Vesikiertoinen jälkilämmityspatteri

[Juuso]

  ???Olen tässä tekemässä pumppukauppoja, ja IV-koneeksi on tarkoitus pistää ILTO 440 vesikiertoisella jälkilämmityksellä. Lämpöässän kaveri sanoi tylysti, että on virhe yrittääkään vesikiertoista jälkilämmitystä, jos käytössä on ruotsalaistyyppinen pumppu. Perusteluksi hän sanoi että tälläiset pumput (kuten IVT, Carrier, ...) katkaisee lattialämmön tuoton ja kierron, kun se tekee käyttövettä. Tuntuu maalaisjärjellä ajateltuna aika loogiselta. Kertokaa kokemuksenne, vai oletteko valinneet suosiolla sähköisen jv.patterin? Vai saako tuon vesikiertoisen jollakin järjestelyllä taloudellisesti kannattavaksi? Muuten myös Thermian kaveri sanoi että eivät suosittele ko. ratkaisua.

[hasuka]

 
Omasta (aika lyhyestä) kokemuksesta IVT C7+ILTO 440 Econo systeemistä voin sanoa, etten ole toistaiseksi katunut vesipatteria jälkilämmityksessä. En ole huomannut käytännössä huoneissa, että olisi viileämpää sillä hetkellä, kun pumppu lämmittää käyttövettä. Mielestäni kierto pysyy päällä lattiassa mutta voin olla väärässäkin.

Niin lämmin vesi kuin lämpö talossa on riittänyt hyvin 5-hengen perheelle.

Ainoa minkä itse jätin tekemättä, oli viilennys, hankin jopa viilennyspaketin ko. IV-koneeseen mutten koskaan sitä asentanut.

[petri]

Moro,

meikäläisellä on yhdistelmä IVT E11 + 300 l varaaja ja ILTO 440 Econo ja toimii ainakin meillä.

By the way, ei tuo vesikierto mihinkään katkea, kun lämmintä käyttövettä tehdään, vaan kiertovesipumppu kierrättää tuota vettä ns. hullunkierron kautta.

[Kuumaa_kalliosta]

Täällä pääosin patterijakoinen maalämpö ja lisäksi märkätiloissa (uima-allashuone, sauna, pesuhuone) Ilto 440 Econo. Olemme kovin tyytyväisiä ratkaisuun.

Tanskalaispumppu Danfoss-Thermia ei katkaise lämmöntuottoa tai -kiertoa kun tehdään käyttövettä. Onko todella niin, että saksalaispumppu Bosch-IVT tai ruotsalaispumppu Nibe noin tekevät? Onko pohjalaispumppu Lämpöässän yksittäisen edustajan pelottelupuhetta?

[Peca]

EI IVT katkaise lämmityspiirin kiertoa vaan se kiertää MLP:n ulkopuolisen kiertovesipumpun avulla hullunkierron kautta käyttöveden lämmityksen ajan.

Niinhän toi Petrikin sen toteaa aiemmin.

Lämpöässän myyntimies on puhunut shitA....

-Peca-

[KimmoK]

eiks se mee niin että silloin kun ruottalainen pumppu on seis tai tekee käyttövettä niin se IV jälkilämmitys saa lämmitysvetensä lattiapiiristä eli imee lämpöä lattialaatasta?

mikäs se hullunkierto olikaan suomennettuna?

[Jome]

Meille tulee Niben pumppu ja IV-koneeksi Enerventin Pingviini. Jälkilämmityspatteri kytketään kuumaan käyttöveteen, jossa ei ole kierrätystä.

Termostaatti joko ottaa sinne patteriin kuumaa vettä tai sitten ei tarpeen mukaan. Suunnittelijan ja urakoitsijan mielestä lisälämpöä ei tulla tarvitsemaan Pingviinin hyötysuhteen vuoksi, mutta tehdään varmuuden vuoksi.

Osoittautunut ainakin kaverilla hyväksi ratkaisuksi, eli patteri ei ole tänä talvena kuulemma ollut päällä.

Aika näyttää miten itsellä tulee käymään...

[petri]

Moikka,

se "hullunkierto" yhdistää patteriverkon menon ja paluun suoraan toisiinsa kiertovesipumpun ja lämpöpumpun välissä.

Ainakin mulla se on tehty silleen ovaalin muotoiseksi neljällä 45 kulmalla, ettei se ole primäärikierto, kun lämpöpumppu lämmittää patteriverkostoa.

[petri]

Moi,

ilton käyttöohjeissa (muistaakseni, joo myönnetään olen lukenut ne  ) kiellettiin pistämään lämpimään käyttöveteen, joten pistettiin patteriverkkoon ja on toiminut niinkin.

En kyllä kuollaksenikaan muista miksi se oli kiellettyä ja joku viisaampi osaa varmaan laskea kumpi on hyötysuhteeltaan parempi.

[sailor]

Omat kokemukset jälkilämmityspatterista kytkettynä kosteiden tilojen lattialämmityksen piiriin rinnalle (piiri on 2 astetta lämpimämpi kuin asuintilojen). Riittää hyvin ainakin -35 asteen lämpötiloihin.
Kuumaan käyttöveteen liitettynä jälkilämmityspatteri romahduttaa koko järjestelmän hyötysuhteen (pahempi kuin käyttöveden kierrätys), eli ei missään tapauksessa.

Jani

[Maalampo]

Moi, itsellä ilto 400 Econo ja IVT C7 ! Olen itsekkin epäillyt tuon lattiaveden lämpötilan riittävyyttä noilla matalilla veden lämmöillä mutta nyt olen uskaltautunut laskemaan lämpökäyrät niin alas ettei huonetermostaatit tarvitse katkoa ylilämpöjä pois ja voin kertoa kokemuksesta että "jopa" vanhemmassa 400 Econossa jälkilämmityksen teho riittää yli -30 asteen pakkasissakin hyvin ! Tuon Econon vesipatterin teho on moninkertainen verrattuna sähköiseen jälkilämmitykseen  ! Ja niin kuin muut tuossa sanoi ei se veden kierto katkea mihinkään kun tehdään lämmintä vettä !  Ja olen tehnyt hieman tutkimuksia lämmöntalteenoton kennon hyötysuhteesta ja todennut sen paljon paremmaksi tässä laitteessa kuin aluksi uskoin, laitoin koneen sisään kennon jälkeiseen tilaan ( ennen jälkilämmitystä) lämpötila-anturan ja mittailin lämpötiloja -20 asteen pakkasella kenno pystyi lämmittämään tuloilman +17 asteeseen joten tuo patteri ei joudu työskentelemään paljoakaan ! 440 Econossa  kenno on vielä isompi joten hyötysuhde on parempi.

[KimmoK]

Mielestäni KAIKKIIN ilmanvaihtokoneisiin saa sellaiset jälkilämmityspatterit joihin riittää ihan lattiapiirin veden lämpö!   Eli ei tartte pelleillä.


Kuumaan käyttöveteen kyrkeminen on kyllä aivan kaikkein hulluinta. Ruottalaisen tapauksessa saadaan legionella kasvamaan kunnolla niin ettei sitä edes vastuksilla päästä tappamaan siellä ivk patterissa. Erilolisvaraajan kv kierukasta jos ottaa lämmön niin se tosiaan tuhoaa maalämmön hyötysuhteen, etenkin ruotsalaispumpussa.

Ei varmasti eikä missään tapauksessa voi olla oikein kytkeä IVK jälkipatteria maalämmön kuumaan käyttöveteen.

Jos kerta pyöriväkennoinen tarvitsee älyttömän harvoin jälkilämmitystä niin miksi siihen ei voi laittaa sähköpatteria joka on halvenpi ja huolettomnpi?
 ( ei vuotamisvaaraa eikä jäätymisvaaraa jne...)

[Tero]

Jos kerta pyöriväkennoinen tarvitsee älyttömän harvoin jälkilämmitystä niin miksi siihen ei voi laittaa sähköpatteria joka on halvenpi ja huolettomnpi?
 ( ei vuotamisvaaraa eikä jäätymisvaaraa jne...)

Nimenomaan Kimmo. Olet oikeassa. Osatehoisessa pumpussa kun pyöriväkennoinen LTO tarvii lisäenergiaa, on niin kova pakkanen, että se tehdään jokatapuksessa sähköllä

[Tutkija]

Joka tapauksessa huippupakkasilla, kannattaa ja on suositeltavaa myös alentaa ilmastoinnin tehoa.

Ilma vaihtuu muutenkin hyvin, ovista kuljettaessa jne.

Kuitenkin ilmastoinnin pysäyttäminen pidemmäksi ajaksi on KIELLETTYÄ eli liioitella ei saa.

Lisäksi alhaisilla ilmamäärillä saattaa kosteutta ruveta kertymään.

Pyöriväkennoinen muuten kuljettaa hiukan kosteutta takaisin.

[Raid]

En tiedä missä vaiheessa tuota kosteutta oikeen taloon voisi kertyä näillä pakkasilla liikaa, kosteusmittarit on koko ajan pysytellyt 30-40% paikkeilla. Joskun kun mennään lähelle nollaa niin silloin voidaan päästä 50%.  Talossamme on uima-allas joka on täysin avoimessa tilassa koko alakertaan nähden. Kertaakaan ei kosteus ole noussut haihtumisen myötä edes lähellekään 80% josta voisi jo alkaa kertymään rakenteisiin koskeutta. Ainoa millä tuonne 80-90% pääsee on pitää saunan/pesuhuoneen ovi auki käynnin jälkeen mutta silloinkin tilanne palautuu muutamassa tunnissa vaikka talossa ei ole kuin muutama tuuletusaukko hiukan auki.   Muutekin suositellaan että kosteus olisi jossa 60-80% välissä mutta tuntuu olevan mahdotonta päästä noihin lukemiin. Ainoa keino on  meikäläisellä vetää altaan lämmöt lähelle huoneen lämpötilaa jolloin tietty haihtuminen nousee ratkaisevasti. Tällähetkellä altaan lämpö on +16c.

Tarkoitan tällä sitä että hankkikaa kunnolliset kosteus mittarit ja seuratkaa niitä ja jos huoneistossa alkaa olemaan lähempänä 85-90% kosteus niin sillon pitää tehdä toimenpiteitä ilmanvaihdon lisäämiseksi, muuten saa olla aika rauhassa.

ps. en snobbaile tuolla altaalla, mielstäni se on aika turha. Taidan ostaa kohta 15 kuutoita betonia ja tehdä tilalle  biljardi pöydän..

[Tutkija]

Isojen ikkunoiden pintoihin/alareunaan saattaa kosteutta tiivistyä lattialämmityksellä varustetuissa taloissa helpostikin.

Vaikka kosteusmittari näyttää kuivaa talvi-ilmaa muualla.

Pyykinkuivaus tuottaa kosteutta rajusti.

Olen nähnyt suurperheen pienen talon, jossa oli pyörivä kone ja kosteuden tunsi, oliko sitten suihkun käyttö jo niin suurta ja ovia auki, en tiedä.

Sinällään pyörivä kone on yksiselitteisesti parempi, mutta sen ominaisuus on pieni kosteuden palautus ja joskus jopa hajun - ainakin teoriassa.

[Maalampo]

Olen sitä mieltä että jos talossa on ikkunoissa kosteutta talviaikaan niin on joko huonot ikkunat tai ilmastointi säädetty liian pienelle, olen kuullut joskus jonkun säätävän ilmastoinnin pienemmälle kovilla pakkasilla jotta säästäisivät energiaa. Mutta kyllä se ilmastointi pitää olla aina riittävä olipa pakkasta -35 tai 0, tai minä en ainakaan rupea siinä säästämään  !!!