Uusi MLP omistaja, mitä lukuja kannattaa seurata?

[aak3li]

Moi!

Täällä uusi foorumilainen ja myös uusi maalämpöpumpun omistaja.
En tiedä onko kyseinen aihe oikeassa paikassa mutta kuitenkin...

Talo 2004 valmistunut 150 neliöinen 1,5kerroksinen omakotitalo. Yläkerta lämpeää ilpillä ja 100 neliön alakerrasta n.85 neliötä vesikiertoisella lattialämmöllä. (Ph ja sauna sähkökaapelilla)
Asukkaita kaks aikuista ja 4 pientä lasta.
16v vanha jäspi Tehowatti vaihtui toissapäivänä maalämpöön Bosch compess 5000 LMW 7kw ja 150m kaivo.

Sitten itse asiaa...
Mitä arvoja kyseisestä pumpusta kannattaa seurata jotta voisi tietää pumpun toimivan oikein ja mahdollisimman tehokkaasti?
Joitakin lukuja olen ottanut jo ylös ennen kompuran käyntiä, käynnin alussa, keskivaiheessa ja lopussa. Voin laittaa jos niistä on hyötyä? Missä keruupiirin lämpötilat pitäisivät olla kompuran käydessä tai ilman kompuran käyntiä? Vai onko niin että niiden erolla on ainoastaan merkitystä?

Onko oikein pitää huonetermostaatit yleisissä tiloissa täysin auki ja makuuhuoneissa sitten säädetään matalammaksi halutessaan?
Kyseisessä pumpussa ei ilmeisesti älyttömän paljon ole säätömahdollisuuksia ja mahtaa olla ainoat luvut mitä seurata ne info valikossa olevat lämpötiedot?

Kiitoksia vastauksista jo etukäteen.

[seppaant]

Mitä arvoja kyseisestä pumpusta kannattaa seurata jotta voisi tietää pumpun toimivan oikein ja mahdollisimman tehokkaasti?

Tämähän riippuu aivan sinun omasta viitseliäisyydestä.
Monille on kauhistus kun jonkin ongelman selvittämiseksi pitäisi kerätä mittaustietoja.
Aluksi kannattaa kerätä mahdollisimman paljon tietoa joihin myöhemmin voi verrata nähdäkseen onko kaikki pysynyt ennallaan vai onko jokin muuttunut.

Joitakin lukuja olen ottanut jo ylös ennen kompuran käyntiä, käynnin alussa, keskivaiheessa ja lopussa. Voin laittaa jos niistä on hyötyä? Missä keruupiirin lämpötilat pitäisivät olla kompuran käydessä tai ilman kompuran käyntiä? Vai onko niin että niiden erolla on ainoastaan merkitystä?

Laitahan tänne niin katsellaan

Tärkeimmät on keruun ja lämmönjaon lämpötilat ja niistä lasketut erot.
Lisäksi käyntiaika, ulkolämpötila ja kuumakaasu
Ja tietenkin päivä ja kelloaika milloin lukemat on otettu.

ATS

[tomppeli]

Nyt on varsinainen lämmityskausi ohi, joten varsinainen järjestelmän tositesti alkaa vasta ensi talvena.
Ihan kuten jäsen "seppaant" mainitsi, kiinnitä huomoita noihin lämpötiloihin.
Lämpökaivo ei ainakaan ole liian syvä.

[aak3li]

Juu eli seuraavaksi niitä lämpötiloja.
Ulkolämpö 1,5 astetta plussaa

Ennen kompuran käynnistymistä:
Käyttövesi 43,6
Lämpökäyrä 22/35
Menojohto 22,9
Menojohto ohjearvo 26,6
Huone 21
Kuumakaasu 32,4
Lämmitysvesi meno 22,9
Lämmitysvesi tulo 22,8
Lämmönkeruu tulo 12,3
Lämmönkeruu meno 12,4

Kompuran käynnistymisen jälkeen
Kuumakaasu 44,3
Lämmitysvesi meno 31,2
Lämmitysvesi tulo 22,8
Lämmönkeruu tulo 5,9
Lämmönkeruu meno 2,3

Käynnin puoliväli
Kuumakaasu 51,1
Lämmitysvesi meno 32,3
Lämmitysvesi tulo 24,8
Lämmönkeruu tulo 4,4
Lämmönkeruu meno 0,7

Kompuran sammuttua
Kuumakaasu 40,9
Lämmitysvesi meno 28,2
Lämmitysvesi tulo 28,6
Lämmönkeruu tulo 4,7
Lämmönkeruu meno 4,3

[PS]

Seuraile lämmitysveden menolämpötilaa. Vetää aika korkealle ja isolla erolla paluulämpötilaan. Onko aiemmista lämpötiloista tietoa?

[aak3li]

Nämä äskeiset arvot siis tältä päivältä. Aamulla puoli 10. Ilmeisesti lämmitystarve tuolla kertaa.

Ja mitä tuohon kaivon syvyyteen. Minähän en näistä niin tiiä mutta kaverilla on jonku verran uudempi talo, 150 neliötä lattialämmitysalaa+50 neliötä talli/varasto missä kans lattialämpö maalämmöstä ja 8 henkilöä. 180m kaivo ja 8kw nibe. Hyvin kuulemma pelannut sen n.10v. Lämpö riittää eikä ole lämmin käyttövesikään kesken loppunut.

[aak3li]

Seuraile lämmitysveden menolämpötilaa. Vetää aika korkealle ja isolla erolla paluulämpötilaan. Onko aiemmista lämpötiloista tietoa?

Seuraillaan tilannetta. Tarkoitatko mitä lämpötiloja nuilla aiemmilla? Jos itse pumppua niin sehän hörisee vasta toista päivää.

[PS]

Kaivossa ei tosiaan metrimäärä kerro koko totuutta. Kalliotyyppi, virtaamat yms. vaikuttavat kovastikin. Kauanko lämmityssykli kestää?

Lähinnä tuo lattiakiertoon menevän veden lämpötila on korkeahko näille keleille.

[aak3li]

Kaivossa ei tosiaan metrimäärä kerro koko totuutta. Kalliotyyppi, virtaamat yms. vaikuttavat kovastikin. Kauanko lämmityssykli kestää?

Lähinnä tuo lattiakiertoon menevän veden lämpötila on korkeahko näille keleille.

Tuo lämmityssykli oli n.13-14min. Mikähän tuon korkeahkon lämpötilan voisi selittää? Käyrä ei kuitenkaan ole kovin jyrkkä

[PS]

Eikös tuo ole on/off-pumppu. Kertokaas viisaammat, miten menolämpö lattiaan käyttäytyy ilmojen viiletessä.

[aak3li]

Eikös tuo ole on/off-pumppu. Kertokaas viisaammat, miten menolämpö lattiaan käyttäytyy ilmojen viiletessä.
[/quote

Jep on/off pumppu on kyseessä.

[ishiba]

http://husdata.se/ -purkkeja näytti joillain Boschin omistajilla olevan hoitamassa automaattista tietojen keräystä. Itsellä näistä sen tarkempaa tietoa.

[jmaja]

Millainen lattialämmitys tuossa on? Ilmeisesti ei kovin hyvin varaa lämpöä. Paluuvesi on ennen lämmityssykliä 22,8 ja sen jälkeen 28,6. Sinänsä OK, kun tavoite 26,6. Kauanko menee syklien välillä?

Menon ja paluun ero tulee virtaamasta ja pumpun tehosta. Menon loppulämpötila siitä miten lämpö siirtyy ja varautuu lattiaan sekä pumpun säädöistä.

Juuri kävin läpi kaverin tapausta puhelimitse. Kokonaan lattialämmöllä -98 talo, ollut öljyllä. Siinä nyt nollan paikkeilla oli on-offin käydessä meno 42 ja paluu 29. Ihmettelin suurta dT:tä ja menoa. Tavoite oli 34. Pyysin tarkistamaan kiertovesipumpun, oli täysillä. Mutasihdistä löytyy paljon roinaa (mistä tulee komposiittiputkilla?) ja sen jälkeen dT tippui 7-8 K:si. Meno käynnin lopussa 38-39. Osassa huoneita ei ole termareita enää. Pitää vielä selvittää miksi meno on noin tolkutoton, 45 C -25 C.

[tomppeli]

Juu eli seuraavaksi niitä lämpötiloja
...
Lämmönkeruu tulo 4,4
Lämmönkeruu meno 0,7
...

Katso näitä arvoja mahdollisimman pitkän käyntijakson lopulla.
Kompressorin ollessa pysähtyneenä lukemat ovat mitä sattuu, eikä niillä ole merkitystä.
Nuo lukemat olivat aika hyvin kohdillaan.
Keruun lämpötilat ovat aika matalia noinkin lyhyen käyntiajan jälkeen.
Lyhyeltä käyntiajalta on mahdoton tehdä järkevää arviointia.
Käyntijakso pitäisi olla yli 15 minuuttia, mielellään reilusti sitäkin enemmän. Näillä keleillä se ei onnistu.
Taitaa mennä seuraavaan talveen kunnollisen arvion tekeminen.

Keruun dT, siis menon ja paluun lämpötilojen erotus oli 3,7 astetta. Seuraa, että se ei kasva.
Jos kasvaa, putsaa keruun roskasihti.

[seppaant]

Yksi hyvä tapa on kerätä mittausarvoja Excel-taulukkoon
Ohessa esimerkki siitä millainen taulukko voisi olla.

Oleellisia ovat lämmitys- ja käyttövesijaksojen loppupuolella luetut mittausarvot.
Keruun ja lämmitysveden Dt:t ovat suuruusluokaltaan hyvät. Ohjekirjasta löytynee tälle pumpulle suositeltavat arvot.
Kompressorin seistessä Lämmitysvesi meno ja paluu näyttää n. samaa -> mittaukset kunnossa.

Konehan on käynyt vasta pari päivää, joten kannattaa seurata mitenkä lukemat kehittyy.

ATS

[aak3li]

Kiitoksia vinkeistä.
Joo lattialämmitys ei ole paras mahdollinen. Itselle tuli kanssa yllätyksenä että talossa ei ole valulattiaa. Vaan gybroc lattia joitten välissä putket ja täytevalu. Seuraillen lämpötiloja ja ensitalvena sen näkee mitenkä on pumppu säädöissä ja riittääkö pelkän pumpun teho kuinka kylmille ilmoille.
En ole tarkkaan seurannut nuita käyntisyklien välejä mutta mielestäni ei kovin tiheään käy kun useasti tulee kuitenkin ohi käveltyä ja seurattua. (Pumppu kodinhoitohuoneessa)

Nuo viimeiset vinkit olivat tosi hyödyllisiä näin aloittelijalle. Eli seurataan lähinnä kompuran käydessä niitä arvoja ja varsinkin niitä loppupuolen arvoja.

Ilmeisesti tässä boschissa ei näe mistään nuita käynnistyksien lukumääriä?

[jmaja]

Jos ei ole betonilaattaa, niin luultavasti tarvitset puskurinsäiliön. Onko?

[aak3li]

Jos ei ole betonilaattaa, niin luultavasti tarvitset puskurinsäiliön. Onko?

Ei ole puskurisäiliötä. Eipä ammattilaiset moisesta mitään puhuneet