Tekniset kysymykset > Saneeraus maalämmölle

Varaavasta sähköstä maalämpöön

(1/4) > >>

Kysymys:
Elikkäs samankaltaisia keskusteluja alla jo useampikin.

Lähtökohdat Kouvolassa 2006 rakennettu 2 kerroksinen (kellarista 60% maan alla). Lämmin pinta-ala 200m2 ja "puolilämmin" pinta-ala noin 55 tämä puolilämmin lämpenee muiden tilojen hukkalämmöllä (ei lämmitystä näissä tiloissa).
Betonia alapohja ja välipohja.
Alakerta 400mm lammim harkkoa yläkerta puuta (150mm ekovillaa).
Ikkunat 3 lasiset.
 
5 henkinen perhe

1800l jäspi ovaali lämmittää lattiaa yösähköllä . Ouman eh 80 säätää sopivaksi

300l jäspi lämmittää käyttövettä.

Vesikiertoinen lattialämmitys kaikkialla lämmitettävissä tiloissa.
Termostaatit olohuoneessa, takkahuoneessa ja makkareissa.

Yhteensä sähköä mennyt viimevuonna noin 20 000 kwh. + tähän päälle noin 5-6 heittomottia halkoja.

Ilmanvaihtoa vallow digit se sähköpattereilla.

Aiemmista keskusteluista oppineena:
Kannatanee korvata 300l vesivaraaja uudella maalämpöön liitettävällä varaajalla.
Selvittää onko jäspissä kierukat vai ei;
Jos kierukat niin käyttöveden esilämmitys täältä + lattiaan vedet täältä oumannin ohjauksen voinee korvata mlp:n ohjauksella jos 2 piiriä mahdollista ohjata.
Jos ei kierukoita niin iso varaaja joutaa pois? Tilaa toisaalta löytyy, mutta onko hyötyä säästää varaajaa (voisi ostaa halvemman suorakäyntisen pumpun, muuten invertteri pumppu)

Vaihtoehto 2 jos ei kierukoita. Heittää molemmat varaajat pois ja ostaa mlp jossa itsessään lämminkäyttövesivaraaja (riittääkö 5 henkilölle?)
Tämän ison varaajan säästäminen on tässä se suurin kysymysmerkki onko siitä iloa?

Kallioon matkaa max metri.

Mitä kannattaa tehdä?

Matias:

--- Lainaus ---Tämän ison varaajan säästäminen on tässä se suurin kysymysmerkki onko siitä iloa?
--- Lainaus päättyy ---

Jos lämpöpumppu on invertteri mallia niin eipä ole isosta varaajasta hyötyä,sen 300l:n nykyisen käyttövesivaraajan varaajan voisi ehkä käyttää lämmitysverkon puskurivaraajana

Vanhemmalla on/off tyyppisellä lämpöpumpulla pystyy isoa varaajaa käyttämään,voi jättää Ouman EH-80 ja muut lämmöjaon komponentit ennalleen,periaatteessa riittää kun yhdistää lämpöpumpun varaajaan

Molemmissa vaihtoehdoissa lämpöpumppuun integroitu käyttövesivaraaja on järkevä ratkaisu.
Jos isosta varaajasta löytyy käyttövesikierukat niin kannattaa yhdistää käyttöveden esilämmityskäyttöön

Kysymys:
Elikkäs pumppuun integroitu varaaja kannattaa. Mietin vain, että mahdollisen laitteiston hajoamisen kohdalla menee vaihtoon koko pumppu ja varaaja. Toki kai ne huoltaa myös noita kompuroita (nehän ne kai laukeaa).

Onkos sitten järkeä maksaa invertteri pumpusta pientä ekstraa ja heivata kaikki nykyiset laitteet pois vai jättää tuo 1800l varaaja tuonne, häviöthän menevät osittain hyödyksi ja osittain hukaksi. Esilämmityskierukan olemassaolo ei olisi välttämätöntä? Vai onko tämän asian miettiminen jo hyvin pientä ja "turhaa". Onko varaajien häviöt 35 asteen ja alle lämpötiloilla "mitättömiä".

Matias:

--- Lainaus ---Onko varaajien häviöt 35 asteen ja alle lämpötiloilla "mitättömiä".
--- Lainaus päättyy ---

Meillä on 1250l:n Jämän uretaanieristetty varaaja ja kerran lomareissun aikana kesällä otin varaajan lämmönkulutuksen ylös kun ei tarvittu lämmitystä eikä käyttövettä.
Lämpöä kului n 7kwh/vrk.(sähköä 2,3kwh/vrk)

Vertailuarvona meillä kahdenhengen huushollissa käyttöveden lämmönkulutus on n 10kwh/vrk.(sähköä 3,3kwh/vrk)

Nuo edelliset arvot siis lämmönkulutuksia,koska lämmitys tapahtuu maalämpökoneella niin noissa sähkönkulutus oli vain kolmasosa lämmönkulutuksesta ::)


--- Lainaus ---Elikkäs pumppuun integroitu varaaja kannattaa. Mietin vain, että mahdollisen laitteiston hajoamisen kohdalla menee vaihtoon koko pumppu ja varaaja. Toki kai ne huoltaa myös noita kompuroita (nehän ne kai laukeaa).
--- Lainaus päättyy ---

Meillä on tuontapainen MLP+iso varaaja systeemi toiminut nyt 21vuotta ongelmitta joten en tiedä vielä hajoamisista.Iso varaaja kuitenkin tarjoaa edulliset käyntiolosuhteen maalämpökoneelle,käynnistyksiä tulee jotain 6 krt/vrk ja minimi käyntiaika on 1h paikkeilla.
MLP siis pitää varaajan lämpötilan hieman menoveden lämmitystarvetta korkeampana ja Ouman EH80 shuntti säätää menoveden tarkasti sopivaan lämpötilaan.

Invertteri puolestaa pyrkii säätämään lämmitystehoa just lämmönkulutuksen mukaan ja säätää kompressorin käyntinopeutta sen  mukaan että pyörii lämmityskaudella jatkuvasti.
Teoriassa tämä on paras mahdollinen systeemi tällä hetkellä jos kaikki toimii niinkuin pitää.

Molemmissa vaihtoehdoissa ratkaisevan tärkeää on oikea MLP:n sovitus talon lämmitysjärjestelmään ja mielestäni siinä on järkevää käyttää osaavaa asennusyritystä.
Ne säästöt sitten tulee tai jää tulematta lämpöpumpun normaalikäytössä

tomppeli:
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman.
Yritin tallentaa laskelmasta PDF tulosteen viestiisi, mutta liittäminen ei onnistunut.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”Kysymys”   KOUVOLA   (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Puolilämmin alak. 2006: Lattialämmitys, 15 °C, 71 m2, 156 m3:   0,75 kW   3 476 kWh
- Lämmin alak. 2006: Patterilämmitys, 22 °C, 55 m2, 121 m3:   0,85 kW   3 373 kWh
- Talon yläkerta 2006: Lattialämmitys, 22 °C, 129 m2, 335 m3:   5,88 kW   19 247 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,5 kW   26 096 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C               
• Kiinteistö,  255 m2,  613 m3    3,4 COP   6,35 kW   26 096 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   7,1 kWh   30 896 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 260 kWh   0,75 kW   27 636 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 636 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   7,20 kW   27 636 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   27 636 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      7,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -30 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   5,1 kW   19 089 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 547 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 547 kWh

Tarvitaan 193 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,38 l/s (= 22,8 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,38 l/s = 22,8 l/min = 1368 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   35 kPa (0,35 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, märkä hiekka, 654 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu