Mitoitus okt Imatra

[Karde]

Tervehdys!
Vanha puukattila alkaa tulla eläkeikään, ja vähän modernimpi järjestelmä kiinnostaa. Lähinnä lämpöpumpun teho ja tarvittava lämpökaivon syvyys kiinnostaa, että olisi vähän kartalla.
Lähtötietoja:
Vuonna 1955 valmistunut lautarakenteinen purueristeinen Talo,eristeen paksuus noin 10cm. Yläpohjassa purua tuntematon määrä. Kaksi lämmintä kerrosta ja kylmä kellari. Lämpimiä neliöitä 200m2 ,huonekorkeus 230cm.
Polttopuuta mennyt noin 30 pinokuutiota vuodessa, enimmäkseen koivua. Lämmitysenergian tarve noin 30000kwh/vuosi.
Käyttövesi lämpiää sähkövaraajassa joten se ei sisälly tuohon energiamäärään.
Lämmönjako seinäpattereilla, kovalla pakkasella kiertoveden lämpö noin 50 astetta, automaattishuntti säätää tarpeen mukaan.
Saisikohan noista tiedoista jotain irti?
Ai niin, täystehojärjestelmä olisi hakusessa.
Jos mahdollista olisi hyvä saada tietää kaivon syvyys sekä vaakaputkiston mitta, että olisi suuruusluokka selvillä. Maata omistan sen verran että vaakaputkisto olisi mahdollinen..
Kiitoksia jo etukäteen!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Oletin, että molemmat kerrokset ovat sama suuruisia, siis 2 x 100 m2. Oliko oletus oikein?
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”Karde”   IMATRA   (Etelä-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Kellari 1955: Patterilämmitys, 5 °C, 98 m2, 206 m3:   0,00 kW   0 kWh
- Keskikerros 1955: Patterilämmitys, 21 °C, 100 m2, 230 m3:   5,66 kW   17 877 kWh
- Talon yläkerta 1955: Patterilämmitys, 21 °C, 100 m2, 230 m3:   4,86 kW   13 481 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      10,5 kW   31 358 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  298 m2,  666 m3    3,4 COP   9,89 kW   31 358 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   3,0 COP   0,77 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,4 SCOP   10,7 kWh   36 158 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 776 kWh   1,11 kW   32 382 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   32 360 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      10,00 kW   32 337 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   22 kWh
  Yhteensä   32 360 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   10,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lähes täysteho)   10,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,4 COP)   7,1 kW   22 755 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      9 604 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  22 kWh)      9 627 kWh

Tarvitaan 224 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,53 l/s (= 31,8 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,53 l/s = 31,8 l/min = 1908 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      76 kPa (0,76 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      43 kPa (0,43 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      27 kPa (0,27 bar)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   26 kPa (0,26 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 571 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Karde]

Oikein arvelit, alakerta ja yläkerta ovat yhtä suuret.
Mitenkä syvälle nämä poraajat nykyään pääsevät? Taitaa olla mahdollista että tarvitaan kaksi kaivoa?
Kiitos laskelmasta! Tiedän toki että näillä tiedoilla se on suuntaa-antava mutta mukavampi jatkaa suunnittelua kun on jotain lukuja edessä. Oikeastaan öljy ja suora sähkö on tässä vaiheessa suljettu pois kalleuden takia. Vilp olisi myös kiinnostava, mutta kun täällä on koviakin pakkasia aina välillä...
Maalämpö olisi helppo, muutama tuttava on lämmittänyt jo kauan ilman suurempia murheita.

[tomppeli]

Poraajat pääsevät ihan yleisesti 300 metriin.
Ei tarvitse, eikä missään nimessä kannata laittaa kahta kaivoa.
230 metrinen kaivo onnistuu ihan kaikilta porareilta, mikäli veden tulo kaivoon ei vaan ole kohtuuttoman runsasta.
Huomaa, että keräin pitää olla vähintään 45 millistä, muutoin keruupiirin painehäviö muodostuu liian suureksi.

[ishiba]

Jos omaa maata riittää ja se maaperä on soveliasta, niin peltopiiri on myöskin ihan toimiva vaihtoehto ja oletettavasti kaivoa edullisempi. Tuo pattereiden menolämpötila kuulostaa vielä ihan järkevältä maalämpöpumpulle ja tuo energiankulutus on sen verran suuri, että maalämpösysteemi saattaisi olla ihan kannattava vaihtoehto. Hintahan tosin ei taida olla vielä selvillä. Jos vanhaa lämmityskalustoa poistuu käytöstä ja niitä on mahdollista itse purkaa tai hävittää, niin se varmaan näkyy tarjoushinnoissa. Siis semmoinen haisu vaan, että kattiloiden purku ja hävitys on aika suolaisen hintaista asennusliikkeen tekemänä.

[Karde]

Hinnat selviää kunhan kyselen tarjouksia. Ja vanhat vehkeet puran pois itse. Taitaa tuohon se 20ke mennä kuitenkin..
Puulämmittäjä ei taida energia-avustuksiakaan saada 

[Roori]

Hinnat selviää kunhan kyselen tarjouksia. Ja vanhat vehkeet puran pois itse. Taitaa tuohon se 20ke mennä kuitenkin..
Puulämmittäjä ei taida energia-avustuksiakaan saada 

Jos vaan itse pystyy tekemään asioita ja hankintoja ja hanttihommat, niin loppulasku lähempänä 10 kuin 20 kotivähennyksen kanssa jos ei nyt mitään kummallista ole. Avaimet käteen hinnoissa on yleensä isot 'Ilmaraot' 

Tuo energia-avustus asia omasta mielestä on semmonen että se palaa konsulteille yms tahoille eli ei osu näihin muutenkaan, kotivähennys kyllä puree ja jos yleensä kaivon teet niin laittamalla se nyt vielä tälle vuodelle (jos saat tekijän) saat jaettua asiat kahdelle vuodelle....näin täällä toimittiin ja lompakon tyhjennys oli kohtuullinen ja 11v aikan se täyttyi 2x määrällä 'kahisevaa' säästöinä.
Pumppu sitten joskus ensi vuonna kun kelit/asiat sallii...

[Karde]

Nykyinen puukattila sijaitsee kellarissa joka ei ole lämmin. Voiko maalämpöpumpun asentaa kylmään tilaan, lämpötilat talvellakin plussan puolella, vai pitääkö se asentaa huoneenlämpöön?
Lämpömittaria ei kellarissa ole, mutta on siellä varmaan +5 lämmintä. Toki sinne voisi rakentaa eristetyn huoneen ja lämmittää sitä jos pumppu pitää lämpimässä olla.
Kellari olisi helpoin paikka putkitöiden kannalta, samoin keruupiirin putket olisi helppo tuoda seinän läpi.
Kuinka paljon 10kw lämpöpumppu painaa, noin suunnilleen?

[ishiba]

Oilon ohjeisti 5-40 °C ja Bosch 10-35 °C, notta ei se varmaan ihan 20 °C -tila tarvitse olla. Puukattila lämmittää ja sen korvausilma jäähdyttää kellaria; mitenkähän se lämpötila muuttuu kun kattila poistuu? Paljokohan nuista maalämpöpumpuista irtoaa hukkalämpöä? Pysyisiköhän sellainen 2-3 neliön koppi lämpimänä pelkällä varaajan, putkien ja elektroniikan hukkalämmöllä? Eipä sen patterin kytkeminenkään taida kauhean iso homma olla ja tokihan siitä kopista voi tehdä vähän isomman, jos tarvii jotain suksenvoitelu tms. harrastustilaa. Jättä irti seinistä, niin ei tule kosteusongelmia.

Nuo pumput taitaa painaa vedettöminä jotain 250 kg. Aika usein niistä saa kylmäyksikön irti ( https://youtu.be/QFr_DhSJAi8?t=82 ) jolloin se laitos on vähän helpompi saada portaista alas. Uskomukseni mukaan kovin kallelleen noita kylmäyksiköitä ei saa kallistaa, mikä pitää noissa roudaushommissa huomioida.