Käyntijaksojen pituus

[Malibra]

... ainoastaan varpaat voi ihmetellä +-5 asteen vaihtelua. Mutta kuten tässä on todettu esim 3.8 asteen vaihtelu voi olla parempi ratkaisu eikä varmaan tunnu samoin jalkapohjissa.

Nyt on tuplaantuneet nuo laatan lämpöerot. IVT:ssä on tehdasasetuksena +-2,5 astetta käyrältä eli vaihtelua 5 astetta. Ja silloin sisälämpö vaihtelee ehkä sen +-0,5 (en tiedä en ole mitannut, kun itse sitä vaihtelua havaitse :-/)

-Janne-

[KimmoK]

@Malibra

"Nyt on tuplaantuneet nuo laatan lämpöerot. IVT:ssä on tehdasasetuksena +-2,5 astetta käyrältä eli vaihtelua 5 astetta."

Niin minä tarkoitin. Eli laatan lämpö vaihtelee about 5 astetta ees taas. Sanoin sen vaan huonosti.
 
"Ja silloin sisälämpö vaihtelee ehkä sen +-0,5 (en tiedä en ole mitannut, kun itse sitä vaihtelua havaitse :-/) "

Joo, mutta kysymys oli tilanteesta jossa IVT lataa laattaan sen +2.5 astetta yli lämpökäyrän JUURI silloin kun pakkanen tipahtaa 10 astetta. Epäilin että siitä saattaa tulla "kuuma aalto" seuraavaksi 9-18 tunniksi. Mutta niinkuin sittemmin jo tuumasinkin, tuskinpa sillä on merkitystä.

Edellä taitaa olla todettu että 5 asteen vaihtelu tuntuu kuitenkin jalkapohjissa kivilattian osalta hieman epämielyttävänä. 3 asteen vaihtelun ollessa jo miellyttävänpi.

ja summa summaarum, norski ei lataa lämpöä laattaan kuten IVT neuvoo (kts. CEE-7:n ensimmäinen postaus & myöhemmin: "tuollainen 5 asteen kytkentäero tuntuu järjettömältä ja hieman epämukavaltakin ")

[Malibra]

Ei norski lataa laattaan, kun minusta sillä on patterit ...

Ja kun sivustoja lukee niin sillähän mittauksien alussa 2002 ollut öljylämmitys tai suorasähkö ja vasta 2003 elokuun lopusta ollut tuo maalämpö.

Surkea kieli (tekisi sivut vaikka englanniksi.. )

-Janne-

[KimmoK]

@Janne

Siinä on että radiaattori meno ja radiaattori paluu eli viittaisi patterilämmitykseen. Mutta meno ja paluuvedet on niin viileät että se viittaisi lattialämmitykseen? vai?

tiedä sitten ...

[Peca]

HUOM! & HÖH! norskin pumppu puuhaa myös lämmintä vettä yötä päivää tämän tästä!? Kytkennöissä on jotain todella pahasti pielessä tai  kyseessä on joku perverssi NorskeVärmePumppendaal merkki.

Katselin teidän  keskustelua ja aattelin vähän kommentoida...jos katsotte sitä norski pojan ensimmäisiä käppyröitä niin huomaatte, että IVT (Norskilla käsittääkseni IVT C7) lämmittää joka kerta lämmityspiirin lämmityksen jälkeen myös käyttöveden jos käyttövesi varaajan lämpötila on laskenut alle ylälämpötilan ( ei käynnistä turhaan kompressoria pelkästään käyttövettä varten).

Selvästi kaverilla on radiaattorit lämpötiloista ja pumpun käyntitiheydestä päätellen...

Itselläni on radiaattorit+ 6kpl puhallinkonvektoreita (saneerauskohde) ja  lämmityspiirin lämpötilat samaa luokkaa tai vähän alempana kuin Norski-pojalla. Mun pumppu on IVT E11 ja viime viikon kulutus 342kW eli 48kW/vrk, ulkokeskilämpötila oli -2,3C. Täyslämpöisiä(21-22C) neliöitä n.280+ 35m2 n.17C

-Peca-

[Malibra]

No kun kerran Norkskillakin on tuollainen seuranta systeemi niin pitihän se itsekin tehdä sellainen. Näin aluksi 3:lla anturilla: Lattia lähtö, maapiiri meno ja maapiir paluu.

Tuonne päivittää käppyröitä minuutin välein http://www.pauna.net

-Janne-

[Malibra]

Eli sydeemissä on käytetty dallasin digitaali lämpöantureita. Ja kytketty sarjaportin kautta tähän huippunopeaan sotaratsu PC:hen   (P2:300)

Tuon prkleen koneen takia joutunut aloittamaan mittaukset 3:een kertaa uudelleen. Ei sinänsä tuo sovellus vie prosessori aikaa, mutta tuo palomuuri ja virustutka tappavat tämän P2:sen

Pitää vaihtaa huomenna uudempi kone mittailemaan lämpötiloja...


-Janne-

[mnk]

Miten ratkaisisitte pienen kesäkäyttölattiapiirin ja pätkäkäytön ongelman  IVT-pumpulla  ?

Kellarissa on 3 lattiapiiriä, joista suihkutilaan halutaan ajaa  lämpöä myös kesällä. Yksi pieni kesäkäyttöpiiri on myös yläkerran suihkutilassa.

Kesäkäyttöpiirit ovat yhteensä kovin pieniä ja mietityttää  millainen pätkäkäynti voisi tulla kesäisin ?

Ajattelin lattiapiirin alkuun  alkuun pientä varaajaa ja erillistä   L2 (lämmitypiiri 2) lähtöä MLP:lta.

Kesällä lämmönjakelun patteripiiri L1 on suljettuna  ja L1:n rinnalle kytketty  L2 lataa minivaraajaa , josta kiertopumpulla ajetaan lattiapiireille lämpöä.

Minivaraajasta olisi myös hupia pannuhuoneessa talvella, kun se olisi eräänlainen (hukka-)lämpöpatteri myös uudessa viileämmässä maapannuhuoneessa.  Tulee ihan ikävä vanhaa 3500 litran hukkalämpökattilaa.  

Vai tekisittekö suoraan ilman tuota minivaraajaa ja suora L2 kytkentä  pumpulta ja kesällä ylimääräiset lattiapiirit suluilla vain kiinni.  

Haittana, että kovin pienessä  kesäkäyttölattiapiirissä menon ja paluun lämpöero on liian pieni kesällä  MLP:lle;  vai onko ?      

Kommentoikaapa kesäpätkäkäytön estämistä.  

[MV]

Olen ostamassa pumppua Carrier E11 + 300/160 erillisvaraaja. Myyjän mukaan kannattaa ostaa lisäksi vielä lattialämmitykselle erillinen puskurivaraaja 300l (hinta noin 500 EUR) juuri Tommy200:n edellä mainitsemista syistä. Haluaisin kommentteja onko puskurivaraaja järkevä lisäsijoitus? Minusta se tuntuu loogiselta ratkaisulta jolla pumpun käyntiaikoja voisi optimoida ja pidentää pumpun käyttöikää.

[sailor]

Tuntuu vähän liioitellulta. Jos nyt olen pysynyt yhtään mukana tässä säikeessä (en jaksa kahlata kaikkea läpi) niin kysymys on siitä että muiden lattioiden ollessa poiskytkettynä epäilette että se 4 tai 5 asteen lämpötilaero on niin pieni (kun ei ole kuin kosteat tilat käytössä) että koneenne alkaa "pätkäkäymään".

Äkkiseltään tuntuisi LÄ-miehenä että elkää nyt tuommoista asiaa miettikö. Eikös se "pätkäkäyntiä" tule samalla tavalla jos ette komenna koko perhettä peräjälkeen suihkuun?

Eli täysin tietämättömän neuvo: nostatte lämpötilan kytkentäerotuksen siitä 5 asteesta 7 tai 8 asteeseen, ja se on siinä.

Kesällä on muutenkin lämmin niin kerran lämmennyt lattia jäähtyy hitaammin kuin talvella. Niin ja se perhe suihkuun kuin ellun kanat, jonossa...

Jani

[mnk]

Varaajia löytyi googlaamalla seuraavat, mutta ihmetyttää, mistä löytyy tuo aikaisemmin mainittu 500eur:n   varaaja löytyy ?

Kesällä kierrätettävän veden vesitilavuus KARKEASTI:
20 millimetrin putkella (seinämävahvuus 2 millimetriä).
16mm sisähalkaisija -->  8mm säde = 0,8cm = 0,08dm  ja arvioitu putken pituus L
Tila ~4x4m ; noin 16 kpl 4m vetoja, mutkia ei lasketa
=> Putkessa olevan veden tilavuus V
   = pii * R * R * L  
   = 3,1416 * 0,08dm * 0,08dm  * (~16kpl * 4 * 10dm)  =  12,9 dm3
Aika vähän lientä putkessa, vaikka putkivetoa olisi esim 2x enemmän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Litra

Kierrätettävää puskuria saa lisää  200-300 litran säiliöllä.  Lämpöässän systeemeissä ei liene tätä ongelmaa, koska käytetyt varaajat ovat "valtavia".  Eli ns. Ruotsalaispumppujen ostobudjettiin lisättävä tuo erillisvaraajan hinta.

VARAAJATARJONTA PUSKURIKÄYTTÖÖN:

270L
http://www.kaukora.fi/Varaaja1.html
http://www.kaukora.fi/Hinnasto3.html
200L
http://www.savenmaa.fi/tuotteet/16/sty200.phtml
http://www.akvaterm.fi
http://www.akvaterm.fi/hinnasto.html
http://www.metrotherm.fi/hinnasto.htm
http://www.metrotherm.fi/nemi.htm
http://www.ts-tekniikka.fi/yk/pages/Varaajat/
http://www.costella.fi/varaajat/valinta.htm
http://www.boroe.com/produkter/default2.htm
Forexin kruunun kurssilla  410 eur + rahti :
http://www.ventil.com/nyheter/Produkter/index.asp?aktivMenu=63&artID=835&kunID=5400&kod_id=
varmasti riittäviä malleja:)
http://www.nakkilankonepaja.fi/prosessilaitteet_r.html
http://www.r-taso.fi/sailio2.htm

EDIT  19.3.2006:
HAATO NIBE UKV lämpöpuskurisäiliöt  (uretaanieristeiset) 2005 vuoden hinnastosta suoraan (ovh. ALV 22%)
 
088207 UKV 100    ~451,-
088397 UKV 210    ~580,-
088398 UKV 300    ~620,-

Eri merkkisistä varaajista tarjontaa esim. täällä:
http://www.varaaja.com
http://www.kolumbus.fi/marko_rantanen/kauppa.htm

[MV]

Tommy 200! Etsimiesi hintojen perusteella saamani varaaja tarjous on hyvä. Kannattaa huomioida että hinta on voimassa vain jos hankin varaajan pumppukaupan yhteydessä. Varaaja on ns. tunnettu merkki.

Edelleen haluaisin lisää kommentteja, kannattaako ao. lisävaraaja hankkia?
ja jos kyllä/ei niin miksi?

[sailor]

Pakko sorkkia tätäkin keskustelua vähän

En kyllä missään tapauksessa hommaisi mitään lisä/puskurivaraajaa teidän tapauksessanne. Jos kytkentäeron nosto ei vaikuta halutulla tavalla, niin mitä sitten?

500egen varaaja + putkimiehen asennukset ja tarvikeet -> uuden kompuran hinta. Lisäkiertovesipumppukin kuluttaa sekin jonkun watin sähköä.

Elkee edes harkitko moisia virityksiä. Lukekaa vaikka ensin LÄ:n pätkäkäyntitopikki, se rauhoittaa mielenne  

Jani

[Malibra]

Onko teillä betonivalu näissä kesäpiireissä?
Mikäli on niin tuskin kone nyt hirveää pätkäkäyntiä tulee tekemään. Kun kesällä lämmittää sen betonikakun niin sillä todennäköisesti kestää hieman pidempään viiletä kuin talvella, joten sanoisin, että riittää mahdollisesti kaksi lyhyehköä lämmityskertaa päivässä. Ei aivan voi puhua pätkäkäytöstä.

Jos lattia ei olekaan betonia niin puskurivaraaja on paikallaan.

Lähes kaikki yllä oli mutua... (tämän kesän jälkeen löytyy mittaustulokset joka päivältä)

-Janne-

[MV]

Kiitokset kaikille puskurivaraaja kommenteista, ja lisää vaan jos jotain tulee mieleen.

Suurin osa kesäpiiristä on betonikakkua.

Malibra, laitatko mittaustuloksia kesän jälkeen myös näille sivuille??

[Malibra]

Voit katsoa itse...

http://www.pauna.net

-Janne-

[mnk]

Noin viikon käyneen saneerauskohteen käyntidataa. Pumppu IVT E11 ht+  300 ltr:n erillislämminvesivaraajalla.
- Talo -80,  petterilämmityksellä ja pieni lattiapiiri
- Hystereesi  6 astetta.
- iv-kone vanha kuutio-ihme, jossa huono hyötysuhde
- tänään ulkona ~ 0C ja  kone käy noin 18 min  ja lepoa noin 16 min
- kaivosta tuli työsyklin alussa noin 4.5C
- kaivosta tuli työsyklin lopussa noin  3,1 C (ensin lämmityssyksli ja sitten perään varaajasykli)
- kaivoon meni työsyklin lopussa  0,3 C
- kaivo ~203m, josta vesireikää ~197m (ei painehalkaistu)
- huonelämpötilasäädöt ja käyrästöt vielä hieman hakusessa ja huoneissa hieman liikaa lämpöä: 23.5C


Tässä dataloggeri , jolla saa mitattua halutut arvot....

http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1138373980;start=0#2

[mnk]

Mietin aikaisemmin lisäpuskurivaraajan hankintaa   kirjoituksessa Re: Käyntijaksojen pituus
« Vastaa #54 : Huhtikuu 10th, 2005, 10:19pm

Puskurivaraajavalinnassa vahvoilla  JÄSPI 275 GTV varaaja.  

http://www.kaukora.fi/fi/products/energiavaraajat/gtvvaraajat/

Kytkentä siten, että se on myös talvella puskurikäytössä patteripiirejä varten ja käyntiajat ja lepoajat pitenee sekä kesällä, että talvella.  Lisävaraaja sijoitetaan pumpun viereen ja kytkennästä tulee yksinkertaisen lyhyt.   Kytkennän periaatekuva esitetty myös IVT:n manuaalissa ns. asentajan osassa.  

http://www.ivtlampopumput.fi/media/GreenlineHTPlus_fi_2.1.pdf     s. 56

Puskurivaraajan (slave tank,  lämpöpuskurisäiliö) valinnan syyt:
-Perinteisiä lämminvesivaraajia saa myös kohtuu edullisesti (Häätö / Niibe  yms), mutta niissä liitäntöjen koot (22mm) ja niiden sijainnit hankalammat puskurikäyttöä varten.  Eikä myyjät suostu myymään ns. riisuttuja malleja. Ja harvat  tehtaat  ovat   tuotteistaneet  riisutun  varaajan  (  ns.  slave tank) vain puskurikäyttöön.   GTV:ssä  liitännät hieman isommat eli 1"   ja  siitä saa helpommin riisutuimman mallin. Siinä on uretaanieristys.  GTV:n miinukseksi hieman rumempi (subjektiivista) ulkonäkö kuin Häätö Niibe   200 tai 300 lämminvesivaraajassa.

Yritin paria muuta kandidaattia, mutta kaupanteko oli  hankalaa kun myyjä ei suostu tarjoamaan kirjallisesta pyynnöstä huolimatta  (AKVA 300 EK)...

http://www.akvaterm.fi/suunnittelijalle.html    
http://www.rica.fi/index.php?ricadesign=1142747170efe89cfca5bbd0c308ffec4155b165d3&article_id=387

HUOM:
- 100 litrainenkin riittäisi ehkä, mutta lähes samalla vaivalla ja rahalla saa hieman isomman ja riittää varmasti
- kannattaa myös tarkistaa riittääkö kalvopaisuntasäiliön koko
- nykyiset käyntiajat 6C hystereesillä ilman puskuria eivät  ole  talvella  huonoja, mutta haluan kokeilla miten ne muuttuvat lisäpuskurilla.  

Puskurin tarve kannattaa suunnitella toimittajan kanssa, ettei tule turhaa hankintaa.

Investointia (lisäkulua kokonaisinvestointiin noin 5-7% valitusta mallista riippuen) ei voi perustella säästöllä, vaan (marginaalisella) kompressorin starttien määrän vähenemisellä ja levon lisääntymisella (ehkä pidempi elinikä kompressorille) ja  marginaalisella mukavuuden kasvulla. Nyt todellinen hystereesi hieman enemmän kuin sen 6 astetta, koska pumppu pitää minimissään tietyn lepoajan eikä käynnisty vapaaehtoisesti, vaikka hystereesiehto olisi jo  täyttynyt.    Samaan lopputulokseen päässee lisäämällä talon eristystä, koska silloin hystereesi alenema tapahtuu hitaammin, koska mökki kadottaa lämpöä hitaammin. Kesällä ei tuo Kikka pure...

Sama puskuri auttaa myös muun merkkisissä MLP-pumpuissa, joissa ei ole ns. puskurivaraajaa ja pieni lattiapiiri käytössä kesällä.

EDIT:
www-ajan kummalisuuksia.  Löytyi juuri tähän käyttöön soveltuva Nibe / Haato  lämpöpuskurisäiliö. Tieto löytyy vain 2005  paperihinnastosta.  Tuotetta on edelleen saatavilla (toimitusajalla)  vaikkakaan Suomesta ja Ruotsista ei löydy mitään esitettä  www-sivuilta.

NIBE UKV lämpöpuskurisäiliöt  (uretaanieristeiset) 2005 vuoden hinnastosta suoraan (ovh. ALV 22%)

088207 UKV 100    ~451,-
088397 UKV 210    ~580,-
088398 UKV 300    ~620,-

100 ja 200 litraiset olisivat passeleita  puskurisäiliöksi ja hinta kohdallaan. Eikä tarvitse ostaa kalliimpaa perinteistä lämminvesivaraajaa. Hollannista  löytyy tuotteista manuaali :   http://www.nibeboilers.nl/documentatie/NL_UKV.pdf

Eri merkkisistä varaajista tarjontaa esim. täällä:
http://www.varaaja.com
http://www.kolumbus.fi/marko_rantanen/kauppa.htm

[volkkari]

Ruotsalaispumput (ei Bentone) ovat syvältä
nimenomaan patterijärjestelmässä .
Vaihtoventtiilin ansiosta vesimassa on pieni säätö ei toimi ja jos ns hullunkierto puuttuu pätkii yläpäästä

[mnk]

Joo hullunkierto (ns. ohituksella varustettu lämmitysjärjestelmä) tarpeellinen.  Se tuossa onkin jo.   Kerro nyt vielä  perusteluilla miksi juuri Bentone ?

http://www.bentone.se/    ja sieltä pyytävät klikkaamaan
http://www.ctcvarme.se/

...  CTC firman historia http://www.ctcvarme.se/enertech/p420/p420_swe.php

[volkkari]

Bentonessa on varaaja aivan niinkuin suomalaispumpuissa tosin ei tulistuksen poistoa
eli kysymys on varauskapasiteetista ja säädöstä

[Tero]

Bentonessa on varaaja aivan niinkuin suomalaispumpuissa tosin ei tulistuksen poistoa
eli kysymys on varauskapasiteetista ja säädöstä

Olisin hieman eri mieltä. Bentone ja Lämpöässä (oliko se S-malli) tekee sen korkean lämpötilan pattereihin nelitieventtiilin ja yläosassa olevan sähkövastuksen avulla eli suoralla sähköllä. Onko se sitten hyvä?

[sailor]

Olisin hieman eri mieltä. Bentone ja Lämpöässä (oliko se S-malli)
nips

Ei vaan C-malli.

Jani