Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämmön mitoitus omakotitaloon (Vantaa)  (Luettu 2139 kertaa)

Poissa MaijaMummo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Maalämmön mitoitus omakotitaloon (Vantaa)
« : 22.10.19 - klo:17:13 »
Hei,

olemme saaneet neljä maalämpötarjousta omakotitaloomme, mutta emme osaa millään päättää mikä valita. Tuntuu että olemme täysin myyjien puheiden varassa. Olemme asuneet talossa vasta kuukauden päivät, joten emme vielä osaa sanoa omasta sähkönkulutuksesta oikein mitään (alla on arvio edellisten asukkaiden kulutuksesta). Lisäksi talomme on ns. arkkitehdin vapaiden käsien tulos, joten kulutuksen arvioiminen talon tietojen avulla on hankalaa.. Alla on tietoja talostamme. Arvostaisimme kovasti ajatuksia eri vaihtoehdoista.

Tietoja talostamme:

-Sijainti Vantaa

-Rakennettu 1980, rinnetalo kolmessa tasossa.

- Perimätiedon mukaan talossa on sähkölasku ollut noin 4800 euroa vuodessa eli noin 37000 kWh.

- Lämmönjakomuoto on ilmalämmitys (ritilöitä lattianrajassa joista tulee ilmaa).

- Koneellinen ilmanvaihto (Enervent pingviini), LTO

- Ulkoseinien yhteenlaskettua pituutta en uskalla edes arvioida, varmasti suurempi kuin keskiverto 209-neliöisellä talolla.

- Seinät tiiltä, tiili-eriste-tiili, paksuutta en osaa sanoa.

- Virallisesti kaksi kerrosta, mutta oikeastaan kerrokset on kolmessa tasossa (rinnetalo..).

- Lämpimien tilojen neliömäärä on yhteensä 209 m2.

- Talossa ei ole yhtään tasaista sisäkattoa (pulpettikatto kahdessa eri osassa), joten huonekorkeus on huoneesta riippuen noin 2,5-5 m. Lämmitettyjen kuutioiden määräksi on arvioitu eri tahojen tiimoilta 600-800 m3.

- Alapohja on suoraan maanvarainen, ryömintätilaa tai kellaria siis ei ole.

- Yläpohjassa ei myöskään ole ryömintätilaa.

- 3-lasiset ikkunat, ei lämpölasia. Talossa on noin 55 ulkoikkunaa, suurin osa toki aika pieniä.

- Ei autotallia, mutta 21-kuutioinen uima-allas löytyy. Lämmitys tapahtuu nyt sähkövastuksella (rikki), mutta olisi tarkoitus saada maalämmön piiriin niin että altaan lämpöä voi säätää erikseen. Tarkoitus olisi pitää allas talvellakin melkein huoneenlämpöisenä ja ehkä kerran kuukaudessa nostaa viikonlopuksi lämpöä muutamalla asteella. Tällä hetkellä allas on noin asteen viileämpi kuin huone. Altaan lämmitystä ei ole tuossa sähkönkulutuksessa juurikaan huomioitu.

- Kaikki tilat noin 21 astetta.

-Alakerrassa ja kylppärissä on lattiassa sähkölämmitys (ns. mukavuuslämmitys), yhteensä noin 70 m2 alueella.

-Talossa on kaksi suihkua ja toisen yhteydessä amme.


Seuraavat tarjoukset saimme:

1) Viessmann Vitoral 222-G Nordic, 10,4 kW, ON-OFF-pumppu + 9 kW sähkövastus
-Kaivon syvyys 235 m
-200 l puskurivaraaja
-220 l käyttövesivaraaja

2) Bosch 7001i LWM 3-12 kW invertteri
-Kaivon syvyys 240 m
-300 l puskurivaraaja

3) Nibe 1155-12 3-12 kW Invertteri
-Kaivon syvyys 240 m
-300 l puskurisäiliö

4) Nibe 1155 4-16 kW invertteri +1-9 kW säätyvätehoinen invertteri
-Kaivon syvyys 230 m
-300 l puskurivaraaja
-300 l käyttövesivaraaja

Kaikissa tarjouksissa oli myös uima-allasvaihtimet.

Kuulostaako mikään noista laitteista sopivalta meidän kotiimme?

Kiitos kaikesta avusta!  :)
« Viimeksi muokattu: 24.10.19 - klo:13:29 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Maalämmön mitoitus omakotitaloon (Vantaa)
« Vastaus #1 : 24.10.19 - klo:13:30 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Käytössäni olevien talon rakennetietojen perusteella en pystynyt laskemaan kohteen lämmitystarvetta.
Tämä laskelma on laadittu annettujen aikaisempien lämmitysenergian kulutustietojen pohjalta.
Uima-alataan osuus on arvio. Uima-altaan tarvitsema lämpöenergia riippuu altaan veden lämpötilasta ja siitä miten allas on peitetty, tai onko ollenkaan peitetty.
Uima-allas vaatii hyvän ja tehokkaan ilmanvaihdon, joka pitäisi mieluiten toimia allashuoneen kosteusanturin ohjaamana.
Ilmalämmityksen takia tarvitaan lämmityksen kiertovedelle puskurivaraaja.

Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13,2 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”MaijaMummo”   VANTAA   (Uusimaa)
Tämä laskelma on tehty lämmitystarvetietojen perusteella, siksi ei rakennuskohtaista erittelyä.
EI RIITTÄVÄSTI RAKENNUSTIETOJA, laskettu annettujen kulutustietojen perusteella
               
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  209 m2,  732 m3    3,4 COP   12,44 kW   36 000 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   13,2 kWh   42 000 kWh
- Ei vähennetä taloussähkön lämmitysvaikutusta   0 kWh   0,00 kW   42 000 kWh
- Ei muita vähennyksiä..  0 kWh   0,00 kW   42 000 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   13,20 kW   42 000 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   42 000 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   13,2 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -27 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   9,4 kW   29 153 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      12 847 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      12 847 kWh

Tarvitaan 247 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,69 l/s (= 41,4 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,69 l/s = 41,4 l/min = 2484 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      149 kPa (1,49 bar)
• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      78 kPa (0,78 bar)

• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      44 kPa (0,44 bar)
• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   42 kPa (0,42 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 680 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa MaijaMummo

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Maalämmön mitoitus omakotitaloon (Vantaa)
« Vastaus #2 : 27.10.19 - klo:08:58 »
Kiitos vastauksestasi. Jos luen numeroita oikein, kaivon syvyyden suhteen tarjoukset 2) ja 3) ovat lähimpänä ja pumpun tehojen suhteen ainoastaan tarjous 4) olisi sopiva. Tarjous 1) on ehkä vähän alimitoitettu. Vai onko se niin että tähän vaikuttaa eri laitteoden hyötysuhdekin..

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Vs: Maalämmön mitoitus omakotitaloon (Vantaa)
« Vastaus #3 : 27.10.19 - klo:09:48 »
Tarjoukset ovat tarjouksia ja aina niistäkin voi neuvotella, sekä kokoonpanosta, että jopa hinnastakin, vaikka tarjousta pyydettäessä sitä ei olisikaan mainittu.
Riittävän syvä lämpökaivo on erittäin tärkeä osa maalämpöjärjestelmää.
Muistakaa myös, että keruupiirin putkitukseksi ei riitä 40 tai 45 millinen (PE40x2.4 tai PE45x2.6) putkikoko.
Tarvitaan vähintään PE50.

Lämmitysteholtaan isompi maalämpökone vaatii aina myös isompiläpimittaisen keruuputkiston. Isompitehoinen laite myöskin ottaa maasta enemmän lämpöenergiaa. Jotta se lämpöenegria mahtuu virtaamaan keruun putkistossa riittävällä nopeudella, tarvitaan siihen kooltaan väljempi keruun putkitus.!

10 kW lämmitystehoinen laite on kohtalaisesti alitehoinen ja joutuu todennäköisesti käyttämään varsinkin kylminä talvina aika paljon vastuslämmitystä, joka on aika kallista.
12 kW lämmitystehoinen on toki parempi.
4-16 kW invertteri on tehoalueeltaan teille soveltuva maalämpökone.

Ottakaa huomioon se, että teillä on patterilämmitystyyppinen ratkaisu talossanne. Ilmalämmitys vaatii kovilla pakkasilla yleensä yli +50C asteisen kiertoveden lämmityskojeen lämpöpatteriin. Jos kone antaa 16 kW lämmitystehoa +35C kiertoveteen, ei se anna sitä
Siksi teidän tulee selvittää, mikä on haluamanne laitteen lämmitysteho silloin, kun tehdään +50C kiertovettä (=lämmitysvettä).
Lämmitysteho on patterilämmityksellä yleensä huomattavasti alempi, kuin lattialämmityskohteen +35C olosuhteissa.
Katsokaa siis, mikä on haluamanne laitteen lämmitysteho B0W50 -olosuhteissa.

Asiasta on lisäinfoa täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769