

Ilmeisesti osaselitys tähän ongelmaan on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa tuntuisi olevan edelleenkin enemmän ilmaa kuin laki sallii ja paine, joka ei pysy vaaditulla tasolla, vaan oleilee juuri ja juuri nollan yläpuolella.

-Mipo

Harvemmin se tukkoon menee. Tuo keruupiirisi lämpöero vain on liian suuri ja yleensä se johtuu siitä että sihdissä on patskaa.

-Janne-

[Raid]

Eipä ole tullut kertaakaan putsattua, mutta pumpun toimittajan mukaan tukostilanteessa pumpun pitäisi aiheesta hälyttää. Näin ei siis ole tapahtunut.

Ilmeisesti osaselitys tähän ongelmaan on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa tuntuisi olevan edelleenkin enemmän ilmaa kuin laki sallii ja paine, joka ei pysy vaaditulla tasolla, vaan oleilee juuri ja juuri nollan yläpuolella.

-Mipo

LL ei vaikuta siihen että MLP ei jaksa painaa lämpöä.LL paine on ainakin Greenlinella 1,5bar jos menee yli niin paisunta päästää ylimääräiset pihalle. jakotukkien pitäis ilmata automaattisesti sitä mukaa kun ilmaa menee ohi ilmausventtiilin. jos on alle niin silloin lisään vettä. Kertaakaan ei ole kylläkään tarvinnu lisätä asennuksen jälkeen.  Sieltä kyllä kuuluisi melkoista pulputusta jos järjestelmässä on ilmaa.  Jos se paien ei pysy vaan menee nollaan niin silloin järjestelmä vuotaa.

[mnk]

Kerroppas  kiertopumppujen  nopeudet vaikka ensin.  Sitten  puhdistat kylmäpiirin ja kuumapiirien  mutapussit.  Hälytyksen  sattuessa tukos  on  jo  mennyt  jo  ihan  ööveriksi.   Kannattaa  pitää  sihdit  paljon  puhtaampana  kuin  likellä  hälyytysrajaa.  Miten  lisäsit eristystä seiniin ja kattoon (kuinka  paljon).

Sähkövastuksen kytkeytymisen voit säätää valikoista ja laittaa sopivan  viiveen.

Onko  talossa kuumaveden  ns.  hullunkierto ?
Mihin on  säädetty  suihkuveden läpötilavaihteluväliohjaus ?
Onko  Talossa   ilmanvaihtokone   ?

Painevaraaja systeemissä  ja  paineet  noin  1  bar tienoolla  ?

Onko  huussidatn  ohjelmistoa pumpun  tarkkailuun?

Jos  ei  niin  katso  lämmöt  valikoista  lämmöt  
ulkona

kuumapiirin  lähtö
kuumapiirin paluu
niiden  erotus  on  delta vaihtimen yli.
noin 7C olisi optimaalinen

=> puhdistat sihdin
=> lisäät  nopeuden  III:lle  testimielessä  ja  kerrot  mitä  vaikutti

kaivolle  meno  -4,9
kaivolta tulo  +0,2
=> kylmäpuolen  vaihtimen yli   enemmän  kuin  3 C
=> puhdistat sihdin
=> lisäät  kaivopumpun  nopeuden  III :lle  ja  kerrot  mitä vaikutti

3.5 on kertoimena maltillinen.  Oletko  taittanut  käyriä ?  paljonko  on  hystereesi ?   Jos  vaikka  noilla  tiedoilla nyt  ensin  mielikuvaa nykyisistä perussäädöistä.

Pitkät  käyntiajat   (15h)  on  ihan  OK jos  olisi  semmonen -10C pakkasta  tai  enemmän.  -20c 20-21h ihan ok.  Vastuksilla  avitusta -20-25 jälkeen  ihan  ok.   0-kieleillä  pitkät  ajat  kertoo,  että  eristyksessä  reikiä tai tuuletat  reippaasti   tai  hullunkierto  hukkaa kiertoputkistoon  lämpöä / väärään  paikkaan   lämmöt  ?

[AaVee]

Meillä on myös IVT HT C9+ ja kaivolla syvyyttä 200m. Järjestelmä asennettiin tänä syksynä.
Kohde on Tampereella, rakennettu 1975 ja lämmitys tapahtuu pattereilla.

Tässä olisi vertailun vuoksi viimeisten kolmen viikon käyntiajat

Viikko 45
Pumpun käyntitunnit: 67h/vko, ~9.5h/vrk
Lämpimän veden osuus 35% (pumpun alusta)
Viikon keskilämpötila: 1C

Viikko 46
Pumpun käyntitunnit: 86h/vko, ~12h/vrk
Lämpimän veden osuus 32% (pumpun alusta)
Viikon keskilämpötila: -2C
Tällä viikolla oli ovet selällään pari iltaa remontin takia joten tämän viikon käyntiajat saattavat olla hieman yläkanttiin.

Viikko 47
Pumpun käyntitunnit: 75h/vko, ~11h/vrk
Lämpimän veden osuus 30% (pumpun alusta)
Viikon keskilämpötila: 0C
Lämmön keruuseen meni ~0C ja palasi ~4C

Vastuksia ei ole tarvittu vielä. Leivinuunia on lämmitetty muutaman kerran viikossa.
Muuten on tehdasasetuksilla mutta hienosäätöä olen laskenut asteen verran.

[Mipo]

Paljon kysymyksiä, yritetään vastailla alkuun muutamiin helppoihin...

Kerroppas  kiertopumppujen  nopeudet vaikka ensin.

Lattialämmityksen pumppu on täysillä, eli asennossa 3. Viinapumpusta en tiedä.

 

 Sitten  puhdistat kylmäpiirin ja kuumapiirien  mutapussit.  Hälytyksen  sattuessa tukos  on  jo  mennyt  jo  ihan  ööveriksi.   Kannattaa  pitää  sihdit  paljon  puhtaampana  kuin  likellä  hälyytysrajaa.  Miten  lisäsit eristystä seiniin ja kattoon (kuinka  paljon).

Katossa puhallusvillaa vajaa 30cmm seinissä vaihtelevasti villaa ja uretaania, pääosin kuitenkin alkuperäinen purueristys. Seinien alaosista ei kuitenkaan tunnu vetoa tms.

Onko  talossa kuumaveden  ns.  hullunkierto ?

Mihin on  säädetty  suihkuveden läpötilavaihteluväliohjaus ?
Onko  Talossa   ilmanvaihtokone   ?

Ei ole
Muistaakseni 4,3 astetta.
Ei ole

Painevaraaja systeemissä  ja  paineet  noin  1  bar tienoolla  ?

Jos tarkoitat pumpun kyljessä olevaa painemittaria, paine yleensä noin 0,1bar, ei pysy ylempänä. Vaihtelee sen mukaan lämmitetäänkö käyttövettä (nousee), lasketaako hanoista lämmintä vettä (laskee). Näin ei käsittääkseni pitäisi tapahtua, eli tämä on yksi ihmettelyn aihe tässä sotkussa...

Onko  huussidatn  ohjelmistoa pumpun  tarkkailuun?

Ei ole.

[Peca]

Maapiirissä deltaT:n pitäisi olla 2-3 astetta. Tarkista maapiirin kiertovesipumpun pyörintä nopeus ja suurenna sitä ja SAMALLA PUHDISTA MAAPIIRIN MUTAPUSSI. Jos pyörintänopeus liian pieni höyrystin ei saa tarpeeksi nestettä ja hyötysuhde putoaa, sama tapahtuu, jos maapiirin suodatin tukossa ja neste ei pääse kiertämään tarpeeksi.

Kuumaa käyttövettä käytettäessä on normaalia että paine patteriverkossa putoaa, koska käyttövesivaraajan vaippa jäähtyy ja veden tilavuus pienenee (patteriveden).

Jos lämmityspiirin paine ei pysy yli 0,1 barin, on sinulla lämmitysverkossa jossain vuoto.

-Peca-

[Mipo]

Jos lämmityspiirin paine ei pysy yli 0,1 barin, on sinulla lämmitysverkossa jossain vuoto.

-Peca-

Niinhän sitä luulisi, mutta tilanne on jatkunut tällaisena jo kuukausia, eikä vettä tunnu valuvan mistään pihalle.

Muutenkin painemittarin tarkkailu on paljastanut, että välillä esim. putkia/pumppua kolisuttamalla/ravistamalla paine suorastaan romahtaa useita kymmenyksiä. Tämä viittaisi enemmänkin liikkeelle lähtevään ilmataskuun tms.
Ainakin toivossa on hyvä elää, ettei vettä valuisi jatkuvasti jonnekin rakenteisiin, mistä se joskus sitten pullahtaa esille...

Mutta jotain hämminkiä lattialämmityksen ja pumpun yhteydessä on, se on selvää.

Mipo

[seppaant]

Lisää kysymyksiä:
Minkälainen asteikko painemittarissa on(min, max, yksikkö)?
Kun lisäät vettä, niin nouseeko paine silloin?
Jos nousee, kuinka korkealle olet paineen nostanut?
Nouseeko mittari tasaisesti vai takerrellen?
Oletko koskaan nostanut painetta niin korkealle, että varoventtiili aukeaa? Jos olet mitä paine näytti silloin?
Onko varoventtiilin hukkaputken pää näkyvissä?
Kuinka usein olet lisännyt vettä? Ja karkea arvaus kuinka paljon yhteensä?
Kuinka suuri paisunta-astia sinulla on?
Oletko mitannut paisunta-astian esipaineen?
Jos maltat edes osaan vastata niin  ruvetaan sitten arvuuttelemaan ongelman syytä ja kyseleen lisää.
ATS

[volkkari]

Ensimmäinen talvi maalämmön kanssa on nyt meneillään ja lämpöä on toistaiseksi riittänyt ihan mukavasti, mutta muutama asia askarruttaa.

- Pitkät käyntiajat, esim. viime yönä (ulkolämpötila 0- -3C) valikkojen mukaan lämpöpumppu oli käynyt klo 17 - 07 välisenä aikana yhteensä 10 tuntia, mikä tuntuu todella suurelta määrältä. Jo aiemmin on tullut sellainen mielikuva, että pumppu on jatkuvasti tekemässä lämmitysvettä.
- Syksyn aikana sähkövastus on ollut päällä 7 tuntia, josta 80% lämmityksen takia. Ja pakkasta on ollut maksimissaan muutamia asteita. Eikös sähkövastusta tarvita vasta "tulipalopakkasilla"
- kaivoon menee (eilen) -4,9 asteista viinaa ja takaisin tulee +0,2 asteista. Vaikuttaa kovin kylmältä.

Kohde on täysin remontoitu rintamamiestalo Tampereella. Viime kesänä uusittiin katto, ovet ja ikkunat, osat seinien eristeistä ja alapohja, joten talon pitäisi olla "kohtuullisen" tiivis. Lämpimiä neliöitä on yhteensä noin 215m2 ja sisälämpötila on ollut välillä 21-23C, kylppäreissä enemmän. Vesikiertoinen lattialämmitys, jossa lopullinen säätö vielä tekemättä.

Pumppuna IVT HT C9 ja lämpökäyrä on ollut viime kuukaudet asetuksessa 3,5. Kaivon aktiivisyvyys noin 165m, mikä oli 10-15m enemmän kuin mitoitus vaati. Vedentulo taisi aluksi olla niukkaa, mutta painehalkaisun jälkeen ilmeisesti ihan ok.

Pitäisikö tässä huolestua enemmänkin ko. arvoista, vai ovatko normaaleja IVT-arvoja? Husdatan tiedoista olin katsovinani, että lämpöpumppujen käyntiajat esim. tällä viikolla ovat olleen luokkaa 14-18h/vrk, mikä suunnilleen on toteutunut itselläkin.

Mipo

Suuri lämpötilaero viittaa(olettaen että suodatin on puhdas) alimittaiseen liuospumppuun verkoston painehaviöön nähden.
Sekään ei kuitenkaan selitä selitä noin alas mennyttä lämpötilatasoa kokonaan huomioonottaen että eletään vielä alkutalvea.
Olisikohan niin että lämpökaivo on ns.kuivakaivo jolloin sen syvyys ei riitä.
"Märkäkaivon perusteeksi ei riitä pelkkä toutto joka on saatu aikaiseksi paineaukaisulla sen syvimmässä
kohdassa vaan sen on oltava tasaisen ruhjeinen koko matkaltaan jotta mahdollisimman suuri putkiipinta-ala on tekemisissä läpi virtaavan veden kanssa.
Olisin sitä mieltä että märkäkaivoja on vähän ja mitoituksen ja käytännössä toteutuksen pitäisi perustua kuivakaivo mitoitukseen ellei vettä tule tasaisen runsaasti koko porauksen ajan

[Mipo]

Pientä tilannekatsausta...

Nyt vaikuttaisi siltä, että pääsyyllinen ongelmiin on ollut säätämätön (kerrosten välillä epätasapainoa) lattialämmitys ja viallinen tai ainakin esipaineistamaton paineastia. Tilannetta pahensi osaltaan se, että yhden kerroksen lattialämmitysputkitus on toteutettu vahingossa(?) 12mm putkella suunnitellun 14mm putken sijaan.

Lattialämmityksen säätö "sinnepäin" auttoi asiaan jo huomattavasti, jolloin pumpun lämpökäyräkin voitiin laskea 3,5 -> 1,9:ään ilman, että lämpötila sisällä olisi laskenut liian alas. Tämän myötä pumpun käyntiajat ja viinan lämpötilaerot normalisoituivat.

Oikeastaan ainoa jäljellä oleva ongelma on lattialämmityksen alhainen paine. Ilmeisesti tilanne on sellainen, että paineastia ei toimi suunnitellusti, vaan on käytännössä täysin joustamaton.

Tämä näkyy esim. siten, että lämmintä käyttövettä tehtäessä verkoston paine nousee aina ~0,5-1 bar ja  "varoventtiili" alkaa pulautella vettä pihalle, vaikka 1,5 barin yläraja ei ole vielä lähelläkään. Käyttöveden jäähtyessä paine sitten laskee aina lähes nollaan, koska verkosta on poistunut kuumentumisen aikana vettä ja jäähtymisen yhteydessä veden tilavuus pienenee. Lattialämmitys ilmeisesti toimiikin parhaiten aina käyttöveden kuumentamisen jälkeen, jolloin verkoston paine on hetkellisesti ylimmillään (~0,4 - 1 bar).

Paineastia vaihdettaneen tällä viikolla, jonka jälkeen tilanne toivottavasti korjaantuu.

Kiitoksia kaikille vastanneille, vastauksista oli paljon apua.

Ja tulihan ne sihditkin puhdistettua. Lämpimän puolen sihti oli melko tukossa, mutta kylmäpuolen ilmeisesti puhdas.

-Mipo

[Raid]

Onko sinulla kytketty käyttövesi ja lattialämmitys samaan putkistoon? Vai ymmärsinkö väärin.
  

[seppaant]

Tuosta paisunta-astiasta vielä. Mittaa astian esipaine ennenkuin rupeat vaihtamaan sitä.
Minulla oli samantapainen ilmiö systeemin paine heilahteli laidasta laitaan vähänkin isommissa lämpötilamuutoksissa. Mittasin paineen ja se oli 1,6 bar ja varoventtiili aukesi jo 1,5 bar:issa!!! Eli paisunta-astia ei toiminut lainkaan.
Sitten laskin patteriverkoston paineettomaksi ja pudotin paisunta-astian paineen n. 0,5 bar:iin. Tämän jälkeen nostin verkoston paineen 1,0 bar:iin. Nyt systeemi on toiminut moitteettomasti, paineen vaihtelut ovat 0,1 bar luokkaa.

[Mipo]

Onko sinulla kytketty käyttövesi ja lattialämmitys samaan putkistoon? Vai ymmärsinkö väärin.
  

Ymmärsit väärin. Peca tiivisti ilmiön aiemmin tässä ketjussa seuraavasti:

"Kuumaa käyttövettä käytettäessä on normaalia että paine patteriverkossa putoaa, koska käyttövesivaraajan vaippa jäähtyy ja veden tilavuus pienenee (patteriveden). "

Käyttövettä lämmitettäessä taasen käyttövesivaraajan vaippa kuumenee ja myös lämmitysveden tilavuus kasvaa.

-Mipo

[Mipo]

Tuosta paisunta-astiasta vielä. Mittaa astian esipaine ennenkuin rupeat vaihtamaan sitä.
Minulla oli samantapainen ilmiö systeemin paine heilahteli laidasta laitaan vähänkin isommissa lämpötilamuutoksissa. Mittasin paineen ja se oli 1,6 bar ja varoventtiili aukesi jo 1,5 bar:issa!!! Eli paisunta-astia ei toiminut lainkaan.
Sitten laskin patteriverkoston paineettomaksi ja pudotin paisunta-astian paineen n. 0,5 bar:iin. Tämän jälkeen nostin verkoston paineen 1,0 bar:iin. Nyt systeemi on toiminut moitteettomasti, paineen vaihtelut ovat 0,1 bar luokkaa.

Kiitoksia tästä. Päästin paineastia ilmaa jonkin verran pois (ilman mittaria) ja johan rupesi paine pysymään verkossa.

-Mipo

[IAP]

Tilannetta pahensi osaltaan se, että yhden kerroksen lattialämmitysputkitus on toteutettu vahingossa(?) 12mm putkella suunnitellun 14mm putken sijaan.

Näitä "vahinkoja" tapahtuu näköjään aika usein. Eihän vain ole Greenlinen härpäkkeet? Meillä kävi sama juttu, vuosi taisi olla 2003. Valitsin Greenlinen osaksi juuri siksi, että kahdesta suunnilleen samanhintaisesta tarjouksesta he käyttivät 14 mm putkea, kun kilpailijalla oli 12 mm putki. Yllättäen sitten asennusvaiheessa huomasin, että lattiaan onkin täyttä vauhtia menossa 12 mm putkea. Oli kuulemma ollut saatavuusongelmia 14 mm putken kohdalla. Mitään ei kuitenkaan ollut välitetty kertoa etukäteen, oli ilmeisesti vain toivottu, että kukaan ei huomaisi. Tosi selkärangatonta toimintaa! Teki mieli käskeä viemään väärät kamat mennessään ja tulla takaisin sitten kun ovat saaneet oikeaa putkea, mutta lattiavalu oli jo sovittu ja monenlaista muutakin harmia olisi tullut, niin että annoin olla. Suunnittelijakin väitti, että erolla ei ole vaikutusta mitoitukseen, mutta jos vaikutusta ei kerran ole, miksi eivät sitten käytä 10 mm putkea? Tai 8-millistä? Lupasivat lopuksi kyllä hyvittää putkien hinnaneron, ja siihen oli sitten tyytyminen. Sitäkään ei ilmeisesti olisi tullut, jos en itse olisi sattunut huomaamaan kusetusta. Silloin otti kyllä päähän aika rajusti (ja nyt alkoi taas ottaa päähän, kun juttu muistui mieleen!).

[parantala]

Siis kertokaa mitä eroa on 12mm tai 14mm putkella? Mihin vaikuttaa?

[Mipo]

Näitä "vahinkoja" tapahtuu näköjään aika usein. Eihän vain ole Greenlinen härpäkkeet?

Ei ollut. Meillä on Warmian järjestelmä.

-Mipo

[Raid]

Näitä "vahinkoja" tapahtuu näköjään aika usein. Eihän vain ole Greenlinen härpäkkeet? !).

Meillä ON Greenlinen härpäkeet ja ihan hyvin ovat toimineet.

[IAP]

Siis kertokaa mitä eroa on 12mm tai 14mm putkella? Mihin vaikuttaa?

Paksumman putken läpi saadaan suurempi virtaama, jolloin joko saavutetaan suurempi maksimilämmitysteho tai vaihtoehtoisesti selvitään pienemmällä kiertovesipumpulla tai pumpun pienemmällä nopeusasetuksella. Suuremmalla putkella on lisäksi suurempi ulkopinta-ala luovuttamassa lämpöä betoniin. Mutta tämä on vain spekulaatiota, ja kun suunnittelijakin vakuutti että putkikoon ero 12 mm ja 14 mm välillä ei vaikuta mitoitukseen, niin ei kai se sitten lopulta vaikuta mihinkään. Jotenkin on kuitenkin vaikea uskoa että se olisi ihan noinkaan.

[IAP]

Ei ollut. Meillä on Warmian järjestelmä.

Kysyin siksi, kun silloin kun vielä itse seurasin tilannetta, Greenline taisi olla ainoa joka käytti 14 mm putkea. Nereuksella oli 12 mm ja Wirsbolla 16 mm. Warmiasta en muista siihen aikaan kuulleenikaan.

[Mipo]

Kylmien säiden saavuttua pitkät käyntiajat ovat jälleen täällä! Nyt talo pysyy kylmimmässä kerroksessa (rintamamiestalon keskikerros) välillä 20-21c, mutta pumppu käy lähes jatkuvasti ja kylmäpiirin meno on käytännössä koko ajan alle nollan ja paluu lähes viisi astetta pakkasella(esim. meno -0,5, tulo -4,7).

Pitäisikö tässä alkaa huolestua kaivon jäätymisestä tai jostain muusta? Vastukset eivät kylläkään ole menneet vielä päälle.

Lattialämmitys on käytännössä täysin kuristamaton, eli siellä kiertää vesi lähes vapaasti. Lattialämmityssuunnitelman suositusasetuksiin nähden vettä kiertänee noin 2-3 -kertainen määrä. Voiko tämä lisätä pumpun käyttötunteja? Lattialämmityksen vesipumppu on myös täysillä.

Hyvät neuvot ovat jälleen tarpeen.

Mipo

[gilmer]

En tiedä miten ymmärrät tuon menon ja tulon, mutta kai viinapumppu on jo täysillä?
Kaivoon menevän ja kaivosta tulevan eron pitäisi olla n.3 astetta.
Ei tommonen kaivo ihan heti kyllä jäädy.