Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoitusta autotallin lämmittämiseksi asuinrakennuksen maalämmöllä  (Luettu 6099 kertaa)

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Hei.

Kohde sijaitsee Ruotsinpyhtäällä Loviisassa ja autotalliprojekti alkaisi olla ajankohtainen. Yhtenä vaihtoehtona olisi selvittää maalämmön mahdollisuutta autotallin osalta osittain ideologisista syistä (ostettavan verkkosähkön minimointi) ja pitkän tähtäimen kulujen vähäisyys ja tasaisuus sekä ekologisuus.

Autotalliin tulisi puolilämmintä tilaa (noin 10-15 C) noin 35 m2 ja yläkertaan lämmintä tilaa (20+ C) suunilleen saman verran. Lisäksi teknisen toteutuksen yksityiskohtiin otetaan mielellään vinkkejä vastaan, koska en itse ole mikään maalämpöekspertti. Myös vaihtoehtoisia toteutustapoja autotallin lämmitykselle otetaan vastaan mikäli edellä mainitut kriteerit jotakuinkin kohtaavat.

Maalämpökaivosta on olemassa seuraavat tiedot, perustustyö tehty 29.3.2010:
Sijaintikunta Ruotsinpyhtää
Reikien lukumäärä 1 kpl
Reiän halkaisia 137 mm
Reiän suunta Pysty
Pehmenän maan porausta 2 m
Teräsputkiporausta 6 m
Kallioporausta 122 m
Kokonaissyvyys 128 m
Pohjaveden korkeus 4 m
Vesimäärä tunnissa 1000 l
Lämmönkeruuputkiston materiaali Muovi 128 m
Maalämpöneste Naturet 30 % 260 litraa

Maalämpöpumppu NIBE F1245
Ilmanvaihtojärjestelmä Vallox Digit2 SE, (20-90 L/s)

Maalämmöllä tällä hetkellä lämmitettävän asuinrakennuksen energiatodistuksesta löytyy mm. seuraavia tietoja energian kulutuksesta:

Lämmitetty nettoala 164 m2
Vakioidulla käytöllä laskettu ostoenergia 12723 kWh/vuosi

Energian nettotarve
Tilojen lämmitys 9690 kWh/vuosi
Ilmanvaihdon lämmitys 2982 kWh/vuosi
Lämpimän käyttöveden valmistus 4200 kWh/vuosi
Jäähdytys 0 kWh/vuosi

Lämpökuormat
Aurinko 5094 kWh/vuosi
Henkilöt 1725 kWh/vuosi
Kuluttajalaitteet 2588 kWh/vuosi
Valaistus 863 kWh/vuosi
Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöistä 650 kWh/vuosi

Onkohan järkevää tai mahdollista lämmittää käyttävettä aurinkokeräimillä? Kuinkahan saan selville, että onko varaajan hankittava järjestelmään tarvittava kierukka lämmitystä varten ja liittyyköhän asiaan vielä muita hankintoja?

Toivottavasti tästä kuvauksesta saa jonkinlaisen kuvan pohdinnoistani ja annan mielelläni lisätietoja mikäli oleellisia tietoja puuttuu.

Kiitos.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Onko maalämpökoneenne Nibe F1245-6, F1245-8 vai F1245-10?

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Onko maalämpökoneenne Nibe F1245-6, F1245-8 vai F1245-10?
Nibe F1245-6

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Nykyisten tilojen lämmitys tarvitsee noin 130 metrisen kaivon ja max 4,9 kW lämmitystehoa.
Nibe F1245-6 lämmitysteho on B0W35 olosuhteissa noin 5.4 kW.
Ylimääräistä lämmitystehoa olisi siis käytettävissä noin 0,5 kW.

Sekä talliraḱennukselle, että talolle tarvittaisin laskennallisesti noin 7,24 kW lämmitystehoa ja noin 173 aktiivimetrin maalämpökaivo.
Nibe F1245-6 maalämpökoneen lämmitysteho ei riitä molemmille rakennuksille, eikä 128 metrinen kaivo myöskään riitä molemmille rakennuksille.

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Kiitoksia tästä nopeasta laskelmasta. Pitää mietiskellä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Pahoittelen, että näin näyttäisi olevan.
Nykyinen maalämmitysjärjestelmä on näköjään mitoitettu pelkälle asuinrakennukselle.
Toivon silti, että jatkat ajatusten vaihtoa täällä maalämpöfoorumilla.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Sinänsä harmillinen tilanne.

Ei näihin ole tullut tutustuttua, mutta miten tuollainen Nibe toimisi osatehoisena Loviisan seudulla? Meteorologiksi en uskalla alkaa, mutta tulisiko osatehoratkaisussa mitenkään kauhean paljon vastuksen käyttöä per vuosi? Mitenkään erityisen edulliseksihan se ei tule, kun se vaatii kuitenkin toisen kaivon tai nykyisen syventämisen. Tämä vaan tämmöisenä yleisenä jutusteluna, kun näistä mitoitusasioista ole juurikaan tietoa.

Paikalla jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 935
  • Maalämpöfoorumi
Eikö asiaa voisi varmistaa vertaamalla nykyisen systeemin todellisia arvoja mitoituksella laskettuihin? Siis näkisi todellisen pumpun käyttöasteen ja kaivon lämpötilakäytöksen ja vertaisi sitä malliin. Vai onko ero mitoituksen ja toiveen välillä niin suuri, että tapaus on toivoton? Tietysti aivan täystehoa ei saa, mutta eikä 6 kW pumpulla pääse jo hyvin lähelle, jos kaivo riittää.

Autotallin voi tietysti myös rakentaa poikkeuksellisen hyvin eristetyksi, jolloin tehontarve ja vuosikulutus kasvaa vähemmän.

Voisiko tuota Nibeä myös jotenkin ohjata ottamaan vähemmän energiaa kaivosta, jos kaivo alkaa kylmenemään liikaa? Siis tahallisesti huonontaa COP:tä vastuksilla tai kompuran ajolla. Eihän se tietysti hyvä ratkaisu olisi, mutta uusi kaivo ja keruupiiri on kuitenkin 5-6 tonnia.

Itse mietin MLP:tä ja myöhemmin myös autotallin rakennusta, joten autotallin otin mukaan mitoitukseen. Nykyisillä parametreillä mitoitus antaa 213 m, mutta tarjouksia olen pyytänyt varmuuden vuoksi 230 metristä.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Tökkää muistitikku koneeseen ja kerää mittausdataa 1 min keruuvälillä.
Tässä syksyn mittaan kun ilmat kylmenee voi tehdä ennusteen talon nykyisestä kulutuksesta ja siitä paljonko on käytettävissä tallin lämmitykseen.
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Käyttötunnit ja asennuspäivämäärä saattaisi antaa jotain arviota tuon pumpun käyttöasteesta. Kaivoa pitää olla lisää, jos vuotuista energiankulutusta aikoo lisätä noin merkittävästi.

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 053
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Jos kaivon kanssa saisi sarjaan 100m maapiiriä, niin mitään muuta ei tarvitsisi tehdä. Ne muutama kovempi huipputehoa vaativa pakkaspäivä menisi vastuksilla auttaen.
Lämpöässä V15 Opation modaus:
http://sailor.arkku.net//trend.jpg.jpg

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Jos kaivon kanssa saisi sarjaan 100m maapiiriä, niin mitään muuta ei tarvitsisi tehdä. Ne muutama kovempi huipputehoa vaativa pakkaspäivä menisi vastuksilla auttaen.

Tässä tapauksessa keruupiiri Kymijokeen saattaisi olla myös mahdollinen. Käsittääkseni vastarannalla aivan naapurissa on tällainen ratkaisu.

Mitä tuo käytännössä tarkoittaisi ja minkälaisessa suuruusluokassa kustannukset pyörivsivät? Tulisiko uusi keruupiiri jotenkin vain lisäksi nykyiseen järjestelmään ja toimisiko homma muuten vanhalla laitteistolla ja kokoonpanolla?

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Kannattaisi erityisesti seurata maaliuoksen lämpötiloja tallentavalla automaattimittarilla alkavan talven ajan. Kaivon jäähtyminen ja minimilämpötila on ratkaiseva kriteeri. Kaivojen lämmöntuotto riippuu paljon pohjavesiolosuhteista juuri kaivon kohdalla eli pitkälti sattumasta.

Energiaa voi säästää paljon myös sillä, jos pitää tallin yleensä huomattavan viileänä (auton säilytykseen +5 astetta riittää) ja talli lämmitetään korkeampaan lämpötilaan vain tarvittaessa, eikä välttämättä edes viikoittain.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Tässä tapauksessa keruupiiri Kymijokeen saattaisi olla myös mahdollinen. Käsittääkseni vastarannalla aivan naapurissa on tällainen ratkaisu.

Mitä tuo käytännössä tarkoittaisi ja minkälaisessa suuruusluokassa kustannukset pyörivsivät? Tulisiko uusi keruupiiri jotenkin vain lisäksi nykyiseen järjestelmään ja toimisiko homma muuten vanhalla laitteistolla ja kokoonpanolla?

Käsittääkseni tuossa sailorin mallissa tuo lisälenkki tulisi kaivon kanssa sarjaan. En tiedä oliko tuo laskelma miten tarkka, mutta tuommoisissa lukemissa varmaan liikutaan. Sitä ei varmaan tarvitse jokeen asti viedä, jos pihalla on tilaa ja se muuten soveltuu peltopiirille maalajiltaan ja maastonmuodoiltaan. Oletan, että jokeen vieminen painoineen yms. on kalliimpaa mutta tätä voi toki selvitellä. 100 m muoviputkea, naturett ja nippelit varmaan muutaman satasen. Putkimies ja kaivuri käy varmaan muutenkin projektin yhteydessä tontilla. Putken paksuus ja pituus sellaiset, että Niben maaliuospumppu riittää tuolle sarjaankytkennälle. Voi olla, että esim. lämmityksen kiertopumppu pitää olla isompi, mutta muuten nykyinen laitteisto pitäisi piisata. Vastushan siinä Nibessä pitäisi olla vakiona. Tuo nykyisen lämmityksen tehonkulutus olisi kuiten hyvä selvittää ensin.

E: vesistössä olevista keruupiireistä mulla ole mitään hajua, tuo ylläoleva ei välttämättä mitenkään faktaa.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Tökkää muistitikku koneeseen ja kerää mittausdataa 1 min keruuvälillä.
Tässä syksyn mittaan kun ilmat kylmenee voi tehdä ennusteen talon nykyisestä maksimikulutuksesta ja siitä paljonko on käytettävissä tallin lämmitykseen.
Tämä pitää tehdä ennen kuin alkaa rakentamaan mitään lisäviritelmiä, suunnitella kyllä voi.
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Nyt olisi otollinen aika kerätä mittausdataa, koska Itäiselle Uudellemaalle on luvattu vaihtelevia ulkolämpötiloja ja viikonlopuksi jopa lähes kymmenen asteen lämpötiloja.
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Nyt olisi otollinen aika kerätä mittausdataa, koska Itäiselle Uudellemaalle on luvattu vaihtelevia ulkolämpötiloja ja viikonlopuksi jopa lähes kymmenen asteen lämpötiloja.
Otin kokeeksi noin vuorokauden dataa muistitikulle. Lokitiedosto on viestin liitteenä. Saako näitä visualisoitua jotenkin helposti vai pitääkö istahtaa excelin ääreen? Jätän tuon muistitikun keräämään nyt dataa lämpöpumpulta.

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Käsittääkseni tuossa sailorin mallissa tuo lisälenkki tulisi kaivon kanssa sarjaan. En tiedä oliko tuo laskelma miten tarkka, mutta tuommoisissa lukemissa varmaan liikutaan. Sitä ei varmaan tarvitse jokeen asti viedä, jos pihalla on tilaa ja se muuten soveltuu peltopiirille maalajiltaan ja maastonmuodoiltaan. Oletan, että jokeen vieminen painoineen yms. on kalliimpaa mutta tätä voi toki selvitellä. 100 m muoviputkea, naturett ja nippelit varmaan muutaman satasen. Putkimies ja kaivuri käy varmaan muutenkin projektin yhteydessä tontilla. Putken paksuus ja pituus sellaiset, että Niben maaliuospumppu riittää tuolle sarjaankytkennälle. Voi olla, että esim. lämmityksen kiertopumppu pitää olla isompi, mutta muuten nykyinen laitteisto pitäisi piisata. Vastushan siinä Nibessä pitäisi olla vakiona. Tuo nykyisen lämmityksen tehonkulutus olisi kuiten hyvä selvittää ensin.

E: vesistössä olevista keruupiireistä mulla ole mitään hajua, tuo ylläoleva ei välttämättä mitenkään faktaa.
Tässä tapauksessa tontti ja ympristö on valitettavan kivistä maastoa, joten järkevät ratkaisut lienee porata suoraan alaspäin tai upottaa keruupiiri tuonne veteen mikäli nykyistä kokoonpanoa haluaisi laajentaa.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Otin kokeeksi noin vuorokauden dataa muistitikulle. Lokitiedosto on viestin liitteenä. Saako näitä visualisoitua jotenkin helposti vai pitääkö istahtaa excelin ääreen? Jätän tuon muistitikun keräämään nyt dataa lämpöpumpulta.
Tätä lisää
Näistä voi laskea mihin kone pystyy.

Imukaasun huojunta on epänormaalia, olisikohan paisuntaventtiili säädön tarpeessa?
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Lisää dataa

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Lisää dataa

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Lisää dataa

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Lisää dataa

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Asiasta ei voi paljon todeta ennen lopputalvea, eli silloin näkee, miten kaivolle käy. Toistaiseksi kaivo vaikuttaisi elpyvän hyvin, mutta teho on jo nyt piukilla (liuos jäähtyy huomattavasti käyntijakson aikana), eli hiukankin isompi pumppu voisi jo aiheuttaa ongelmaa. Noita kaivon logeja täytyisi kerätä edustavasti pitemmältä ajalta kovan kuormitusjakson jälkeen, siis luultavasti vasta pitkälti ensi vuoden puolella saisi ratkaisevan näytön aiheesta. Mitä kattavampi tilasto on silloin käytettävissä, sitä parempi.

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Asiasta ei voi paljon todeta ennen lopputalvea, eli silloin näkee, miten kaivolle käy. Toistaiseksi kaivo vaikuttaisi elpyvän hyvin, mutta teho on jo nyt piukilla (liuos jäähtyy huomattavasti käyntijakson aikana), eli hiukankin isompi pumppu voisi jo aiheuttaa ongelmaa. Noita kaivon logeja täytyisi kerätä edustavasti pitemmältä ajalta kovan kuormitusjakson jälkeen, siis luultavasti vasta pitkälti ensi vuoden puolella saisi ratkaisevan näytön aiheesta. Mitä kattavampi tilasto on silloin käytettävissä, sitä parempi.
Kiitos. Pidän mielessä, että kerään dataa myös hieman kovempina aikoina. Katsotaan jos saataisiin piakkoin vähän kovemmilta pakkasilta dataa ja tammikuussa sitten viimeistään lisää.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Laskin noista logeista kuuden tunnin jaksoista
- Ulkoilman lämpötilan keskiarvon
Lämpöpumpun käyntiaika-%
- Lämmityskäyttö
- Käyttövesikäyttö
- Kokonaiskäyntiaika

Oheisesta trendistä näkee, että käyntiaika-% lämmityskäytöllä saavuttaa 100% ulkolämpötilan laskiessa -21 C:een.
Eli lämpöpumpun teho on sama kuin talon lämmitystarve, lisäksi tulee vielä käyttöveden tarve.
Jos käyttöveden lämmitys jakautuisi tasan koko ajalle, loppuisi lämpöpumpun teho jo n. -15 C:ssa

Toisaalta Itäisellä Uudellamaalla on viiden viimeisen vuoden aikana ollut 5 vrk jolloin vuorokauden keskilämpötila on ollut alle -20 C.
Sekä 25 vrk jolloin vuorokauden minimilämpötila on ollut alle -20 C.

Kuinka paljon on autotallin lämmitystarve?

Imukaasun lämpötila huojuu edelleen, kannattaa kutsua ammattitaitoinen kylmälaiteasentaja tarkastamaan paisuntaventtiilin toiminta.
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Oheisesta trendistä näkee, että käyntiaika-% lämmityskäytöllä saavuttaa 100% ulkolämpötilan laskiessa -21 C:een.
Eli lämpöpumpun teho on sama kuin talon lämmitystarve, lisäksi tulee vielä käyttöveden tarve.
Jos käyttöveden lämmitys jakautuisi tasan koko ajalle, loppuisi lämpöpumpun teho jo n. -15 C:ssa
Kiitos tästä analyysistä. Jäädään seuraamaan vielä miltä tilanne näyttää kun saadaan dataa vielä vähän kylmemmältä jaksolta.

Kuinka paljon on autotallin lämmitystarve?
Autotallissa olisi tarvetta noin 35 m2 puolilämpimille tiloille ja saman verran lämpimille tiloille, joten tuon toteutus vaatii lisäpohdintoja.

Nyt tuli sattumalta sellainen idea, että nykyistä maalämpöä voisi käyttää sisälle asennettavan poreammeen (noin 800 litraa) veden lämmittämiseen NIBE POOL 40 lisävarusteella ( https://www.nibe.fi/upload/haato/POOL%2040%20FI%201029-1.pdf ). Onkohan tuon POOL 40 lisävarusteen kytkeminen poreammeeseen järvekää, koska veden lämpötilat pitäisi käytettäessä olla 35+ asteessa? Toimisiko poreammeen kanssa lämpöpumpun POOL 40 ja ammeen oma sähkövastus yhdessä?

Onkohan tuo POOL 40 asennettavissa esim. tämän Westerbergs Pacific -poreammeen ( https://www.taloon.com/poreamme-westerbergs-pacific-180sq-executive-2.0-booster/WTB20082122-01/dp/ ) kanssa? Jos se nyt on ensinkään järkevää.

Edit: Onkohan tuo POOL 40 nyt ihan väärä työkalu sisäporealtaan lämmittämiseen vai mahtaako porealtaassa olla sellainen kiertopiiri, johon tuo maalämpö voidaan kytkeä? Lämpöputket pitäisi myös jotenkin saada altaalle, joten ei tuo taida olla sen vaivan arvoista. Lattialämmitettyä kylppärin lattiaa ei kannata varmaankaan lähteä piikkaamaan auki  :-\

Edit2: Manitun poreammeen kanssa sopivampi lisävaruste lienee aurinkokierrukalla varustettu varaaja ( https://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/nibe/lamminvesivaraaja-nibe-vpbs-300-cu-latauskierukalla-detail )

Poissa Zpr

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 13
  • Maalämpöfoorumi
Tätä lisää
Näistä voi laskea mihin kone pystyy.

Imukaasun huojunta on epänormaalia, olisikohan paisuntaventtiili säädön tarpeessa?

Liitteenä dataa joulukuun alusta tähän päivään. Kylmiä ilmoja on saatu odotella, mutta on tässä hetkittäin pakkasellakin päästy käymään.

Lisäsin tämän vuoden puolella maalämpönestettä ja hieman painetta säiliöön.

Huojuukohan imukaasu edelleen?

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Eriskummallinen talvi vaan jatkuu.
Kylmimmät hetket ovat olleet vain n. -10 C pakkasta, eli eipä montakaan uutta pistettä ole saatu kuvaan sitten marraskuun alun.
Lisäsin oheiseen kuvaan muutamien kylmimpien päivien arvoja.

Päätelmä on sama kuin marraskuun alussa saatu:
- Kone alkaa käydä jatkuvasti pakkasen saavuttaessa n. -20 C

Imukaasu huojuu edelleen mutta huomattavasti vähemmän kuin edellisellä kerralla.
Marraskuussa n. 4C nyt n. 1C

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh