Bosch Compress 7001i

[aksutre]

Lämmityspiirin kv Pumppu  Grundfos UPM 2 25-75 PWM. nro 12.
Kuvan mukainen hässäkkä sieltä pitäisi löytyä.  Wilo nro 6.

   

[jmaja]

Mistäs tuo kuva on? Ihan itse fyysisesti ole katsonut, että keruupumppu on Grundfos UPMXL 25-125 130. Lukee P1 (ottoteho) max 180 W ja 1,4 A sekä min 3 W 0,04 A. Suoraan pumpun syöttöön ei pihtivirtamittari mahtunut, mutta koko kylmäyksikön ohjausvirrasta mitattuna näytti 0,1-0,2 A kompuran käydessä 33%.

Täällä voi käydä laskemassa tehoksi 20-30 W.https://product-selection.grundfos.com/products/up-oem-north-america/upmxl-oem/upmxl-59C80852?tab=variant-curves&pumpsystemid=1427338217

[jmaja]

Tuossa mun keruupiirissä painehäviö on n. 30 kPa eli 3 m virtaamalla 0,7 l/s. Boschin asennusohjeen mukaan tuolloin (2,5 m3/h) on ulkoista painetta tarjolla 7,5 m. Pumppu tarjoaa 11,2 m, joten Boschin sisuskalut vie tuolla virtaamalla 3,7 m. Siis mun keruupiiri + Bosch n. 6,7 m. Noilla arvoilla laskuri hyppää 90% käyrälle ja antaa 0,8 l/s 8,7 m ja 149 W. Jos hiukan tiputtaa, menee 80% käyrälle eli 0,7 l/s 6,4 m ja 99 W. Oikeastihan tuo säätää myös väliarvoja.

Sitten 0,3 l/s virtaamalla tuo 6,7 m on vain 6,7 * (0,3/0,7)^2 eli 1,2. Tuon syöttämällä saa 50% käyrän, jolla 0,37 l/s, 1,8 m ja 20 W. Oikeastihan tuo käy 30% paikkeilla.

[jmaja]

Kokeilin laittaa keruupumpun täysille. Ensin oli autolla. Energiamittarin mukaan tuotti 4,4 kW ja kompura kävi 30% paikkeilla. Keruupummpu autolla kävi 30%. Keruun dT 2,7 K. Sitten otin pois autolta ja laitoin 100%. Teho ei muuttunut ja dT tipahti 1,2 K:hon.

Luultavasti ottaa n. 3,6 kW keruusta, joten 2,7 K:lla virtaama n. 0,32 l/s ja 1,2 K:lla n. 0,71 l/s. Tietysti varsinkin jälkimmäisessä virhe on suuri, kun dT otettu kahdesta luvusta, joissa vain yksi desimaali, varmasti virhettä ja dT noin pieni. Saattaa siis helposti olla reilusti yli 10% virhe.

Tuon edellisen viestin analyysin mukaan olisi pitänyt tulla virtaamaksi jopa 0,85 l/s. Tai toisin päin tuolla virtaamalla dT pitäisi olla vain 1,0 K. Suuremmalla teholla sitten joskus voi tehdä tarkemman testin.

[jmaja]

Kokeilin ajaa kompura sammutettuna 100 % keruupumppua. 8,1-8,2 C näytti molemmat eli 0,6 C liikaa.

Pidempään 100% ajamalla sain dT:ksi 1,0 K 4,4 kW teholla. 50% antoi 1,7 K, 30 % 2,5 K ja 20%:lla ei mittaus onnistunut, vaan Bosch nosti kierroksia. Varmaankim keruun rajojen takia. Tietysti vaikuttaa myös COPin kautta mitä menolämpöä tekee. Tuossa oli 37 C paikkeilla. Aika kauan pitää odottaa lukemien vakiintumista.

[Waall-e]

Hieman ihmetyttää menoveden lämpötila kun ottaa huomioon ulkolämpötilan. Boschilta pyynti +22.5C.

Edit. Kuuluisiko lämpökäyrän säädössä mukavuuspisteen olla -15? Vai olenko sitä joskus muutellut ja jäänyt vahingossa siihen 

[rawpower]

Hieman ihmetyttää menoveden lämpötila kun ottaa huomioon ulkolämpötilan. Boschilta pyynti +22.5C.

Edit. Kuuluisiko lämpökäyrän säädössä mukavuuspisteen olla -15? Vai olenko sitä joskus muutellut ja jäänyt vahingossa siihen 

Minulla mukavuuspiste on 0 asteessa. En ole siihen kajonnut tehdastasetusten palautuksen jälkeen. Mielestäni tuo ei kuitenkaan vaikuta käyrään kun se on 0. Jos laitat siihen vaikka +1 niin käyrä nousee hieman siltä kohdalta.

Todella kuumaa tekee sinulla nyt lattiaan vaikka käyrä on tuommoinen. Meillä nyt -0.5 kajaanissa ja boschi ajaa 27 asteista lattiaan. -35 asteessa menovesi 36 asetettu käyrän mukaan. Laitappa tuo mukavuuspiste kuitenkin siihen 0 niinkuin minulla ja katso vaikuttaako?

[Roori]

Minulla mukavuuspiste

"Mikavuuspiste" Onpa mukava nimi...mitä se tarkottaa? 

[jmaja]

Outo nimi eikä manuaali kerro mitä se tarkemmin tekee. Sillä saa jotenkin käyristettyä lämpökäyrää, joka ilman sitä on vain suora kahden pisteen välillä.

Aika niukasti on kyllä Boschissa säätömahdollisuuksia. Ehkä ei tarvitse?

[Waall-e]

Minulla mukavuuspiste on 0 asteessa. En ole siihen kajonnut tehdastasetusten palautuksen jälkeen. Mielestäni tuo ei kuitenkaan vaikuta käyrään kun se on 0. Jos laitat siihen vaikka +1 niin käyrä nousee hieman siltä kohdalta.

Todella kuumaa tekee sinulla nyt lattiaan vaikka käyrä on tuommoinen. Meillä nyt -0.5 kajaanissa ja boschi ajaa 27 asteista lattiaan. -35 asteessa menovesi 36 asetettu käyrän mukaan. Laitappa tuo mukavuuspiste kuitenkin siihen 0 niinkuin minulla ja katso vaikuttaako?

Ei vaikuttanut ainakaan menoveden pyyntiin, mutta tiputin käyrän yläpäästä maksimin +38C --> +36C. Nyt kun ulkona +2.3C, niin menoveden pyynti tippui +30C --> +29C.
Siirsin myös tuon mukavuuspisteen 0 kohdalle. Sillä ei ainakaan suoraa vaikutusta näkynyt arvoissa.

[Roori]

Jaa, nyt mä hokasin mitä sillä tehdään... nuolista vasemmalle oikealle millä ulkolämmöllä halutaan nostaa käyrää, käyrä nostetaan ylösnuolella...
Onko nuo asteen tarkkuuksia mitä tuo loikkii?

Jos nosto on =0°C niin ei ole merkitystä millä kohtaa vaaka-akselia tuo on...

Edelleen näissä ihmetyttää kun ei ole sitä yhtä desimaalia lukuarvoissa! 

[ISKI]

Tällä mukavuuspisteellä (komfortpunt) voi tosiaan nostaa lämötilaa paikallisesti yhdessä pisteessä ja sen lähellä.
Itse en käytä.
Demomielessä tein käyrän, jossa nostettu reilusti, kts. kuva.

[Roori]

Thermia kyllä vetää lämpökäyrissä sanoisko 'pisimmän käyrän' !

Mahtaa Nibe S olla yhtä vapaasti ohjelmoitava?

Täällä omatekemä Lämpökäärästö on 5°C 'ulkoportailla'.

[t-3]

Hei! Olen mielenkiinnolla seurannut tätä keskustelua täällä ja päätin nyt myös itse osallistua siihen.

Vaihdoin hyvin toimineen öljylämmityksen maalämpöön elokuussa. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin Bosch 7001i pumppuun. Öljyä meni vuosittain vain n. 1300l, vaikka 1991 rakennettua taloa ei juurikaan ole lämmitetty puilla. Asiaa selittänee vähäisten lämmitettävien neliöiden määrä ja talon energiatehokkuus.

Patterilämmityksessä on kolme piiriä. Lämmitettävää pinta-alaa yhteensä n. 127m2. Autotallissa ja varastossa alennettu lämpötila. Asuintilassa lämmitettävää alaa yhteensä 100m2.

Huonelämpötilaksi asetettu nyt 22C. Sisätila-anturia ei ole (ainakaan vielä) asennettu. Lämpökäyrä x-akseli +20C - -35C. Aloituspiste 23C. Loppupiste 65C. Käyrää on taivutettu 0C kohdalta +4 astetta.

Energiakaivon kokonaissyvyys 140m 40 mm kollektorilla. Kallioporaus 98m 115mm halkaisijalla. Pohjaveden korkeus 7m.

Lisäksi pesutiloissa käyttöveteen perustuva lattilämmitys, joka on tällä hetkellä päällä 2h aamulla ja illalla - ajastimen perässä. Näkyy selvästi kuvista.

Asennus tehty elokuussa. Suunnitelman mukaisesti tarkoitus oli asentaa 2-8 kW pummpu, mutta 2-8 kW saatavuusongelmien vuoksi asennettiin 3-12 kW. Puskurivaraajaa ei ole asennettua, vaikka tämäkin oli jossain vaiheessa keskusteluissa mukana.

Pumpun datat menee tällä hetkellä googlen pilveen H60-mokkulan ja raspberryn avulla. Lisäksi minulla on voimassa oleva online-sopimus husdadan kanssa.

Graafeista selviää, ettei minulla oikeastaan ole invertteripumppua, vaan on/off -pumppu. Tämä johtunee siitä, että minulle asennettiin pykälää isompi
pumppu kuin oli suunniteltu.

Pumppu on nyt asetettu ns. hiljaiselle käytölle.

Olisinkin kysynyt teiltä arvon foorumilaiset, että onko pumppua mahdollisuus saada käymään pidempiä aikoja joitain asetuksia muuttamalla? Auttaisikohan asiaan sisätilalämpötila-anturi?

Olen koittanut muuttaa ulkoisen kiertovesipumpun (wilo) nopeutta, mutten ole huomannut sillä olevan suurta vaikutusta.

Mitäköhän haittaa tuosta on, että pumppu käy pätkittäin? Vaikuttaakohan pumpun elinikään? Sen olen ymmärtänyt, että vaikuttaa COP:iin negatiivisesti, koska kompressorin käynnistyminen on aina raskaampi operaatio. Tämän hetkiset COP:it husdatan mukaan ovat:

• yhteensä: 2580/711 = 3,62
• lämmitys: 1276/315 = 4,05
• vesi: 1299/393 = 3,30

Kompressori on nyt kolmen kk aikana käynnistynyt 1356 kertaa ja käynyt yhteensä 529h. Vastuksia ei ole käytetty, kuin asennuksen jälkeisessä testissä.

Laitan liitteeksi vielä neljä kuvaa:

• perustiedot 24h
• pelkät patterivedet 24h
• kompression tiedot 24h
• perustiedot 1h

[jmaja]

Todella reilusti ylitehoinen tuo 3-12 kW, kun öljyä on mennyt vain 1300 l. Onkohan tuossa tarvetta edes kovimmilla pakkasilla yli 6 kW. Omassa 12 kW:ssä tuntuu minimiteho olevan yli 4 kW, tosin keruu aika lämmin ja yli 42 C menovesi kokeilematta. Tulee siis sinulla käymään pätkäkäyntiä lähes koko vuoden.

Siis pelkkiä pattereita ja ei puskuria. Vesitilavuus lienee alle 100 l, joten lämpeäähän se hetkessä yli tavoitteen, kun on ylitehoa. Boschissa ei ole oikein mitään säätöä, jolla vaikuttaa käyntiaikoihin. Rakennuksen raskausvalintakin taitaa vaikuttaa vain ulkolämpötilan suodatukseen.

Iso varaaja lienee ainoa, jolla käyntiaikaa saa merkittävästi pidennettyä.

[t-3]

Puskurivaraaja jäi siinä vaiheessa pois keskusteluista toimittajan kanssa, kun selvisi, että patterijärjestelmässä on kolme piiriä. Jos olisi ollut vain yksipiirinen, olisi puskurivaraaja asennettu.

[jmaja]

Miten piirien määrä asiaan vaikutti? Olisiko jotenkin hankaloittanut puskurin asennusta. Ei se puskurin tarpeeseen vaikuta onko 100 m2 patterit yhdessä vai kolmessa piirissä.

[t-3]

Miten piirien määrä asiaan vaikutti? Olisiko jotenkin hankaloittanut puskurin asennusta. Ei se puskurin tarpeeseen vaikuta onko 100 m2 patterit yhdessä vai kolmessa piirissä.

Hyvä kysymys. Enpä osaa sanoa. Pitää kysyä toimittajalta, kun seuraavan kerran olen jutuissa. Itsehän en osannut tuota kyseenalaista, ja itseasiassa öljylämmittäjätaustaisena, kuvittelin, että maalämpöpumpussa itsessään on jonkinlainen varaaja sisällä - siis lämminvesivaraajan lisäksi. Kuitenkaan, mistään asennusongelmista mielestäni ei ollut kysymys.

[t-3]

Noista kuvista näkee, että näillä asetuksilla ja ulkolämpötilalla pumppu käynnistyy, kun paluuveden lämpötila on n. 29C. Ja pysähtyy, kun paluuveden lämpötila saavuttaa 41C (=heating setpoint). Pystyisikö jollain muutoksilla saamaan pumpun käynnistymään, kun paluuveden lämpötila olisi 23C, ja pysähtumään, kun paluuveden lämpötila olisi 45C?

H60 mokkulan avulla tuota pystyisi varmaan ohjelmallisesti ohjaamaan säätämällä tavoiteltua huonelämpötilaa. Mutta onnistuuko mitenkään muuten?

[aksutre]

Huone-anturi voisi auttaa. Käy ihan hyviä n. 4h jaksoja minimiteholla 4-16 pumppu, joka on pykälää suurempi kuin tarvis. Pattereilta termarit auki/pois  ja sisälämpötila-anturi säätämään. Hoitaa lämmön säädön kymmenyksien tarkkuudella, tasaista on lämpö, ei nosta voimakkaasti ja sitten katkaise. Mulla lattialämmitys COP nyt näillä keleillä 5.47. Anturin vaikutus arvossa 6, asteikko 0-10.

Edit tuo ulkoinen pumppu saattaa sotkea, kytke pois. Boschissa järeä kv pumppu joka delta-ohjattu( 10 astetta patterilämmitys ), toimii todennäköisesti paremmin ilman ulkoista apua. Aika matalilla prosenteilla pitäs kv pumpun pyöriä patterilämmityksesä.

[Roori]

Ulkoinen wilo saanee aikaiseksi vaan sen että Boschin oma pumppu pääsee vähemmällä.

Pääseekö vesi kiertämään lämmityspiirissä kun kone tekee LV:tä?
Onko ohitusputki?
Onko patteritermostaatit poissa pelistä?


Onhan tuo jättitehoinen tarpeeseen nähden ...

[jmaja]

100 m2 pattereita on aivan eri juttu kuin 200 m2 lattialämmitystä. Lattialämmitys betonissa varaa kohtuu hyvin ja teho kasvaa nopeasti lämmön noustessa. Patterilämmityksessä varaus menee vain veteen sekä tietysti itse taloon. Vettä tuskin lienee yli 100 l ja se lämpenee 3 kW teholla 26 C tunnissa. Noin pienellä varaavalla massalla pienikin yliteho nostaa lämpötilaa valtavasti.

[t-3]

Termostaatit on asuintilassa täysin auki. Tallissa ja varastossa ei. Pumpulta lähtee kolme eri lämmityspiiriä, joista yhdestä lähtee "sivupiiri" talliin.  Toisesta lämmityspiiristä lähtee "sivupiiri" varastoon. Kaikki kolme piiriä siis pääsee virtaamaan vapaasti.

[t-3]

Pääseekö vesi kiertämään lämmityspiirissä kun kone tekee LV:tä?
Onko ohitusputki?

On.

[Kajakki]

Onko patterit kytketty yläjakoisena kaksiputkijärjestelmällä vai lattian kautta yksiputkijärjestelmällä muovilla?

[t-3]

Onko patterit kytketty yläjakoisena kaksiputkijärjestelmällä vai lattian kautta yksiputkijärjestelmällä muovilla?

Lattian kautta muoviputkilla. Pääpiiriltä putki menee jakotukille, josta omat putket makuuhuoneisiin.

[Kajakki]

Termostaatit on asuintilassa täysin auki. Tallissa ja varastossa ei. Pumpulta lähtee kolme eri lämmityspiiriä, joista yhdestä lähtee "sivupiiri" talliin.  Toisesta lämmityspiiristä lähtee "sivupiiri" varastoon. Kaikki kolme piiriä siis pääsee virtaamaan vapaasti.

Irroita termarit kokonaan irti ja tsekkaa onko patteriventtiileissä tehty esisäädöt. Lämpö säätyy käyrän avulla.

[jmaja]

Onkos t-3:lla sisälämpötila OK? Jos on, ei käyrässä ole vikaa.

Millaiset patterit on? Menolämpö näyttää vain jatkavan nousemistaan 50 C kohdalla. Taitaa olla siis aika tehottomat, kun tuossa Bosch ei taida tuottaa edes 4 kW.

Käynnistykset eivät taida COPia heikentää, mutta noin korkea menolämpö sen tekee. Missähän lämpötilassa patterit ottavat vastaan edes minimitehon? 60 C? Nythän kompura käy vain n. puolet ajasta ja menolämmön tavoite taitaa olla 40 C paikkeilla.

Tuossa on siis kolme ongelmaa. MLP on niin ylitehoinen, että invertteri onkin minimiteholla toimiva on-off. Tuohan vielä aloittaa suuremmilla kierroksilla kompuran voitelun takia.

Toinen on riittämätön lämpökapasiteetti lämmitysjärjestelmässä. Yliteho nostaa nopeasti meno- ja paluulämmöt korkealle.

Kolmas on pattereiden heikko teho eli vaativat varsin korkeita menolämpöjä.

Itse lähtisin ehkä tuosta viimeisestä liikkeelle. Patterit eivät hirveästi maksa. Parilla tonnilla saisi tehokkaat patterit, joilla menolämpö ei nousisi ainakaan yli 45:n. Boschin minimitehon saisi jo 40 C paikkeilla. Tuolloin COP paranisi roimasti, kompura pääsisi vähemmällä ja käyntiajat luultavasti pitenisivät merkittävästi, koska menolämpö ei nousisi niin helposti. Teho menisi huoneilmaan ja rakenteisiin eikä vain veteen.

Nykytilassa virtaama on aika pieni, kun dT jo minimiteholla on 10 C luokkaa. Lisäksi näyttää menolämpö MLP:n sisällä olevan suurempi kuin patteriverkossa. Voi johtua anturin asennuksesta, mutta voi myös ohitusputkesta virrata. Onko tuossa ulkoinen pumppu irrallinen vai Boschin ohjaama? Voisi kokeilla nostaa sen kierroksia ja asettaa lämmönjaon dT:n pienemmäksi asetuksista.

[aksutre]

Korkea veden lämpötila viittaa ettei välttämättä kierrä kunnolla vesi järjestelmässä. Lämpökameralla olis hyvä käydä patterit läpi. Ilma/sakka sotkee, etenkin jos patteriventtiili ( termarin neula) tukossa. kts kuvat.
Poista termarit ja säädä esisäädöt kussakin linjassa kohdilleen (pattereiden keskinäinen lämpö)
Kun on useampi linja katso lämpökameralla tai mittaa esim. laserlämpömittarilla ( maalarinteippi putken ympärille) onko joku linja oleellisesti muita lämpimämpi/kylmempi näin pääset ehkä jäljille missä linjassa vika.
Saattaa olla että at/ varasto kiertää muita nopeammin ja sotkee kaiken. Säädä sieltä  esisäätöä pienemmälle. Kyllä tuon toimia pitäisi jos verkostossa vesi kiertää. Ei se talo ilman kilowatteja lämpene maalämmölläkään 

[t-3]

Sisälämpötila on ok. Tällä hetkellä 21.8 C, kun pyynti 22.0 C.

Pattereista en osaa hirveästi kommentoida, mutta voivat hyvin olla tehottomat, kun ovat suunniteltu öljylämmitykselle, eli korkeille lämpötiloille. Laitan kuvan liitteeksi. Miten selvitän niiden tehon?

Kiertovesipumppu on Bosch:n ohjaama, mutta virtausnopeus on käsin säädettävä. Laitan kuvan liitteeksi.

[aksutre]

Tuolta varmaan löydät vastaavat. Myös tehot löytyy.
https://www.purmo.com/fi-fi/tuotteet

Kv pumpun nopeus pitäisi olla hyvin pieni 5-10% patterilämityksessä jos virtaa normaalisti, mikä se on nyt?

[Roori]

Niin tietääksen tässä @t-3 raportoima ongelma oli on/off tyyppinen käynti...monenmoisia muita johdannaisia on jo arvailtu 
Ja kyllä se nypytyskäynti huonontaa coppia!
Liian niukalti vettä kierrossa tuohon pumpun tehoon on se pääpointti. Pientä parannusta voi saada aikaan trimmailulla mutta vesimäärä se isoin asia.

Miltä nuo patterit näyttää päältä, onko ne 22-tyyppisiä vai 11, näyttää samoilta kuin itsellä -90 lukua?
Edit: taitavat olla 11 kun tuolla takareunassa ei näy sen takimmaisen lamellin yläreunaa! Omat on 22.

Purmoilta näyttävät, heiltä löytyy tehoarvot myös vanhoille pattereille.
Täällä on reilusti vettä kierrossa (varaaja) ja myös ylisuurikone taitaa tehdä näillä keleillä kaikkiaan 3 starttia/vrk...no hiukan alakanttiin sattuneesta syystä että normaali ehkä 5kpl/vrk.

Pyssääkö se Wilo kun Bosch tekee LV:tä?

Lämpeekö patterit vain osittain ylhäältä?

Mahtaiskos noista pattereista saada IR mittarilla (kai jokaisella semmonen o) jokaisen patterin paluuveden lämmön selville...voi olla epätarkkaa, lämpökameraa tuskin löytyy 

[t-3]

Wilo ei pysähdy käyttövettä tehdessä.

Täytyy illalla paremmin perehtyä noihin pattereihin. Kuvassa oleva yksilö ainakin lämpenee kauttaaltaan. On toki lämpösempi ylhäältä. Minulla ei ole IR-mittaria, mutta täytynee hankkia sellainen.

Voisin tietysti myös testata avata tallin ja varaston venttiilit täysin auki. Autotallissa on termostaatti, mutta varastossa vain venttiili. Nämä piirithän ovat ihan pumpun vieressä, joten sieltä vesi palaa hetkessä. Suljin noiden kierrot jossain vaiheessa kokonaan, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Noiden sulkeminenhan ei vaikuta muiden piirien kiertoon mitenkään, kun ovat ns. sivuhaaroja.

[jmaja]

Kun lämmöt on tuota luokkaa, kädellä voi helposti kokeilla. Siis paluu 40 C pitää tarkoittaa, että jokaisen patterin alareuna on koko leveydeltään kädenlämpöinen. Kokeilu tehdään syklin loppuvaiheessa.

Miksi kv pumpun pitäisi olla vain 5-10%? Tuollahan sekin on käyrissä, mutta vaikeasti nähtävänä. Ilmeisesti on alhainen käyttövesijaksoja lukuun ottamatta.

Patterien tyypin lisäksi vaikuttaa niiden pinta-ala. Öljyllehän nuo on voitu mitoittaa hyvin pieneksi suurelle menolämmölle.

Mittaa pattereiden korkeudet ja pituudet sekä katso lehtien ja välissä olevien kennojen lukumäärä. Sitten Purmon Excelillä tai http://radiaattoritehdas.fi/tuotteet/#tehotaulukot-rs-kompakt lasket tehot tuolla 50 C menolla ja 40 C paluulla. Tuleeko 3 kW tai alle?

Noilla arvoilla ylilämpötila on 23 C ja 600 mm korkealla K11 patterilla 3 kW tarkoittaa 8 m yhteispituutta pattereille.

[jmaja]

Tuo 1300 l öljyä on kyllä käsittämättömän vähän 100+27 m2 talolle, joka vielä lienee varsin pohjoisessa (MUT -35C). Heittämällä tuollaisia arvoja vaikkapa Niben mitoitusohjelmaan saa tehoksi MUTissa 3-4 kW riippuen käyttöveden osuudesta. Tuo olisi hyvä tulos uudellekin talolle. Paljonkos on eristeitä? Onko nykyaikainen LTO?

[t-3]

Talo on Lappeenrannassa. Autotallissa lämpötila pidettiin talvisin vain n. 8 asteessa, ja varastossa n. 15 asteessa.

Vanha öljypoltin oli Lamborghini ja lämmitysjärjestelmää ohjasi villagyr landis & gyr, joka laski asuintilan lämpötilan öisin aina pienemmäksi  - myös loma-aikoina.

Välikatolle on lisäeristettä laitettu. Seinistä en tiedä. LTO on deekax:n Talteri.

Laskin öljynkulutuksen 15 vuoden ajalta, niin keskiarvo oli 1287l. Toki joskus alkuvuosina tuli enemmän poltettua puuta,  mutta viime aikoina harvemmin. Sauna kyllä lämpiää päivittäin. Silti sähkönkulutus on viime vuosina ollut n. 6000 kWh/vuosi.

Lisäksi tuli talvisin pidettyä jatkuvasti päällä tuota käyttöveteen perustuvaa lattialämmitystä, joka on siis vain pesutiloissa.

[Kajakki]

Itsellä oli alussa sama ongelma, startteja ihan sairaasti. Luettuani puolivuotta foorumia päätin suurentaa pattereita seuraavana kesänä. Niin teinkin,viisi patteria paljon suuremmaksii ja lisäksi 100 litran ukw. Noiden muutosten jälkeen homma alkoi pelittää.

[t-3]

Kiitos kaikista vinkeistä tähän asti. Täytyy tarkastaa noiden kaikkien pattereiden tila paremmin paremmalla ajalla, mutta ainakin yksi patteri vaikuttaisi olevan kylmä. Patterille tulevat putket ovat kyllä lämpimät. Olisiko sitten termostaatti hajonnut. Ja toisesta patterista alalaita on kylmä. Olen kyllä noi ennen lämmityskautta ilmannut.

[jmaja]

t-3:n pieni kulutus hämmentää vielä enemmän!

Siis saunotte päivittäin ja silti sähkönkulutus vain 6000 kWh? Onko puukiaus? Päivittäisellä saunomisella luulisi lämmintä vettäkin kuluvan. 1300 l öljyä tuottaa 11-12 000 kWh lämpöä, josta 4-henkisen perheen normikulutuksella meninisi lähes puolet käyttöveteen (siis jo ilman tuota käyttövesilämmitteistä lattiaa). Eli lämmitykseen jäisi vain n. 7 000 kWh. Se on käsittämättömän vähän 100+27 m2 talolle Lappeenrannassa.

Sitten vielä LTO on melko vanhanaikaninen eli vuosihyötysuhde 60% paikkeilla, jolloin IV:n pitäisi hukata 2-3000 kWh. Tietysti tuo saattaa tulla jälkilämmitysvastuksilla, mutta sähkönkulutus ei siihen viittaa.

Ja sisälämpötilakin on 22 C eli korkeahko.

Jos noi arvot heittää johonkin laskuriin, kuten Bergheat tai Niben mitoitusohjelma, jää huipputehoksi (MUT -29 C) alle 4 kW eli tuo MLP ei tule koskaan käymään kuin minimiteholla. 0 C paikkeilla lämmitystarve on 2 kW pakkeilla, mihin viittaa myös nykyinen MLP:n käytös.

Mutta noihin päästääkseen, pitää talon eristysten kyllä olla huippuluokkaa eli vähintäänkin uusilta taloilta vaadittuja. Siis 3-kerroslasit selektiiveillä, hyvät ovet, seinässä reilut eristeet (esim. 250 mm villaa) ja alapohjassakin reilusti eristettä. Yläpohjahan jo mainittiinkin hyvin eristetyksi.

[aksutre]

Talo on Lappeenrannassa. Autotallissa lämpötila pidettiin talvisin vain n. 8 asteessa, ja varastossa n. 15 asteessa.

Noiden lämpötilaa voi myös reippaasti nostaa, MLP:llä niiden lämmittäminen ei paljoa maksa, reilusti alle 100 eur /v. Saat lisää kiertoa järjestelmään ja pumpun käyntiajat pitenee. Ton ikäisen talon patterit saattaa olla osittain vaihtokunnossa jos ei kertaakaan vaihdettu. MLP:llä voi olla iso hyöty jos muutamankin patterin uusii isompiin perinteisiin pattereihin. Usein syylilinen on tuo patteriventtiili /termarin neula, sakkaa täynnä tuo venttiili ja neula jumissa.